MITÄ AVOTOIMISTOILLE NYKYÄÄN KUULUU JA PARANEEKO SE AKUSTIIKKA? Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi TEHOKAS TYÖYMPÄRISTÖ - TOIMIVA TOIMISTO seminaari, 25.4.2012 Helsinki, Musiikkitalo
TOTI tutkimushanke 2009-2012. Tutkimustyö 916 000 Materiaalit +10 % Yritysten panos +20 % Rahoittajat: Tekes TILA-ohjelma 60 % 15 yritystä 18 % tutkimuslaitokset 22 % 1.9.2009-36.6.2012 Loppuseminaari on tarkoitus pitää 6.9.2012 Allergiatalolla Helsingissä. 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 2
TOTI hankkeen yritykset RAKENNUSTUOTE Kalusteet Martela Isku Interior Äänenvaimennuslevyt Saint-Gobain Rakennustuotteet, Ecophon alakatot Mood Works Ilmastointiratkaisut Fläkt Woods Halton Group Puheenpeittoääni Audico Systems ARKKITEHTI Conbalance KÄYTTÄJÄ Elisa Wärtsilä Finland Telia Sonera Finland OP-Keskus OMISTAJA Senaatti-kiinteistöt Suomen yliopistokiinteistöt RAKENTAMINEN NCC Rakennus 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 3
TOTI toteuttajat Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku Valtteri Hongisto, 0405851 888, valtteri.hongisto@ttl.fi tutkimuksen vastuullinen johtaja 10 tutkijaa Aalto-yliopisto, tilapalvelujen tutkimusryhmä, Espoo Suvi Nenonen, 050 5985342, suvi.nenonen@tkk.fi 3 tutkijaa Satakunnan ammattikorkeakoulu, LVI tekniikka, Pori Esa Sandberg, 044 7103259, esa.sandberg@samk.fi 2 tutkijan ryhmä Turun yliopisto, kognitiivisen psykologian laboratorio Jukka Hyönä, 02 33351, jukka.hyona@utu.fi 2 tutkijaa 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 4
TOTI työpaketit TP1 Tutkimukset avotoimistolaboratoriossa Vaikutus työsuoritukseen, kuormittumiseen ja viihtyvyyteen, koehenkilötutkimukset Huoneakustinen suunnittelu Ilmanvaihdon määrä Lämpöolot Sisustuksen ja koko sisäympäristö Fysikaaliset tutkimukset ISO 3382-3 ESITYS osa 1 Huoneakustiset ratkaisut ESITYS osa 3 Ilmanjakoratkaisujen vertailu ESITYS osa 2 TP2 Kenttätutkimukset OP-Pohjola asiakaspalvelu saneeraus Telia Sonera Finland asiakaspalvelu saneeraus OP-Pohjola yhteyskeskus muutto Wärtsilä Turku muutto Elisan contact centerit Aalto-yliopiston ylioppilaskunta TP3 Monitilatoimiston suunnitteluohje ESITYS osa 4 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 5
25.4.2012/Helsinki/Hongisto 6
Avotoimistojen huoneakustisten olosuhteiden mittausmenetelmä ja ohjearvot Lähdeviite: Keränen J, Virjonen P, Hongisto V. Avotoimistojen huoneakustisten olosuhteiden mittausmenetelmä ja ohjearvot. Sisäilmastoseminaari 16.3.2011, Espoo, Sisäilmayhdistys ry, raportti 29, 69-73, 2011. Ladattavissa sivun www.ttl.fi/toti julkaisuluettelosta 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 7
Avotoimisto? Toimisto on yleisin työtila länsimaissa Suurin osa avotoimistoissa Pituus 10-100 metriä 7-200 hlö Leveys 5-30 metriä Korkeus 2-10 metriä Työpistekoot: 3-15 m 2 Avotoimistoissa suurin sisäympäristön haitta on melu ja puheyksityisyyden puute. Avotoimistojen yleistyttyä meluongelmat kasvoivat 2000 jälkeen - pääsyynä puutteellinen akustiikkasuunnittelu? 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 8
TAUSTA Meluongelma avotoimistoissa HALLINTAKEINOT Hyvä huoneakustiikka absorptio sermikorkeus peiteääni Hiljaisempi puheääni etiketti sankaluurit Puheen poistaminen puhelinkopit tiimijärjestykset vyöhykkeet etätyö 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 9
Esityksen tavoite Esittää TTL:n 10 vuotisen tutkimus- ja standardointityön päätulokset: mittausmenetelmä ISO 3382-3:2012 suunnittelun ohjearvot Sisäilmastoluokitus 2008 RIL 243-3-2008 suunnittelutyökalu Käytännön esimerkkejä 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 10
Avotoimiston huoneakustiikan mittausmenetelmä ISO 3382-3 Acoustics Measurement of room acoustic parameters Part 3: Open-plan spaces Työterveyslaitoksen julkaisu: Virjonen P, Keränen J, Hongisto V, Determination of acoustical conditions in open-plan offices - Proposal for new measurement method and target values, acta acustica united with acustica, 95 (2) 2009. puhuja S mittauspisteet 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 11
