KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014

1 LUONNOS KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014 KERAVAN KAUPUNKI Keskushallinto 05.02.2014

2 Sisällysluettelo 1. Keravan kaupungin visio 3 2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet 3 3. Elinkeinojen nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät 4 3.1 Elinkeinot, yritykset ja työvoima 4 3.1.1 Elinkeinorakenne ja työpaikat 4 3.1.2 Työpaikkaomavaraisuus 5 3.1.3 Työllinen työvoima 5 3.2 Tulevaisuuden näkymät 7 4. Elinkeino-ohjelman painopisteet 8 4.1 PAINOPISTE 1:Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupankeskus 8 4.2 PAINOPISTE 2:Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen 9 4.3 PAINOPISTE 3: Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen 11 4.3.1 Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen 11 4.3.2 Yrittäjyyden edistäminen 11 4.3.3 Tonttien markkinointi ja myynti 12 4.3.4 Osaavan työvoiman saatavuus 14 4.3.5 Yrittäjyyskasvatus ja koulutus 15 4.4 PAINOPISTE 4: Tehokas elinkeinomarkkinointi 16 5. Yhteenvetotaulukko painopisteistä 17 5.1 Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastuutahot 17 PAINOPISTE 1 17 PAINOPISTE 2 18 PAINOPISTE 3 19 PAINOPISTE 4 20 6. Seuranta, päivitys ja tiedottaminen 21

3 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet 1.1 Toiminta-ajatus Keravan kaupungin elinkeinopolitiikan tarkoitus on auttaa kaupungissa toimivia yrityksiä menestymään. Tätä tavoitetta tukee kaupungin elinkeino-ohjelma. Se on osa Keravan kaupunkistrategiaa. Elinkeinoohjelmassa tarkennetaan ja syvennetään kaupunkistrategian tavoitteita elinkeinoelämän näkökulmasta. Ohjelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet sekä se, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Ohjelman avulla pyritään varmistamaan yrityksille optimaaliset toimintaedellytykset ja tukemaan niiden kilpailukykyä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi elinkeino-ohjelmassa on neljä kehittämisen painopistettä: 1) Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupan keskus 2) Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen 3) Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen 4) Tehokas elinkeinomarkkinointi Tavoitteisiin päästään hyvin suunnitellulla rakennusmaan hankinnalla ja joustavalla kaavoituksella, tukemalla ja vahvistamalla olemassa olevaa yrittäjyyttä, kannustamalla ja ohjaamalla yrittäjiä yhteistyöhön sekä tehokkaalla viestinnällä. Hyvin toimivaa elinkeinoelämää tukevat kaupungin avoin ja luottamuksellinen yrittäjyysilmapiiri sekä elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen. Yritysten määrän kasvattamiseksi yrittäjille tarjotaan asiakaslähtöistä ja nopeaa palvelua. Keravan kaupungin yritystoimintaa tukevia vahvuuksia ovat: 1) Logistisesti edullinen sijainti 2) Työvoiman saatavuus 3) Ketteryys ("yhden luukun periaate") 4) Kaupungin johdon positiivinen asenne 5) Edullinen ja ympäristöystävällinen energia Elinkeinopoliittisin toimin parannetaan kaupungin houkuttavuutta ja hyvää mainetta sekä tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia.

4 3. Elinkeinojen nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät 3.1 Elinkeinot, yritykset ja työvoima 3.1.1 Elinkeinorakenne ja työpaikat Keravan kaupungin yritysrekisterin mukaan (Fonecta 11/2013) yrityksiä on 1 943 kpl, joista 92 % on pieniä (työntekijöitä alle 10). Suurimmat toimialat ovat yhteiskunnalliset palvelut (46 %), kauppa (20 %) ja rakentaminen (16 %). Tilastot osoittavat, että Suomi on pienyritysten maa. Suomen yrityskannasta on pienyrityksiä (työntekijöitä alle 50) 98,9 %. Näistä on mikroyrityksiä (1-9 henkilöä) lähes kaikki: osuus koko yrityskannasta 94,4 %.

5 Keravalla oli 12 146 työpaikkaa vuonna 2011. Suurimpana työllistäjänä olivat palveluala 41 % (4 900 työpaikkaa), toisena tukku- ja vähittäiskauppa ja ravitsemustoiminta 27 % (3 200 työpaikkaa) ja kolmantena teollisuus 16 % (2 000 työpaikkaa). (Tilastokeskus 2011) Keravalle syntyi 267 uutta työpaikkaa vuodesta 2010 vuoteen 2011. Eniten työpaikat lisääntyivät kaupan ja palvelusektorin toimialoilla (221 työpaikkaa). Sen sijaan teollisuuden työpaikkojen osalta työpaikkojen määrä väheni 18 työpaikalla. (Lähde: Tilastokeskus). Yrityksistä suurin työllistäjä Keravalla on Oy Sinebrychoff Ab. Muita suuria työllistäjiä ovat mm. Tuko Logistics Osuuskunta, Puumerkki Oy, Metos Oy Ab, Snellmanin Kokkikartano Oy ja Ifolor Oy. (Lähde Fonecta) Eniten on rakennusalan yrityksiä (144), toiseksi eniten parturi-kampaamoja (66) ja kolmanneksi eniten liikkeenjohdon konsultointiyrityksiä (yli 50). (Lähde Fonecta) 3.1.2 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuutta kuvaava luku kertoo työpaikkojen suhteen työvoimaan. Keravan kaupungin työpaikkaomavaraisuus vuonna 2012 oli 67,7 %. Elinkeino-ohjelman yksi tavoite on kasvattaa työpaikkaomavaraisuutta. Työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii noin 165 uutta työpaikkaa/vuosi.

