EMASympäristökatsaus 13 Sappi Kirkniemi
Alkusanat Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät, joihin Sappi on sitoutunut. Kirkniemen tehdas on huomioinut nämä ympäristöpolitiikassaan ja arkipäivän kestävän kehityksen toimintatavoissaan vähentääkseen ympäristövaikutuksia ja käyttääkseen luonnonvaroja entistä tarkemmin. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan kanssa. Investoinnilla kilpailukykyä Marraskuussa 13 Sappi teki päätöksen investoida Kirkniemen paperitehtaan voimalaitoksen uudistamiseen. Hankkeella varmistetaan tehtaan kilpailukykyä ja turvataan sen tulevaisuutta. Uusinnan tavoitteena on mahdollistaa eri polttoaineiden joustava käyttö ja alentaa tehtaan energiakustannuksia. Samalla varaudutaan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. Suunnitelman mukaan laitoksen rakentaminen alkaa toukokuussa 14 ja se otetaan käyttöön elokuussa 15. Tehtaan tavoitteena on valmistaa tuotteita mahdollisimman tehokkaalla energian käytöllä. Energiatehokkuuden parantamiseksi teemme jatkuvaa kehitystyötä muun muussa ottamalla käyttöön uusinta tekniikkaa, ajamalla valmistusprosesseja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja kouluttamalla henkilöstöä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä Haluamme varmistaa kaikkien työntekijöiden turvallisuuden ja kaiken toiminnan turvallisen toteutumisen. Kirkniemessä noudatetaan Sappi Fine Paper Europen (SFPE) arvoista ja kestävän kehityksen linjauksista johdettuja työturvallisuus- ja työterveyspäämääriä ja -politiikoita. Tapaturmia ehkäistään poistamalla riskikäyttäytymistä sekä jatkuvasti parantamalla turvallisuuskäytäntöjä, työolosuhteita ja työtapoja. Myös tavaratoimittajat, yhteistyökumppanit ja vierailijat perehdytetään turvallisuussääntöihin ja -käytäntöihin, ja heidän tulee niitä noudattaa. Teemme jatkuvasti työtä henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin ja sitoutuneisuuden parantamiseksi tavoitteenamme paras mahdollinen toimintaympäristö ja työilmapiiri. Kartoitamme henkilöstön sitoutuneisuutta joka toinen vuosi tehtävällä henkilöstön sitoutumiskyselyllä, jonka perustella tunnistamme sitoutumista edistäviä kehittämiskohteita. Tällä hetkellä painopistealueina ovat tiedonkulku sekä henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen. Edelläkävijänä vedenkäytössä Jatkuvaa ympäristöriskien hallintaa on parannettu vuonna 13 korostamalla sisäisten pientenkin ympäristötapahtumien kirjaamisen tärkeyttä SARA-turvallisuustietojärjestelmäämme. Tavoitteidemme mukaisesti henkilöstömme ympäristötietoisuus on lisääntynyt, minkä ansiosta havaintoja sisäisistä ympäristöpoikkeamista on tullut entistä runsaammin ja toimintaa on näiden perusteella kehitetty. Vuonna 13 prosessiveden käyttöä pienennettiin teknisillä ja ajotapoihin liittyvillä parannuksilla erillisessä projektissa. Vedenkäytön hallintaan tulemme keskittymään edelleen vuonna 14. Kirkniemessä 8. helmikuuta 14 Martti Savelainen tehtaanjohtaja Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13
Aktiivisella ja avoimella ympäristötyöllä parempiin tuloksiin Vuonna 13 ympäristötyön painopisteenä oli paperitehtaan vedenkäytön hallinnan ja materiaalitehokkuuden parantaminen sekä henkilöstön ympäristötietoisuuden kehittäminen. Prosessiveden käyttöä pienennettiin teknisillä ja ajotapoihin liittyvillä parannuksilla erillisessä projektissa. Materiaalitehokkuutta ja energiatehokkuutta parannettiin tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstön ympäristietoisuutta on lisätty muun muassa korostamalla sisäisten, pientenkin, ympäristötapahtumien kirjaamisen tärkeyttä