Leviämisvaimennusaste, DL 2 Korvaa jälkikaiunta-ajan avotoimistoissa Mitataan puheen A-äänitaso eri etäisyyksillä puhujasta DL 2 = puheen A-äänitason vaimenema kun etäisyys puhujaan kaksinkertaistuu Arvot 2 ja 14 db välillä Puheen taso työpisteessä [dba] 70 60 50 40 30 20 10 0 0 5 10 15 20 25 30 Etäisyys puhujaan [m] Huono vaimennus DL2=2dB Hyvä vaimennus DL2=14 db A-painotettu äänitaso [db] 60 55 50 45 40 35 30 25 20 puheen äänitaso taustaäänitaso DL 2 =12.7 dba 1 10 100 etäisyys puhujaan [m] 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 12
Häiritsevyysetäisyys r D Kertoo etäisyyden, mihin asti puhe erottuu niin hyvin, että se häiritsee työntekoa Työtehokkuus paranee, jos STI<0.50 r D = etäisyys, jonka ulkopuolella STI < 0.50 Mitä pienempi r D, sitä pienemmälle alueelle puhe erottuu selvästi Arvot 4 ja 20 m välillä Puheen erotettavuus hyvä kohtalainen huono ei lainkaan Puheensiirtoindeksi STI 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 r D =14 m 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 1 10 100 etäisyys puhujaan [m] 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 13
Huoneakustisen suunnittelun tavoitetasot C1:1998 Rakentamismääräyskokoelma. ympäristöministeriö. ei sisällä mittaluvuin ilmaistuja tavoitetasoja "saavutettava toimintaa vastaavat riittävän hyvät ääniolosuhteet" SFS 5907:2004. Rakennusten akustinen luokitus. 2004. Helsinki, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Luokat A,B,C ja D vanhentunut, koska tehty ennen ISO 3382-3 standardia Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäilmayhdistys r.y., julkaisu 5, Helsinki, 2008. (LV 05-10318, RT 07-10741/RT 10790, Ratu 424-T, KH 27-00337) Luokka S1: paras mahdollinen (yksilöllinen) Luokka S2: hyvä Luokka S3: tyydyttävä sisäympäristö RIL 243-3-2008 Rakennusten akustinen suunnittelu. Toimistot. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y., 96 s, Helsinki, 2008. Luokat A,B,C ja D 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 14
RIL 243-3-2008 tavoitetasot Luokka Akustinen luokittelu DL 2 [dba] r D [m] L A,S,4m [db] A Erinomainen yli 11 alle 5 alle 46 B Hyvä 9-11 5-8 46-49 C Kohtalainen 7-9 8-11 49-52 D Kehno alle 7 yli 11 yli 52 Lähde: RIL 243-3 RIL 243-3 Työterveyslaitos DL 2 = puheen A-äänitason vaimenema kun etäisyys puhujaan kaksinkertaistuu r D = häiritsevyyssäde L A,S,4m = puheen taso 4 m päässä puhujasta Vaativassa yksilötyössä tavoitetasoksi tulee asettaa A. Tällöin myös edellytyksenä on, että taustaäänitaso on 41-43 dba, mikä on helpointa aikaansaada peiteäänijärjestelmällä. Tiimityöalueilla tavoitetasoksi riittää C. 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 15
Suunnitteluohjelma (ilmainen) www.ttl.fi/avotoimistoakustiikka 1 LÄHTÖ TIETOJEN SYÖTTÖ Tuloskäyrä 2 TULOKSET 3 TULOSTEN VERTAILU OHJE- ARVOIHIN 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 16
Esimerkki 1: Huoneabsorption lisäyksen vaikutus Mittaustulokset ennen ja jälkeen Puheen äänitaso [dba] Puheensiirtoindeksi, STI 60 1.00 50 0.80 40 0.60 30 0.40 20 10 Kova Absorboiva 1 10 100 0.20 0.00 1 10 100 Etäisyys puhujasta [m] Etäisyys puhujasta [m] 1 L p,s,4m DL 2 r D L p,b T 20 [dba] [dba] [m] [dba] [s] Kova katto 53 6.2 5.2 44 1.1 Absorboiva katto 49 7.5 4.0 43 0.9 puhuja P mittauspisteet 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 17
Esimerkki 2: Peittoäänijärjestelmän vaikutus Mittaustulokset ennen ja jälkeen Puheen äänitaso [dba] 60 Puheensiirtoindeksi, STI 1.00 50 0.80 40 0.60 30 0.40 20 10 Hiljainen Peittoääni 0.00 1 10 100 Etäisyys puhujasta [m] 4 L p,s,4m DL 2 r D L p,b [dba] [dba] [m] [dba] hiljainen 51 6.0 13.2 35 peittoääni 51 6.0 6.2 44 0.20 1 10 100 Äänenpainetaso [db] 70 Etäisyys puhujasta [m] 60 57 59 58 54 5051 51 48 49 45 42 42 40 37 36 30 30 20 10 22 13 puhe peittoääni 0 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Oktaavikaistan keskitaajuus [Hz] 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 18
