VIHDIN VESI ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMO. SELVITYS POHJAVEDEN VIRTAUSKUVASTA JA MAANLÄJITYKSEN VAIKUTUKSISTA ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMON VEDENLAATUUN

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI VIHDIN VESI ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMO. SELVITYS POHJAVEDEN VIRTAUSKUVASTA JA MAANLÄJITYKSEN VAIKUTUKSISTA ISOLÄHTEEN VEDENOTTAMON VEDENLAATUUN Pohjaveden painetason mittaus arteesisesta havaintoputkesta. kuva jukka ikäheimo

2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisältö 1 1 JOHDANTO TEHDYT SELVITYKSET Kairaukset ja havaintoputkien asennus Vedenlaatututkimukset Pohjaveden virtauskuvaselvitys LÄJITYS Läjitettyjen massojen laatu ja määrä Läjityksen sijoittuminen POHJAVESIOLOSUHTEET TULOKSET Pohjaveden virtauskuva Virtauskuva luonnontilassa Virtauskuva vedenottamon ollessa käynnissä Vedenlaatu JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 Liitteet Liite 1 Liite 2 Vesianalyysien tulokset Havaintoputkikortit PF1, PF2 ja PF3

4 1 JOHDANTO Väliraportti Vihdin Veden Isolähteen vedenottamon suoja-alueelle on tehty ylijäämämaiden läjityksiä Vihti Ski Center Oy:n toimesta. Tehdyille ylijäämämaiden läjityksille ei ole haettu toiminnan vaatimaa ympäristölupaa. Läjitysalueet sijoittuvat osittain Isölähteen vedenottamon suoja-alueelle. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa (UUDELY/1269/2017) on todettu kiinteistöllä harjoitetun ylijäämämaiden läjitystoiminnan, jolle ei ole haettu ympäristölupaa, muodostavan riskin pohjaveden puhtaudelle Isolähteen vedenottamon määrätyllä suoja-alueella. Läjitysalue on kallio/moreenialuetta, jossa paikoin kallio on näkyvissä. Alarinteellä maaperä on moreenia, joka painuu laaksopainanteessa savi/silttikerrosten alle ja on siellä yhteydessä vettä kohtalaisen hyvin johtaviin hiekka- ja paikoin myös sorakerroksiin. Pohjavesi on laaksopainanteessa arteesista, ts. pohjaveden painetaso on maanpinnan yläpuolella. Tämä osoittaa sen, että pohjavesi on yhteydessä kallio/moreenimäkien ylemmällä tasolla esiintyvään tai siellä muodostuvaan pohjaveteen. Tämän pohjavesitutkimuksen tarkoituksena on täsmentää pohjaveden virtauskuvaa ja sitä, miten virtauskuva Isolähteen vedenottamon vedenoton vaikutuksesta muuttuu. Edelleen tavoitteena on selvittää, voiko maanläjitys vaikuttaa pohjaveden laatuun vedenottamolla. Tässä selvityksessä ei ole selvitetty läjitettyjen maamassojen määrää, laatua tai läjityksen sijaintia suoja-alueella. Näitä asioita on selvitetty Vihti Ski Center Oy:n ja Vihdin kunnan toimesta. Tietoja on kuitenkin koottu tausta-aineistona tähän raporttiin. Tämän selvityksen laatimiseen ovat Pöyry Finland Oy:stä osallistuneet johtava pohjavesiasiantuntija Jukka Ikäheimo ja hydrogeologi Timo Friman. Vesinäytteet otti Reijo Kulonen. 2 2 TEHDYT SELVITYKSET 2.1 Kairaukset ja havaintoputkien asennus Pohjaveden virtauskuvan ja maaperän rakenteen täsmentämiseksi ja vedenlaadun selvittämiseksi kairattiin golfkentän alueella ja asennettiin kairauspisteisiin kolme uutta havaintoputkea PF1, PF2 ja PF3. