SELVITYS YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJI- TYS POHJAVESIALUEEL- LA

Vastaanottaja Karjaan KTK, Vihti Ski Center Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 16.8.2017 SELVITYS YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJI- TYS POHJAVESIALUEEL- LA

SELVITYS YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA Päivämäärä 16.8.2017 Laatija Liisa Koivulehto, Matias Napari, Tero Taipale Kuvaus Selvitys Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. POHJAVESIALUEEN KUVAUS 1 2.1 Pohjaveden perustiedot ja virtausolosuhteet 1 2.2 Isolähteen vedenottamo 2 2.3 Vedenottamon suoja-alue 2 2.4 Maaperäolosuhteet ja pohjaveden muodostuminen 2 3. YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS 4 3.1 Tausta 4 3.2 Alueelle läjitetyt maa-ainekset 4 3.2.1 Tilavuuskäsitteet 4 3.2.2 Karjaan KTK:n ilmoittamat massat 4 3.2.3 Vihti Ski Center Oy:n ilmoittamat massat 5 3.3 Vihdin mittaustoimen arviot massoista 5 3.4 Massalaskentaan liittyvä epävarmuus 5 3.4.1 Lähtötiedot 5 3.4.2 Laserkeilaus ja kartoitus 5 3.4.3 Karjaan KTK:n ilmoittamat massamäärät 7 3.4.4 Käytetyt massakertoimet 8 3.5 Arvio läjitysmassan tilavuudesta 9 4. LÄJITYSMASSOJEN LAATU 10 4.1 Maastokatselmus 10 4.2 Koekuoppatutkimus ja maanäytteenotto 10 4.3 Maanäytteiden tutkimustulokset 11 5. ALUSTAVA ARVIO LÄJITYKSEN MAHDOLLISISTA POHJAVESIVAIKUTUKSISTA POHJAVESIALUEELLE 12 5.1 Maanläjityksen tyypillisiä pohjavesivaikutuksia 12 5.2 Alustava arvio Vihti Ski Centerin alueelle läjitetyn materiaalin pohjavesivaikutuksista 13 6. YHTEENVETO 13 7. JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET 14 LIITTEET Liite 1 Koekuoppapöytäkirjat 16 s. Liite 2 Laboratorion tutkimustodistukset ja rakeisuuskäyrät 7 s. PIIRUSTUKSET 35466/1 Koekuoppien sijainti ja savialueet 1:1 000 35466/2 Täyttöalueen korkeus 1:1 000

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 1 / 1 1. JOHDANTO Vihti Ski Center Oy:n alueelle Vihdissä on vuonna 2016 läjitetty maa-aineksia kiinteistölle Jussinrinne 927-416-4-62. Maa-aineksia on käytetty Vihti Ski Centerin rinne- ja tukialueiden rakentamiseen. Alueelle tuotu maa-aines on peräisin Espoon kaupungin alueella sijainneilta työmailta, Vihti Ski Centerin alueelta, sekä sen lähialueilta. Vihti Ski Centerin alue sijaitsee Isolähteen I-luokan pohjavesialueella ja osin myös Isolähteen vedenottamon suoja-alueella (Päätös 21.9.2007: Nro 118/2007/3, Dnro LSY-2005-Y-411). Suoja-alueella alueella ovat voimassa esitetyn päätöksen määräykset, joita ovat mm. 19) Alueen tasauksiin ja täyttöihin saa käyttää vain puhtaita kivennäismaalajeja, ja 23) Alueelle ei saa perustaa maankaatopaikkoja. Suoja-aluepäätöksessä on annettu myös muita yksityiskohtaisia määräyksiä koskien suojaalueella toteutettavaa toimintaa. Suoja-alueelle annetuista määräyksistä on mahdollista poiketa mikäli ympäristölupavirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisen lupaasian yhteydessä myönnetään tähän lupa. Vihti Ski:n hiihtokeskuksen huipulla toteutettu läjitystoiminta on tulkittu ympäristövalvonnan toimesta maankaatopaikkatoiminnaksi. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on antanut asiassa 3.3.2017 lausunnon, jossa todetaan ylijäämämaiden läjitystoiminnan muodostavan riskin pohjaveden puhtaudelle ja että läjitystoiminta on ollut suoja-aluepäätöksen vastaista toimintaa. Riskiarvio perustuu silmämääräiseen arvioon läjitysmaan laadusta. Tässä raportissa esitetään kyseiselle alueelle tehty tutkimus, jossa on selvitetty alueelle läjitetyn maa-aineksen laatua. Lisäksi arvioidaan alueelle läjitetyn maa-aineksen määrää ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia riskejä pohjavesialueelle. Tutkimus ja raportti on laadittu Karjaan KTK:n ja Vihti Ski Centerin toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilöinä ovat ollut Pasi Kuusijärvi (Karjaan KTK) ja Sami Uotila (Vihti Ski Center). Tutkimus ja raportointi on toteutettu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkö Tero Taipale (FM, hydrogeologi), suunnittelija Matias Napari (DI) ja suunnittelija Liisa Koivulehto (FM, geologi). Erityisasiantuntija selvityksessä on ollut mukana ryhmäpäällikkö Jukka Tengvall (DI). 2. POHJAVESIALUEEN KUVAUS 2.1 Pohjaveden perustiedot ja virtausolosuhteet Isolähteen I-luokan pohjavesialueen (0192704) kokonaispinta-ala on 7,84 km 2, varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 3,5 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 2 500 m 3 /d. Isolähteen pohjavesialueella pohjavettä muodostuu Salpausselän reunamuodostuman alueella, joka on laajalla alueella kalliomäkien ja kallioharjanteiden rikkomaa, niin ettei pohjaveden virtaus reunamuodostuman pituussuunnassa ole suuremmalti mahdollista. Pohjavesi virtaa luode-kaakko -suuntaisena vedenottamon kohdalla. Savikerrosten alaiset vettä hyvin johtavat hiekkaja sorakerrokset ovat paikoin hyvin paksuja. Isolähteen vedenottamo sijaitsee luode-kaakko -suuntaisen moreeniselänteen lounaisreunalla. Pohjavettä virtaa ottamolle Ojakkalan keskustan suunnasta sekä luoteesta savenalaisia hiekkakerroksia pitkin. Laakso-

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 2 / 1 painanteessa pohjavesi on arteesista eli vedenpinnan painetaso on maanpinnan yläpuolella, paikoin jopa 2 m. 2.2 Isolähteen vedenottamo Isolähteen vedenottamo sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä ylijäämämaiden läjitysalueesta. Vedenottamolla on kolme kaivoa, joiden tarkka sijainti ei ole tiedossa. 2.3 Vedenottamon suoja-alue Isolähteen pohjavedenottamon ensimmäinen suoja-alue perustettiin vuonna 1993 (L-SVEO 30/1993/1). Vuoden 2001 kampylobakteeriepidemian vuoksi suoja-alueen rajauksia (Kuva 1) ja määräyksiä selkeytettiin uudella Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 21.9.2007 (Nro 118/2007/3, LSY 118/2007/3). Kuva 1. Vedenottamon suoja-alueen rajaus. Mustalla ympyrällä on esitetty alueen sijainti, jolla maaaines on läjitetty. 2.4 Maaperäolosuhteet ja pohjaveden muodostuminen Alueella, jolle maita on läjitetty, luonnonmaakerrokset ovat ohuita ja alue on pääosin kalliomaata (Kuva 2). Alueen kohdalla pohjaveden luonnontilainen muodostuminen on vähäistä johtuen pohjamaan laadusta (kallio). Alueen kohdalla maaperään imeytyvä vesi kulkeutuu arviolta pääosin etelään, länteen ja luoteeseen. Pieni osa maaperään imeytyvästä vedestä kulkeutuu mahdollisesti myös itään. Alueen pohjamaasta (kallio) ja maanpinnanmuodoista johtuen, alueella ei todennäköisesti ole pysyvää vedellä kyllästynyttä maakerrosta. Alueella maaperään imeytynyt vesi kulkeutuu pääosin kallionpinnanmuotojen mukaisesti alavammille alueille, joissa se yhtyy varsinaiseen vedellä kyllästyneeseen pohjavesikerrokseen.