6 3.1.3 Työllinen työvoima Keravan työllisestä työvoimasta 17 011 henkilöä eli noin 68 % käy työssä oman kunnan ulkopuolella. Keravalla töissä käy 32 % työllisestä työvoimasta. Eniten Keravalle tullaan töihin Vantaalta, merkittävästi myös Helsingistä, Tuusulasta ja Järvenpäästä. Keravalta mennään muualle töihin eniten Helsinkiin ja Vantaalle. (Lähde Tilastokeskus).

7 Keravan työllisestä työvoimasta eniten (8 300 henkilöä) toimii yhteiskunnallisten palvelujen toimialalla (informaatio ja viestintä, kiinteistöala, arkkitehti- ja insinööripalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, lakiasiainpalvelut, tieteellinen tutkimus, mainostoiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, työvoiman vuokraus, matkatoimistot, turvallisuuspalvelut, siivouspalvelut, maisemanhoito, julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta). Toimialan työpaikkoja on Keravalla 4 900. (Lähde Tilastokeskus) Teollisuuden ja kaupan alan työpaikat suhteessa alojen työlliseen työvoimaan ovat lähes tasapainossa. Työllisen työvoiman kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2011 oli 129 henkilöä. Eniten työllinen työvoima on lisääntynyt yhteiskunnallisten palvelujen toimialoilla, 89 henkilöä. Sen sijaan työllisen työvoiman määrä on hienoisesti laskenut teollisuuden ja kuljetuksen sekä varastoinnin toimialoilla. ( Lähde Tilastokeskus) 3.2 Tulevaisuuden näkymät Keravan visio on kaupunkistrategian mukaan "Onnellinen Kerava". Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Kerava on metropolialueen yritysystävällisin kunta. Haasteita on paljon. Mitä vaikutuksia Keravalle olisi mahdollisella kuntarakenteen muutoksella? Vaikeutuisivatko kunnan kehittämismahdollisuudet valtiontalouden ongelmien myötä? Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Kuitenkin esim. yritysten tarpeiden ennakointi olisi erittäin tärkeää.

8 Päästäksemme kärkisijoille yritysystävällisin kunta -kilpailussa Keravan tulee tukea ja kehittää nykyistä elinkeinoelämää sekä houkutella tänne uusia yrityksiä. Tämän lisäksi Keravan pitää panostaa jatkuvasti kaupungin kehittämiseen ja oman palvelutuotantonsa rationalisointiin. Keravan sijainti Keski-Uudenmaan ytimessä ja hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin ovat Keravalla suuri mahdollisuus. Lentokentän läheisyys sekä päärautatien ja moottoritien kulkeminen alueen läpi antavat elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. 4. Elinkeino-ohjelman painopisteet 4.1 Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupan keskus Keravan keskustan kehittäminen -projektissa on mietitty konkreettisia toimenpiteitä, joilla alueen vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta voidaan parantaa. Toimenpide-ehdotukset koostuivat niin isoista, kustannuksiltaan mittavista rakentamishankkeista kuin kustannuksiltaan vähäisistä, pienistä ja nopeasti toteutettavista toimenpiteistä. Toimenpide-ehdotuksista voi nostaa esiin esim. seuraavia ideoita: Kaupungintalon sekä Kauppakaaren länsipään korttelialueet tarjoavat erinomaiset kehittämismahdollisuudet. Ne vaativat perusteellista suunnittelua ja visiointia. Mahdolliset hankkeet ovat mittavia ja vaativat paljon resursseja. Tähän tarvitaan liike-elämän ja kaupungin yhteistyötä. Keravan keskustan kävelykadusta on mahdollista saada entistä monipuolisempi ja houkuttavampi. Parhaimmillaan kävelykatu voisi kohottaa Keravan kaupunkikuvaa ja omaleimaista imagoa. Katualueen kehittämisen tukena tulee olla alueen toimijoiden halu ja sitoutuminen yhteistyöhön. Kaupunki voi olla mukana siten, että se osoittaa alueen asuin- ja palveluympäristön rakentamiselle kasvumahdollisuuksia ja tukee viihtyisyyttä huolehtimalla viherrakentamisesta ja katuympäristöistä. Kävelykatualueen kehittämiseksi voisi julistaa idea- tai suunnittelukilpailun. Keskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä ylläpidetään monipuolisilla kauppapalveluilla. Erikoisliikkeiden lisäksi pitää olla päivittäistavarakauppoja ja muita palveluja (Aleksintori-Petteri- Kahveri-kokonaisuus, HOK-Elanto-kortteli, kaupungintalon tontti, Prisman seutu). Keskustan vahva kehittäminen on yksi elinkeino-ohjelman painopisteistä. Oleellista on, että keskustaa kehitetään yhdessä omistajien ja käyttäjien kanssa. Nykyisiä liiketiloja pitäisi saneerata tarpeen mukaan niin, että ne vastaavat nykyajan vaatimuksia. Varsinkin uusia liiketiloja suunniteltaessa tarvitaan mahdollisesti kaavamuutoksia sekä liiketiloja että pysäköintijärjestelyjä varten. Kun kauppa hakee sijoittumispaikkaa, on tärkeä varmistaa niin julkisen kuin yksityisen liikenteen sujuvuus. Keskustassa pitää olla myös veturiyrityksiä, joiden tiedetään vetävän lähelleen muitakin toimijoita. Keskustan alueelle ja sen välittömään läheisyyteen on sijoittunut päivittäistavaraliikkeitä, erikoisliikkeitä sekä toimistoja. Prismakeskus on laajentanut palvelujaan ja sen yhteyteen on