25.4.2012/Helsinki/Hongisto 19
AVOTOIMISTON HUONEAKUSTIIKKA - LABORATORIOTUTKIMUS JA SUUNNITTELUOHJE Lähdeviite: Keränen J, Hongisto V, Oliva D, Hakala J, Avotoimiston huoneakustiikka - laboratoriotutkimus ja suunnitteluohje, Sisäilmastoseminaari 14.3.2012, Sisäilmayhdistys raportti 30, Espoo, 2012. Ladattavissa sivun www.ttl.fi/toti julkaisuluettelosta
TAVOITE selvittää kokeellisesti ne akustiset ratkaisut, joilla sisäilmastoluokituksen tavoitetasot S1-S3 saavutetaan avotilatoimistossa mittaukset käyttäen uutta kansainvälistä menetelmää ISO 3382-3 Acoustics - Measurement of room acoustic parameters Part 3: Open plan offices Avotilatoimisto S1 S2 S3 Puheen leviämisvaimennusaste DL 2 db 11 9 7 Häiritsevyyssäde r D m 8 11 11 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 21
AVOTOIMISTOLABORATORIO 84 m 2 korkeus 2,6 m 12 työpistettä kaikki ratkaisut "heti" toteutettavissa 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 22
ALAKATTOKOKONAISUUS 240 ruutua 210 akustiikkalevyä 16 valaisinta 6 aktiivista jäähdytyspalkkia 1 poistoilmaelin 18 peiteäänikaiutinta 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 23
TUTKITUT AKUSTISET RATKAISUT Arvo Kuvaus Katon pinnasta 88 % ääntä absorboivaa (EN 11654 luokka A), suuri loput taloteknisiä laitteita. Seinäpinnoista 20 % ääntä absorboivaa (luokka A), loput kovapintaista. Sermit ovat ääntä absorboivia (luokka B), jos niitä on. pieni Katto kovapintainen, taloteknisiä laitteita. Ei absorboi ääntä. Seinäpinnat kovapintaisia. Ei absorboi ääntä. Sermit kangaspintaisia. Eivät absorboi ääntä. 0 cm Ei sermejä (pelkät pöydät), yleinen ratkaisu tiimityölle. 130 cm Matalat sermit, yleinen ratkaisu tiimityölle. Keskikorkeat sermit, yleinen ratkaisu keskittymistä vaativalle 170 cm työlle tai puhelintyölle. 33 dba edustaa tyypillistä ilmanvaihdon äänitasoa, jossa 33 dba puheäänet erottuvat hyvin. 43 dba edustaa tyypillistä puheenpeiteäänen tasoa, jota 43 dba käytetään avotoimistoissa. 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 24
ESITETTÄVIEN TULOSTEN RAJAUS esitetään tyypillisiä suomalaisissa toimistoissa esiintyviä olosuhteita vastaavat tilanteet esitetään vain pieni osa kaikista laboratoriossa tehdyistä akustisista mittauksista todellisuudessa mahdollisia akustisten ratkaisujen yhdistelmiä on enemmän kuin edellisessä taulukossa erilaisten yhdistelmäratkaisujen akustiset vaikutukset arvioitavissa tämän tutkimusten tulosten avulla 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 25
AKUSTISET MITTAUKSET ISO 3382-3 mittauspisteet äänilähde äänilähde 3 mittauspisteet 2 1 S 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 26
ÄÄNIYMPÄRISTÖN MITTALUVUT DL 2 ja r D A-painotettu äänenpainetaso [db] 60 Puheensiirtoindeksi STI 1.00 55 50 DL 2 = 9 dba 0.90 0.80 0.70 0.60 r D = 4 m 45 0.50 40 35 puheen äänitaso taustaäänitaso 0.40 0.30 0.20 0.10 30 1 10 Etäisyys puhujaan [m] 0.00 1 10 Etäisyys puhujaan [m] MITTAUSMENETELMÄ ISO 3382-3 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 27
TULOKSET - Mittausarvot MITTAUSTILANTEET MITTAUSTULOKSET Koe Huoneabsorptio Sermikorkeus Peiteääni taso Leviämisvaimennusaste Häiritsevyyssäde [cm] [dba] DL 2 [dba] r D [m] 1 pieni 0 33 2 >11 2 pieni 130 33 2 >11 3 pieni 170 33 3 >11 4 pieni 0 43 2 7 5 pieni 130 43 2 >11 6 pieni 170 43 3 8 7 suuri 0 33 4 >11 8 suuri 130 33 8 >11 9 suuri 170 33 9 >11 10 suuri 0 43 4 11 11 suuri 130 43 8 5 12 suuri 170 43 9 4 DL 2 on suuri kun huoneabsorptio on suuri sermit ovat korkeat 170 cm rd on pieni, kun DL2 on suuri peiteäänitaso on korkea 43 db 28 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 28
JOHTOPÄÄTÖKSET Laboratoriokokeessa päästiin Sisäilmastoluokituksen 2008 luokkaan S1 (r D ) päästiin kun huoneabsorptio oli maksimoitu katto, sermit, seinät sermikorkeutta vähintään 130 cm peiteäänitasoa 43 db Laboratorion pienen alan vuoksi DL 2 = arvot eivät saavuttaneet luokkaa S1. Suuremmissa avotoimistoissa päästään kuitenkin luokkaan S1 yllä luetelluin keinoin. Avotilatoimisto S1 S2 S3 Puheen leviämisvaimennusaste DL 2 db 11 9 7 Häiritsevyyssäde r D m 8 11 11 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 29