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 3 / 1 Vedenottamon suunnassa alarinteellä maaperä on hiekkamoreenia, joka painuu laaksopainanteessa savi-/silttikerrosten alle ja on siellä yhteydessä kohtalaisen hyvin vettä johtaviin hiekkaja paikoin myös sorakerroksiin. Pohjavesi on laaksopainanteessa arteesista. Pohjaveden voidaan tämän perusteella olettaa olevan yhteydessä kallio-/moreenimäkien ylemmällä tasolla esiintyvään pohjaveteen. Tästä syystä mm. kiinteistön Jussinrinne kallio-/moreenimäki on otettu mukaan Isolähteen vedenottamon suoja-alueeseen siltä osin kuin kallio viettää laaksopainanteeseen, jossa Isolähteen vedenottamo sijaitsee. Savi-/silttikerrosten paksuus laaksopainanteessa hyvin vettä johtavien maakerrosten päällä vaihtelee välillä 8 12 m. Tämä viittaa osaltaan siihen, että laaksopainanteen lammikot ja ojat eivät olisi yhteydessä pohjaveteen. Kallio on laaksopainanteessa syvällä, noin 23 33 m syvyydellä maanpinnasta. Toisin sanoen savi/silttikerrosten alla on paikoin paksuja ja kohtalaisen hyvin vettä johtavia maakerroksia. Kuva 2. Alueen maaperäkartta.

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 4 / 1 3. YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS 3.1 Tausta Laskettelukeskuksen rinteen yläpuolelle (ns. parkkirinteeseen ja ykkösrinteen/perherinteen reunaan) on syksyllä 2016 ajettu maa-ainesta, jossa on ollut mukana valuvaa savimaata (viitteellinen sijainti esitetty kuvassa 2). Saatujen tietojen mukaan maat ovat puhtaita ja ne tulivat Espoon kaupungin työmaalta (Kiinteistö Oy Lippulaiva). Maissa on myös pintamaita ja savimaita. Viranomaisten toteuttamalla marraskuisella (2016) tarkastuksella havaittiin merkittävän laajuista maankaatopaikkatoiminnaksi tulkittua toimintaa ja toiminta keskeytettiin. Alueelle läjitetyn maa-aineksen laatua ja laajuutta on tutkittu Ramboll Finland Oy:n toimesta tarkemmin 7.7.2017 suoritetun alueen katselmoinnin ja 11.7.2017 suoritetun koekuoppatutkimuksen yhteydessä. 3.2 Alueelle läjitetyt maa-ainekset 3.2.1 Tilavuuskäsitteet Massamäärien laskennassa käytetyt kertoimet perustuvat rakentamisessa yleisesti hyväksyttyihin tilavuuskäsitteisiin ja niiden välisiin massakertoimiin. Tilavuuskäsitteet on esitelty tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Tilavuuskäsitteet Lyhenne Nimitys Selitys m 3 ktr teoreettinen kiintotilavuus luonnontilainen teoreettinen poikkileikkaus (mitattu piirustuksesta) m 3 ktd todellinen kiintotilavuus luonnontilainen todellinen poikkileikkaus (mitattu luonnossa toteutuneesta kaivannosta) m 3 itd todellinen irtotilavuus todellinen tilavuus tietyssä käsittelyvaiheessa (esim. kuormalavalla tai väliaikaiselle maansijoituspaikalle ajettuna) m 3 rtd todellinen rakennetilavuus rakenteessa todellinen poikkileikkaus (mitattu luonnossa toteutuneesta valmiista rakenteesta) m 3 rtr teoreettinen rakennetilavuus rakenteessa teoreettinen poikkileikkaus 3.2.2 Karjaan KTK:n ilmoittamat massat Syksyllä 2016 tuodut ylijäämämaat ovat peräisin Pikkulaivan ja Espoonlahdentien esirakentamisprojektista, maamassojen laatu ei tarkkaan tiedossa. Maa-aineksessa on mukana savia ja myös täyttömaita. Pikkulaivan esirakentamismaa on luokiteltu pilaantumattomiksi, mutta tietyt puolimetalli- ja metallipitoisuudet ylittävät kuitenkin kynnysarvot (Kiinteistö Oy Lippulaiva, Espoonlahti, maaperän pilaantuneisuustutkimus / Ramboll, lokakuu 2016). Maaainesten määrä on 892 kasettikuormaa, noin 22 500 m 3 itd. Talvella 2015/2016 tuodut ylijäämämaat ovat peräisin AYOK Campus-alueelta, Otaniementieltä Espoosta, maamassojen laatu ei tiedossa, selvityksen mukaan ei pilaantuneita maita. Maaainesten määrä on 654 kasettikuormaa, noin 16 300 m 3 itd. Yhteensä 1 546 kasettikuomaa, noin 38 800 m3itd maamassoja (1 kasettikuorma sisältää laskennallisesti 25 m 3 itd).

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 5 / 1 3.2.3 Vihti Ski Center Oy:n ilmoittamat massat Vihti Ski Center Oy:n toimitusjohtaja Sami Uotilan arvion mukaan Karjaan KTK:n esittämien massojen lisäksi alueelle on vastaanotettu luonnon maa- ja kiviaineksia enintään noin 10 muilta toimittajilta kuin Karjaan KTK:lta. Vastaanotetut maa-ainekset ovat muun muassa hiihtokeskuksen huipun sorateiden rakentamiseen käytettyä mursketta, huipulle rakennetun maailmanpyörän sekä kahviona toimivan huoltorakennuksen pohjarakenteisiin ja piha-alueiden rakentamiseen käytettyä kantavaa maa-ainesta. 3.3 Vihdin mittaustoimen arviot massoista Vihdin mittaustoimi on 11.5.2017 kartoittanut kiinteistöllä olevien maatäyttöalueiden sijaintia ja tehnyt massalaskentaa vertaamalla nyt tehtyjä mittauksia vuodelta 2014 alueelta oleviin keilaustietoihin. Mittausten mukaan täyttöalueen pinta-ala on noin 2,31 h ja täytön paksuus on enimmillään 7-8 m. Vihdin mittaustoimi on tehtyjen tarkasteluiden perusteella arvioinut maamassojen määräksi: 54 362 m 3 rtd (laskettu kentällä tehtyjen mittausten perusteella) 100 570 m 3 itd (laskettu kertoimella 1,85) 59 798 m 3 ktr (laskettu kertoimella 1,1) 253 436 t (tonnia savimaana, laskettu kertoimella 2,52 irtotilavuudesta) Vihdin mittaustoimi on Karjaan KTK:n ilmoittamien tietojen perusteella arvioinut maa-ainesten määräksi: 20 919 m 3 rtd (laskettu ilmoitetusta irtotilavuudesta kertoimella 1/1,85) 38 700 m 3i td (ilmoitettu irtotilavuus, lavakuutiot) 23 011 m 3 ktr (laskettu kertoimella 1,1) 97 524 t (tonnia savimaana, laskettu kertoimella 2,52 irtotilavuudesta) Näiden tarkasteluiden perusteella on Vihdin kunnan toimesta todettu Karjaan KTK:lta ja mittaamalla saatujen tietojen poikkeavan merkittävästi toisistaan. 3.4 Massalaskentaan liittyvä epävarmuus 3.4.1 Lähtötiedot Massalaskentoja tarkastellessa tulee huomioida lähtötietojen tarkkuus. Lähtötiedot, joita laskennoissa on käytetty käsittävät 2014 vuoden keilaustiedot, paikan päällä tehdyt kartoitusmittaukset sekä Karjaan KTK:n toimittamat kasettikuormien määrät. Näiden lähtötietojen perusteella on laadittu pintamallit, joita vertaamalla ja massakertoimia käyttämällä on laskettu läjitysmassojen tilavuuksia, joita on verrattu Karjaan KTK:n ilmoittamiin massoihin. 3.4.2 Laserkeilaus ja kartoitus Laserkeilauksella tuotettua maanpintamallia voidaan pitää lähtökohtaisesti riittävän tarkkana. Vuoden 2017 kesällä toteutetun maaläjitysalueen yläpinnan kartoituksessa on käytetty GNSStekniikkaa (Global Navigation Satellite System; satelliittinavigointijärjestelmä), jolla paikannetaan laitteiston sijainti neljän tai useamman sateliitin avulla. GNSS-järjestelmän tarkkuutta voidaan parantaa DGPS-palvelulla, joka tarjoaa differentiaalikorjauksia GNSS-järjestelmän sijaintiin. Tällöin virhemarginaali sijaintitiedon osalta vähenee muutamaan kymmeneen senttimetriin. Tällä menetelmällä tehtyä paikannusta voidaan pitää riittävän tarkkana. Kartoitettaessa käsikäyttöisellä GNSS-paikantimella tarkka paikannustieto tulee laitteeseen. Käsikäyttöisissä GNSS-paikantimissa suurin mittaepätarkkuus laajoja ja epätasaisia alueita kartoitet-

