KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA-ARVO?... 24

OPISKELIJARAPORTTI 2014

Sisällys: JOHDANTO... 3 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 4 OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN ERI KOULUTUSMUOTOIHIN... 4 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 6 MITKÄ TUTKINTOMME OVAT SUOSITUIMPIA?... 8 KUINKA SUOSITTUA ON KAHDEN TUTKINNON SUORITTAMINEN?... 10 PALJONKO MEILLÄ ON ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIA OPISKELIJOITA?... 11 KUINKA TYYTYVÄISIÄ OPISKELIJAMME OVAT KOULUTUKSEEN?... 13 NUORTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALAUTTEET... 13 Tulokysely... 15 Olokysely... 17 Päättökysely... 19 PALAUTTEET NÄYTTÖTUTKINNOISTA JA NIIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA... 22 KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA-ARVO?... 24 OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET... 24 TASA-ARVONÄKÖKULMA OPISKELUSSA... 24 KUINKA OPISKELIJAMME SUORIUTUVAT OPINNOISTAAN JA MITÄ HEILLE TAPAHTUU SEN JÄLKEEN?... 26 OPPIMISTULOKSIA AMMATILLISISTA OPINNOISTA... 28 SUORITETTUJEN TUTKINNON OSIEN MÄÄRÄT TUTKINNOITTAIN... 29 TAITAJA- JA SKILLS MENESTYS... 32 KANSAINVÄLISET OPISKELIJAVAIHDOT... 32 AMMATILLISIIN TUTKINTOIHIN VALMISTUNEET OPISKELIJAT TUTKINNOITTAIN... 34 MÄÄRÄAJASSA VALMISTUMINEN... 37 OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA NEGATIIVINEN KESKEYTTÄMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 38 OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN JA JATKO-OPINTOIHIN NUORTEN KOULUTUKSESSA TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA... 40 AIKUISOPISKELIJOIDEN TILANNE VALMISTUMISEN JÄLKEEN TILASTOKESKUKSEN RAPORTTIEN PERUSTEELLA... 43 TYÖLLISTYMISEN, TYÖTTÖMYYDEN JA MUUN SIJOITTUMISEN TARKASTELUA OPINTOJEN JÄLKEEN TYÖVOIMAHALLINNON SELVITYKSEN PERUSTEELLA... 46 TOIMINNAN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIA... 49

KPEDU OPISKELIJARAPORTTI 2014 Johdanto Opiskelijaraportin tavoitteena on koota yhteen opiskelijoita, opetustoimintaa, opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevaa sekä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää tietoa. Raportti tukee yhtymän avoimuuden arvoa ja tuloksellisuuden arviointia opetusprosessin osalta. Raportilla tuotetaan vastauksia kysymyksiin, joita tarvitaan toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä ja joista sidosryhmät eri syistä ovat kiinnostuneet. Opiskelijaraportti laaditaan nyt neljännen kerran ja raportti tuotetaan vuosittain. Raportissa noudatetaan pääosin opiskelijan opiskelupolun elinkaarta: opiskelijan tulo opiskelijaksi, opiskelijana oleminen ja hyvinvointi opiskeluaikana, opiskelijan oppiminen, valmistuminen ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Raportti alkaa yleisluontoisella katsauksella opiskelijamääriin eri opistoissa ja koulutusmuodoissa ja päättyy vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden analysointiin. Osa koottavasta tiedosta pysyy samana vuodesta toiseen, osittain sisältö vaihtelee mahdollisten kehittämisen painopisteiden tai tietojen saatavuuden vuoksi. Vuoden 2014 Opiskelijaraportti on tehty pääosin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Vuoden 2013 raporttiin verrattuna raportti on hyvin saman sisältöinen. Viime vuodesta poiketen mukana eivät ole kouluterveyskyselyn tulokset, sillä kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Tänäkin vuonna on tarkasteltu mm. suoraan peruskoulusta tulevien osuutta ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista. Tämä on tullut opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön seurannan kohteeksi osana nuorisotakuun toimeenpanoa. Vuonna 2013 käynnistynyttä 20-29-vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelmaa toteutti koulutusyhtymässä pääasiassa oppisopimustoimisto. Nuorisotakuuseen sisältyy koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuun toteutumista tuki lisäksi yhteishaun ja valinnan muutos, jolla varmennetaan koulutuspaikkojen ensisijainen kohdentaminen peruskoulusta vastavalmistuneille ja vailla tutkintoa oleville. Tiedot opiskelijaraporttiin saadaan pääosin opintohallintojärjestelmistä, erilaisista palautekyselyistä ja muista selvityksistä ja raporteista. Tavoitteena on kehittää opiskelijaraporttia koko ajan paremmin toiminnan kehittämistarpeita palvelevaksi. Toivomme jatkuvaa palautetta ja ehdotuksia opiskelijaraportin sisällön ja muodon kehittämiseen. KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ 24.3.2015 liisa.sadeharju@kpedu.fi johtaja niina.patrikainen@kpedu.fi suunnittelija Opiskelijaraportti 2014 3

Paljonko ja millaisia opiskelijoita meillä on? Opiskelijat tulevat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistojen opiskelijoiksi eri koulutusmuotoihin. Koulutustuotteitamme ja palveluitamme säätelevät useat säädökset, järjestämisluvat ja kansallisen tason tavoitteet. Niitä myös rahoitetaan useasta eri lähteestä. Tarkastelunäkökulmat opiskelijamäärien esittelyssä perustuvat osin organisaatiorakenteeseemme, osin koulutusmuotoihin, koulutusaloihin ja perustutkintoihin sekä osin koulutuksen rahoitusmuotoihin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimipaikoissa opiskelee yhteensä hieman vajaa 4.000 opiskelijaa. Keskeinen laskentayksikkö, jolla toiminnan volyymia seurataan, on ammatilliseen peruskoulutukseen järjestämisluvassa myönnetty opiskelijamäärä. Ammatillista peruskoulutusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen toteuttamista säätelee ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Järjestämisluvassa määritellään opiskelijamäärä, jolle ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus myönnetään. Taulukossa 1 on esitelty ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät viideltä viime vuodelta nuorten koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja koulutusyhtymässä yhteensä sekä järjestämisluvassa määritelty opiskelijamäärä. Opiskelijamäärä kasvoi voimakkaasti aina vuoteen 2012 asto noudattaen valtakunnassa yleistä suuntausta ammatillisen koulutuksen suosion kasvussa. Tämän jälkeen nuorisoikäluokkien pieneneminen ja yhteishakujärjestelmän muutos on näkynyt pienenevinä opiskelijamäärinä. Tämä näkyy myös vuoden 2014 käyttöasteessa, joka jäi alle sadan. Koulutusyhtymän käyttöaste on kuitenkin ollut koko ajan hieman suurempi kuin AMKE ry:n mittariportaalissa mukana olevilla jäsenillä keskimäärin. TAULUKKO 1. Ammatillisen peruskoulutuksen (yksikköhinta) opiskelijamäärät laskentapäivinä 2010 2014 Yksikköhintaopiskelijat Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Toteutunut 2014 Nuorten koulutus 2 233 2 248 2 229 2 210 2 137 Valmistavat ja valmentavat koulutukset 51 50 57 52 49 Aikuiskoulutus 485 463 497 484 517 YHTEENSÄ 2 768 2 761 2 783 2 746 2 703 Järjestämisluvan opiskelijamäärä 2 686 2 726 2 726 2 746 2 746 KPDEU käyttöaste % 103,1 % 101,3 % 102,1 % 100,0 % 98,4 % Käyttöaste keskimäärin AMKE % 101,8 % 100,2 % 99,0 % 97,4 % Opiskelijoiden kokonaismäärä ja jakautuminen eri koulutusmuotoihin Suomessa tutkintotavoitteiset koulutusalat on jaettu opetusministeriön asetuksen perusteella kahdeksaan ryhmään ja lisäksi on muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus. Taulukossa 2 koulutusyhtymän valtionosuusrahoitteisen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty koulutusaloittain ja koulutuksen toteutusmuodoittain. Opiskelijaraportti 2014 4