SARA-turvallisuustietojärjestelmään. Järjestelmään kirjataan pienemmätkin ympäristöpoikkeamat ja -havainnot, ja tarvittaessa suunnitellaan toimenpiteet vastaavan poikkeaman varalta. Tavoitteena on estää merkittävien ympäristöpoikkeamien syntymistä hyvällä pienten sisäisten poikkeamien hallinnalla. Tämän lisäksi tehtaan ideointijärjestelmään on lisätty mahdollisuus tuottaa ympäristönsuojeluun liittyviä ideoita. Ympäristöriskienhallinnan parantamiseksi on tehty kaksi merkittävää toimenpidettä. Raaka-aineiden ja kemikaalien purun yhteydessä tapahtuvien poikkeamien välttämiseksi raaka-ainetoimittajien ja -kuljettajien perehdytyskäytäntöä on päivitetty ja selkiytetty. Tehtaan sisäisten öljypäästöjen hallintaan on kiinnitetty huomiota, ja useita parannustoimenpiteitä on tehty näiden vähentämiseksi. Vuonna 13 aloitettu jätehuollon katselmuskäytäntö tuo jätehuollolle lisää näkyvyyttä ja varmistaa tehtaan jätehuollon hyvän tason säilymisen jatkossa. Kaatopaikalle tehtaan lajittelusta toimitettavan jätteen määrä vähentyi vuonna 13 selkeästi, jopa 48 % vuodesta 1. Jätteiden hyötykäytölle asetetut tavoitteet saavutettiin tarkastelukaudella. Hyödyntämisketjut toimivat hyvin, ja tehtaan jäteveden puhdistamon lietteet ja voimalaitoksen tuhkat saatiin hyötykäyttöön 1 prosenttisesti. Naapurustokokouksessa esiteltiin tehtaan ympäristönsuojelun tasoa. Naapurustoa tiedotettiin tehtaan jätevedenpuhdistamon varoaltaan ruoppauksesta sekä voimalaitoshankkeesta. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva parantaminen Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen kehittäminen hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuuden jatkuva parantaminen sekä materiaalitehok- Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoiminnastamme kuus ja kierrätyksen tehostaminen Henkilöstönäkökulma Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja Luovuus Laadukkuus ympäristö etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuksia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta ARVOT Kunnioitus Tinkimättömyys Omistajanäkökulma Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä kehitys Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristöluparajojen noudattaminen Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13 3
Ympäristötavoitteiden toteutuminen 13 Näkökulma/prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö - Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit Hyötykäyttöaste > 99 % Kuori ja lietteet polttoon > 8 % Kaatopaikkajätettä < 1 t/a Energiajätettä < 4 t/a Paperi/pahvijätettä < 4 t/a 99,7 % 78,5 % 83 t/a 3 t/a 417 t/a poikkeamien hallinta tuotanto jäteveden puhdistamo Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei vakavia satunnaispäästöjä Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/bat - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta Jätevesivaikutusten hallinta/ Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen Ympäristötapahtumakirjauksia SARA-järjestelmään > 1 kpl Satunnaispäästöjä kpl Kiintoainehäviö jätevesiin < kg/t Jätevesivirtaamien 1 l/s päiväylityksiä, seuranta Jätevesivirtaama < 1 m 3 /t BOD 7 * <,3 kg/t COD Cr < kg/t Fosfori <,4 kg/t Typpi <,4 kg/t Kiintoaine <,8 kg/t 69 kpl kpl 17,6 kg/t 54 kpl 9,1 m 3 /t,13 kg/t,44 kg/t,3 kg/t,9 kg/t 1,14 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys Toimintavarmuus hyvä Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) viranomaiset, alan organisaatiot naapurusto Säästötavoitteet 1-16 yht: ** Sähkö 71 GWh ** Lämpö ja polttoaine 85 GWh Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa. Ympäristötietojen