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 6 / 1 taessa syntyy yleensä korkeussuunnassa. Jo 10 cm systemaattinen virhe tuottaisi 2,31 ha suuruisella alueella 2 310 m 3 mittavirheen tulokseen. Tilavuustarkasteluissa tulee lähtötietojen tarkkuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Piirustuksessa 35466/2 on esitetty läjityksen yläpintaa ja 2014 vuoden pistepilviaineistoa vertaamalla laskettu läjityksen tilavuus. Tarkastelun perusteella koko kartoitetun täyttömaan yläpinnan ja 2014 vuoden aineiston välinen nettotäyttötilavuus on 54 618 m 3 rtd, joka vastaa hyvin Vihdin mittaustoimen määrittämää tilavuutta. Tähän laskettuun tilavuuteen sisältyy kaksi aluetta, joita ei tule kuitenkaan laskea mukaan vuosien 2016-2017 aikana tapahtuneeseen täyttötoimintaan. Toinen alueista liittyy uuden, kaakkoon viettävän rakennetun rinteen yläosan sekä hissilinjan kohtaan, joka maastokäynnillä on todettu koostuvan suurimmaksi osaksi kantavasta murskeesta (kuva 3). Lisäksi alueeseen liittyy hiihtomajan/kahvion sekä maailmanpyörän pohjarakenteita. Tämän alueen laskettu nettotäyttötilavuus on noin 2 595 m 3 rtd. Kuvassa 3 näkyvän ihmisen kohdalla on kartoituksen perusteella noin 4,5 m täyttömaata, kun verrataan kartoitetun pinnan ja 2014 lähtöaineiston välistä korkeuseroa kyseisellä kohdalla. Kuva 3. Hissilinjan ja uuden rinteen reunan täytöt. Toinen alue, joka vaikuttaa täyttötilavuuteen on ykkösrinteen/perherinteen pohjoisosassa, jossa kartoitetun alueen ja vuoden 2014 maastomallin välinen nettotilavuus on 2 560 m 3 rtd (piirustus 35466/2). Nämä alueet näkyvät esimerkiksi Google Earth -palvelusta (kuva 4). Nämä alueet on syytä vähentää täytön tilavuudesta, jolloin todellinen täyttötilavuus maastosta mitattuna on noin 49 463 m 3 rtd.

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 7 / 1 Kuva 4. Alueen ilmakuva 16.8.2015 (Google 2017) 3.4.3 Karjaan KTK:n ilmoittamat massamäärät Karjaan KTK:n ilmoittamat massamäärät perustuvat ajettujen kasettikuormien lukumäärään. Kuormakirjoihin perustuvaa lukumäärää voidaan yleisesti pitää luotettavana. Maa- ja kiviaineskuljetuksessa yhden kasettikuorman tilavuudeksi on esitetty 25 m 3 itd, jonka perusteella on laskettu kuljetuksissa kokonaisuudessaan siirtynyt maa-aineksen irtotilavuus. Ilmoitettu 25 m 3 itd per kasettikuorma perustuu kasettikuorman kantavuuteen sekä maa-aineksen tilavuuspainoon kuljetuksessa. Kasettikuorman kantavuus on tyypillisesti 40 t, jolloin kuljetettavan maa-aineksen painolla 1,6 t/m 3 tilavuudeksi määritetään 25 m 3 itd. Kasettikuorman kokonaistilavuus on todellisuudessa n. 28,0 m 3. Espoon Pikkulaivan sekä Espoonlahden esirakentamisprojektissa Karjaan KTK:n kasettikuormien lastauksesta vastannut Maanrakennusliike Louhintahiekka Oy on ilmoittanut lastatun maaaineksen painoksi 37 500 t. Kasettikuormia on Karjaan KTK:n ilmoituksen mukaan kyseiseltä työmaalta siirtynyt 892 kasettikuormaa, jolloin yhden kuorman keskimääräinen paino on ollut 42,04 t. Näin ollen yhden kasettikuorman kuormatilavuus kasettikuorman painon perusteella on savi- ja pintamaita sekä löyhää silttimoreenia kuljetettaessa tilavuuspainosta riippuen ollut todellisuudessa 26,3 28,0 m 3 itd käyttäen maa-aineksen tilavuuspainona 1,6 t/m 3 (silttimoreeni) tai kasettikuorman kokonaistilavuutta 28,0 m 3. Teoriassa 42 t massamäärään mahtuu 28 m 3 maa-ainesta, jonka tilavuuspaino kuljetuksessa on 1,5 t/m 3. Näin ollen yhden kasettikuorman siirtämä maaainestilavuus on ollut kuljetuksessa suurempi kuin aikaisemmin esitetty 25 m 3 itd. Todellinen kerralla kuljetettu maa-ainesmäärä on vaihdellut välillä 26,3 28,0 m 3 itd. AYOK Campus-alueen työmaalta ei ole tiedossa todellista lastatun maa-aineksen tonnimäärää. Ainoa tarkka tieto on ajettujen kasettikuormien määrä. Kyseiseltä työmaalta siirrettyjen maaainesten osuus on Karjaan KTK:n ilmoittamista maamassoista n. 42. Siirretyn maa-aineksen