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi hyväksi olevaa havaintoputkiverkkoa, pisteitä MV107, MV108, MA109, MV110, HP1, HP5 ja HP6 sekä yhtä yksityiskaivoa. Uudet ja vanhat putket vaaittiin N2000 tasoon. 2.2 Vedenlaatututkimukset Asennetuista ja osasta olevista putkista sekä Isolahteen vedenottamolta otettiin ensimmäiset vesinäytteet eli ns. lepotilanäytteet vedenottamon ollessa pois tuotannosta. Toiset, vedenoton aikaiset näytteet otetaan lähiaikoina. Näytepisteet olivat: Näytteistä analysoitiin: PF1, PF2, PF3, MV107, MV109, MV110 ja vedenottamon tuotantokaivo Kolimuotoiset bakteerit (E.coli-bakteerit), kokonaispesäkeluku, ph, liukoiset raskasmetallit ml. elohopea, rauta ja mangaani, kloridi, sulfaatti, sähkönjohtavuus, CODMn, happi, sameus, nitriitti, nitraatti, ammonium, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)

5 Näiden analyysien lisäksi meillä on ollut käytössä vedenlaatutietoa myös aiemmilta vuosilta Pohjaveden virtauskuvaselvitys Isolähteen vedenottamo on ollut pois tuotantokäytöstä huhtikuusta 2016 lähtien lähinnä heterotrofisten pesäkelukujen ollessa koholla. Vedenottamolla on tehty toimenpiteitä kaivon huuhtomista ja desinfiointia heterotrofisten pesäkelukujen vuoksi. Niiden yhteydessä on tehty lyhytaikaisia testipumppauksia, jotta toimenpiteiden vaikutus vedenlaatuun on voitu todeta. Voidaan olettaa, että vedenpinnat ovat palautuneet luonnontilaan pitkään kestäneen vedenottokatkoksen vuoksi. Pohjaveden virtauskuva määriteltiin ensin ns. luonnontilassa (kesäkuu 2017). Tämän jälkeen osaan havaintoputkista asennettiin automaattimittarit ja laadittiin ohjelma vedenpintojen seurannasta, kun vedenottamo otettiin käyttöön. Näin saatiin pohjaveden virtauskuva myös vedenottotilanteessa (elokuu 2017). Vedenotto on vaihdellut välillä m 3 /d (Kaivo K1). 3 LÄJITYS 3.1 Läjitettyjen massojen laatu ja määrä Läjitettyä massoja on tutkittu ainakin Vihti Ski Center Oy:n toimeksiannosta (Ramboll ). Maamassoja on tuotu paikalle ainakin talvella 2015/2016 ja syksyllä Massamäärissä on huomattava ero, jos verrataan KTK:n laskemia Vihdin kunnan laskemiin massamääriin. Rambollin laskelma poikkeaa näistä kummastakin. Tonneiksi laskettuna vaihtelee läjityksen määrä välillä t. Rambollin kartoitustietoihin pohjautuva laskelma asettuu tähän väliin, ollen noin t. Rambollin selvityksen mukaan pääosa suoja-alueelle läjitetyistä massoista on silttistä tai soraista hiekkamoreenia (16 koekuoppaa ja 23 näytettä). Savea saman selvityksen mukaan olisi suoja-alueen puolella noin 440 m3rtd. Maamassojen haitta-ainepitoisuuksia ei käsityksemme mukaan ole tutkittu vaan ne on oletettu puhtaiksi. 3.2 Läjityksen sijoittuminen Osa täytöistä sijoittuu suoja-alueen ulkopuolelle etelään ja osin länteen poispäin vedenottamolta viettäville rinteille. Pinta-alaltaan täytöistä sijoittuu suoja-alueelle noin puolet, massoista suurin osa. 4 POHJAVESIOLOSUHTEET Läjitysalue on luonnontilassa ollut kallio/moreenialuetta, jossa kallio on monin paikoin ollut näkyvissä. Alarinteellä maaperä on moreenia, joka painuu laaksopainanteessa savi/silttikerrosten alle ja on siellä yhteydessä vettä kohtalaisen hyvin johtaviin hiekkaja paikoin myös sorakerroksiin. Kallio/moreenimäellä muodostuu jonkin verran pohjavettä, kuitenkin vähemmän kuin hiekka/sorapeitteisillä alueilla. Kallion viettävää pintaa pitkin vesi kulkeutuu moreenikerrokseen ja virtaa siinä alarinteen suuntaan. Kallio/moreenimäellä