TAULUKKO 2. Koulutusalat, niiden opiskelijamäärät valtionosuusperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (ka 2014), oppisopimuskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa (v. 2014) Koulutusala Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava joista erityisopiskelijat YHT. OPSO (koulutukseen osallistuneet) josta lisäkoulutus Amm. lisäkoulutus (otv:t) Humanistinen ja kasvatusala 53 0 11 53 10 5 24 Kulttuuriala 92 103 24 195 2 1 15 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 279 41 28 320 295 284 26 Luonnontieteiden ala 63 53 14 115 5 2 0 Tekniikan ja liikenteen ala 853 46 179 898 123 76 24 Luonnonvara- ja ympäristöala 285 165 48 450 38 16 28 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 367 109 46 476 79 29 45 Matkailu-, ravitsemis ja talousala 147 1 43 148 43 32 0 Ammatilliseen koulutukseen ohjaavat ja valmistavat koulutukset 49 0 19 49 Muu 16 16 24 YHTEENSÄ 2 186 517 413 2 703 611 461 186 Lisäksi nuorten perustutkintokoulutusta järjestettiin yhteistyösopimusten perusteella seuraavasti: Luonnonvaraalalla metsäkoneenkuljettajakoulutusta Kannuksessa 38 opiskelijalle ja tekniikan ja liikenteen alalla Kokkolan ammattikampuksella maarakennuskoneenkuljettajakoulusta 17 opiskelijalle. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä tarkastellaan koulutusyhtymässä koulutus- ja rahoitusmuodoittain. Taulukossa 3 on esitetty aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät yhtymätasolla niitä mittayksikköjä käyttäen, joilla rahoittavat viranomaiset suoritteita seuraavat. Ammatillinen lisäkoulutus on viime vuosina lisääntynyt oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen hankkimista on rajoittanut valtion tekemät leikkaukset ns. lisäkoulutuskiintiöihin. Oppisopimuksen perustutkintojen määrä on noudattanut yleisen työllisyystilanteen kehitystä. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärä on kansanopistokentän suurimpia vaikka laskua edellisvuosiin tapahtuikin edelleen. Työvoimakoulutuksen volyymien kehityksessä näkyvät yleisen taloustilanteen ja työhallinnon omien painotusten vaikutukset. TAULUKKO 3. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä koulutus- ja rahoitusmuodoittain vuosina 2010-2014 Muut kuin yksikköhintaopiskelijat Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Toteutunut 2014 Ammatillisen lisäkoulutus, opiskelijatyövuotta 161 185 192 212 186 Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot 222 175 159 159 150 Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö 410 430 430 324 313 Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot 9 402 9 700 9 259 8 537 8 282 Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät 58 356 46 205 48 963 56 980 32 341 Muu, opiskelijatyöpäivinä* 33 221 3 843 8 475 3 952 22 918 * mm. korttikoulutukset, hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne. Opiskelijaraportti 2014 5

Mistä opiskelijamme saapuvat? Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Vuonna 2014 nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti uusia opiskelijoita yhteensä 781 (tilanne 20.9.2014). Heistä suoraan peruskoulusta tulleita oli keskimäärin 60,4% kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 60,8%. Tämä voi vaikuttaa pieneltä osuudelta, mutta kansallisesti suoraan peruskoulutusta tulleiden määrä on keskimäärin 53,2%. Koulutusalojen ja eri tutkintojenkin välillä suoraan peruskoulusta tulleiden osuus vaihtelee merkittävästi. Tätä kuvataan taulukossa 4. ja maakuntakohtaisia vertailulukuja esitetään taulukossa 5. Taulukko 4. Uudet aloittaneet opiskelijat tutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka Uudet aloittaneet 2014 joista peruskoulun päättötodistus 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 106 60 56,60 % Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 16 10 62,50 % Hevostalouden perustutkinto Perho 15 5 33,33 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 16 2 12,50 % Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus 18 12 66,67 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 19 12 63,16 % Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 16 15 93,75 % Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 6 4 66,67 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 160 102 63,75 % Hiusalan perustutkinto Hyv.kampus 19 11 57,89 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus 141 91 64,54 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 112 70 62,50 % Grundexamen inom företagsekonomi Amm.kampus 7 0 0,00 % Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus 80 50 62,50 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus 25 20 80,00 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 309 202 65,37 % Autoalan perustutkinto Amm.kampus 20 16 80,00 % Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus 31 15 48,39 % Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus 43 33 76,74 % Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus 8 3 37,50 % Logistiikan perustutkinto Amm.kampus 21 18 85,71 % Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus 17 7 41,18 % Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus 15 11 73,33 % Puualan perustutkinto Amm.kampus 17 6 35,29 % Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Amm.kampus 40 22 55,00 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus 36 31 86,11 % Opiskelijaraportti 2014 6 2014 %

Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus 20 15 75,00 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus 8 1 12,50 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus 15 9 60,00 % Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus 18 15 83,33 % KULTTUURIALA 27 5 18,52 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Amm.kampus 14 4 28,57 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 13 1 7,69 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 14 4 28,57 % Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä 14 4 28,57 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 53 29 54,72 % Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus 45 27 60,00 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus 8 2 25,00 % KPEDU YHTEENSÄ 781 472 60,44 % Taulukko 5. Ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2014 aloittaneet uudet opiskelijat maakunnittain Maakunta Uudet aloittaneet 2014 joista peruskoulun päättötodistus 2014 2014 % Muutos vuoteen 2013 % Uusimaa 12 713 5 365 42,20 % -1,16 % Varsinais-Suomi 3 296 2 099 63,68 % 4,34 % Satakunta 1 838 1 065 57,94 % -3,56 % Kanta-Häme 1 216 648 53,29 % -5,55 % Pirkanmaa 3 801 2 180 57,35 % 2,12 % Päijät-Häme 1 811 992 54,78 % 4,73 % Kymenlaakso 1 303 861 66,08 % 3,16 % Etelä-Karjala 822 516 62,77 % 0,74 % Etelä-Savo 1 253 648 51,72 % 0,51 % Pohjois-Savo 2 347 1 185 50,49 % 0,31 % Pohjois-Karjala 1 615 759 47,00 % 0,22 % Keski-Suomi 2 240 1 298 57,95 % 4,45 % Etelä-Pohjanmaa 1 879 1 144 60,88 % 3,51 % Pohjanmaa 1 389 844 60,76 % -0,87 % Keski-Pohjanmaa 815 480 58,90 % 0,27 % Pohjois-Pohjanmaa 3 439 1 981 57,60 % 5,56 % Kainuu 699 504 72,10 % 1,52 % Lappi 1 742 953 54,71 % 4,51 % KOKO MAA 44 218 23 522 53,20 % 0,95 % Opiskelijaraportti 2014 7