9 sijoittunut myös erikoisliikkeitä. Citymarket on omalta osaltaan täydentänyt keskustan palveluntarjontaa. Myös Citymarketin yhteyteen on sijoittunut erikoisliikkeitä. Keravalla on 14 päivittäistavarakaupan myymälää (yli 100 - alle 400 m 2 ), mm. Alepa, Siwa, Lidl, Valintatalo, K-Market. Alle 100 m 2 elintarvike-, makeis-, ym. kioskeja on viisi, mm. kolme R-kioskia. Yli 2 500 m 2 itsepalvelutavarataloja on kolme: Citymarket, Anttila ja Prisma. Pienoistavarataloja (alle 2 500 m 2 ) on Keravalle sijoittunut kaksi: Hong Kong ja Tarjoustalo. (Lähde Fonecta) Erikoistavarakaupan osalta vaatteiden vähittäiskauppaa harjoittaa 11 yritystä, optisen alan kauppaa harjoittaa 9 yritystä, valokuvaamo- ja muuta kuvaustoimintaa 8 liikettä sekä urheiluvälineiden ja polkupyörien erikoiskauppaa harjoittaa 8 yritystä. Lukumääräisesti eniten Keravalla harjoitetaan kuitenkin kaupan alan vähittäiskauppaa, muualla kuin myymälöissä, yhteensä 28 yritystä. Tähän ryhmään kuuluu postimyynti- ja verkkokauppa sekä myyntiedustus. Nettikauppa jatkaa kasvuaan osana muuta kauppaa. (Lähde Fonecta). Kaupungilla on tärkeä rooli myös keskusta-alueen markkinoinnissa sen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Keskustan kehittymisen osalta lisää haastetta tuo investointien määrä ja sitä kautta suuret tuotto-odotukset. Keravan elinkeinopolitiikan 1. painopisteen eli keskustan kehittämisen toimenpiteitä mitataan keskusta-alueen kaavamuutoksilla/vuosi, uuden liiketilan määrällä k-m 2 /vuosi, olemassa olevien tilojen hyödyntämisellä sekä eri tapahtumilla ja tilaisuuksilla. 4.2 Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen KUUMA-kuntien kaksi strategista valintaa tuleville vuosille ovat teknologiateollisuus ja elintarvikeklusteri. Klusteriajattelulla tarkoitetaan maantieteellisesti keskittyneitä, toisiinsa linkittyneitä yrityksiä, erikoistuneita alihankkijoita, palveluntarjoajia sekä näihin liittyviä muita tukiorganisaatioita. Kun tapahtuu toimialakohtaista keskittymistä yritykset pystyvät tehokkaammin hyödyntämään palveluita ja alihankkijoita sekä tutkimusta ja koulutusjärjestelmiä. Työntekijöiden liikkuvuus ja yritysten välinen vuorovaikutus lisääntyy. Fonectan yritysrekisterin mukaan Keravalla on 132 yritystä, joiden yritystoiminta liittyy toimialaluokituksen (TOL) mukaan elintarvike- ja juomateollisuuden toimialaan. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen lisäksi tässä luokituksessa on mukana myös elintarvikkeiden vähittäis- ja tukkukauppa sekä muuta elintarvikealaa tukevaa toimintaa kuten pakkauspalvelua, koneiden suunnittelua, valmistusta ja huoltoa, logistiikkaa ja ympäristötekniikkaa jne. Suurimmat toimijat tässä 132 yrityksen ryhmässä ovat Oy Sinebrychoff Ab, Metos Oy Ab, Snellmannin Kokkikartano Oy ja Tuko Logistics Oy. Elinkeinopolitiikan on oltava aktiivista uusien yritysten saamiseksi Keravalle. Menestyvä yritys houkuttelee ympärilleen muita menestyviä yrityksiä. Kaupungilla on oltava riittävästi tonttimaata teollisuustonteista liiketontteihin. Kerava on tiiviisti rakennettu, mutta maata pyritään koko ajan hankkimaan lisää. Kiinnostavimpia yrityksille sopivia alueita on Vanhan Lahdentien ja Lahden moottoritien varressa. Muitakin mahdollisuuksia tutkitaan yleiskaavassa, jonka päivitys valmistuu