6 muodostuva pohjavesi virtaa edelleen laakso-painanteeseen saven/siltinalaisiin kerroksiin. Pohjavesi on laaksopainanteessa arteesista, ts. pohjaveden painetaso on maanpinnan yläpuolella. Tämä osoittaa sen, että pohjavesi on yhteydessä kallio/moreenimäkien ylemmällä tasolla esiintyvään pohjaveteen. Tästä syystä on mm. hiihtokeskuksen kallio/moreenimäen vedenottamoa kohti viettävät osat otettu mukaan Isolähteen vedenottamon suoja-alueeseen. 4 Tehdyt tutkimukset osoittavat, että savi/sillttikerrosten paksuus hyvin vettäjohtavien maakerrosten päällä vaihtelee välillä 8 12 m. Tämä viittaa osaltaan siihen, että laaksopainanteen lammikot ja ojat eivät olisi yhteydessä pohjaveteen. Kallio laaksopainanteessa on syvällä, m syvyydellä maanpinnasta. Ts. savi/silttikerrosten alla on paikoin paksuja kohtalaisen hyvin vettä johtavia maakerroksia. Esimerkiksi golfkentän pisteessä PF1 on kairauksen mukaan 8,2 m savi/silttikerroksen alapuolella 10,3 m hiekkaa, sen alla 11,1 m soraa ja pohjalla kallion päällä 6,1 m soramoreenia. Kallio on pisteessä 35.7 m syvyydellä maanpinnasta. Sen sijaan pisteessä PF3 näitä hyvin vettä johtavia kerroksia ei kairauksen mukaan esiinny vaan 10,5 m savi/silttikerroksen alla on 4,3 m soramoreenia ja sen alla 9,1 m silttiä tai silttimoreenia. Pohjalla oleva moreeni on yhteydessä hiihtokeskuksen rinteillä esiintyvän moreenin kanssa. Isolähteen vedenottamolta saatava vesi muodostuu pääosin Salpausselällä, vedenottamon pohjoispuolisella osittain hiekkaa käsittävällä mäellä sekä suoja-alueen luoteisnurkassa sijaitsevalla hiekka-alueella. Suoja-alueen moreeni/kalliomäillä muodostuu loput pohjavedestä. Pohjaveden päävirtaussuunnat vedenottamolle ovat virtaus kaakosta ja virtaus luoteesta. 5 TULOKSET 5.1 Pohjaveden virtauskuva Virtauskuva luonnontilassa Ennen pohjavedenpinnan luonnontilan mittauksia on vedenottamo ollut pois tuotantokäytöstä yli vuoden, jota voidaan hyvinkin pitää riittävän pitkänä aikana luonnontilan selvittämiseen. Pohjavedenpinnat mitattiin Osa havaintoputkista oli niin arteesisia, että pohjavettä purkautui havaintoputkesta maastoon. Näiden osalta käytimme pohjaveden painetason mittauksissa kansikuvassa esitettyä tekniikkaa. Tiiviillä korkilla ja sen läpi kulkevalla letkulla varustettu järjestely mahdollisti myös näistä putkista pohjaveden painetason tarkan mittaamisen. Pohjaveden virtauskuva luonnontilassa tilanteessa, jossa vedenottamo on ollut pidemmän aikaa käyttämättömänä, on esitetty kuvassa 1 (tasot N2000). Sen mukaan luonnontilassa laskettelurinteen, täyttöalueen suunnasta saven alle moreenikerroksessa painuva pohjavesi ei virtaa vedenottamolle, vaan sen virtaus kääntyy kohti Koloistenojaa ja edelleen ojan laskusuunnassa länteen.