Mitkä tutkintomme ovat suosituimpia? Ammattikoulutuksen alueellisen tarjonnan suunnittelussa keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat työvoiman tarve, alueellinen tasapuolisuus ammatillisen koulutuksen tarjonnassa, kokemuksen kautta hankittu organisaation vahva osaaminen jollakin alalla sekä koulutusalojen vetovoimaisuus. Taulukossa 6. koulutusaloja on kuvattu vetovoimaisuuden perusteella perustutkinnoittain ja paikkakunnittain. Vetovoimaisuusmittarilla mitattuna suosituin koulutus on viime vuosina ollut maatalousalan perustutkinnon eläintenhoitajan koulutus, jota toteutetaan Kannuksessa ns. kennel-linjana eli se painottuu pieneläimiin ja erityisesti koiriin. Auto- ja logistiikka-alan perustutkinnot sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ovat pysyneet tasaisen suosittuina. Hiusalan perustutkinto on myös hyvin suosittu, mutta siinä ei koulutusta aloiteta joka vuosi. Muissa tutkinnoissa on vuosittaista vaihtelua, mutta esimerkiksi rakennusklusteriin kuuluvat koulutukset ovat olleet viime vuosina vetovoimaisia. Ikäluokkien pieneneminen alkoi ensi kertaa selkeästi näkyä vuoden 2013 yhteishaussa. Kun vuonna 2012 ensisijaisia hakijoita yhteensä oli 1.229 niin vuonna 2014 hakijamäärä oli yli 350 hakijaa pienempi yhteismäärän ollessa tasan 878 nuorta. TAULUKKO 6. Yhteishaussa 2012-2014 olleiden koulutusten vetovoimaisuus eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut yhtä aloituspaikkaa kohden LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Toimipaikka 2012 2013 2014 Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 1,05 0,86 0,94 Hevostalouden perustutkinto Perho 0,88 0,50 0,83 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 0,57 ei hakua 0,80 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus 2,75 5,67 3,94 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 1,39 0,63 0,81 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 1,39 0,63 0,81 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 0,58 0,83 0,21 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Kannus 0,50 1,19 0,75 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto Amm.kampus 3,44 ei hakua 2,22 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus 1,56 1,73 1,33 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus 1,24 0,85 0,66 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,55 1,42 1,04 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto Amm.kampus 2,94 2,06 2,06 Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus 1,17 1,25 0,75 Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus 1,45 0,83 0,70 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho ei hakua 0,33 ei hakua Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus 0,69 0,94 0,56 Logistiikan perustutkinto Amm.kampus 1,80 1,89 2,83 Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus 1,56 1,39 0,89 Opiskelijaraportti 2014 8

Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus 1,13 1,50 0,75 Puualan perustutkinto Amm.kampus 1,11 1,11 0,67 Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Amm.kampus 1,50 2,78 0,72 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja Amm.kampus ei hakua 2,28 ei hakua Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,35 1,34 1,00 Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus 2,39 1,00 1,30 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus 1,28 0,44 0,17 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus 0,75 1,50 1,00 Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus 2,22 1,94 2,11 KULTTUURIALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Amm.kampus 1,63 1,31 0,50 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 0,85 0,79 0,25 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä 1,67 1,94 0,67 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus 1,06 1,38 0,88 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus 0,31 0,50 0,69 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ YHT. 1,44 1,33 1,05 Opiskelijaraportti 2014 9

Kuinka suosittua on kahden tutkinnon suorittaminen? Koulutusyhtymän toimipaikoissa ammatillista perustutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lisäksi lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto. Kokkolassa kahden tutkinnon suorittaminen toteutuu pääosin ryhmämuotoisesti ammattilukiolinjoilla. Muilla paikkakunnilla on omat paikalliset toimintamallinsa. Taulukossa 7 on kuvattu kahta tutkintoa suorittavien määrät vuosina 2010-2014. Kahta tutkintoa suorittavien määrä oli useita vuosia vakiintunut noin 370 opiskelijan tasolle. Vuonna 2014 näiden opiskelijoiden määrä kääntyi laskuun. Tämän arvellaan johtuvan ainakin yhteishaku-uudistuksesta, kun 2014 alkaen ei ole enää ollut mahdollista hakea suoraan ns. ammattilukiolinjalle. Toinen selittävä tekijä on se, että kahta tutkintoa suorittavat ovat vuonna 2014 valmistuneet ammatilliseen perustutkintoon kolmessa ja puolessa vuodessa aiemman neljän vuoden sijaan. TAULUKKO 7. Kahta tutkintoa suorittavat opiskelijat laskentapäivinä 2010 2014 koulutusaloittain Koulutusala Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2012 Toteutunut 2013 Toteutunut 2014 Humanistinen ja kasvatusala 1 1 1 0 1 Kulttuuriala 11 12 6 1 1 Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 97 89 95 90 73 Luonnontieteiden ala 22 19 20 21 21 Tekniikan ala 59 63 64 64 60 Luonnonvara- ja ympäristöala 59 67 70 73 54 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 77 76 77 77 75 Majoitus-, ravitsemis- ja talousala 36 47 41 40 25 YHTEENSÄ 360 374 374 365 309 Opiskelijaraportti 2014 10