10 vuonna 2015. Uusien yritysten sijoittumista Keravalle voidaan nopeuttaa mm. ripeällä kaavoituksella ja rakentamalla yritystonttien kunnallistekniikka etupainotteisesti. Tämä edellyttää budjettivarausta, kun projekteja suunnitellaan. Keravasta kiinnostuneille yrityksille tulee tarjota aivan alusta pitäen nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Tämä tarkoittaa sitä, että kyselyihin vastataan vuorokauden kuluessa ja että yritys saa tarvitsemansa tiedot ja asiantuntija-avun niin yksinkertaisesti ja selkeästi kuin mahdollista ( yhden luukun periaate ). Yrityskyselyt kanavoidaan elinkeinokoordinaattorin kautta, joka kokoaa tarvittavat tiedot ja huolehtii siitä, että yhteydenpito yritykseen päin on sujuvaa ja yhdenmukaista. Palveluvalmiuden pitää olla jatkuvaa eikä keskeytyksiä saa tulla. Siksi on huolehdittava asiantuntevasta sijaisresurssista esim. vuosilomien, koulutuksen tai sairauslomien ajaksi. Yritystapaamisten yhteydessä kartoitetaan yritysten tukipalvelutoiveita palvelun hyvän laadun varmistamiseksi. Vuonna 2013 Keravalle perustettiin 162 uutta yritystä (vuonna 2012 181 yritystä). Lopettaneita yrityksiä vuonna 2013 oli 72 (vuonna 2012 74). Lisäystä vuonna 2012 on 109 yritystä ja vuonna 2013 90 yritystä). Uusista yrityksistä vajaa kolmannes on perustettu Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen avustamana. Tulokkaista lähes 80 % on palvelualan yrityksiä. Tuotannollisten yritysten osuus jäi alle 10 %. (Lähde Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus). Kuuma-alueelle perustettiin vuonna 2012 yhteensä 1 251 yritystä, vuonna 2013 1 135 yritystä. Nettolisäys vuonna 2013 oli 569 yritystä, joka on reilut 100 yritystä vähemmän kuin vuonna 2012. Uusyrityskeskuksen neuvontapalvelut ovat aloittaville yrittäjille maksuttomia ja niiden kustannuksista vastaavat KUUMA-kunnat yhdessä. Perustetut ja lopettaneet yritykset 2013: Tietolähde : Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus. (Luvuissa eivät ole mukana asunto- eivätkä kiinteistöosakeyhtiöt.)

11 Uusien yritysten sijoittumista ja elintarvikeklusterin vahvistumista tarkastellaan seuraamalla luovutettavissa olevien tonttien lukumäärää/vuosi, luovutettujen tonttien lukumäärää/vuosi, syntyneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärää toimialoittain/vuosi sekä arvioimalla sitä, miten Keravan kaupungin elinkeinopalvelutarjonnassa on onnistuttu. 4.3 Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen 4.3.1 Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kaupungin elinkeinotoiminnan perustan luovat olemassa olevat yritykset. Pk-yritykset ovat välttämättömiä kaupungin taloudelle, työllisyydelle ja palvelutarjonnalle. Keravan yrityskanta on monipuolinen ja siksi Kerava on vähemmän altis suurille laskusuhdanteiden heilahduksille kuin kunnat, joiden talous nojaa lähinnä yhteen tai kahteen suureen yritykseen. Kauppalehden (25.2.2013) selvityksen mukaan vuonna 2012 Suomessa suuryritykset ovat olleet suuremmissa talousvaikeuksissa kuin pk-yritykset. Pk-yrityksistä parhaiten ovat pärjänneet pienet, liikevaihdoltaan 2-10 milj. euroa. Myös kansainvälisesti ilmiö on sama: vuosina 2002 2012 Euroopan unionin alueen uusista työpaikoista 85 % syntyi pk-yrityksiin. (europa.eu/rapid/press). Jokainen yritys ja yrittäjä ovat Keravalle tärkeitä. Etäisyydet Keski-Uudellamaalla ovat lyhyet ja työvoiman liikkuvuus helppoa. Uuden yrityksen sijoittuminen Keravalle tai Keski-Uudellemaalle hyödyttää koko aluetta yrityksen maksamina veroina, tuloverokertymän kasvuna, työllistämiskustannusten säästöinä sekä palvelutason parantumisena ja alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden säilymisenä. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen on yksi elinkeino-ohjelman kärkitavoitteista. Onnistunut uusien yritysten rekrytointi panee parhaimmillaan liikkeelle monitahoisen kumulatiivisesti kasvavan kehityksen: Yritysten määrän kasvu alueella vetää puoleensa uusia yrittäjiä. Lisääntyvä yrityskanta henkilöstöineen vetää taas puoleensa koulutus- ja hyvinvointipalveluja sekä vapaaajanpalveluja. Ostovoiman lisäyksen kautta saadaan lisää verotuloja, ja menestyvä ja kasvava yrityskanta lisää kaupungin houkuttelevuutta. 4.3.2 Yrittäjyyden edistäminen Keravan kaupunki voi edistää yrittämistä omalla aktiivisuudellaan. Edellä on ollut puhetta toimista, joilla madalletaan kynnystä ja tarjotaan asiantuntija-apua uusien yrittäjien sijoittumiseksi Keravalla. Yhteydenpito niin nuoriin yrityksiin kuin vakiintuneisiin toimijoihin lisää myös epämuodollista vuorovaikutusta yritysten ja kaupungin välillä ja edistää yritysilmapiirin avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Vierailut yrityksiin tekevät mahdolliseksi välittömän palautteen saamisen. Kaupungin ja yrittäjien säännöllisissä yhteistapaamisissa vuorovaikutus ei jää vain yrityksen ja kaupungin väliseksi, vaan luo parhaimmillaan siltoja myös yritysten välille. Yrityskäyntien lisäksi voidaan välittää sähköisesti uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista ja tehdä yrityksille suunnattuja mielipidekartoituksia esim. joka toinen vuosi. Kaupunki ei myönnä suoria tukia eikä avustuksia yrityksille, mutta kaupunki tukee yhdessä Kuumakuntien kanssa Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen FORUM Oy:n (Keuke) ja Keski-Uudenmaan