7 5 Kuva 1. Pohjaveden virtauskuva luonnontilassa, vedenottamon ollessa pois käytöstä Virtauskuva vedenottamon ollessa käynnissä Vedenottamo käynnistettiin Vedenottoa ohjataan siten, että vettä ei oteta tasaisesti, vaan siinä on varsinkin yöaikaan ajoittuvia katkoksia. Veden tuotantoon käytettiin vedenottamon kolmesta kaivosta kaivoa K1. Pumppaus aloitettiin tuotolla m 3 /d vedentuottoa vähitellen nostettiin niin, että se on viimeaikoina ollut m 3 /d. Vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä m 3 /d. Kuvassa 2 on esitetty viiden keskeisen havaintoputken vedenpinnat, joihin oli asennettu automaattiset pinnankorkeusmittarit. 52,00 Pohjaveden pinnankorkeudet havaintoputkissa ja vedenottamon pumppausmäärä (m³/d) , , , m mpy. 50, m³/d 49, , , , : : : : : : : : : : :00 PF1 PF2 HP1 HP5 Isolähde vo pumppausmäärät Kuva 2. Vedenpinnat automaattimittareissa ja vedenotto Isolähteen vedenottamolla.

8 Kuvasta nähdään, miten paineellisessa pohjavesimuodostumassa vedenpinta reagoi välittömästi ja selvästi vedenottoon ja sen pysäyttämiseen (sahakuvio). HP5 sijaitsee hiekkamaassa, eikä siinä näy niin selvästi vedenpinnan heilahtelu kuin paineellisissa havaintopisteissä. Paineellisissa havaintopisteissä pohjaveden painetaso on jopa 10 m saven alapinnan yläpuolella, mutta savesta johtuen tällä osuudella ei ole juuri lainkaan tehokasta pohjavesivarastoa, jolloin pohjaveden painetaso laskee jyrkästi ja nopeasti vedenoton alkaessa. Vedenottamolla kaivossa K1 on vedenpinta laskenut vedenoton seurauksena noin 3,1 m Tilanne 17.8.). Golfkentän pisteissä PF1 ja PF2 on vedenpinta samassa ajassa laskenut noin 1,6 m. Vedenoton vaikutus näkyy PF2 pistettä hieman voimakkaampana pisteessä PF1, joka sijaitsee hieman lähempänä vedenottamoa. Pisteessä PF3 ei vedenoton vaikutus juuri näy. Tämä piste sijaitsee laskettelurinteen länsipuolella rinteen alapuolella. Vedenoton aikaansaama voimakas vedenpinnan lasku kääntää laaksopainanteessa pohjaveden virtaussuuntia (kuva 3) ja virtauskuva muuttuu. Golfkentän pisteissä PF2 ja ja PF1, varsinkin pisteessä PF2 pohjavesi virtaa laskettelurinteen itäosasta kohti vedenottamoa. Ts. jos maantäytöllä on vaikutuksia pohjaveden laatuun, voivat ne näkyä vedenotta-molta saatavan veden laadussa Vedenlaatu Kuva 3. Pohjaveden virtauskuva vedenottotilanteessa. Savenalaisissa akvifereissä vedenlaatua leimaa yleisesti huono happipitoisuus ja siitä johtuva suuri rauta- ja mangaanipitoisuus. Näin on tilanne myös Isolähteen vedenottamoa ympäröivän paineellisen, savenalaisen muodostuman osalta. Happea on niukasti kaikissa paineellisissa pisteissä, <0,3 mg/l. Pisteessä PF3 lähellä laskettelukeskuksen rinnettä on happea kuitenkin 1,4 mg/l. Tässä pisteessä happi ei ole