25.4.2012/Helsinki/Hongisto 30
HUONEAKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN - TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA LÄHDEVIITE Haapakangas A, Hongisto V, Kokko J, Keränen J, Oliva D, Hakala J, Häggblom H, Hyönä J, Huoneakustiikan vaikutus työsuoriutumiseen ja akustiseen tyytyväisyyteen - tutkimus avotoimistolaboratoriossa, Sisäilmastoseminaari 14.3.2012, Sisäilmayhdistys raportti 30, 81-86, Espoo, 2012. Ladattavissa www.ttl.fi/toti julkaisuluettelosta
TAUSTA Toisista työpisteistä kuuluvat puheäänet ovat avotoimistojen merkittävin meluongelma subjektiiviset haitat kognitiivisen suoriutumisen heikentyminen Change in performance, DP [% ] 2 0-2 -4 Hongisto (2005), Indoor Air Meluongelmat liittyvät keskittymistä vaativiin yksilötehtäviin, jotka ovat avotoimistoissa yleisiä Kognitiivisen suoriutumisen haitta riippuu puheenerotettavuudesta (STI-arvo) Toimistoissa STI-arvoa voidaan varioida huoneakustiikalla: sermit, absorbtiomateriaalit ja peiteäänet -6-8 -10-12 -14 between rooms open-plan office 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 Speech Transmission Index, STI Laboratoriotutkimuksissa puheen STI-arvoja ei ole järjestetty realistisella tavalla 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 32
TAVOITE Miten huoneakustinen suunnittelu vaikuttaa puheäänten haittoihin todellisessa avotoimistossa, jossa puheääniä kuuluu välillä läheltä ja välillä kauempaa kognitiivinen suoriutuminen (yksilötyö, ei vuorovaikutusta) akustinen tyytyväisyys & subjektiivinen kuormittuneisuus Olosuhteet mahdollisimman aidot. Tutkimustilanteet kaupallisesti toteutettavia. Vertailla haittavaikutuksia neljässä huoneakustisesti erilaisessa äänitilanteessa: 1. ei vaimennusta, ei peiteääntä (puhe erottuu täydellisesti kauas puhujasta) 2. vaimennus, ei peiteääntä (puhe erottuu täydellisesti lähityöpisteisiin) 3. ei vaimennusta, peiteääni (puhe erottuu täydellisesti lähityöpisteisiin) 4. vaimennus ja peiteääni (puhe erottuu lähityöpisteisiin heikosti ja kauemmas ei lainkaan) 5. Hiljaisuus vertailukohtana (ei puhetta) ISO 3382-3 menetelmä 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 33
Menetelmät Avotoimistolaboratorio Turussa, rak. 2010 Suunniteltu sisäympäristötekijöiden kokonaisvaltaiseen tutkimiseen (TOTI-hanke: huoneakustiikka, lämpöolot, ilmanlaatu, sisustus, valaistus) Huonepinta-ala 90 m 2, 12 työpistettä, työpisteiden koko tavanomainen Ympäristö on luotu eri tuotevalmistajien kanssa mahdollisimman realistiseksi: kaikki tutkimustilanteet on luotu markkinoilta saatavilla olevilla tuoteratkaisuilla 8.9 x 9.4 x 2.6 82 m2 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 34
Menetelmät Äänitilanteiden toteutus Akustinen toimenpide Vaimennukseen vaikuttavat toimenpiteet Äänitilanne 1 2 3 4 5 ei vaimennusta, ei peiteääntä vaimennus, ei peiteääntä 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus ei vaimennusta, peiteääni vaimennus, peiteääni Katon absorptio: ei on ei on Seinien absorptio: ei on ei on Sermien absorptio: ei on ei on Sermi- ja kaapistokorkeus: matala korkea matala korkea Sivusermien käyttö: ei on ei on Peiteääneen vaikuttavat toimenpiteet: Puheenpeittoääni: ei ei on on Puheäänen käyttö Puheäänet käytössä ON ON ON ON EI hiljaisuus ISO 3382-3:2011 mittaluvut osoittavat, että tilanteet edustavat äärirajoja. Akustinen mittaluku Äänitilanne 1 2 3 4 5 Leviämisvaimennusaste DL 2 [dba]: 1.4 8.5 1.4 8.5 - Häiritsevyyssäde r D [m]: 38 10.7 8.9 3.4-25.4.2012/Helsinki/Hongisto 35
MENETELMÄT Vaimennustilanteiden kuvaus 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus EI VAIMENNUSTA Äänitilanteet 1 ja 3 sermikorkeus 1300 mm sermit ei absorboivia ei sivusermejä heijastava katto ei seinäabsorptiota VAIMENNUS Äänitilanteet 2 ja 4 sermikorkeus 1700 mm välisermit ääntä absorboivia, luokka B sivusermit asennettu, 1700 mm absorboiva katto, luokka A, 80 % absorboivat seinälevyt, luokka A, 20 % 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 36