Paljonko meillä on erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita? Osa opiskelijoista tarvitsee oppimiseensa erityistä tukea. Heille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, jossa määritellään erityisen tuen tarve ja toteuttamistavat. Tällä perusteella heidän opetuksensa järjestämiseen saadaan korotettua valtionosuutta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on koulutusyhtymässämme ja valtakunnallisesti lisääntynyt viime vuosina. Osittain tämä johtuu systemaattisesti kehitetystä tuen tarpeen havaitsemisesta, mutta toisaalta on havaittavissa että elämänhallinnan ja oppisen vaikeudet ovat lisääntyneet. Osalle erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on jo peruskoulussa laadittu yksilöllistetty opetussuunnitelma, mutta suurelta osin erityisen tuen tarve havaitaan ja määritellään vasta kun opiskelijat ovat tulleet opiskelijoiksi ammatilliseen koulutukseen. Taulukossa 8 on esitetty erityisopiskelijoiden osuudet opistoittain ja tutkinnoittain. Koulutusyhtymän opiskelijoissa vuonna 2014 HOJKS oli laadittu 15,3 %:lle (413 henkilöä) opiskelijoista (2013: 16,1%, 442 henkilöä). Vuoden 2014 HOJKS-opiskelijoista 16,8 % (367 henkilöä) opiskeli opetussuunnitelmaperusteisessa ja 8,8 % (46 henkilöä) näyttötutkintoon valmistavassa perustutkintokoulutuksessa. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsenistön viimeisin vertailutieto on vuodelta 2013. Tuolloin mittariportaaliin kuuluvien koulutuksen järjestäjien opiskelijoista keskimäärin 12,9 % oli tehty HOJKS. TAULUKKO 8. Ammatillisen peruskoulutuksen HOJKS-opiskelijat tutkinnoittain ja opistoittain vuonna 2014 Tutkinnon opiskelijat HOJKSopiskelijat HOJKSopiskelijoiden osuus Nuorten koulutus 2 185 367 16,8 % HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 53 11 21,4 % Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 53 11 21,4 % KULTTUURIALA 92 9 10,1 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 48 4 8,4 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 44 5 11,9 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLIN- NON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 342 32 9,5 % Grundexamen inom företagsekonomi 3 0 0,0 % Liiketalouden perustutkinto 276 28 10,1 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 63 4 7,1 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 853 171 20,1 % Autoalan perustutkinto 50 9 17,7 % Elintarvikealan perustutkinto 94 39 41,7 % Kone- ja metallialan perustutkinto 125 34 27,1 % Laboratorioalan perustutkinto 28 2 7,3 % Logistiikan perustutkinto 54 14 25,7 % Pintakäsittelyalan perustutkinto 48 11 23,0 % Prosessiteollisuuden perustutkinto 44 2 4,7 % Puualan perustutkinto 44 17 38,2 % Rakennusalan perustutkinto 85 14 16,0 % Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 109 9 8,1 % Talotekniikan perustutkinto 55 8 14,9 % Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 31 5 17,5 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 46 5 10,5 % Turvallisuusalan perustutkinto 39 2 5,4 % Opiskelijaraportti 2014 11

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 285 48 16,7 % Hevostalouden perustutkinto 71 19 26,4 % Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 30 0 0,0 % Maatalousalan perustutkinto 184 29 15,7 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 367 33 9,0 % Hiusalan perustutkinto 33 1 3,8 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 333 32 9,5 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 147 43 29,5 % Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto 126 26 20,3 % Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 21 18 84,9 % VALMISTAVAT KOULUTUKSET 49 19 39,2 % Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 13 13 100,0 % Maahanmuuttajien amm. peruskoulutukseen valmistava koulutus 21 0 0,0 % Amm. peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus 15 6 42,3 % Aikuiskoulutus 517 46 8,8 % KULTTUURIALA 103 15 14,7 % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 83 15 18,2 % Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 19 0 0,0 % YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLIN- NON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 94 9 9,9 % Liiketalouden perustutkinto 41 0 0,0 % Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 53 9 17,5 % TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 46 8 17,9 % Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 12 2 17,3 % Kone- ja metallialan perustutkinto 1 0 0,0 % Prosessiteollisuuden perustutkinto 33 6 18,6 % LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 165 0 0,0 % Hevostalouden perustutkinto 43 0 0,0 % Maatalousalan perustutkinto 59 0 0,0 % Metsäalan perustutkinto 63 0 0,0 % SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 109 13 12,0 % Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 109 13 12,0 % MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 1 0 0,0 % Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto 1 0 0,0 % KPEDU YHTEENSÄ 2 703 413 15,3 % Opiskelijaraportti 2014 12

Kuinka tyytyväisiä opiskelijamme ovat koulutukseen? Opiskelijoiden mielipiteitä, näkemyksiä ja tyytyväisyyttä opiskelun eri osa-alueisiin kartoitetaan vuosittain yhtenäisillä opiskelijakyselyillä, lisäksi toimipaikat ja opettajat keräävät oman toimintansa kehittämiseksi palautetta oman tarpeensa mukaisesti. Vuodesta 2011 lähtien Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässa ammatillisen peruskoulutuksen yhteiset opiskelijakyselyt on toteutettu OPIX-verkoston mukaisina kyselyinä, jolloin on saatu vertailutietoa muihin verkostossa oleviin koulutuksen järjestäjiin. OPIX-verkostoon kuuluu yli 10 koulutuksen järjestäjää eri puolelta Suomea ja verkosto laajenee jatkuvasti. Vuonna 2014 OPIX-verkoston yhteisiin opiskelijakyselyihin vastasi jo yli 17 000 nuorta ympäri Suomea. OPIX-kyselyinä on toteutettu tulokyksely ensimmäisen vuoden opiskelijoille, olokysely toisen vuoden opiskelijoille ja päättökysely opintojaan päättäville opiskelijoille. Kyselyjen tuloksia käsitellään ammattiopiston johtotiimissä, toimipaikoissa sekä opiskelijakunnissa. Tulosten perusteella suunnitellaan toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 2013 OPIX-verkosto vei opiskelijakyselyidensä tulokset verkkoon osaksi AMKE:n mittariportaalia niiden saatavuutta ja vertailtavuutta parantaakseen. Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta kerätään palaute tutkinnon suorittajilta valtakunnallisen AIPAL-palautejärjestelmän mukaisesti. Nuorten ammatillisen koulutuksen palautteet Tulo-, olo- ja päättökyselyjen tuloksia esitetty kaavioissa 1-11. Niistä voidaan havaita, että luokitelluille eri osaalueille KPEDU:n opiskelijat antavat alhaisempia arvosanoja kuin OPIX-verkostossa keskimäärin. Kuitenkin KPEDU:ssa opiskelijoiden antama yleissarvio koulutuksesta on yhtä hyvää tai parempaa tasoa kuin muilla verkoston jäsenillä. Tulokyselyssä opiskelijat ovat sangen tyytyväisiä oppimisympäristöihin, koulutuksen toteutukseen sekä ilmapiiriin. Olo- ja päättökyselyissä niihin suhtaudutaan hiukan kriittisemmin. Olo- ja päättökyselyissä parhaat tulokset saatiin työelämäyhteyksistä, niiden arvioitiin olevan erittäin hyvällä tasolla (yli 4) ja edelleen parantuneen edellisvuosista. Heikoimmat arvosanat opiskelijat antoivat jo neljäntenä vuonna peräkkäin kysymyksiin, joilla mitattiin opintojen henkilökohtaistamista. Henkilökohtaistamisen osalta KPEDU:n opiskelijat arvioivat toiminnan selkeästi muita koulutuksen järjestäjiä heikommaksi. Tämä on huolestuttavaa, koska sen kehittäminen on pitkään ollut tavoitteena ja henkilökohtaistamisen edistämiseksi on myös toteutettu erilaisia hankkeita. Positiivinen signaali on se, että myös henkilökohtaistamisesta annetut arviot ovat kuitenkin koko ajan parantuneet. Jos asiaa kysytään opetushenkilöstöltä, he pystyvät kyllä osoittamaan henkilökohtaistamisen toteuttamisia, mutta näiden kyselyjen perusteella kovin monet opiskelijat eivät koe näin tapahtuneen. OPIX-kyselyissä selvitetään myös mm. opiskelun aikaista kiusaamista. Ammatillisen peruskoulutuksen tulokyselyssä kiusaamista opiskelijaryhmässä havaittiin KPEDU:ssa 6,2 % (kaavio 3). Vuodesta 2013 tämä tulos on parantunut. Olokyselyssä koetun kiusaamisen määrä oli edellisvuoteen verrattuna vähentynyt mutta havaitun kiusaamisen määrä oli taas lisääntynyt. Päättökyselyssä kiusaamista oli kokenut 5,8 % valmistuvista kun muiden koulutuksen järjestäjien vastaava luku oli 3,8 % (kaavio 10). Myös opiskeluryhmässä havaittu kiusaaminen oli KPEDU:ssa 11,2 prosentin osuudelle hieman suurempaa kuin muilla koulutuksen järjestäjillä keskimäärin (9,5 %). Kiusaamisasiaan puuttumista helpottaa se, että opiskelijakyselyjen tulokset saadaan purettua opiskelijaryhmäkohtaisina. KPEDU:ssa koulukiusaamistapauksiin on puututtu heti kyselyn tulosten saamisen jälkeen niissä ryhmissä, joissa kiusaamista on esiintynyt. Päättökyselyssä opiskelijoilta kysytään myös todennäköistä tilannetta valmistumisen jälkeen (kaavio 11). KPEDU:ssa suurin osa opiskelijoista arvioivat olevansa koulutusta vastaavassa työssä tai opiskelemassa. Verrattuna edellisvuoteen osuus niistä, jotka arvelevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä oli hieman laskenut. Vastaavasti työttömäksi oletti joutuvansa noin 6,7 % vastaajista, kun vuotta aiemmin 5,2 % arvioi tämän vaihtoehdon toteutuvan kohdallaan. Opiskelijaraportti 2014 13