9 vielä ehtinyt kulua, sillä pohjavesi on muodostunut läheisellä rinnealueella. Vedenottamolla happea on vedessä runsaasti vedenoton ollessa pysähdyksissä (8,7 mg/l). Myös Salpausselän reunassa sijaitsevan pisteen MV107 pohjavedessä on happea runsaasti 10,9 mg/l. Rautaa on vastaavasti paineellisissa akviferin osan pisteissä 0,23 9,6 mg/l, eniten pisteessä PF3 ja vähiten pisteessä MV110. Kaikissa näissä pisteissä rautapitoisuudet ylittävät talousveden laatusuosituksen enimmäisarvon 0,2 mg/l. Vedenottamon vedessä on rautaa ja mangaania lepotilassa vain vähän 0,011 mg/l (Fe) ja <0,03 mg/l (Mn). Myös MV107 pisteessä rautaa ja mangaania on vähän hapekkaista pohjavesioloista johtuen. Muissa paineellisen akviferin osan pisteissä mangaania on pohjavedessä 0,11 0,26 mg/l pitoisuuksien jäädessä alle talousveden laatusuosituksen enimmäispitoisuuden 0,5 mg/l. Typpiyhdisteitä on kaikissa pisteissä suhteellisen vähän, vaikka vedenottamon suojaalue on suurelta osalta viljeltyä tai golfkenttäaluetta. Savikansi suojaa typpiyhdisteiden pääsyltä pohjaveteen. Nitraattipitoisuudet ovat kaikissa tutkituissa pisteissä alle 5,1 mg/l. Nitriittiä on eniten pisteessä PF3 0,13 mg/l, laskettelurinteen alapuolella, jääden kuitenkin alle talousveden laatusuosituksen enimmäisarvon, 0,5 mg/l. Ammoniumpitoisuudet ovat kauttaaltaan pieniä. Koliformisia bakteereita todettiin pisteen PF3 vedessä laskettelurinteen alapuolella (43 pmy/100 ml). Yksi koliforminen bakteeri todettiin Golfkentän pisteessä PF2. Muissa pisteissä ei koliformisia bakteereita esiintynyt. Koliformiset bakteerit indikoivat useimmiten pintaveden vaikutusta pohjavedessä, ei niinkään ulosteperäistä likaantumista (E.coleja ei esiintynyt). Piste PF3:ssa saattaa rinteen pintavesi vaikuttaa vedenlaatuun. Muista ravinteista kokonaisfosforia ja fosfaattifosforia on selkeästi eniten pisteessä PF3 laskettelurinteen alapuolella, 120 µg/l (kok. P) ja 460 µg/l (PO4-P). Muissa pisteissä fosforipitoisuuden maksimi on 30 µg/l. Vaikka nykyisin fosforin osalta ei ole esitetty talousveden laatuvaatimuksissa tai suosituksissa enimmäispitoisuuksia, voidaan ko. pitoisuuksia pitää pohjavedelle sangen suurina. Maaston muokkaus laskettelurinteessä ja mahdollisesti myös täyttötoiminta voivat olla syynä ko. pisteen kohonneisiin fosforipitoisuuksiin. Tietääksemme lannoitusta ei rinteiden osalta harjoiteta. Koska Isolähteen vedenottamolla on esiintynyt epätavallista nousua heterotrofisten pesäkeluvun osalta, tutkittiin myös ne vesinäytteistä. Kuvassa 4 on esitetty vedenottamon kokonaispesäkeluvut vuodesta 2010 lähtien. Epätavallinen nousu todettiin huhtikuussa Kaivo huuhdeltiin ja desinfioitiin kesäkuussa Heinäkuussa oli siitä huolimatta kokonaispesäkeluku 120 pmy/ml, eikä kaivoa otettu tuotantoon. 7

10 200 Kokonaispesäkeluvun kehitys Isolähteen vedenottamon kaivossa K1 noin 1000 Väliraportti 8 Kokonaispesäkeluku, pmy/ml Kuva 4. Kaivon K1 kokonaispesäkeluvun kehitys otettiin tämän selvityksen ns. vedenottamon lepotilanäytteet muutaman tunnin pumppauksen jälkeen. Kokonaispesäkeluku oli 73 pmy/ml. Suurimmat pesäkeluvun arvot olivat golfkentän pisteissä PF1 (140 pmy/ml) ja PF2 >300 pmy/ml) sekä laskettelurinteen alapuolisessa pisteessä PF3 (>300 pmy/ml). Muissa pisteissä pesäkeluvut olivat pienempiä kuin vedenottamolla, <73 