toimittaminen: Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu - Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Energiansäästö, kumulatiivinen 17 GWh Asetettujen aikataulujen puitteissa Palauterekisteri Tiedotteet Sidosryhmätilaisuudet 115 GWh Toimitettu Palautteet 3 kpl käsitelty Naapurustokokous 1 kpl pidetty asiakkuus Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Omistaja/ voimalaitos EMAS- ja ETJ-sertifiointi PEFC-sertifiointi Paper Profile todennettuna Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti CO t/a vs. CO -päästöoikeudet - todennus ja päästöselvitykset NO x t/a vs. NO x -kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta Valmis huhtikuussa PEFC-% > 7 % Valmis huhtikuussa COD Cr < 45 kg/d Fosfori < 7 kg/d Typpi < 1 kg/d Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) Typenoksidipäästöt Hiukkaspäästöt Biopolttoaineen osuus > 3 % *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD 7. BOD 5 = BOD 7 /1,16. Valmis 86 % Valmis 4333 kg/d 5,37 kg/d, 1 kpl kk-luparajan ylityksiä 5 kg/d 484 t, alle päästöoikeuksien Lupaehtojen mukaisesti 1 kpl kk-luparajan ylityksiä 19,8 % 4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13
Lupaehtojen täyttäminen 13 COD Cr -päästöt Cr -päästöt veteen veteen Typpipäästöt -päästöt veteen veteen t/d kg/d 8 16 7 14 6 1 5 1 4 8 3 6 4 1 97 97-3 4 4 5 6 6 7 8 9 9 1 11 1 13 97-97 3 4 4 5 6 6 7 8 9 9 1 11 11 1 13 Fosfori ohjearvo kg/d Fosforipäästöt Fosfori-päästöt veteen veteen kg/d kg/d 1 9 8 7 6 5 4 3 1 1 97-97 3 4 5 6 6 7 8 9 1 11 1 13 Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a 5 4 3 1 97 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 13 NOx t/a SOx t/a Päästöparametri Yksikkö Luparaja kk-keskiarvo Luparaja vuosikeskiarvo Toteutunut vuosi-keskiarvo 1 Huomautus COD Cr kg/d 6 45 4333 Ei ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d 9 7 5,37 1 kpl kuukausiluparajan ylityksiä Kokonaistyppi kg/d 13 1 5 Ei ylityksiä Luparaja, kk-keskiarvo Luparaja, vuosikeskiarvo Ohjearvo Tehtaan vesistökuormitus on ollut ympäristöluvan mukaista lukuun ottamatta yhtä kuukausiluparajan ylitystä. Fosforin osalta ympäristölupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on ylittyi toukokuussa ollen 9,14 kg/d. Epätasaisen puhdistamon kuormitustilanteen ja toukokuussa nopeasti lämmenneiden vesien johdosta biologisen puhdistamon toiminta ei ollut optimaalista. Häiriöilmoitus luparajan ylityksestä toimitettiin tehtaan viranomaisvalvojille. Voimalaitokselta ilmaan johdettavat päästöt ovat olleet luparajojen mukaiset lukuun ottamatta marraskuussa tapahtunutta biopolttoainekattilan K kuukausiluparajan ylitystä hiukkasten osalta. Hiukkaspäästöjen kuukausiluparajan ollessa K kattilalle 1 mg/ m 3 (n), marraskuun tulokseksi jatkuvatoimisten mittausten mukaan muodostui 11,1 mg/ m 3 (n). Kuukausiluparajan ylitys johtui kattilan sähkösuotimen B-kennon vikaantumisesta. Häiriöilmoitus poikkeaman johdosta toimitettiin voimalaitoksen viranomaisvalvojalle. Tehtaan ja voimalaitoksen ympäristölupien mukainen melumittaus tehtiin maaliskuussa 13. Mittauksen mukaan tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöön aiheuttama melu ei ylitä mittausepävarmuus huomioiden ympäristöluvassa annettuja raja-arvoja. Melua mitataan säännöllisesti ja kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13 5