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 8 / 1 tyypillinen tilavuuspaino mahdollistaa sen, että maa-ainesta on siirretty enemmän kuin 25 m 3 itd per kuorma, kuten Pikkulaivan ja Espoonlahden työmaalta. 3.4.4 Käytetyt massakertoimet Vihdin kunnan toimittamassa laskennassa siirretyn maa-aineksen löyhtymiskertoimena on käytetty arvoa 1,85, joka on saven teoreettinen löyhtymiskerroin todellisesta tiivistetystä rakennetilavuudesta irtotilavuudeksi. Koska kyseessä ei ole todellinen tiivistetty rakenne, ei yleisten massakertoimien käyttö ole suositeltavaa tilavuustarkastelussa. Lisäksi läjitysalueen materiaalista suurin osa (arviolta n. 75 ) koostuu hiekkamoreenista, joka on lajittumaton maamateriaali. Moreenille ei ole saven tavoin massakerrointa suoranaisesti edes esitetty. Koska maamassojen tilavuudet vaihtelevat, on massakertoimien sijaan yksinkertaisempaa määrittää maa-ainesten määrää mittaamalla ne painon mukaan. Taulukossa 2 on esitetty maa- ja kiviainesten likimääräisiä tilavuuspainoja auton lavalle kuormattuna. Kuvassa 5 on esitetty täyttömaan maalajien tilavuuspainojen jakaumia yleisesti Suomessa. Lisäksi kuvassa 6 on esitetty Suomen yleisimmän maalajin, hiekkamoreenin, tilavuuspainon jakauma, josta ilmenee selvemmin moreenimaiden tilavuuspainon jakauman muoto. Savelle on esitetty taulukossa 2 likimääräiseksi tilavuuspainoksi auton lavalla 1,5 t/m 3 itd. Läjityksen jälkeen ei-tiivistetyn saven tilavuuspaino on tyypillisesti 15,5-17,0 kn/m 3, joka vastaa 1,58 1,73 t/m 3. Silttisen hiekkamoreenin tilavuuspaino on kuljetuksessa tyypillisesti 1,5 1,7 t/m 3 itd. Läjityksen jälkeen ei-tiivistetyn hiekkamoreenin tilavuuspaino tyypillisesti vaihtelee välillä 15,5-19,0 kn/m 3, joka vastaa 1,58 1,94 t/m 3. Tilavuuspainoltaan yli 20 kn/m 3 hiekkamoreenit (kuva 6) eivät ole harvinaisia luonnontilaisena (jääkauden aikana muodostuneet pohjamoreenit), mutta ylöskaivettaessa luonnontilainen tiiveys purkautuu ja tilavuuspaino läjityksen jälkeen laskee lähelle alempaa keskiarvo, 15 16 kn/m 3. Näiden arvioiden perusteella saven tilavuuden löyhtymiskerroin (m 3 rtr à m 3 itd) on 1,05 1,15 ja silttisen tai soraisen hiekkamoreenin 1,05 1,14. Läjitetyn maa-aineksen tilavuuspainoon vaikuttaa lisäksi pintamaiden ja kasvukerrosten osuus kokonaismäärästä. Näiden vaikutuksesta läjitetyn maa-aineksen tilavuuspaino laskee, jolloin laskennallinen löyhtymiskerroin pienenee. Pintamaiden osuutta maa-aineksesta ei ole ilmoitettu, eikä sen vaikutusta ole huomioitu löyhtymiskertoimen tarkastelussa. Kuva 5. Tilavuuspainon jakautuminen maalajeittain (Ronkainen 2012)

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 9 / 1 Kuva 6. Hiekkamoreenin tilavuuspainon jakauma (Ronkainen 2012) Taulukko 2. Likimääräiset maa- ja kiviainesten tilavuuspainot auton lavalle kuormattuna (Maarakentajan työmaakansio, s. 29) 3.5 Arvio läjitysmassan tilavuudesta Olemassa olevien kartoitustietojen sekä tehtyjen tarkasteluiden perusteella arvioidaan läjitetyn maa-aineksen massamääriksi: 49 463* 54 362 m 3 rtd (laskettu kentällä tehtyjen mittausten perusteella) 51 936 62 516 m 3 itd (laskettu kertoimella 1,05 1,15 kartoitetusta tilavuudesta) 83 098 100 026 t (tonnia hiekkamoreenimaana, laskettu tilavuuspainolla 1,6 t/m 3 itd irtotilavuudesta) *Ramboll Finland Oy:n arvio läjitetyn maa-aineksen tilavuudesta (ks. piirustus 35466/2) Olemassa olevien ilmoitettujen kuormien perusteella arvioidaan massamääriksi: 38 892 45 350 m 3 rtd (arvio todellisesta läjitystilavuudesta tuotujen maa-ainesten tilavuuden summasta laskettuna kertoimella 1,05 1,15) 40 660 43 288 m 3 itd (laskettu kasettikuormien ilmoitetusta määrästä olettaen yhden kuorman todelliseksi vetoisuudeksi 26,3 28 m 3 itd.)

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 10 / 1 4 066 4 329 m 3 itd (Vihti Ski:n ilmoittama muualta kuin Karjaan KTK:n toimittamia pohjarakentamiseen tarkoitettuja murskeita ym. luonnon maa- ja kiviaineksia. Laskettu 10 Karjaan KTK:n ilmoittamasta määrästä) 44 726 47 617 m 3 itd (Karjaan KTK:n ilmoittaman ja muualta tuodun maa-aineksen summa) 71 562 76 187 t (tonnia hiekkamoreenimaana, laskettu tilavuuspainolla 1,6 t/m 3 itd irtotilavuudesta) Maastosta mitattu läjitystilavuus on tämän arvion perusteella 1,09 1,40 kertainen ilmoitettuihin massamääriin verrattuna. Suurin epävarmuus lähtötiedoissa kohdistuu muihin kuin Karjaan KTK:n toimittamiin massoihin, pintamaiden osuuteen läjitetystä maa-aineksesta sekä tehdyn kartoituksen ja vuoden 2014 keilaustiedon tarkkuuteen. Tässä selvityksessä esitettyjen tarkasteluiden nojalla voidaan todeta, etteivät laskennalliset ja ilmoitetut massamäärät poikkea merkittävästi toisistaan, kun huomioidaan laskennan lähtötietojen tarkkuustaso ja muut epävarmuutta lisäävät tekijät. Ilmoitettujen tietojen ja tässä selvityksessä esitettyjen tarkasteluiden perusteella ei ole syytä epäillä läjitysmassan sisältävän muuta kuin aikaisemmin ilmoitettuja maa-aineksia. 4. LÄJITYSMASSOJEN LAATU 4.1 Maastokatselmus Läjitysalue katselmoitiin Ramboll Finland Oy:n toimesta 7.7.2017. Katselmoinnin yhteydessä selvitettiin läjitysalueen laajuutta, tarkasteltiin maalajiltaan selvästi toisistaan eroavien alueiden rajoittumista, sekä määritettiin alustavasti koekuoppatutkimuksen koekuoppien sijainnit. Läjitysalueella oli havaittavissa pääasiassa kahdentyyppistä maa-ainesta. Hiihtokeskuksen huipulla ja rinteen laajentamisessa hyödynnetty maa-aines oli hyvin kasalla pysyvää, pääasiassa kitkamaalajeista koostuvaa sekalaista täyttömaata, jonka arvioitiin olevan pääasialliselta maalajiltaan siltti- tai hiekkamoreenia. Lisäksi alueella oli havaittavissa pehmeää savimaata, joka on levinnyt läjityksen yhteydessä ympäröivään maastoon hiihtokeskuksen länsi- ja eteläpuolella. Savialueiden rajautumista maastossa pyrittiin silmämääräisesti sijoittamaan kartalle kartoituksen yhteydessä. 4.2 Koekuoppatutkimus ja maanäytteenotto Koekuoppatutkimus suoritettiin maastokatselmuksen jälkeen tarkennettujen koekuoppien sijaintien perusteella 11.7.2017. Koekuoppien toteutuneet sijainnit on esitetty piirustuksessa 35466/1. Koekuoppien avaaminen toteutettiin pääasiassa kaivinkoneella. Hankalampikulkuisessa maastossa (valuneet savimaat) koekuopat avattiin lapiokaivuna. Koekuopat pyrittiin ulottamaan vuonna 2016 läjitetyn maa-aineksen alapuoliseen maaperään poikkeuksena lapiokaivuna suoritetut koekuopat, jotka ulotettiin 0,5 1 m syvyyteen riittävän edustavan näytteen saamisen varmistamiseksi. Tutkimuksen yhteydessä otettiin yhteensä 23 näytettä 16 koekuopasta. Maanäytteet otettiin siten, että yksi näyte edustaa noin yhden metrin paksuista maakerrosta. Mikäli koekuoppatutkimuksessa on aistinvaraisesti todettu yhdenmukaisia maalajikerrostumia, on näytteet otettu edustavina näytteinä jokaisesta erottuvasta maalajikerrostumasta. Koekuopista tehtiin koekuoppapöytäkirjat, joissa on esitetty koekuopan tunnistetiedot, toteutunut tarkka sijainti, havaitut rakennekerrokset sekä arviot maalajeista sekä aistinvaraisia havaintoja mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Lisäksi koekuoppapöytäkirjoissa on esitetty valokuva ja havainnollistava leikkauspiirros koekuopasta. Koekuoppapöytäkirjat on esitetty liitteessä 1.