pmy/ml. Kokonaispesäkeluvussa pesäkkeiden lukumäärä kertoo arvion vedessä olevien elävien aerobisten, heterotrofisten bakteereiden sekä myös hiivojen ja homeiden lukumäärästä. Hapetus/pelkistysolosuhteiden muuttuessa myös vähähappisessa tai hapettomassa pohjavedessä yleisesti esiintyvien rauta- ja mangaanibakteerien toiminta voi kohottaa pesäkelukua. Pesäkkeiden lukumäärälle ei ole talousveden enimmäispitoisuuksissa esitetty ylärajaa, mutta pullotetun ja säiliössä myytävän veden laatuvaatimuksen enimmäispitoisuus on 100 pmy/ml (22 o C). Pesäkkeiden lukumäärä on tavallisesti asettunut kullekin raakavedelle ominaiselle tasolle. Epätavallisissa muutoksissa on kuitenkin syytä asiaa selvittää tarkemmin. Epätavallisena voidaan pitää huhtikuussa 2014 tapahtunutta muutosta, jolloin pesäkeluvut kohosivat huimasti. Vedenottamon rakenteissa tai maaperäoloissa ei alustavissa selvityksissä kuitenkaan selvinnyt tähän muutokseen johtanutta syytä. Sitä, onko talvella 2015/2016 tehdyillä VihtiSki:n maantäytöillä mahdollisesti osuutta asiaan, on vaikea todeta, sillä täytöt tulivat ilman lupaa ja vedenottajalle yllätyksenä. Siksi ei ollut mahdollista asentaa tarvittavia havaintoputkia ja seurata vedenlaatua ennen ja jälkeen täytön. Nyt tiedossa on pelkästään vedenottamolta ennen ja jälkeen täyttöjen otettuja analyysejä. Viitteitä siitä, että täytöillä voisi olla yhteyttä pesäkelukujen kohoamiseen Isolähteen vedenottamolla, on siis olemassa. Maantäyttö ja maan myllääminen voi aiheuttaa muutoksia mikrobitoimintaan. Lisäksi rinteiden lumetus lisää keinotekoisesti kevään sulamisvesiä. Lisänäytteet vedenoton ollessa käynnissä saattavat antaa lisätietoa asiaan. Erityismäärityksistä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ei todettu missään pisteessä ja raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä.

11 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Väliraportti Oleellisia asioita selvitettäessä VihtiSki Center Oy:n maanläjityksen vaikutuksia pohjaveteen ja Isolähteen vedenottamolle ovat: Täyttöjen sijainti Täyttöjen laatu Pohjavesiolosuhteet ja ennen kaikkea pohjaveden virtauskuva eri vedenottotilanteissa Suuri osa täytöistä sijoittuu Isolähteen vedenottamon suoja-alueelle rinteille, jotka viettävät laaksopainanteeseen, jossa Isolähteen vedenottamo sijaitsee. Täyttömateriaali on pääosin silttistä ja soraista hiekkamoreenia. Ramboll Finland Oy:n selvityksen mukaan savitäyttöä on suoja-alueella vain vähän. Maamassojen haitta-ainepitoisuuksia ei käsityksemme mukaan ole tutkittu vaan ne on oletettu puhtaiksi. Haitta-aineita kuten raskasmetalleja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ei pohjavesinäytteissä myöskään todettu. Täyttöalue on kallio/moreenialuetta, myös täyttö on moreenia Ramboll Finland Oy ( ). Moreenilla on kairauksissa todettu yhteys laaksopainanteen savi/silttikerroksen alle ja siellä varsin hyvin vettä johtaviin sora- ja hiekkakerroksiin. Osoituksena siitä, että kallio/moreenirinteillä on hydraulinen yhteys savenalaisiin