12 Uusyrityskeskus ry:n toimintaa siten, että nämä toimijat voivat tarjota maksutonta neuvonta-apua sekä aloittaville että jo toiminnassa oleville yrityksille. Yritysneuvontapalvelujen keskittäminen Keski-Uudellamaalla on toteutunut ja Keravalle on avautunut Kuuma-kuntien yhteinen yritysneuvontapalvelupiste Prisma-taloon, entisen Sampopankin tiloihin. Yhteisen palvelupisteen ajatuksena on tarjota asiakkaille yritysneuvontaa "yhden luukun -periaatteella. Palvelupisteeseen sijoittuvat alkavien yrittäjien neuvojana Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry ja toimivien yrittäjien neuvojana Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum (KEUKE). Lisäksi samoissa tiloissa toimii TE-toimiston yritys- ja työnantajapalvelut. Yritysneuvonnan lisäksi palvelupisteessä tullaan toteuttamaan myös erilaista yrittäjyyttä tukevia tapahtumia kuten infoja, tilaisuuksia, koulutusta jne. Toimintojen keskittämisellä vahvistetaan verkoston yhteistyötä ja sitä, että yritystä ei juoksuteta paikasta toiseen, vaan yrityksen perustamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät asiantuntijapalvelut saadaan mahdollisimman keskitetysti. Toimipisteessä voidaan myös järjestää erilaisia tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Uusi palvelupiste hyödyttää Keravan lisäksi koko seutukuntaa. 4.3.3 Tonttien markkinointi ja myynti

13 Kaupunki tarjoaa elinkeinoelämälle ja yrityksille teollisuus- ja liiketontteja sekä kaavoittaa maata elinkeinoelämän tarpeisiin. Sijoittumiskyselyssä selvitetään yrityksen tarve ja pyritään löytämään siihen ratkaisu. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yritys saa palvelun helposti ja että ajantasainen tieto hankkeiden etenemisestä kulkee kitkatta eri viranhaltijoiden välillä. Kaupungilla on yritystontteja myynnissä Ali-Keravan ja Yli-Keravan alueilla. Uusin yritysalue Kerca on kaupungin omistuksessa ja kaupunki vastaa myös Kercan alueen markkinoinnista ja myynnistä. Ali-Keravan-Jäspilän- Sinebrychoffin alueelle on sijoittunut yrityksiä, joille ensisijaisen tärkeitä ovat toimivat liikenneyhteydet. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie alkoi houkutella jo 1860-luvulta lähtien yrittäjiä. Nykyisin Keravan seudun teollisuus on keskittynyt radan itäpuolelle, jossa toimivat muun muassa Oy Sinebrychoff Ab, Ifolor Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy. Aseman itäpuolella sijaitsee Klondyke-talo, suuri tiiliverhoiltu entinen teollisuusrakennus, jossa on aikain saatossa toiminut mm. Savion Tiilitehdas Oy, Savion Kumitehdas Oy sekä Suomen Gummitehdas Oy, joka sittemmin fuusioitui Nokiaan. Nykyisin Klodyke-talossa toimii 64 yrityksen yrityspuisto. Suurimmat toimialat yrityspuistossa ovat tukkukauppa, arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut (lähde Fonecta). Klondyke-talossa on vapaana erilaisia tiloja, joiden käyttötarkoituksen määrää sinne sijoittuva yhtiö. Tilojen vuokrauksesta vastaa tällä hetkellä Sponda. Alueella toimii kaiken kaikkiaan noin 230 yritystä (mukana Klondyken yritystalo). Suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa. Suurimmat yritykset ovat Wihuri Oy, Tokmanni Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Anttila Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. 58 % yrityksistä on pieniä alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä, noin 3 % Jäspilän alueen yrityksistä työllistää yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Ali-Keravalla Myllynummen yritysalueelle on sijoittunut 42 yritystä. Suurimmat toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja teollisuus. Liikevaihdon mukaan (2012) isoimmat yritykset ovat Vink Finland Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Twinputki Oy ja Tamm Invest Oy. Myllynummen yritysalueen yrityksistä 57 % työllistää alle 5 henkilöä ja 2 % yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Ali-Keravan-Myllynummen yritysalueen eteläpuolella sijaitsee Keravan uusin yritysalue Kerca, jota muokataan parhaillaan kaavamuutosten kautta toimivaksi yritysalueeksi. Tällöin logistiikka-alueen keskellä oleva toteutumaton teollisuusraidealue saadaan logistiikka- ja tuotantolaitosten käyttöön. Kaavamuutosalue on jaettu kahteen osaan, Kerca itäinen ja Kerca läntinen. Kerca itäisen kaava on hyväksytty, länsiosan kaava tulee päätöksentekoon alkuvuonna 2014. Kercan itäisellä puolella sijaitsee Anttilan varastorakennus, jonka laajennusta varten kaupunki on myynyt lisää tonttimaata. Kercan yritysalue on suunnattu työvoimavaltaisille teollisuus-, tuotanto- ja logistiikka-alan yrityksille. Erinomaiset liikenneyhteydet, mm. päärata ja nelostie, avaavat työvoimalle mahdollisuuden liikkua sekä etelän että pohjoisen suunnasta. Savion rautatieseisake sijaitsee alle kilometrin päässä. Alueella on myös louhittavaa kiveä, jota voidaan hyödyntää alueen rakentamisessa. Yli-Keravan alue (Huhtimontie-Kytömaantie-Koivunoksa-Tervahaudankatu) sijaitsee Keravan pohjoispuolella vain muutaman kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta. Vapaita tontteja on Huhtimon ja Haapaniityn yritysalueilla, joista on hyvät liikenneyhteydet Lahdentielle. Alueelle on