Paperinvalmistuksen materiaalitase Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 13. Panos hyödykkeet tehtaalle Energia Polttoaineet (GWh) Maakaasu voimalaitokselle 1 147 Maakaasu päällystysprosessiin 11 Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 83 Biopolttoaineen osuus 19,8 % Energian käyttö tuotannossa Sähkö 913 GWh Sähkön ominaiskulutus 1,4 MWh/t Lämpö 63 GWh Lämmön ominaiskulutus,98 MWh/t Työkoneiden polttoaineet Diesel 3, GWh Nestekaasu,8 GWh Raaka-aineet ja apukemikaalit Puuaines (m 3 ) Puu 596 Hake Puun käyttö,9 m 3 /t Kuituraaka-aineet (t, kuiva) Oma mekaaninen massa 198 Ostosellu 144 4 Massan käyttö 55 kg/t Muut kemikaalit (t, kuiva) Pigmentit 57 Sideaineet 5 3 Lisäaineet 1 7 Muiden raaka-aineiden käyttö 473 kg/t Tuoreveden otto (1 m 3 ) Raakaveden otto järvestä 1 5 Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 14 9 Jäähdytys- ja tiivistysvedet 3,4 m 3 /t Prosessivedeksi 6 7 Prosessiveden ominaiskulutus 9,7 m 3 /t Tehdasalueen koko 11 ha Tuotos tehtaalta ulos Päästöt ilmaan Tehdas ja voimalaitos Rikkidioksidi SO :na 38,7 t SO -ominaispäästö,6 kg/t Typen oksidit NO :na 345 t NO :na ominaispäästö,53 kg/t Hiukkaset 4,1 t Hiukkaset,6 kg/t Hiilidioksidi fossiilinen 48 4 t CO fossiilinen 383 kg/t CO bioperäinen 111 5 t Työkoneet SO,6 t NO 8,5 t Hiukkaset,68 t CO fossiilinen 91 t Tuotteet Paperin tuotanto 648 t PEFC-sertifioidun kuidun osuus 86 % Koko tuotanto PEFC-logolla Jätemateriaalit (kuiva) Yhteensä jätteitä 46 67 t Jätteet yhteensä 71 kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99,7 % Kuori ja lietteet polttoon 36 1 t Osuus hyötyjätteistä 78,5 % Tuhka 5 9 t Tuhka 9,1 kg/t Kaatopaikkajäte yht. 144 t Kaatopaikkajäte, kg/t Sekajätettä kaatopaikkajätteestä 83 t Vaaralliset jätteet t Vaaralliset jätteet,34 kg/t Päästöt veteen Jätevesivirtaama 5 99 m 3 Ominaisvirtaama 9,1 m 3 /t Kemiallinen hapenkulutus (COD) 1 58 t COD-ominaispäästö,44kg/t Biologinen hapenkulutus (BOD) 84 t BOD 7 -ominaispäästö,13 kg/t Fosfori (P) 1,96 t P-ominaispäästö 3, g/t Typpi (N) 18,9 t N-ominaispäästö 9 g/t Kiintoaine 736 t Kiintoaine ominaispäästö 1,14 kg/t 6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13
Ympäristönsuojelun tason kehittyminen Energiatehokkuus investoinneilla enemmän tuotantoa vähemmällä energialla Tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) sertifioitiin (EN 161), ja Sappi Kirkniemi liittyi valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 9. Vuonna 1 tehdas sai ISO 51 -sertifikaatin osoituksena järjestelmällisestä energiatehokkuuden parantamisesta. Vuoteen 16 asetettujen tavoitteiden mukaisesti sähkösäästöistä on toteutunut noin 74 % ja lämpösäästöistä noin 73 %. Energiatehokkuusprojekteista on saatu päätökseen vuonna 13: Painehiomon energiatehokkuuden optimointi PK hylyn käsittelyn optimointi Hiomon ja hiertämön yhteisen rejektijauhatuksen optimointi Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen Energiatehokkuussäästöjen toteutuminen %, MWh/t kumulatiivinen paperia 8 8 8 7 7 7 6 6 6 5 5 5 4 4 4 3 3 3 1 1 1 9 1 11 1 13 Sähkönsäästö Sähkönsäästötavoite Lämmönsäästö Lämmönsäästötavoite Materiaalitehokkuus raaka-aineiden tarkka talteenotto tuottaa tulosta Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle Materiaalitehokkuuden parantaminen on luonnollinen osa toimintojen tehostamista. Materiaalihäviö jätevesistä mitattuna on erittäin alhainen: vuonna 13 se oli 1,76 % tuotannosta alittaen tavoitetason, %. Hävikkiä pienentävät seisokkien ja laitteistojen hyvä hallinta sekä tehokkaat raaka-aineiden talteenottolaitteistot, jotka palauttavat pigmenttejä ja kuituja valmistusprosessiin. Vuonna 13 tehtiin materiaalitehokkuuteen liittyviä projekteja: Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle 4 3 1 PK1:n ja PK:n kuidun talteenoton tehostaminen 97 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 13 Pigmenttisäästöä