kerrostumiin, on laaksopainanteen arteesinen pohjavesi (pohjaveden painetaso maanpinnan yläpuolella). Kun vedenottamo on pidemmän aikaa pois toiminnasta, on pohjaveden virtauskuva sellainen, että täyttöalueella ja sen alapuolisilla rinteillä muodostuva pohjavesi ei virtaa vedenottamolle vaan virtaus kääntyy Koloistenojan laskusuunnan mukaiseksi lopulta länteen. Vedenottamon ollessa toiminnassa vedenoton seurauksena paineellisen pohjaveden pinnat laskevat lähimmissä paineellisissa pisteissä PF1, PF2 ja MV110 välittömästi ja paljon, jolloin virtauskuva alueella muuttuu siten, että täyttöalueella ja sen alarinteillä muodostuva pohjavesi virtaa vedenottamon suuntaan aivan läntisimpiä täyttö- ja rinnealueita lukuun ottamatta. Täyttöalueella muodostuu pohjavettä, jota keinotekoinen rinteiden lumetus lisää lumien sulaessa. Pohjaveden laatu on laaksopainanteessa savenalisessa pohjavedessä heikko, sillä huonosta happitilanteesta johtuen vedessä on rautaa ja mangaania. Heikkolaatuisinta pohjavesi oli läntisen rinnealueen alapuolisessa pisteessä PF3. Siinä oli eniten rautaa, fosforia, koliformisia bakteereita, nitriittiä ja pesäkeluku oli korkein yhdessä golfkentän pisteen PF2 kanssa (>300 pmy/ml). Pisteen PF3 osalta voidaan kuitenkin todeta, että sen kohdalta pohjavesi ei virtaa missään tilanteessa kohti Isolähteen vedenottamoa. Pisteessä PF3 kaikki analyysit täyttävät talousvesiasetuksen laatuvaatimukset, ylitykset mm. raudan ja bakteereiden osalta koskevat laatusuositusten ylityksiä. Vettä voidaan luonnehtia nuhraantuneeksi. Erityismäärityksistä ja haitallisista yhdisteistä määritettiin raskasmetallipitoisuudet ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet. Niitä ei todettu minkään tutkimuspisteen pohjavedessä. Isolähteen vedenottamolla todettiin kaivossa K1 huhtikuussa 2016 epätavallisen korkeita kokonaispesäkelukuja, jopa noin pesäkettä muodostavaa yksikköä millilitraa kohti. Ottamoalueella ei todettu mitään merkkejä muutoksista, jotka voisivat 9

12 olla syynä. Kaivoa on huuhdeltu ja desinfioitu, mutta ongelma ei kokonaan poistunut. Vedenottamo otettiin pois käytöstä heinäkuun alussa Nyt tehdyssä tutkimuksessa selkeästi suurimmat pesäkeluvut todettiin golfkentän pisteissä PF1, PF2 ja PF3. Läjitykset ja maan muokkaus talvella 2015/2016 laskettelukeskuksessa voivat käsityksemme mukaan aiheuttaa mikrobitoiminnassa muutoksia, jotka voivat heijastua pohjaveden laadussa. Koska täytöt tehtiin luvatta ja ne tulivat vedenottajalle yllätyksenä, ei ole voitu asiaa tutkia niin, että täyttöjen ja maanmuokkauksen yhteyttä pohjaveden pesäkelukuihin olisi voitu tutkia esim. asentamalla havaintoputkia ja ottamalla niistä vesinäytteitä. Nyt ainoat vesinäytteet ennen ja jälkeen täyttöjen ovat pelkästään vedenottamolta. Tulokset kuitenkin viittaavat mahdolliseen yhteyteen. Lisää tietoa saadaan, kun näytekierros uusitaan vielä kuluvan elokuun aikana. 10 Vantaalla 23. elokuuta 2017 Pöyry Finland Oy Jukka Ikäheimo Johtava pohjavesiasiantuntija Timo Friman Hydrogeologi