Kaavio 1. Yleisarvio saadusta koulutuksesta nuorten palautekyselyissä Opiskelijaraportti 2014 14

Tulokysely Kaavio 2. Tulokyselyn tulokset eri osa-alueilta Vuoden 2014 tulokyselyn teemat eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuosien teemoihin ja niiden tuloksiin, koska opiskelijakyselyitä uudistettiin lukuvuodelle 2014-2015. Siksi kaaviossa 2. on esitetty vain vuoden 2014 tulokset ja vertailu muuhun OPIX-verkostoon. Opiskelijaraportti 2014 15

Kaavio 3. Havaittu koulukiusaaminen opiskeluryhmässä Kaavio 4. Koettu koulukiusaaminen oppilaitoksessa Opiskelijaraportti 2014 16

Olokysely Kaavio 5. Olokyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti 2014 17

Kaavio 6. Havaittu koulukiusaaminen opiskeluryhmässä viimeisen vuoden aikana Kaavio 7. Koettu koulukiusaamisen oppilaitoksessa viimeisen vuoden aikana Opiskelijaraportti 2014 18

Päättökysely Kaavio 8. Päättökyselyn tulokset eri osa-alueilta Opiskelijaraportti 2014 19

Kaavio 9. Havaittu koulukiusaaminen opiskeluryhmässä viimeisen vuoden aikana Kaavio 10. Koettu koulukiusaaminen oppilaitoksessa viimeisen vuoden aikana Opiskelijaraportti 2014 20

Kaavio 11. Arvio tilanteesta valmistumisen jälkeen Opiskelijaraportti 2014 21

Palautteet näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoprosessi ja sen henkilökohtaistaminen on vahvasti säädelty laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja Opetushallituksen antamassa henkilökohtaistamismääräyksessä. Näyttötutkintoprosessi jakautuu kolmeen vaiheeseen, joista kaikista kerätään palautetta valtakunnallisella AIPAL-nimisellä kyselyllä. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ovat: Hakeutuminen Tutkinnon suorittaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen (valmistava koulutus) Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona poikkeaa perinteisestä koulumaisesta opiskelusta. Tavoitteena on tutkinnon suorittaminen ja lähtökohtana on henkilön osaaminen suhteessa tutkinnon tavoitteisiin. Siltä pohjalta henkilö joko ohjataan suoraan tutkintotilaisuuteen osoittamaan osaamisensa tai täydentämään ammattitaitoaan esim. tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Joissakin tapauksissa aiemmin hankittu osaaminen voidaan viedä suoraan tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi. Suuntaus myös opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa on kohti henkilökohtaistamista, joten osa näyttötutkintotoiminnan toimintamalleista voisi olla esimerkkeinä myös ammatillista peruskoulutusta kehitettäessä. Koulutusyhtymässä AIPAL kysely on ollut käytössä heti sen käyttöönotosta eli vuodesta 2008 saakka. Tulokset ovat kaikilla kolmella osa-alueella olleet jatkuvasti hyviä tai erinomaisia hieman tutkintojen välillä vaihdellen. Opiskelijaraportti 2014 22

TAULUKKO 9. Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen toteutumista mittaavan AIPAL-kyselyn tulokset vuonna 2014 HAKEUTUMINEN (N=171) Kyllä Ei Selvitettiinkö kanssasi, mitä osaamista sinulla on (aikaisemmat opinnot, työkokemus tai muu osaaminen)? 99,0 % 1,0 % Selvitettiinkö kanssasi, minkälaista ammattitaitoa valitsemassasi näyttötutkinnossa edellytetään? 92,0 % 8,0 % Kerrottiinko sinulle taloudellisista tukimuodoista, jotka liittyvät opiskeluun ja näyttötutkinnon suorittamiseen (esimerkiksi opintotuki, aikuiskoulutustuki, työvoimakoulutuksen etuudet)? 79,0 % 21,0 % Selvitettiinkö kanssasi sinulle soveltuvia opiskelutapoja, joita oppilaitoksella on mahdollisuus tarjota (esimerkiksi lähiopetus, verkko-opiskelu, etäopiskelu, työssä oppiminen)? 85,0 % 15,0 % Selvitettiinkö kanssasi, onko sinulla mahdollisia vaikeuksia liittyen opiskeluun tai tutkinnon suorittamiseen (esimerkiksi liittyen kieleen, lukemiseen, kirjoittamiseen, hahmottamiseen tai keskittymiseen)? 82,0 % 18,0 % Tehtiinkö kanssasi henkilökohtaistamista koskeva kirjallinen suunnitelma (suunnitelma on kuvaus muun muassa siitä, miten ja missä ammattitaito osoitetaan ja tarvittaessa hankitaan sekä mitä ohjausta tarvitaan)? 94,0 % 6,0 % TUTKINNON SUORITTAMINEN (N=93) Kyllä Ei Oliko sinulla aikaisempaa osaamista, joka voitiin ottaa huomioon tutkinnon suorittamisessa? 67,0 % 33,0 % Suunniteltiinko tutkintotilaisuuksien käytännön järjestelyjä kanssasi? 92,0 % 8,0 % Osoititko osaamisesi käytännön työtehtävissä muualla kuin oppilaitoksessa? 87,0 % 13,0 % Kysyttiinkö sinulta näyttötutkinnon suorittamisen yhteydessä myös omaa arviotasi tutkintosuorituksesta? 88,0 % 12,0 % Kerrottiinko sinulle arvioinnin tulos näyttötutkinnon suorittamisen yhteydessä? 88,0 % 12,0 % TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN (N=93) Kyllä Ei Oliko sinulla aikaisempaa osaamista liittyen tutkintovaatimuksiin? 59,0 % 41,0 % Olitko perehtynyt näyttötutkinnossasi edellytettyyn ammattitaitoon? 94,0 % 6,0 % Sisältyikö koulutukseesi työpaikalla tapahtuvaa ammattitaidon hankkimista? 97,0 % 3,0 % Saitko oppilaitokselta (tai oppisopimustoimistolta) ohjausta käytännön työssä oppiessasi? 82,0 % 18,0 % Saitko työpaikalta ohjausta työssä oppimisen aikana? 89,0 % 11,0 % Seurattiinko kanssasi henkilökohtaistamista koskevan kirjallisen suunnitelman toteutumista? 74,0 % 26,0 % TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN (N=93) Ei/en laink aan Hieman Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Miten tyytyväinen olit valmistavan koulutuksen laatuun? 1,0 % 8,0 % 23,0 % 55,0 % 14,0 % Vastasiko valmistava koulutus mielestäsi näyttötutkinnossasi edellytettyä ammattitaitoa? 0,0 % 4,0 % 16,0 % 56,0 % 24,0 % Tukivatko työtehtävät tavoitteena olevan näyttötutkinnon ammattitaitovaatimuksia? 1,0 % 0,0 % 11,0 % 54,0 % 33,0 % Kuinka paljon suoritettu koulutus lisäsi ammatillista osaamistasi? 0,0 % 4,0 % 11,0 % 41,0 % 44,0 % Opiskelijaraportti 2014 23