MENETELMÄT - Puheäänet Puheääniä tuotettiin 4 nurkissa sijaitsevista kaiuttimista jokaisessa nurkkatyöpisteessä oli meneillään puhelinkeskustelu puhe editoitiin radion keskusteluohjelmista puhetta tuotettiin yhdestä nurkasta kerrallaan, 5-25 s pätkissä puheen äänitaso oli vakio kaikissa äänitilanteissa, eli työpisteisiin kuuluva taso riippui vaimennuksesta 8.9 x 9.4 x 2.6 82 m2 Puheääniä ei tuotettu äänitilanteessa 5 (hiljaisuus) 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 37
MENETELMÄT - Peiteääni Peiteääntä käytettiin äänitilanteissa 2 ja 4 Peiteääni tuotettiin 14 kaiuttimesta jotka oli piilotettu alaslasketun katon yläpuolelle äänenä suodatettu kohina -5 db / oktaavi 100-10 000 Hz kaupallinen tuote kuulosti ilmanvaihdon huminalta ja koehenkilötkin käsittivät sen niin äänitaso 45 dba helppo tottua 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 38
MENETELMÄT Koeasetelma Ryhmien välinen koeasetelma eri ryhmät tulivat eri tutkimustilanteisiin (25 hlöä per tilanne) Yksilöllisistä tekijöistä huomioitiin työmuistikapasiteetti ja meluherkkyys (kovariaatteina analyyseissä) Testit mittaavat keskeisiä kognitiivisia toimintoja, joita vaaditaan tietotyössä (esim. keskittyminen, muisti, oppiminen) Altistusajan vaikutusta tutkittiin myös, kokeen kesto 4 tuntia Yhteensä 123 henkilöä testattiin, 3-6 henkilön ryhmissä. Kokeen kulku lyhyet tauot jaksojen välillä NASA-TLX kysely joka tehtävän jälkeen Työmuistikapasiteetin mittaus Alkukysely Harjoitteluvaihe Jakso A (40 min) sarjamuisti N-back työmuistitehtävä Jakso B (60 min) sarjamuisti pitkäkestoinen muisti (lukeminen) N-back työmuistitehtävä pitkäkestoinen muisti (palautus) Jakso C (60 min) sarjamuisti N-back työmuistitehtävä Iowa Gambling task Loppukysely 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 39
TULOKSET N-back tehtävä Reaction time [ms] 800 750 700 650 600 550 0-back 1-back 2-back Huoneakustiikka vaikutti reaktioaikoihin (p=.001) tilanne 1 vs 3 (p<.001) tilanne 1 vs 4 (p=.005) 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus Yhteisvaikutus vaikeustason kanssa: akustiikan merkitys korostuu sitä enemmän, mitä vaikeammaksi tehtävä käy (p=.001) Oikeiden vastausten määrään ei vaikutusta (p>.05) 500 450 400 b) 1 2 3 4 5 Acoustic condition Reaktioaikojen hidastuminen tulkitaan yleisesti merkiksi kognitiivisesta kuormittumisesta tai tehtävän vaativuudesta HUOM: Yksinkertainen reaktioaika ei voi alittaa 200 ms eli arvot ovat tähän nähden erittäin korkeita. 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 40
TULOKSET Muut tehtävät Tilastollisesti merkitseviä tuloksia ilmeni myös sarjamuisti- ja työmuistitehtävässä. Näissä testeissä tulokset osoittivat lähinnä hiljaisen ympäristön paremmuutta puhetilanteisiin verrattuna eikä tuloksista saatu esiin huoneakustiikan vaikutusta äänitilanteiden 1-4 välillä. Pitkäkestoisen muistin tehtävässä ja Iowa Gambling tehtävässä ei tullut lainkaan merkitseviä eroja eli tehtävät eivät ole kovin herkkiä melulle. 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 41
TULOKSET Akustinen tyytyväisyys 1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 - vaimennus, ei peiteääntä 3 - ei vaimennusta, peiteääni 4 - vaimennus, peiteääni 5 - hiljaisuus p<.05 ns p<.001 Huoneakustiikalla oli merkitsevä vaikutus akustiseen tyytyväisyyteen (p<.001) ns Akustinen tyytyväisyys sisälsi 8 kysymystä, jotka koskivat mm. keskittymishaittaa, ääniympäristön miellyttävyyttä ja siihen tottumista, työrauhaa, olosuhteiden rauhattomuutta sekä olosuhteiden soveltuvuutta pitkäaikaiseen työskentelyyn 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 42