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 11 / 1 Maanäytteet analysoitiin Eurofins Environmental Testing Finland Oy:n maalaboratoriossa Lahdessa. Maanäytteiden tutkimustulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. 4.3 Maanäytteiden tutkimustulokset Maanäytteistä tutkittiin rakeisuudet, joiden perusteella on määritetty maalajit. Taulukkoon 3 on koostettu maanäytteiden maalajimääritykset sekä vesipitoisuudet. Taulukko 3. Kooste maanäytteiden tutkimustuloksista Koekuoppa Näytteen edustava Maalaji (GEO) Vesipitoisuus () syvyys (m) KK1 0-1 lasa 31,3 KK2 0-1 1-2 sihkmr sihkmr 12,5 16,9 KK3 0-1 sihkmr 14,7 KK4 0-1 lasa 33,4 KK5 0-0,5 0,5-1 1-2 sihkmr lasa sihkmr 14,6 33,4 17,3 KK6 0-2* srhkmr 18,6 KK7 0-1 sihkmr 11,4 KK8 0-1 1-1,5 1,5-2 2-2,5 sihkmr sihkmr srhkmr srhkmr 13,0 17,7 12,7 12,1 KK9 0-2* sihkmr 17,1 KK10 0-1 lasa 20,9 KK11 0-0,5 lasa 32,5 KK12 0-1 lasa 37,3 KK13 0-1 lasa 25,1 KK14 0-0,5 lasa 24,9 KK15 0-1 lasa 34,5 1-2 sihkmr 20,4 KK16 0-0,5 SiMr 16,4 * Näytteen edustava syvyys korjattu koekuoppapöytäkirjan perusteella (tutkimustodistuksessa merkintä 0-1 m). Selvää maalajirajaa ei koko syvyydellä ollut havaittavissa. Tutkimustulosten perusteella läjitetty maa-aines on pääasiassa geotekniseltä maalajiluokitukseltaan silttistä tai soraista hiekkamoreenia (sihkmr ja srhkmr) hiihtokeskuksen huipulla sekä rinteiden muotoiluun käytetyn maa-aineksen osalta. Koekuopassa KK5 oli lisäksi havaittavissa ohut n. 0,5 m paksuinen savilinssi, jonka maalajiksi määritettiin laiha savi. KK5 sijoittuu ykkösrinteen eli perherinteen läjitysalueen alaosassa olevalle loivalle osuudelle, eikä savilinssin läsnäolo aiheuta vakavuusongelmaa. Läjitysalueen länsi- ja eteläpuoleisilla alueilla, joilla maa-aines oli läjityksen aikana valunutta, maa-aines on geotekniselta maalajiluokitukseltaan pääasiassa laihaa savea (lasa). Savialueen maastokatselmuksessa määritetty ja tutkimustulosten perusteella tarkennettu rajaus on esitetty piirustuksessa 35466/1. Savialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 7 649 m 2 ja tilavuus noin 11 360 m 3 rtd. Savikerroksen keskimääräinen paksuus on mittausten perusteella 1,5 m. Saven tilavuudesta noin 87 sijoittuu hiihtokeskuksen eteläpuoleiselle yhtenäiselle savialueelle. Eteläisellä savialueella sijoittuu Isolähteen vedenottamon suojavyöhykkeen sisäpuolelle noin 440 m 3 rtd savea. Maanäytteiden vesipitoisuudet ovat vaihdelleet hiekkamoreeneilla 11,4 20,4 välillä ja laihalla savella 20,9 37,3 välillä. Näytteiden vesipitoisuudet ovat tarkempia yli 0,5 m syvyydeltä otetuissa näytteissä, sillä syvyysvälin 0-1 m edustava näyte sisältää sekä kuivunutta maa-ainesta yläosasta (kuivakuori) että kosteaa maa-ainesta n. 0,5 m syvyyden alapuolelta. Näytteiden vesi-

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 12 / 1 pitoisuudet kuvaavat hyvin maalajille tyypillisiä vesipitoisuuksien arvoja. Kuvassa 7 on esitetty laajaan aineistoon perustuvat vesipitoisuuden jakaumat näytteitä vastaavilla maalajeilla Suomessa. Näiden perusteella läjitysalueen maalajit eivät poikkea tyypillisistä Suomalaisista laihoista savi tai silttisistä hiekkamoreenimaista. Kuva. Vesipitoisuuden jakautuminen maalajeittain (Ronkainen 2012) 5. ALUSTAVA ARVIO LÄJITYKSEN MAHDOLLISISTA POH- JAVESIVAIKUTUKSISTA POHJAVESIALUEELLE 5.1 Maanläjityksen tyypillisiä pohjavesivaikutuksia Pilaantumattoman maa-aineksen läjityksen pohjavesivaikutukset ovat riippuvaisia pääosin läjitysalueesta (maaperä- ja pohjavesiolosuhteet), läjitettävän materiaalin laadusta ja vedenjohtavuudesta. Pohjavesivaikutuksien puolesta herkkiä alueita ovat kohteet, joissa pohjamaana on hyvin vettä johtavia maalajeja. Näitä ovat esim. hiekkaja sora-alueet. Vaikutukset ovat puolestaan vähäisempiä heikosti vettä johtavien maiden alueilla, kuten moreeni-, kallio- ja savi-alueet. Läjityksen ja muun maanrakentamisen pohjavesivaikutukset voivat kohdistua pohjaveden määrään ja laatuun. Hyvin vettä johtavien maalajien alueilla haitallisia määrällisiä vaikutuksia voi aiheutua, jos läjitettävä materiaali vähentää pohjaveden muodostumista. Tämä voi vähentää esim. pohjavesialueen antoisuutta ja aiheuttaa muutoksia pohjaveden virtaussuunnissa. Lisäksi voi aiheutua laadullisia muutoksia, kuten pohjaveden happipitoisuuden muutoksia tai pohjaveden samentumista. Lisäksi mikäli läjitettävä aines sisältää orgaanista materiaalia, voi se aiheuttaa pohjaveteen liuenneen orgaanisen aineksen määrän kasvua, joka osaltaan vaikuttaa esim. happiolosuhteisiin. Tämä voi edelleen aiheuttaa muutoksia mm. joidenkin metallien pitoisuuksissa. Mikäli läjitettävän materiaalin vedenjohtavuus on hyvä, esim. hiekka, sora, murskemateriaalit, läjityksellä ei tyypillisesti ole haitallisia vaikutuksia pohjaveden määrään. Laadullisia muutoksia voi kuitenkin aiheutua, kuten lievää samentumista, tai esim. pieniä muutoksia veteen liuenneiden aineiden pitoisuuksissa. Vaikutukset ovat kuitenkin tyypillisesti pieniä ja eivät ole haitallisia. Poikkeuksia voivat muodostaa esim. kalliomurskemateriaalit, jotka on louhittu alueilta, joilla kallioperän kemiallisessa koostumuksessa on runsaasti esim. arseenia tai fluoria. Lisäksi louhinnassa käytettävistä räjähdysaineista voi jäädä louheeseen tai murskeeseen helposti liukenevia typen yhdisteitä. Alueilla, joilla maaperän vedenjohtavuus on heikko (esim. moreeni, kallio, savialueet) pohjavesivaikutukset ovat tyypillisesti vähäisiä. Pohjaveden muodostuminen on luonnontilassa valmiiksi jo