Kuinka toteutuvat opiskelijoiden hyvinvointi, osallisuus ja tasa-arvo? Opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Toimipaikoissamme toimivat toimipaikkakohtaiset opiskelijakunnat ja lisäksi koulutusyhtymällä on yhteinen opiskelijayhdistys KeKo ry. Näiden kautta opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa opintojaan ja toimipaikkaa koskeviin asioihin. Opiskelijakunnat voivat järjestää myös erilaisia tapahtumia kulttuurin ja urheilun saralla. Opiskelijakuntien kautta valitaan opiskelijaedustajat koulutusyhtymän toimielimiin ja tiimeihin, joihin näin saadaan opiskelijanäkökulmaa. Vuonna 2014 opiskelijajäsen oli valittuna ammattiosaamisen toimikuntaan, Kamu-tiimiin sekä johtokuntiin. Toimipaikoissa on myös tutor-opiskelijatoimintaa. Tutor-opiskelijat toimivat aktiivisessa roolissa mm. oppilaitosesittelyissä ja erilaisissa tapahtumissa. Opiskelijoiden osallisuutta päätettiin vuonna 2013 jätetyn henkilökunta-aloitteen myötä lisätä myös siten, että vuonna 2014 opiskelijat otettiin mukaan koulutusyhtymän aloitetoimintaan. Aiemmin aloitetoiminta oli rajattu ainoastaan henkilökunnalle. Vuoden 2014 aikana opiskelijat jättivätkin muutamia hyviä aloitteita ja ne vietiin Keko ry:n käsittelyn jälkeen johtoryhmään päätettäväksi. Aloitteiden lisäksi Keko ry käsitteli OPIX-opiskelijapalautteita sekä antoi niistä kannanottonsa. Tasa-arvonäkökulma opiskelussa Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista voidaan tarkastella mm. siitä näkökulmasta onko toimipaikoissamme tarjolla sekä naisille että miehille sopivia koulutuksia jos ajatellaan perinteisen ammattien sukupuolijakauman näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella myös mies- ja naisopiskelijamäärien jakautumisena eri tutkintoihin. Ja tarkastelemalla, onko meillä selkeästi mies- tai naispainotteisia aloja tai tutkintoja. Kansallisten tasa-arvotavoitteiden näkökulmasta ammattien sukupuolisidonnaisuutta tulisi vähentää myös koulutuksen keinoin. Taulukossa 10 on esitelty opiskelijoiden sukupuolijakaumat koulutusaloittain ja perustutkinnoittain eri toimipaikoissa vuosina 2012 2014. Opiskelijoista oli naisia 53,2% vuonna 2012, 53,1 % vuonna 2013 ja 52,6 % vuonna 2014. Selkeästi naisvaltaisia aloja viime vuosina ovat olleet Perhon toimipaikan hevostalouden perustutkinto, Kannuksen eläintenhoitajakoulutus, hyvinvointikampuksen hiusalan perustutkinto sekä ammattikampuksella järjestettävät tekstiili- ja vaatetusalan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnot. Toisinpäin tarkasteltuna miesvaltaisia tutkintoja viimeisen kolmen vuoden aikana ovat olleet maatalousteknologian sekä turkistalouden koulutusohjelmat Kannuksessa sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perhossa. Ammattikampuksella järjestettävät kone- ja metallialan, talotekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintokoulutukset kiinnostavat naisia vain vähän tai eivät lainkaan. Kaiken kaikkiaan sukupuolijakaumat vaikuttavat vastaavan melko perinteistä jakautumista ammattialoille. Opiskelijaraportti 2014 24

TAULUKKO 10. Opiskelijoiden sukupuolijakauma koulutusaloittain ja perustutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä mies nainen yhteensä LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 243 201 443 225 200 425 215 234 450 Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 12 65 77 12 62 74 12 60 72 Hevostalouden perustutkinto Perho 1 33 34 1 29 30 3 39 42 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Ka/Pe 0 64 64 0 66 67 4 76 81 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 57 19 76 46 21 68 42 28 70 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 37 10 47 33 9 42 22 8 31 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 50 0 50 50 0 51 50 1 51 Maatalousalan perustutkinto, turkistarhaaja Kannus 2 0 2 3 0 3 8 2 10 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 37 3 39 37 2 39 29 1 30 Metsäalan perustutkinto, metsuri Ka/Pe 47 7 54 42 9 51 44 19 63 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 37 432 468 37 441 478 48 428 476 Hiusalan perustutkinto Hyv.kampus 1 38 39 1 36 37 0 33 33 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus 36 394 430 36 405 442 47 395 442 YHTEIS KUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 173 285 458 180 266 447 190 246 435 Grundexamen inom företagsekonomi Amm.kampus 1 7 8 1 6 6 1 2 3 Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus 84 241 326 96 233 328 97 220 317 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus 56 7 63 55 6 61 59 4 63 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, aiku Amm.kampus 31 30 62 28 23 51 34 19 53 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 684 217 901 686 230 915 678 221 898 Autoalan perustutkinto Amm.kampus 48 5 53 48 6 54 45 5 50 Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus 19 72 91 18 75 93 17 77 94 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, aiku Amm.kampus 2 3 5 4 8 12 Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus 114 0 114 115 1 116 113 0 113 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho 18 7 26 17 6 23 11 2 12 Kone- ja metallialan perustutkinto, aiku Amm.kampus -- -- 0 0 0 0 1 0 1 Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus 10 19 29 8 19 27 8 19 28 Logistiikan perustutkinto Amm.kampus 56 6 62 50 5 55 51 3 54 Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus 23 27 50 18 30 48 16 32 48 Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus 36 6 43 36 8 43 35 10 44 Prosessiteollisuuden perustutkinto, aiku Amm.kampus 18 5 24 27 8 35 27 6 33 Puualan perustutkinto Amm.kampus 43 8 50 42 6 48 42 3 44 Rakennusalan perustutkinto Amm.kampus 85 8 93 79 9 88 78 7 85 Rakennusalan perustutkinto, aiku Amm.kampus 10 1 11 6 0 6 0 0 0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus 106 4 110 108 6 114 103 6 109 Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus 64 1 65 59 1 59 55 0 55 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus 1 40 41 2 36 38 1 30 31 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus 31 3 33 39 2 41 45 1 46 Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus 3 4 8 13 12 25 25 14 39 KULTTUURIALA 71 143 214 65 128 193 62 132 195 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kälviä 16 36 52 13 38 51 15 32 48 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, aiku Amm.kampus 45 25 70 44 23 67 41 42 83 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 10 81 91 8 68 75 6 58 64 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 15 43 57 15 43 58 14 39 53 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä 15 43 57 15 43 58 14 39 53 MATKAILU- RAVITS EMIS - JA TALOUS ALA 46 138 184 46 132 178 42 107 148 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus 41 112 153 41 105 147 40 87 127 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus 0 20 20 1 20 21 2 19 21 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, aiku Amm.kampus 5 7 12 4 7 11 0 0 0 VALMIS TAVAT KOULUTUKS ET 35 22 57 33 18 51 33 16 49 Aikalisä Amm.kampus 10 6 16 12 5 17 10 3 13 Ammattistartti Amm.kampus 17 5 23 12 4 16 10 5 15 M aahanmuuttajat Amm.kampus 8 10 18 9 9 19 13 8 21 KES KI-POHJANMAAN KOULUTUS YHTYMÄ YHT. 1 303 1 479 2 782 1 288 1 458 2 746 1 280 1 422 2 703 Opiskelijaraportti 2014 25 2012 2013 2014