TULOKSET Puheäänten ja peiteäänen haitta "Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijät haittasivat sinua kokeen aikana?" (1 ei lainkaan 5 erittäin paljon) 1 ei vaimennusta, ei peiteääntä 2 vaimennus, ei peiteääntä 3 ei vaimennusta, peiteääni 4 vaimennus, peiteääni 5 hiljaisuus 1 2 3 4 5 Läheltä kuuluneet puheäänet Kauempaa kuuluneet puheäänet p<.01 ei eroja Huoneakustiikka vaikuttaa kauempana olevista työpisteistä kuuluvan puheen häiritsevyyteen, mutta ei lähityöpisteeseen Ilmastoinnin humina p<.01 Peiteääni ei haittaa, jos myös vaimennus on kunnossa 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 43
POHDINTA Akustiikan vaikutukset suoritukseen Vaikutukset suoritukseen tulivat selvimmin esille kognitiivisena ja subjektiivisena kuormittuneisuutena; varsinaiseen suoritustasoon vaikutusta oli vähemmän kuin odotettiin Ilmiö on laboratoriotutkimuksissa yleinen: koehenkilöt kykenevät pinnistelemään kokeen ajan ja näin erot tilanteiden välillä jäävät pienemmiksi kuin todellisuudessa olisi Toisaalta kuormittuminen ei ole suoritustasoa vähäisempi mittari: se voi enteillä monimuotoisia negatiivisia vaikutuksia työntekijään (vrt. kenttätutkimukset) Ryhmien välisen asetelman haittana oli, että ryhmien väliset muut erot saattoivat vaikuttaa tuloksiin Tämä voi osaltaan selittää sitä, että suuressa osassa suoriutumistesteistä ei saatu odotusten mukaisia tuloksia Koska äänitilanteet haluttiin rakentaa realistisesti, ryhmien välinen asetelma oli pakollinen, koska siinä rakentamistyön määrä pysyi kohtuullisena (=10 työpäivää) Luotettavinta on soveltaa toistettujen mittausten asetelmaa, jota aiotaan soveltaa jatkotutkimuksissa. 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 44
JOHTOPÄÄTÖKSET suunnittelua ajatellen Vaimennuksen maksimointi (eri pintojen absorptio ja korkeat sermit) yhdessä peiteäänen kanssa tuottaa parhaat tulokset työolosuhteiden kannalta Tulokset ovat yhdenmukaisia sen kanssa, mitä suunnitteluohjeisiin on kirjattu Sisäsilmastoluokitus 2008 SFS 5907:2004 RIL 243-3-2008 Akustiikalla on vaikutus kauempana olevista työpisteestä kuuluvan puheen häiritsevyyteen, ei lähityöpisteestä kuuluvaan työtehtävien ja tiimien sijoitteluun kiinnitettävä huomiota - huoneakustiikalla ei voi ratkaista kaikkea Tulokset ja huoneakustiset suositukset koskevat avotoimistossa tehtävää keskittymistä vaativaa yksilötyötä 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 45
25.4.2012/Helsinki/Hongisto 46
AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN LÄHDEVIITE: Hongisto V, Haapakangas A, Keränen J, Oliva D, Koskela H, Sandberg E, Veisterä S, Avotoimiston sisäympäristön parantamisen vaikutukset toimistotyytyväisyyteen, Sisäilmastoseminaari 14.3.2012, Sisäilmayhdistys raportti 30, 23-28, Espoo, 2012. Ladattavissa www.ttl.fi/toti julkaisuluettelosta
TAUSTA - akustiikka TTL:n aiempien tutkimusten mukaan toimistotyytyväisyys merkitsevästi suurempi omissa huoneissa kuin avotoimistossa. Melu ja yksityisyyden puute suurimmat avotoimiston ongelmat, aiheuttavat keskittymisvaikeuksia ja stressiä ja tyytymättömyyttä Laajojen akustiikkamittausten perusteella avotoimistojen tyyppiongelmat ovat pieni absorptio matalat sermit hiljainen taustaäänitaso Laboratoriotutkimuksilla on osoitettu, että yksilötyön työsuoriutumista ja akustista tyytyväisyyttä voidaan parantaa hyvällä akustiikalla suuri absorptio korkeat sermit sopiva peiteäänitaso Uudet suunnitteluohjeet ja tavoitetasot korostavat näitä Sisäilmastoluokitus 2008 RIL 243-3-2008 SFS 5907:2004 TUTKIMUSTIETOA PUUTTUU: Työpaikkainterventiot, joilla osoitettu akustiikan merkitys käyttäjätyytyväisyyden kannalta 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 48
TAVOITE Osoittaa, mitä hyötyjä voidaan saavuttaa toimistotyytyväisyyden ja työntekijän hyvinvoinnin kannalta, jos saneerauksessa huomioidaan sisäympäristön kehittäminen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti layoutin parannus akustiikka ilmastointi sisustus tukitilat siisteys valaistus Tavoitteena oli samalla kehittää OP-Pohjolan konsernin pääkonttorin erästä Vallilan toimitilaa, joka oli korjausvuorossa 2009. 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 49