14 sijoittunut varastointi- ja kuljetusteollisuutta sekä rakentamista ja tukkukauppaa. Suurimpia toimijoita ovat Itella Logistics Oy, Energiameklarit Oy, Keravan Energia Oy ja Europress Oy. (Lähde Fonecta) Alueen yrityksistä 47 % on pieniä eli alle 5 henkilöä työllistäviä. Yli 50 henkilöä työllistää 9 % yrityksistä. Ahjon yritysalue (Ahjontie-Terästie-Porvoontie) sijaitsee Keravan itäpuolella ja sinne on sijoittunut puu-, metalli- ja konealan yrityksiä. Suurimpia toimijoita ovat Puumerkki Oy, Metos Oy Ab ja Vindea Oy. Vajaa puolet eli 48 % alueella sijaitsevista yrityksistä on pieniä alle 5 henkilöä työllistäviä, noin 9 % yrityksistä työllistää yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Jaakkolan yritysalue (Lintulammenkatu-Palokorvenkatu-Santaniitunkatu) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta Ali-Keravan tien länsipuolella. Alueelle on sijoittunut tukku- ja vähittäiskaupoja ja rakennusyrityksiä sekä pieniä palvelualan yrityksiä. Suurimpia toimijoita ovat HOK Elanto, LIDL Suomi ja RTV yhtymä. Noin 77 % yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. (Lähde Fonecta) Keskustan ja erityisesti kävelykadun (Kauppakaari-Puuvalonaukio) varrella on Fonectan yritysrekisterin mukaan 99 yritystä. Näistä suurin toimiala oli vähittäiskauppa (26 yritystä), toiseksi suurin henkilökohtaiset palvelut (19 yritystä), kolmanneksi ravitsemistoiminta (8 yritystä) ja neljänneksi terveyspalvelut (6 yritystä). Suurimmat toimijat ovat HOK Elanto, Elisa, Alko ja Anttila. Keskustan kehittäminen on yksi elinkeino-ohjelman painopisteistä ja sitä on käsitelty edellä kappaleessa 4.1. Kuten aiemmin on todettu, sijoittumispalveluissa pyritään asiakaslähtöiseen toimintaan ja nopeaan palveluun. Yhteistyötä tehostetaan eri hallintokuntien kanssa yrityshankkeiden eteenpäin viemiseksi ja uusien toimintatapojen kartoittamiseksi. 4.3.4 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutokset ovat seuraavien 10 15 vuoden aikana suuremmat kuin vuosikymmeniin Suomen taloushistoriassa. Jo vuodesta 2004 lähtien työelämästä on siirtynyt pois enemmän työntekijöitä kuin työmarkkinoille on tullut uusia. Tällä hetkellä työmarkkinoilta poistuu vuosittain noin 10 000 henkilöä enemmän kuin tulee tilalle. Eläkkeelle siirtymisen lisäksi koulutusaikojen pidentyminen, kouluttamattomien nuorten osuus, rakenteellinen työttömyys ja työmarkkinoilta poistuminen ennen vanhuuseläkeikää lisäävät työvoimapulaa tulevaisuudessa. Ennustettavissa oleviin tulevaisuuden muutoksiin pitää varautua. Työelämään tulevat ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Eläkkeelle siirtyvien mukana menetetään arvokasta osaamista. Vaikka työelämän uudet ikäluokat ovat pieniä, niiden etu on eläkkeelle siirtyviä parempi pohjakoulutus. Riittävän hyvälle koulutuspohjalle on mahdollista rakentaa sekä ammatillista että korkeampaa koulutusta, jolla nuoria autetaan sijoittumaan muuttuvaan työelämään ja aivan uusiin ammatteihin. Yksi yhteiskuntamme varjoalueista on syrjään jäävien nuorten kasvava joukko. Syrjäytyneet tai putoamisvaarassa olevat nuoret olisi saatava mukaan tuottavaan toimintaan esim. oppisopimuskoulutuksen avulla. Mallia voisi ottaa vaikka Saksasta, jossa on tällä keinolla saavutettu erinomaisia tuloksia