kuljetusautojen pesukäytöntöjä optimoimalla Kuidun talteenoton ja jätevesien hallinta painehiomolla Veden käyttö on minimoitu prosessivesi kiertää paperikonelinjoilla 18 kertaa Korkea veden kierrätysaste on seurausta 198-luvulla alkaneesta prosessiveden käytön tehostamisesta. Käytössä on korkeatasoisia mekaanisia prosessiveden puhdistuslaitteita ja kemiallisia puhtaanapitomenetelmiä. Kemiallisesti puhdistettua tuorevettä lisätään ainoastaan paperikoneille. Paperikoneilta vapautuvaa kiertovettä käytetään massanvalmistuksessa, sellun liettoon, laimennuksiin ja pesuihin. Vuonna 13 prosessiveden käyttöä pienennettiin teknisillä ja ajotapoihin liittyvillä parannuksilla erillisessä projektissa. Jätevedet - käsittelyn tason jatkuva paraneminen Jäteveden puhdistamolla on kolme puhdistusvaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen. Vuonna 13 tehtaan ominaispäästötaso alitti jopa BAT-vertailuasiakirjojen eri päästöparametrien minimitasot lukuunottamatta kemiallista hapenkulutusta (COD) ja kiintoainetta. Kiintoaineen BAT-vertailuarvo ylittyy kemiallisessa saostusvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen lisääntymisen takia. Vuoden 13 rautasulfaatin ja vaahdoneston annostelu uusittiin. Jätemateriaalit kaatopaikan sijasta hyötykäyttöön Jätteiden kierrätysaste vuonna 13 oli 99,7 %. Kaatopaikkajätettä oli,3 %. Hyötyjätteistä poltettiin 78,5 % Kirkniemen voimalaitoksella (kuorta ja puhdistamolietettä). 8 prosentin tavoitteesta jäätiin muun muassa biopolttoainetta polttavan kattilan kahdesta odottamattomasta huoltoseisokista johtuen. Kierrätyskelpoinen jäte (mm. metallit, tuhkat, paperi, öljyt) luovutetaan luvanvaraisille toimijoille. Tehtaalla vuosina 11 1 toteutettu jätteiden lajittelu-uudistus tuottaa tulosta: kaatopaikalle vietävän roskajätteen määrä vuonna 13 oli 83 t, mikä on 48 % vähemmän kuin vuonna 1. Jätevesi m 3 /t paperia kg/t paperia Prosessijätevesimäärä m 3 /t paperia 14 14 1 1 1 8 8 6 4 97 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 13 BAT ref min Fosforin Fosfori-ominaiskuormitus ominaiskuormitus g/t paperia BAT ref max jätevesivirtaama m 3 /t paperia Kg/t paperia 97-3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 1 8 6 4 97 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 13 BAT ref min BAT ref max Hyötyjätteen osuus % 97-3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 1 9 97 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 13 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13 7
Ympäristötavoitteet ympäristöohjelmassa 14 Näkökulma/prosessi Tavoite/periaate ja toimenpiteet Tunnusluku/mittari Tavoitearvo Henkilöstö/ jätehuolto Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö - Kuitusaven maanparannus- ja tuhkan lannoitekäyttöprojektit Hyötykäyttöaste Kuori ja lietteet polttoon Kaatopaikkajätettä Energiajätettä Paperi/pahvijätettä > 99 % > 8 % < 11 t/a < 4 t/a < 4 t/a poikkeamien hallinta Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Kemikaalihyväksyntämenettely Ei vakavia satunnaispäästöjä Ympäristötapahtumakirjauksia SARA-järjestelmään Satunnaispäästöjä > 3 kpl kpl tuotanto Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen/bat - Seisokkien suunnitelmallisuus - Talteenottolaitteistojen hyvä hallinta Kiintoainehäviö jätevesiin Jätevesivirtaamien 1 l/s päiväylityksiä, seuranta < kg/t jäteveden puhdistamo Jätevesivaikutusten hallinta/ Bref-viitearvojen minimien alitus pl. kiintoaine - Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen Jätevesivirtaama BOD 7 * COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine < 1 m 3 /t <,3 kg/t < kg/t <,4 