MENETELMÄT Kohde ja aikataulut 45 työpistettä, 45 työntekijää, pinta-ala 910 m 2 Yrityksille ja yksityishenkilöille kohdistuva asiantuntijaasiakaspalvelu puhelintyö, asiakkaiden aineistojen tutkiminen vuoroin tiimityötä ja yksilötyötä asiakasvapaa tila Osasto muutti takaisin saneerauksen jälkeen Muutostyö: rakennus 830 /m2 ja kalusteet 180 /m2 Muutto väistötiloihin 12/2009 Paluumuutto 6/2010 2009 2010 2011 saneeraus kysely I mittaus I 12/2009 mittaus 2 1/2011 kysely 2 3/2011 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 50
TUTKIMUSKOHDE Muutoksen kuvaus teknisellä tasolla Ennen saneerausta riittämätön jäähdytysteho kalusteiden epäyhtenäisyys täydennelty 90-luvulta lähtien epäsiisteys suuret tavaramäärät epäselvät kulkureitit taukotilojen puute sokkeloisuus ja toimimattomuus Saneerauksen tuomat muutokset Jäähdytyspalkit paransivat lt-hallintaa Ilmamäärät eivät muuttuneet Uudet yhtenäiset kalusteet Yleisvalaistus uusiksi + työpistevalaisin Monitilatoimiston komponentteja Ääneneristetty taukotila 2 pienneuvotteluhuonetta Äänieristetty kulkureitti Katon ja seinien lisä-äänenvaimennus Puheenpeittojärjestelmä 42±1 db Vaihe 1 Vaihe 2 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 51
TUTKIMUSKOHDE Ennen saneerausta SISÄKATTO, KADUN PUOLI KALUSTUS, KADUN PUOLI KALUSTUS, SISÄPIHA SISÄKATTO, SISÄPIHA52 25.4.2012/Helsinki/Hongisto
TUTKIMUSKOHDE Saneerauksen jälkeen KALUSTUS PALAVERIHUONEET ERISTETTY KULKUREITTI 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 53
TUTKIMUSKOHDE Peiteäänijärjestelmä 18.1. 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kaiutin sisäkaton yläpuolella 50 L p [db] 80 125 200 315 500 800 1250 [Hz] 2000 3150 Taajuusjakaumat työpisteissä 5000 Kaiutinpaikat (1 per 10 m2) A-äänitasot työpisteissä (ka. 42 db) 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 54
TUTKIMUSKOHDE Huonevaimennuksen lisääminen KATTO Äänenvaimennustehoa lisättiin 50-100 % Ennen saneerausta: alaslaskettu villa tai reikäpelti katon peittoaste <60 % Saneerauksen jälkeen: kaikkialla alaslaskettu villa katon peittoaste > 70 % Absorptiosuhde 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 125 250 500 1000 Taajuus [Hz] 2000 4000 peltiritiläkatto, rei'itetyt kyljet 20 mm villa, alaslaskettu 200 mm SEINÄT pääty- ja väliseiniin absorptiokenttiä 6 paikkaan SERMIT ei akustisia parannuksia 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 55
TUTKIMUSMENETELMÄT Fysikaaliset mittaukset ilmastointijärjestelmän kartoitus sisäilmastomittaukset ilmanlaatu CO2 lämpöolot huoneakustiset mittaukset ISO 3382-3 vain akustiset mittaukset ehdittiin tehdä kunnolla 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 56
TUTKIMUSMENETELMÄT - Kysely Vaihe I: 19 vastaajaa vastatessaan juuri muuttaneet väistötiloihin Vaihe II: 20 vastaajaa vastaamishetkellä olleet työtiloissa 9 kk Kaikki avotoimistossa Tutkimusasetelmaksi valittiin on ryhmien välinen asetelma Vaiheen 2 vastaajista 25 % oli vastannut vaiheessa 1 muutosten tilastollista merkitsevyys tutkittiin epäparametrisella testillä (Mann- Whitney U) Muutoksen tilastollinen merkitsevyys: ei merkintää ei merkitsevä * p<.05 lähes merkitsevä ** p<.01 merkitsevä *** p<.001 erittäin merkitsevä Hyvät olosuhteet Tyydyttävät olosuhteet Ongelmia Merkittäviä haittoja Poikkeuksellisen suuria haittoja 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 57
Tulokset fysikaaliset mittaukset Ilmamäärät riittävät: Lämpöolot tyydyttävät: Huoneakustiikka hyvä mutta parani: S1 S3 S1 (Sisäilmastoluokitus 2008) 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 58
Tulokset Huoneakustiikka tarkemmin Puheyksityisyys parani merkittävästi: ennen saneerausta puhe häiritsi 4-7 m päähän ja saneerauksen jälkeen enää 3-4 m päähän Suomeksi: puhe häiritsi yli puolta pienempää aluetta / työtoveria 100 m 2 40 m 2 Mittaukset ISO 3382-3 Ohjearvot: Sisäilmastoluokitus 2008 Puheyksityisyyttä kuvaa häiritsevyysetäisyys r D [m] Tavoitteena pieni arvo. r D :tä kauempana puheen erotettavuus on jo alhainen (STI<0.50) Häiritsevyysetäisyys r D [m] 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Linja 1 Linja 2 Linja 3 Mittauslinja huoneessa Vaihe I Vaihe II S2, S3 parani parani parani S1 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 59