15 Vaikka maahanmuuttajien määrä on viime vuosina lisääntynyt, maahanmuutto voi paikata vain osan kasvavasta työvoiman tarpeesta. Vuonna 2011 Keravalla asui 2037 muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Näistä suurimmat kansalaisryhmät olivat Viro, Venäjä ja Vietnam. (Lähde Keravan kaupungin kotouttamisohjelma) Maahanmuuttajia työskentelee varsinkin elintarvikealalla. Yritykset pitävät tärkeänä, että maahanmuuttajat saavat hyvää perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, ohjausta palveluista ja työelämään sijoittumisesta Keravalla. Riittävä suomen kielen taito on erittäin tärkeää. Maahanmuuttajien sopeutumista edistämään kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut kotouttamisohjelman, joka hyväksytään valtuustokausittain ja joka koskee kaikkia virastoja. 4.3.5 Yrittäjyyskasvatus ja koulutus Keravalle on laadittu yrittäjyyskasvatuksen ja valmennuksen tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille 2012-2015. Ohjelman tavoitteena on pyrkiä rakentamaan yhtenäinen ketju perusopetuksesta aikuiskoulutukseen. Tarkoituksena on edistää myönteistä kuvaa yrittäjyydestä ja herättää erityisesti nuorten kiinnostus. Siksi yrittäjyyskasvatus pitäisi saada entistä vahvemmin osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Jo perusopetuksen alaluokilla voidaan kannustaa lapsia uskomaan itseensä, olemaan omatoimisia, kekseliäitä, kärsivällisiä, oppimaan erehdyksistä jne. Taitavalla ohjauksella ja toimimalla ryhmässä lapsi oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja luottamaan itseensä. Parhaimmillaan voidaan puhua sisäisen yrittäjyyden viriämisestä varsinkin jos lapsi on luontaisesti utelias, aktiivinen, innostunut jne. Perusopetuksen yläluokilla valinnaiskurssien sisällöillä (esim. kaupalliset aineet), opinto-ohjauksella, työharjoittelun keinoin, yrittäjävierailuilla oppitunneilla jne. yrittäjyys ammattivaihtoehtona tulisi tutuksi. Onnistunut yrittäjyyskasvatus madaltaa varsinkin pienten yritysten perustamiskynnystä. Toimenpideohjelman toteutumista on tarkoitus arvioida vuosittain. Lisäksi yhteistyötä pitää tiivistää yritysten ja kaupungin elinkeinotoimen välillä. Yrityksiltä toivotaankin valmiutta vierailuihin eri oppilaitoksissa valaisemaan yrittäjän arkea sekä välittämään myönteistä suhtautumista esim. tarjoamalla työharjoittelupaikkoja. Keski-Uudenmaan koulutusyhtymä Keudalla on tarjolla Järvenpään - Keravan - Mäntsälän - Nurmijärven - Sipoon - Tuusulan ja Helsingin alueella monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluita kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi työntekijä voi suorittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, jotka on suunnattu jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen. Edellä on ollut jo puhe oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Sen avulla sekä nuoret että työelämässä olevat voivat kehittää omaa osaamistaan ja hankkia uuden tai ensimmäisen ammattinsa. Oppisopimuskoulutus on kulloiseenkin tarpeeseen räätälöityä ammatillista koulutusta, jossa opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla työtä tekemällä. Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus huolehtii koulutuksen suunnittelusta ja hallinnoinnista. Keravalla toimii myös Laurean ammattikorkeakoulu, jossa voi suorittaa tradenomin AMKtutkinnon nuorten ja aikuisten koulutuksena.

16 Elinkeinoelämän yrityskyselyn mukaan yritykset pitävät henkilöstön osaamista keskeisenä vahvuutena. Yrittäjät ovat kiinnostuneita nuorten rekrytoinnista, mutta moittivat työllistämisestä koituvaa hallinnollista taakkaa. Elinkeino-ohjelmassa kaikki em. toimenpiteet yrittäjyyskasvatuksesta tonttien markkinointiin ja myyntiin edistävät yrittäjyyttä ja edellyttävät yhteistyötä eri verkoston toimijoiden kesken. Jokaisella taholla on oma roolinsa ja eritysosaamisensa, mutta kaikilla sama yhteinen tavoite auttaa keravalaisia yrityksiä menestymään. Painopistettä 3 eli toimivien yritysten kasvuedellytyksiä tukevien toimien vaikuttavuutta arvioidaan mm. työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden kehityksellä, yrityskäyntien määrällä, erilaisten tilaisuuksien määrällä/vuosi, yrittäjien, verkoston toimijoiden ja kaupungin yhteisillä tapaamisilla sekä kotouttamisohjelman ja yrittäjyyskasvatuksen tavoite- ja toimenpideohjelmien toteutumisella. Tiedetään, että tuotantoelämä muuttuu erittäin nopeasti. Esim. perinteisiä ammatteja katoaa ja uusia syntyy tilalle ennen näkemättömällä vauhdilla. Tämä on kova haaste koulutukselle, jottei osaajien puute hidasta tuotannon kehitystä. Työelämän muutoksiin pitää reagoida riittävän nopeasti ja ennakoivasti. Arvokasta tukea suunnittelulle saa niin työelämän kuin tulevaisuuden tutkimusraporteista. Samalla on tärkeää kuunnella herkällä korvalla yrityskentän ääntä. 4.4 Tehokas elinkeinomarkkinointi Elinkeinomarkkinointi on yritysten sijoittumismarkkinointia, olemassa olevan yrittäjyyden markkinointia sekä kaupungin imagon kohottamista. Kaupunkilaiset, yritykset ja alueella yritysten toimintaa tukevat verkostot markkinoivat toimillaan myös omaa kotikaupunkiaan. Maineen hallinnassa kunnallinen päätöksenteko ja siitä tiedottaminen ovat tärkeässä asemassa. Viestinnällä vahvistetaan positiivisia käsityksiä Keravasta ja sen on oltava avointa ja oikealle kohderyhmälle suunnattua. Elinkeinomarkkinointi kohdistuu sekä jo seudulla oleviin yrityksiin että myös niihin yrityksiin, jotka hakevat sijoittumispaikkaa Keravalta. Positiivisella yrittäjyysilmapiirillä on suuri vaikutus, mutta myös työvoiman saatavuudella, pääradan läheisyydellä, eri asumisvaihtoehdoilla, monipuolisilla palveluilla ja joustavalla ja nopealla päätöksenteolla. Onnistuneella tiedon saamisella on suuri merkitys, kun uudet yritykset hakevat sijoittumispaikkaa Keravalta. Kaupungin elinkeinotoimen on oltava aloitteellinen yrittäjien, rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien suuntaan, jotta saamme tiedon tarjolla olevista kaupunkimme mahdollisuuksista välittymään oikeisiin kohteisiin, mutta myös siksi, että saisimme tietoa siitä, millaisia konkreettisia toiveita esim. sijoittumispaikkaa etsivillä yrityksillä on. Elinkeinomarkkinoinnin keinoja ovat suoramarkkinointi, läsnäolo elinkeinoelämän messu- ja muissa tapahtumissa, laadukkaat esitteet, sähköiset uutiskirjeet, säännölliset mielipidekartoitukset sekä kirjoitukset ja esiintymiset valtakunnallisessa mediassa ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Kaupungin nettisivuille kehitetään portaali, jossa yritykset voivat tarjota vuokralle tontti- ja toimitilojaan.