kg/t <,4 kg/t <,8 kg/t Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Säästötavoitteet 1-16 yht: ** Sähkö 71 GWh ** Lämpö ja polttoaine 85 GWh Säästöprojektien määritys ETJ:n analyysissä, CI- ja ideatoiminnassa. Energiansäästö, kumulatiivinen 13 GWh viranomaiset, alan organisaatiot Ympäristötietojen toimittaminen: Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, vaikutustarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri Asetettujen aikataulujen puitteissa Raportointi tehty oikea-aikaisesti naapurusto Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu - Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa Palauterekisteri Tiedotteet Sidosryhmätilaisuudet Palautteiden käsittely 1 % Naapurustokokous asiakkuus EMAS- ja ETJ-sertifiointi PEFC-sertifiointi Paper Profile todennettuna Valmis huhtikuussa PEFC-% > 7 % Valmis huhtikuussa > 7 % Omistaja/ tuotanto ja jäteveden käsittely Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot (sulkeissa) - Jäteveden puhdistamon käsittelykapasiteetti COD Cr Fosfori Typpi < 6 kg/d (45) < 9 kg/d (7) < 13 kg/d (1) Omistaja/ voimalaitos CO t/a vs. CO -päästöoikeudet - todennus ja päästöselvitykset NO x t/a vs. NO x -kk-luparaja Biopolttoaineen tehokas käyttö - Polttoainejakauman seuranta Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset) Typen oksidipäästöt Biopolttoaineen osuus Alle päästöoikeuksien Lupaehtojen mukaisesti > 3 % *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD 7. BOD 5 = BOD 7 /1,16. 8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13
Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristökatsaus 13 9
Lisätietoja Sappista Sappi Fine Paper Europe (SFPE) on Euroopan johtava päällystetyn hienopaperin tuottaja, jonka paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnassa. Sappi Fine Paper Europen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Sappi tunnetaan innovatiivisuudesta ja laadusta. Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 91-, ISO 141- ja OHSAS 181 -sertifioituja sekä EMAS-rekisteröityjä. SFPE:n tehtailla on alkuperäsertifiointi FSC- (Forest Stewardship Council ) ja/tai PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification ) metsäsertifointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen. Sappi Fine Paper Europe on osa Sappi Limitediä (JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on yli 14 työntekijää, tuotantoa seitsemässä maassa kolmessa maanosassa, myyntikonttoreita 5 maassa ja asiakkaita yli 1 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta www.sappi.com. Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan ympäristöjärjestelmän ja EMASympäristökatsaukseen 13 liittyvät tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 14-3-1, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-katsaus täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 11/9 vaatimukset. Tämä Sappi Kirkniemen EMAS-ympäristökatsaus 13 on päivitys EMASympäristöselonteolle 1. Ympäristökatsaus sisältää keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista ja -vaikutuksista sekä ympäristönsuojelun tason kehittymisestä. EMAS-ympäristöselonteko ja sen vuosikatsaukset ovat saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta www.sappi. com - Sappi Fine Paper Europe - Our European mills - Kirkniemi Mill. Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään tehtaan ympäristöpäällikölle osoitteeseen Jenni.Kukkonen@sappi.com tai soittamaan hänelle 1 464 116 Sappi Fine Paper Europe Kirkniemen tehdas Puh. 1 464 999 Pikkukyläntie 8, 88 Lohja www.sappi.com EMA S ymp ärist öselo 1 nt eko Sap pi K irknie mi