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan myös opiskelijakyselyillä ja sitä parannetaan toimipaikkakohtaisilla tasa-arvosuunnitelmilla. Viimeisin opiskelijoille suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely on toteutettu vuonna 2009, seuraavaksi kysely tullaan tekemään lukuvuonna 2014-2015. Kuinka opiskelijamme suoriutuvat opinnoistaan ja mitä heille tapahtuu sen jälkeen? Taulukossa 11 on esitetty opetusviranomaisille raportoitavat ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen suoritteet koulutusaloittain. TAULUKKO 11. Opiskelijakohtaiset opetuksen suoritteet eri koulutusaloilla vuosina 2010 2014 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 3 583 3 543 3 825 3 807 3 026 josta lähiopetus 3 029 2 771 2 776 2 768 2 282 Suoritetut opintoviikot 37,9 36,2 37,2 40,5 45 josta työssäoppimisen ov:t 6,5 7,5 5,4 6,1 5,6 Osaamisen tunnustaminen 2,2 1,6 2,6 7,3 6,7 KULTTUURIALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 16 608 18 837 16 450 14 467 12 395 josta lähiopetus 14 237 15 802 12 245 11 841 11 157 Suoritetut opintoviikot 30,0 40,1 35,4 31,9 33,7 josta työssäoppimisen ov:t 11,1 7,0 6,8 4,8 5,9 Osaamisen tunnustaminen 3,0 3,0 4,0 4,2 5,8 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOU- DEN JA HALLINNON ALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 17 501 16 327 17 157 14 025 15 895 josta lähiopetus 13 400 13 880 11 573 11 167 13 697 Suoritetut opintoviikot 29,0 28,2 36,9 33,4 39,8 josta työssäoppimisen ov:t 6,5 7,9 10,9 9,5 8,8 Osaamisen tunnustaminen 5,3 5,6 7,9 8,0 6,2 LUONNONTIETEIDEN ALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 7 026 5 925 5 935 7 804 6 620 josta lähiopetus 5 692 4 857 4 898 5 894 5 459 Suoritetut opintoviikot 24,5 25,6 27,5 33,7 35,3 josta työssäoppimisen ov:t 13,1 7,3 8,0 11,1 7,6 Osaamisen tunnustaminen 2,1 4,0 0,7 2,8 2,4 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 91 269 91 517 65 243 64 929 60 444 josta lähiopetus 68 910 63 000 64 101 63 592 56 280 Suoritetut opintoviikot 43,4 40,5 37,2 32,7 37,3 josta työssäoppimisen ov:t 6,8 8,5 7,1 5,5 11,5 Osaamisen tunnustaminen 3,9 1,2 3,1 2,8 2,0 Opiskelijaraportti 2014 26

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 31 695 33 670 35 757 36 791 45 680 josta lähiopetus 25 622 25 850 25 117 27 253 25 592 Suoritetut opintoviikot 43,0 37,4 37,0 24,4 33,5 josta työssäoppimisen ov:t 6,0 8,6 9,5 8,2 7,5 Osaamisen tunnustaminen 3,8 1,6 2,9 2,0 3,8 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 37 776 36 927 45 514 31 950 34 470 josta lähiopetus 27 171 22 632 19 458 20 412 32 659 Suoritetut opintoviikot 33,5 48,4 32,6 34,4 39,8 josta työssäoppimisen ov:t 7,5 21,7 8,8 9,9 8,9 Osaamisen tunnustaminen 2,3 9,3 9,6 6,1 6,9 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUS- ALA 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 18 020 19 693 22 176 18 397 19 331 josta lähiopetus 13 515 15 687 21 825 18 218 16 582 Suoritetut opintoviikot 39,1 41,1 40,1 25,6 32,6 josta työssäoppimisen ov:t 13,8 13,9 14,5 7,0 18,7 Osaamisen tunnustaminen 6,1 3,0 5,0 6,4 2,3 KAIKKI ALAT YHTEENSÄ 2010 2011 2012 2013 2014 Opetustuntien määrä 223 478 226 439 212 057 192 170 197 861 josta lähiopetus 171 576 164 479 161 993 161 145 163 708 Suoritetut opintoviikot 38,0 39,0 36,0 31,4 37,0 josta työssäoppimisen ov:t 7,7 10,8 8,7 7,4 10,2 Osaamisen tunnustaminen 3,7 3,6 4,8 4,3 4,1 Opetustuntien kokonaismäärä riippuu alalla olevasta opiskelija- ja ryhmien määrästä. Kokonaisopetustuntien ja lähiopetustuntien määrä on käytännössä samaa tasoa kuin edellisvuonna. Taulukon 11 siitä osasta, jossa tarkastellaan kaikkia aloja yhteensä, voidaan laskea keskiarvoja koko yhtymässä annetusta opetuksesta. Esim. vuonna 2014 opetusta annettiin yhteensä 197 861 tuntia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita oli 2.654 ja opetusryhmiä noin 166 (2.654:16). Kun opetustuntien lukumäärä jaetaan opetusryhmien määrällä 166, saadaan tulokseksi keskimäärin 1 192 tuntia/ryhmä/vuosi. Lukuvuoteen sisältyy 38 opiskeluviikkoa eli opetusta ryhmää kohti oli noin 31 h/ov. Taulukosta laskettujen lukujen perusteella tästä noin 83 % oli lähiopetusta eli noin 26 h/ov oli lähiopetusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, taulukon 11 kolmen vuoden keskiarvojen yhteenlasketusta summasta tulee noin 26 opintoviikkoa. Neljäs opetusviranomaisille raportoitava asia taulukossa on osaamisen tunnustamisen määrä. Osaamista tulee tunnustaa osaksi tutkintoa, jos opiskelijalla on sellaista aiemmin hankittua osaamista, joka sisältyy tutkinnon vaatimuksiin. Osaamisen tunnustamisella pyritään välttämään turhaa päällekkäistä opiskelua ja lyhentämään opintoaikoja. Vuonna 2014 koulutusyhtymän opiskelija sai keskimäärin 4,1 opintoviikkoa aiempaa osaamistaan tunnustettua osaksi tutkintoaan. Opiskelijaraportti 2014 27