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 13 / 1 vähäistä ja virtausnopeudet alhaisia. Tällöin vaikutukset ovat pieniä ja kohdistuvat tyypillisesti vain kohdealueen välittömään läheisyyteen. 5.2 Alustava arvio Vihti Ski Centerin alueelle läjitetyn materiaalin pohjavesivaikutuksista Vihti Ski Centerin alueelle on läjitetty pilaantumattomia maa-aineksia, jotka tehdyn tutkimuksen mukaan ovat pääosin moreenia. Lisäksi alueelle on läjitetty savimaita, jotka erottuvat omana alueenaan. Alueen pohjamaana on pääosin kallio ja sen peitteenä oleva ohut moreenikerros. Toteutettu maa-ainesten läjitys sijoittuu kalliomaa-alueelle, jolla suora pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Alueella maaperään imeytyvä vesi kulkeutuu kuitenkin osin kallionpinnalla olevassa ohuessa maakerroksessa kohti kalliomäen lievealueilla olevia hiekkamoreenialueita. Näillä alueilla on paikoin todettavissa vedellä kyllästyneitä pohjavesikerroksia. Alue, jolle maita on läjitetty, sijoittuu Isolähteen pohjavesialueen muodostumisalueelle ja osin Isolähteen vedenottamon suoja-alueelle. Suoja-alueen rajauksen sisäpuolelle läjitetyt maaainekset ovat pääosin moreenimaita (silttistä tai soraista hiekkamoreenia (sihkmr ja srhkmr)). Kyseiset maa-ainekset ovat tavanomaisia maanrakentamisessa käytettäviä aineksia, jotka eivät poikkea merkittävästi alueen luonnontilaisesta maaperästä (moreeni/kallio). Kyseisten maaainesten vaikutus pohjaveden määrään ja laatuun on vähäinen ja ne eivät kyseisellä alueella vaaranna Isolähteen pohjavesialueen pohjaveden laatua tai määrää. Alueelle läjitetty savi sijoittuu pääosin vedenottamon suoja-alueen rajauksen ulkopuolelle. Kyseiselle alueelle läjitetty savi ei merkittävästi vaaranna pohjaveden laatua Isolähteen pohjavesialueella tai vedenottamolla. Pieni osa savesta on läjitetty suoja-alueen sisälle. Tällä alueella muodostuva pohjavesi kulkeutuu kartta- ja maastotarkastelun perusteella todennäköisesti poispäin vedenottamon suoja-alueesta ja ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle pohjavesialueella ja vedenottamolla. Pohjaveden virtaussuuntia ei ole kuitenkaan varmistettu mittauksin. Muu savialue sijoittuu kohdalle, jossa pohjamaana on pääosin kallio ja osin mahdollisesti hiekkamoreeni. Savialue käytännössä vähentää pohjaveden imeytymistä savialueen kohdalla. Tällä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia pohjaveden muodostumiselle, sillä alue on pinta-alaltaan pieni ja luonnontilainen pohjaveden muodostumisen kyseisellä kohdalla on vähäistä. Läjitetyn maa-aineksen läpi pohjavedeksi imeytyvä vesi suotautuu läjitetyn maa-aineksen ja niiden alla olevien maakerrosten läpi. Tuoreesta maa-aineksesta voi irrota kiintoainesta suotautuvaan veteen, joka lisää veden sameutta. Sameus kuitenkin vähenee pohjaveden suotautuessa eteenpäin maakerroksissa. Lisäksi voi aiheutua pieniä muutoksia veteen liuenneiden aineiden pitoisuuksissa, mutta otettaessa huomioon läjitetyn materiaalin laatu, muutoksien ei arvioida olevan haitallisia. 6. YHTEENVETO Kesällä 2017 toteutetun koekuoppatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää täyttömaan laatua ja erityisesti savialueen laajuutta. Tutkimustulosten perusteella läjitetty maa-aines on pääasiassa silttistä tai soraista hiekkamoreenia (sihkmr ja srhkmr) hiihtokeskuksen huipulla sekä rinteiden muotoiluun käytetyn maa-aineksen osalta. Läjitysalueen länsi- ja eteläpuoleisilla alueilla, joilla maa-aines oli läjityksen aikana valunutta, maa-aines on geotekniselta maalajiluokitukseltaan pääasiassa laihaa savea (lasa). Täyttöalueen selvitettyjen maalajien perusteella Isolähteen vedenottamon suojavyöhykkeen sisäpuolella oleva maa-aines on pääasiassa silttistä hiekkamoreenia lukuun ottamatta pientä osaa eteläisemmän savialueen pohjoisosassa. Piirustuksessa 35466/1 on esitetty koekuoppatutkimuksen perusteella tarkennettu rajaus havaituista savialueista sekä Isolähteen vedenottamon suoja-