17 5. Yhteenvetotaulukko painopisteistä 5.1 Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastuutahot PAINOPISTE 1: KESKUSTAN KEHITTÄMINEN - KERAVASTA SEUDULLINEN KAUPAN KESKUS TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Keskustan kehittäminen erikoisliikkeiden ja päivittäistavarakaupan sijoittumispaikaksi. Aleksintori- Petteri-Kahveri - kokonaisuus HOK-Elanto kortteli Kaupungintalon tontti Prisman seutu ympäristö Keskusta-alueen kaavamuutokset/ uutta liiketilaa k-m2/v. Uuden liiketilan rakentuminen k-m2/v. Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen. Tapahtumat ja tilaisuudet. Vapaiden toimitilojen markkinointi kaupungin kotisivuilla/ Toimitilaportaalin perustaminen. Maankäyttö Elinkeinotoimi Viestintä Kiinteistöjen omistajat

18 PAINOPISTE 2: UUSIEN YRITYSTEN SIJOITTUMINEN JA ELINTARVIKEKLUSTERIN VAHVISTAMINEN TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT Luovutettavissa olevat tontit kpl/vuosi. Varataan yrityksille tontteja keskeisiltä paikoilta. Luodaan positiivista yrittäjyysilmastoa ja houkutellaan uusia TAVOITTEET: VASTUUTAHOT: yrityksiä sijoittumaan Keravalle. Tehostetaan Keravan kaupungin elinkeinopalvelutarjontaa. Lisätään yritysalueiden houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Luovutettujen tonttien lukumäärä/vuosi. Tutkitaan eri yritysaluevaihtoehtoja yleiskaavassa, jonka päivitys valmistuu 2015 mm. VT 140 ja Lahden moottoritien varsi. Houkutellaan eri toimialan yrityksiä (painopisteenä elintarvikeala.) Tarjotaan aktiivisesti Keravan yritysalueita sijoittumispaikoiksi (painopiste Kerca) Seurataan syntyneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärää toimialoittain/vuosi. Tarjotaan sijoittumispalvelut yhdeltä luukulta. Kyselyihin vastataan 24 h kuluessa sijaisresurssit huomioiden. Rakennetaan kaupunkitekniikkaa etupainotteisesti (budjettivaraus projekteille). Elinkeinotoimi Maankäyttö Kaupunkitekniikka

PAINOPISTE 3: TOIMIVIEN YRITYSTEN KASVUEDELLYTYSTEN TUKEMINEN JA KEHITTÄMINEN 19 TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Työpaikkojen määrä/vuosi Työpaikkaomavaraisuuden kehitys/vuosi Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Yrittäjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Kaupungin yritysrekisterin ja hankintakalenterin hyödyntäminen tarjouspyyntöjen kohdentamisessa Erilaiset tilaisuudet/vuosi Yrityskäynnit/vuosi Seudulliset yritysneuvontapalvelut samasta pisteestä/ Seudullinen yrityspalvelupiste Keravalla Koulutustarpeiden ennakointi ja yhteistyötapaamiset eri toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa Aktiivinen ja avoin tiedottaminen Kotouttamisohjelman toteutuminen Yrittäjyyskasvatus tavoite- ja toimenpideohjelman toteutuminen Elinkeinotoimi Maankäyttö Kaupungin hankintayksiköt Oppimiskeskus Työllisyysyksikkö Keuda, Laurea Keuke Uusyrityskeskus Keravan yrittäjät Uudenmaan Yrittäjät TE-palvelut

20 PAINOPISTE 4: TEHOKAS ELINKEINOMARKKINOINTI TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Suoramarkkinoinnin määrä seudulla toimiviin yrityksiin Suoramarkkinoinnin määrä rakennuttajiin ja kiinteistösijoittajiin Proaktiivinen markkinointi Profiloidutaan enemmän yrittäjyyden kaupunkina Markkinointi- ja esitemateriaalin yhdenmukaistaminen Säännöllinen mielipidekysely joka toinen vuosi Säännölliset yrittäjätapaamiset. Yritysbullet (uutiskirje) 2-3 krt/vuosi Menestyminen yritysystävällinen kuntamittauksessa Tontti- ja toimitilaportaalin toteutuminen Elinkeinotoimi Viestintä Keravan yrittäjät