Oppimistuloksia ammatillisista opinnoista Oppimistulostietona opetusviranomaisille raportoidaan tietyistä tutkinnoista tutkinnon osien arvosanat ns. amopseurantaan. Samat tiedot kaikista tutkinnoista kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään. Ammattikoulutuksessa opiskelija-arvioinnin arvosana-asteikko on kolmiportainen: 1 = tyydyttävä, 2 = hyvä ja 3 = kiitettävä. Taulukossa 12 on esitetty kunkin perustutkinnon kaikkien ammatillisten tutkinnon osien arvosanojen keskiarvo kuvaamaan saavutettua osaamista suhteessa tutkinnon vaatimuksiin. Saavutettu osaaminen on näiden tulosten perusteella pääosin hyvää tasoa. Oppimistulosten arviointiin on koulutusyhtymässä kiinnitetty huomiota ja niitä on parin viime vuoden aikana käsitelty enemmän mm. ammattiosaamisen toimikunnassa. Oppimistulosten arvioinnin ottaminen nykyistä kiinteämmäksi osaksi laadunhallintajärjestelmää on edelleen käynnissä. TAULUKKO 12. Vuosina 2010 2014 suoritettujen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat (ka) tutkinnoittain Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka 2010 2011 2012 2013 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 2,43 2,42 2,57 2,56 2,51 Hevostalouden perustutkinto Perho 2,47 2,17 2,24 2,34 2,48 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 2,73 2,66 2,33 2,35 2,58 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus 2,10 2,32 2,42 2,56 2,54 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 2,33 2,15 2,42 2,55 2,36 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 2,31 2,27 2,38 2,50 2,24 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 2,09 2,16 2,52 2,37 2,47 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto Hyv.kampus 2,38 2,08 2,49 2,44 2,55 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hyv.kampus 2,48 2,42 2,47 2,56 2,50 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Grundexamen inom företagsekonomi Amm.kampus 2,33 2,14 2,48 2,27 2,67 Liiketalouden perustutkinto Amm.kampus 2,25 2,25 2,29 2,37 2,38 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,96 1,95 2,24 1,94 2,05 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Autoalan perustutkinto Amm.kampus 2,11 2,10 2,12 2,19 2,06 Elintarvikealan perustutkinto Amm.kampus 2,47 2,50 2,46 2,48 2,50 Kone- ja metallialan perustutkinto Amm.kampus 2,06 2,08 1,83 1,92 2,03 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho 2,00 2,20 2,17 2,00 2,20 Laboratorioalan perustutkinto Amm.kampus 2,57 2,53 2,61 2,44 2,30 Logistiikan perustutkinto Amm.kampus 2,07 2,17 2,04 2,00 2,13 Pintakäsittelyalan perustutkinto Amm.kampus 2,06 1,93 2,32 2,35 2,41 Prosessiteollisuuden perustutkinto Amm.kampus 2,29 2,44 2,23 2,21 1,96 Puualan perustutkinto Amm.kampus 1,71 1,74 1,83 1,85 1,88 Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Amm.kampus 2,15 2,16 2,40 2,42 2,29 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkulj. Amm.kampus 2,00 -- 2,60 2,32 2,20 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,98 2,23 2,33 2,23 2,25 Talotekniikan perustutkinto Amm.kampus 1,97 2,13 2,07 2,07 2,15 Opiskelijaraportti 2014 28

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Amm.kampus 1,93 2,22 2,01 2,13 2,28 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Amm.kampus 2,59 2,40 2,47 2,39 2,24 Turvallisuusalan perustutkinto Amm.kampus -- -- -- 1,88 2,58 KULTTUURIALA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Amm.kampus 2,45 2,53 2,50 2,38 2,43 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 2,35 2,42 2,39 2,59 2,47 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kälviä 2,25 2,49 2,36 2,29 2,32 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Amm.kampus 2,41 2,34 2,46 2,42 2,48 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Amm.kampus 1,46 2,04 2,36 2,00 1,94 Koulutuksen kansallinen arviointikeskus (Karvi) vastaa oppimistulosten ja niitä täydentävän muun tiedon kokoamisesta, analysoinnista ja raportoinnista. Arviointitiedon koonti toteutetaan arviointikeskuksen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. Oppimistulosten arvioinneissa selvitetään saavutetaanko ammatillisen perustutkinnon tavoitteet ja työelämän edellyttämä ammattiosaaminen. Tutkintokohtaiset oppimistulosten arvioinnit kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen ja perustuvat ammattiosaamisen näyttöihin. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden osaamisen vastaavuutta työelämän edellyttämiin ja tutkintojen perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja koulutuksen järjestäjän ammattiosaamisen näyttöjen toteutusprosessin laatua. Arvioinnin kohteena ovat kaikki ammatilliset perustutkinnot, joista vuosittain aloitetaan 2 4 tutkinnon arviointi. Vuonna 2014 päättyivät elintarvikealan perustutkinnon ja pintakäsittelyalan perustutkinnon oppimistulosten arvioinnit ammattiopiston tekemiin itsearviointeihin. Näistä saamme loppuraportit myöhemmin tänä vuonna. Elintarvikealalle tehtiin lisäksi Karvin toimesta ulkoinen arviointikäynti. Arviointikäynnistä saatiin myös tutkintokohtainen palauteraportti, johon oli listattu alan vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Raportin perusteella ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja laatu sekä opiskelijoiden oppimistulokset ovat elintarvikealalla lähellä valtakunnallista keskimääräistä tasoa. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin työpaikkaohjaajakoulutukset sekä työelämäpalautteen keruun ja hyödyntämisen. Kehittämiskohteet ovat toki yhteisiä myös muissakin perustutkinnoissa. Ammattiosaamisen toimikunta käsitteli oppimistuloksia sekä opiskelijoiden antamaa palautetta ammattiosaamisen näytöistä vuoden 2014 kokouksissaan. Suoritettujen tutkinnon osien määrät tutkinnoittain Ammatilliset tutkinnot koostuvat tutkinnon osista. Näitä opiskelijamme saivat nuorten ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa suoritettua vajaat 4 000 (taulukko 13) ja aikuiskoulutuksessa noin 2 500 (taulukko 14). Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteita uudistettaessa koulutuksen järjestäjän saama rahoitus saattaa tulevaisuudessa painottua suoritteisiin eli valmiisiin tutkintoihin ja niiden osiin. TAULUKKO 13. Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa suorittamien ammatillisten tutkinnon osien määrät vuonna 2014 Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma Toimipaikka 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 580 Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 71 Hevostalouden perustutkinto Perho 73 Opiskelijaraportti 2014 29