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 14 / 1 vyöhykkeen raja. Savialueiden yhteenlaskettu tilavuus on mittausten perusteella noin 11 360 m 3 rtd, josta noin 87 sijoittuu hiihtokeskuksen eteläpuoleiselle savialueelle. Lisäksi koekuopan 5 kohdalla ykkösrinteen/perherinteen tasaisella osuudella oli havaittavissa savilinssi noin 0,5 1 m syvyydessä maanpinnasta. Toteutetun selvityksen perusteella läjitetyn maa-aineksen ei arvioida aiheuttavan vaaraa Isolähteen pohjavesialueen tai vedenottamon veden laadulle. Ottamon suoja-alueelle läjitetty maaaines on moreenia ja alueelle läjitetty saviaines sijoittuu pääosin suoja-alueen ulkopuolelle. Maarakentamisessa sovellettavat massakertoimet ja tilavuuskäsitteet ovat kokemusperäiseen tietoon perustuvia työkaluja, joilla korjataan eri käsittelyvaiheissa tarkasteltavien massojen määriä. Massakertoimia käytetään yleisesti esimerkiksi kustannuslaskennan tarpeisiin. Todelliset mitatut arvot ovat lähtötietoina melko luotettavia. Tietyllä materiaalilla esiintyvä löyhtymis- tai tiivistymiskerroin määritetään mitattujen tietojen perusteella. Koska maamassojen tilavuudet vaihtelevat, on yksinkertaisin tapa määrittää maamassojen määrää painon mukaan. Suurimmat syyt maastossa tehtyjen mittausten ja kuormien perusteella määritettyjen täyttömäärien poikkeamaan ovat käytetyissä massakertoimissa, kasettikuorman ilmoitetun massamäärän poikkeamassa, muiden kuin Karjaan KTK:n toimittamien massamäärien jättäminen pois laskelmista sekä pintamaiden osuuden vaikutus läjitysmassan tilavuuteen. Tässä selvityksessä esitettyjen tarkasteluiden perusteella voidaan todeta, ettei ole syytä epäillä täyttömaan sisältävän muuta kuin Karjaan KTK:n ja Vihti Ski:n ilmoittamia maa-aineksia. Kesällä 2017 toteutetun koekuoppatutkimuksen sekä maanäytteenoton yhteydessä ei ollut viitteitä jätemateriaalien läsnäolosta tai muutenkaan aistinvaraisesti havaittavissa pilaantuneisuutta. Lisäksi maa-ainesten ovat kertaalleen todettu olevan pilaantumattomia. Näin ollen ei ole syytä epäillä, että alueella olisi pilaantuneita maa-aineksia. 7. JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET Pieni osa alueelle läjitetystä savesta sijoittuu ottamon suoja-alueelle ja suosittelemme, että kyseinen savierä poistetaan suoja-alueelta. Vaikkakin toteutettu maa-ainesten läjitys on tehty aikomuksena hyödyntää maa-aineksia laskettelurinteiden rakentamisessa, ei toiminnasta ole ilmeisesti laadittu erillisiä suunnitelmia. Suosittelemme, että rinteiden laajentamisesta tehdään asianmukaiset suunnitelmat, joille haetaan tarvittavat viranomaisluvat. Ennen suunnittelun aloittamista on hyvä olla yhteydessä valvovaan viranomaiseen ja esittää heille hankkeen yleissuunnitelma. Suosittelemme, että laadittu selvitys toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Ramboll Finland Oy Tero Taipale projektipäällikkö, FM Matias Napari suunnittelija, DI

YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYS POHJAVESIALUEELLA 15 / 1 LÄHTEET Ronkainen, N. 2012. Suomen maalajien ominaisuuksia. Helsinki: Suomen ympäristökeskus (SY- KE). 57 s. ISBN 978-952-11-3975-8 (PDF). Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38773/sy2_2012_suomen_maalajien_ominaisu uksia.pdf SML. 1999. Maarakentajan työmaakansio. Helsinki: Suomen Maarakentajien Keskusliitto. 300 s. ISBN 952-9697-02-3

Liite 1 KUOKUOPPAPÖYTÄKIRJAT 16 s.

Liite 1.1 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M. Napari PVM: KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Center Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK1 X: 24520293.4 Y: 6695978.5 Z: 104.4 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA 11.7.2017 SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1 1 kpl Sa tai Mr Pysyy kasalla. Pääasiassa savista maata. Joukossa hiekkaa, soraa ja kiviä. Koekuoppa tehty erillisestä kasasta tien varressa. Kasan korkeus n. 1-2 m. Näyte edustaa melko hyvin koko kasan maa-ainesta. Ei selviä eroavaisuuksia maa-aineksessa. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita Valokuva: Sa, Si Mr Lo mp kusa tai SiMr Savi tai SiMr 1,0m Ramboll Finland 2017

Liite 1.2 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK2 X: 24520180.6 Y: 6696026.6 Z: 105.6 RAKENNEKERROKSET: SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA 0-1 1 kpl Mr Kitkamaalaji, mahdollisesti moreenia. 1-2 1 kpl Mr Pääasiassa moreenia, sisältää jonkin verran savea, hiekkaa, soraa sekä isompia kiviä. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp Mr tai kusa 1,0m Mr tai Savi Joukussa kiviä, 2,0m Ramboll Finland 2017

Liite 1.3 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK3 X: 24520149.6 Y: 6696033.9 Z: 99.2 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1 1 kpl Sa tai Mr Pääasiassa kuivunutta savea tai silttiä, mahdollisesti siltti- tai hiekkamoreenia. Maa-aines sisältää saven lisäksi hiekkaa, soraa sekä isompia kiviä. Maa-aines vaikuttaa valuneen alueelle, joka viittaisi saven häiriintyneen kuljetuksessa lähes nestemäiseksi. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei haivaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA JÄTETTY AUKI KAIVUTAPA: LAPIOKAIVU Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo mp kusa tai Mr 0,3m Savi tai Mr 0,5m Ramboll Finland 2017

Liite 1.4 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK4 X: 24520115.7 Y: 6696062.8 Z: 95.0 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1 1 kpl kusa, Sa Pääasiassa kuivunutta savea, mahdollisesti silttimoreenia. Maa-aines sisältää saven lisäksi hiekkaa, soraa sekä isompia kiviä. Maa-aines vaikuttaa valuneen alueelle, joka viittaisi saven häiriintyneen kuljetuksessa lähes nestemäiseksi. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA JÄTETTY AUKI KAIVUTAPA: LAPIOKAIVU Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp Kuiva savi 0,5m Pehmeä savi 0,8m Ramboll Finland 2017

Liite 1.5 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK5 X: 24520176.4 Y: 6696073.1 Z: 105.4 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-0,5 1 kpl KuSa / Mr Tarkkaa raja vaikea määrittää 0,5-1,0 1 kpl Sa tai SiMr 0,5-1,0 m havaittavissa savilinssi. Maaaines sisältää saven lisäksi hiekkaa, 1,0-2,0 1 kpl Mr tai Sa soraa sekä isompia kiviä. Syvyydellä 1-2 m maalaji muuttuu hiekkapitoisemmaksi. Maalijana todennäköisesti siltti- tai hiekkamoreeni. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp KuSa tai Mr 0,5m Savi tai SiMr 1,0m 1,5m Mr tai Sa Pohjamaa Ramboll Finland 2017

Liite 1.6 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK6 X: 24520210.6 Y: 6696039.7 Z: 112.1 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-2,0 1 kpl Mr Pääasiassa kitkamaata, todennäköisesti moreenia. Maa-aines sisältää paikoittain savea ja isompia kiviä. Sisältää myös juurakkoisen kerroksen koekuopan yläosassa (n. 1,5 m syvyydellä), joka mahdollisesti läjitystä edeltävä maanpinta. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp 0,5m 1,0m simr tai kusa ja savea sekä juurakkoa Juurakkokerros 1,5m 2,0m Mr tai savi 2,5m 3,0m Ramboll Finland 2017

Liite 1.7 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK7 X: 24520271.1 Y: 6696075.1 Z: 125.3 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1 1 kpl HkMr Pääasiassa hiekka- tai soramoreenia. Maa-aines sisältää sekalaisesti silttiä, hiekkaa sekä soraa. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. Ei selvää rajaa eri maalajikerrostumilla. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp 0,5m SiMr / HkMr ja savea sekä juurakkoa 1,0m Mr Joukossa savea, kiviä, 1,2m Ramboll Finland 2017

Liite 1.8 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK8 X: 24520281.8 Y: 6695955.2 Z: 116.1 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1,0 1 kpl Mr Pääasiassa moreenimaalaji. Maa-aines sisältää sekalaisesti savea, silttiä, 1,0-1,5 1 kpl Mr / Sa hiekkaa sekä soraa. Ei erityistä hajua tai 1,5-2,0 1 kpl Mr / Sa viitteitä pilaantuneesta maasta. 2,0-2,5 1 kpl Mr Syvyysvälillä 1-2 m maalaji mahdollisesti savipitoisempaa. Yli 2 m syvyydessä maalaji selvästi moreenia. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp 0,5m 1,0m 1,5m Kuiva savi tai Mr ja savea sekä juurakkoa Mr / Sa ja savea 2,0m 2,5m Mr ja savea Ramboll Finland 2017