Tulokset Työympäristön haittatekijät Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijät ovat haitanneet sinua työpisteessäsi viime aikoina? (1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon) Vaihe 1 N = 19 Hyvät olosuhteet Tyydyttävät olosuhteet Ongelmia Merkittäviä haittoja Vaihe 2 N = 20 Veto 2,38 2,06 Liian matala lämpötila 2,41 1,94 Liian korkea lämpötila 3,05 2,75 Huono ilmanlaatu 4,26 3,15 ** Melu, ääniolosuhteet 3,79 2,55 ** Puheyksityisyyden puute 2,95 Liian voimakas / vähäinen valaistus 2,53 1,40 ** Häikäisy, näyttöpääteheijastukset 2,05 1,80 Pöly tai lika 3,47 3,15 Epäjärjestys tilassa 2,95 1,85 ** Tunne että tilassa on liikaa ihmisiä 2,58 1,85 Liike näkökentässä, esim. ihmiset 1,90 Työpisteen avonaisuus, näkösuojien puute 2,65 Poikkeuksellisen suuria haittoja 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 60
Tulokset Työympäristötyytyväisyys Kuinka tyytyväinen olet työympäristöösi kokonaisuutena? Erittäin tyytyväinen Paksu viiva ilmaisee mediaanin. Enemmistö sijoittui oranssille alueelle. Viikset ilmaisevat koko vaihteluvälin. ** p <.01 Erittäin tyytymätön 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 61
Tulokset Eri äänilähteistä aiheutuva keskittymishaitta Kuinka paljon seuraavat äänet ovat haitanneet keskittymistä työhösi viime aikoina? (1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon) Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 Ilmanvaihto, taustahumina 2.11 1.70 Toimistolaitteiden ääni 2.37 2.26 Puhelinten soiminen 3 2.45 Puheäänet läheisistä työpisteistä 3.42 3.05 Puheäänet yleisistä tiloista 2.74 1.95 * Kulkemisen äänet; askeleet, ovet 2.63 1.90 * Remontointi, rakennustyöt 3.37 1.25 *** Muiden työn äänet 2 1.95 Siivouksen äänet 1.26 1.60 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 62
Tulokset Kysymys peiteääntä koskien, vaihe II Avotoimistossanne on käytössä peiteäänijärjestelmä, jolla tuotetaan ilmanvaihdon ääneltä kuulostavaa huminaa. Mitä mieltä olet tiloissa käytettävästä peiteäänestä? Vastaajien osuus [%] 20 25 Ei vastausta Ääni on ok, ei häiritse 10 5 Ei osaa sanoa Muuta 40 Häiritsee 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 63
TULOKSET Muut tärkeät kyselytulokset Tilastollisesti merkitsevät parannukset tilojen sekasortoisuus väheni* päivänvalon määrä kasvoi* lisävalaistuksen tarve väheni* tyytyväisyys valaistuksen säädettävyyteen parani** tyytyväisyys kalusteiden säädettävyyteen parani** neuvottelutilojen määrän riittäväksi kokeminen kasvoi* ympäristön sopivuus tehtävien hoitamiseen parani* Ei parannusta: Työrauha ja yksityisyys Yhteistyö ei merkintää ei merkitsevä * p<.05 lähes merkitsevä ** p<.01 merkitsevä *** p<.001 erittäin merkitsevä 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 64
Mitä mieltä olet seuraavista työympäristöäsi koskevista väittämistä? (1/2) (keskiarvot, asteikko: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Yleisarvio positiivinen Neutraali (ei samaa eikä eri mieltä) Yleisarvio kielteinen Yksityisyys ja työrauha Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 Täällä on paljon häiritseviä asioita. 3.00 2.84 Työn tekemiselle on riittävä rauha. 2.58 2.75 Jos en pysty keskittymään omassa työpisteessäni, voin siirtyä 1.63 1.60 helposti rauhallisempaan paikkaan työskentelemään. Täällä on helppo löytää paikka, jossa voin keskustella tai puhua puhelimessa asioista, joita en halua toisten kuulevan. 1.58 1.60 Työtilassa on riittävästi näköesteitä. 2.95 3.10 Toiset työpisteet ovat liian lähellä omaani. 2.89 3.00 Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 Tässä ympäristössä työtoverit on helppo tavoittaa. 4.28 4.35 Täällä on välitön ja mukava tunnelma. 3.58 4.10 Yhteistyö sujuu täällä tehokkaasti. 3.83 3.95 Yhteistyö 25.4.2012/Helsinki/Hongisto 65