Liite 1.9 TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK9 X: 24520249.8 Y: 6696006.4 Z: 117.2 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-2,0 1 kpl KuSa / Mr Pääasiassa moreenia. Maa-aines sisältää sekalaisesti savea, hiekkaa, soraa sekä isompia kiviä. Sisältää myös juurakkoisen kerroksen yläosassa, joka mahdollisesti läjitystä edeltävä maanpinta. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp 0,5m 1,0m sihkmr tai kusa ja savea sekä juurakkoa 1,5m Juurakkokerros 2,0m 2,5m Mr 3,0m Ramboll Finland 2017

TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK10 X: 24520196.0 Y: 6695953.3 Z: 102.0 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1,0 1 kpl Sa Pääasiassa savea. Maa-aines sisältää saven lisäksi vähäisissä määrin hiekkaa, soraa sekä isompia kiviä. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. Näyte edustaa hyvin koko kasaa. Ei selviä maalajieroavaisuuksia. Liite 1.10 KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp kusa ja savea sekä juurakkoa 0,5m Savi 1,0m Ramboll Finland 2017

TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK11 X: 24520217.8 Y: 6695951.5 Z: 103.3 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-0,5 1 kpl Sa Pääasiassa savea. Maa-aines sisältää saven lisäksi vähäisissä määrin hiekkaa, soraa sekä isompia kiviä. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. Liite 1.11 KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA JÄTETTY AUKI KAIVUTAPA: KLAPIOKAIVU Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp kusa 0,35m Savi 0,5m Ramboll Finland 2017

TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK12 X: 24520245.2 Y: 6695961.9 Z: 109.5 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-0,5 1 kpl Sa Pääasiassa savea. Maa-aines sisältää saven lisäksi hiekkaa, soraa sekä isompia kiviä. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. Liite 1.12 KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA JÄTETTY AUKI KAIVUTAPA: KLAPIOKAIVU Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp kusa 0,35m Savi 0,5m Ramboll Finland 2017

TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK15 X: 24520218.2 Y: 6695912.2 Z: 102.4 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA Liite 1.15 SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1,0 1 kpl Sa Syvyydellä 0-1,0 m pääasiassa savea. Maa-aines sisältää saven lisäksi 1,0-2,0 1 kpl HkMr vähäisissä määrin hiekkaa ja soraa. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. Syvyysvälillä 1,0-2,0 m maalaji moreenia (ruskea väriltään). KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: KKAIVINKONE Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo/Ki mp 0,5m kusa Savi 1,0m 1,5m Mr, ruskea 2,0m Ramboll Finland 2017

TYÖNRO: 1510035466 LAATIJA M.Napari PVM: 11.7.2017 KOHDE: TILAAJA: Vihti Ski Karjaan KTK / Vihti Ski Center Oy PISTE: KK16 X: 24520336.7 Y: 6696007.0 Z: 117.5 RAKENNEKERROKSET: KOEKUOPPAPÖYTÄKIRJA Liite 1.16 SYVYYS, M NÄYTTEET MAALAJI HAVAINNOT 0-1,0 1 kpl Sa tai SiMr Maalaji savipitoisuudesta riippuen moreenia tai savea. Mahdollisesti silttimoreenia. Näyte edustaa melko hyvin koko kasaa. Ei selviä maalajieroavaisuuksia kasalla. Ei erityistä hajua tai viitteitä pilaantuneesta maasta. KALLIOPINTA: ei havaittu VEDENPINTA: ei havaittu KUOPPA TÄYTETTY KAIVUTAPA: LAPIOKAIVU Hk, Sr X Jätejakeita LEIKKAUS: Sa, Si Mr Lo mp kusa tai SiMr 0,35m Savi tai SiMr 0,5m Ramboll Finland 2017

Liite 2 LABORATORION TUTKIMUSTODISTUKSET JA RAKEISUUSKÄYRÄT 7 s.

Eurofins Pvm: 8.8.2017 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510035466/1 Liite 2.1 Ramboll Finland Oy / Espoo PL 25 02601 ESPOO Tutkimuksen nimi: Vihti Ski, täyttömaaselvitykset Näytteenottopvm: 11.7.2017 Näyte saapui: 12.7.2017 Näytteenottaja: M. Napari Analysointi aloitettu: 12.7.2017 GEO-näytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET KK1-1 0-1m 00876 KK2-1 0-1m 00877 KK2-2 1-2m 00878 KK3-1 0-1m 00879 KK4-1 0-1m 00880 Yksikkö Menetelmä Maanäytteen peruskäsittely ok ok ok ok ok L (vastaanotto, silmävarainen arvio, routivuus, arkistointi) Vesipitoisuuden määritys 31,3 12,5 16,9 14,7 33,4 w L Moreenimaalajit (pesuseulonta, areometri) Liite Liite Liite Liite Liite SFS-EN 933-1 L GEO-näytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET KK5-1 0-0,5m 00881 KK5-2 0,5-1m 00882 KK5-3 1-2m 00883 KK6-1 0-1m 00884 KK7-1 0-1m 00885 Yksikkö Menetelmä Maanäytteen peruskäsittely ok ok ok ok ok L (vastaanotto, silmävarainen arvio, routivuus, arkistointi) Vesipitoisuuden määritys 14,6 33,4 17,3 18,6 11,4 w L Moreenimaalajit (pesuseulonta, areometri) Liite Liite Liite Liite Liite SFS-EN 933-1 L GEO-näytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET KK8-1 0-1m 00886 KK8-2 1-1,5m 00887 KK8-3 1,5-2m 00888 KK8-4 2-2,5m 00889 KK9-1 0-1m 00890 Yksikkö Menetelmä Maanäytteen peruskäsittely ok ok ok ok ok L (vastaanotto, silmävarainen arvio, routivuus, arkistointi) Vesipitoisuuden määritys 13,0 17,7 12,7 12,1 17,1 w L Moreenimaalajit (pesuseulonta, areometri) Liite Liite Liite Liite Liite SFS-EN 933-1 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. L Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 2752292-5 Kotipaikka Lahti

Eurofins Pvm: 8.8.2017 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510035466/1 Liite 2.2 GEO-näytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET KK10-1 0-1m 00891 KK11-1 0-0,5m 00892 KK12-1 0-1m 00893 KK13-1 0-1m 00894 KK14-1 0-0,5m 00895 Yksikkö Menetelmä Maanäytteen peruskäsittely ok ok ok ok ok L (vastaanotto, silmävarainen arvio, routivuus, arkistointi) Vesipitoisuuden määritys 20,9 32,5 37,3 25,1 24,9 w L Moreenimaalajit (pesuseulonta, areometri) Liite Liite Liite Liite Liite SFS-EN 933-1 L GEO-näytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET KK15-1 0-1m 00896 KK15-2 1-2m 00897 KK16-1 0-0,5m 00898 Yksikkö Menetelmä Maanäytteen peruskäsittely ok ok ok L (vastaanotto, silmävarainen arvio, routivuus, arkistointi) Vesipitoisuuden määritys 34,5 20,4 16,4 w L Moreenimaalajit (pesuseulonta, areometri) Liite Liite Liite SFS-EN 933-1 L Eurofins Environment Testing Finland Oy Sami Tyrväinen FM, kemisti, +358 50 434 4092 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu matias.napari@ramboll.fi; jukka.tengvall@ramboll.fi; tero.taipale@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 2752292-5 Kotipaikka Lahti