Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella 7.2.2014 Sari Kujala Ympäristösi parhaat tekijät
2 Taustatietoihin liittyviä löydöksiä 2012 2023 Väestöllisen huoltosuhteen muutos (ei-työikäisten ja työikäisten määrän suhde) huoltosuhde tulee heikkenemään voimakkaasti suuressa osin Lapin kuntia Huoltosuhteen pienin muutos tapahtuu Kittilässä ja Rovaniemellä sekä Meri-Lapin alueella Havaintoja Ikääntyvän väestö määrä Lapin alueella lisääntyy Huoltosuhteen muutos haastaa yksittäisten kuntien kyvykkyyden vastata sote palveluistaan
3 Taustatietoihin liittyviä löydöksiä Koulutustasomittain Pienituloisuusaste Sairastavuus, pienituloisuusaste ja työttömyysaste Koulutustasossa, pienituloisuusasteessa ja työttömyysasteessa kuntakohtaisia ja voimakkaita eroja Näillä vaikutusta alueen sosioekonomiaan ja terveyskuormitukseen ja sitä kautta palveluiden tarpeeseen Työttömyysaste
4 Taustatietoa väestöstä Syrjäisyysluku Kunnan syrjäisyys ja sairastavuus ovat merkittävimpiä tekijöitä palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden arvioinnissa Tässäkin Lapin alueella kuntakohtaisia ja voimakkaita eroja Sairastavuus
5 Lapset ja nuoret Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä korkeampi Kemissä, Pelkosenniemellä, Pellossa ja Kolarissa Ikäryhmäkohtaiset (0-17v) kustannukset lasten ja nuorten perhe- ja laitoshoidon kustannukset ovat korkeimpia Sodankylässä, Kemijärvellä, Posiolla ja rajakunnista Pellossa ja Ylitorniossa Avohuollollisten tukitoimien piirissä lapsia enemmän Inarissa, Posiolla, Sallassa, Ranualla ja Rovaniemellä Lasten ja nuorten kodin ulkopuolelle sijoituksia enemmän Pellossa, Ylitorniossa, Kolarissa ja Kemissä Lasten- ja nuorten psykiatrisia hoitopäiviä runsaammin Kolarissa, Savukoskella, Pelkosenniemellä ja Posiolla
Havaintoja lasten ja nuorten palveluista palveluverkon näkökulmasta 6 Avohuollollisten palveluiden (ennaltaehkäisevien) saatavuus/saavutettavuus Pellossa, Ylitorniossa, Kolarissa ja Kemissä (kuva) Palveluissa ja palvelukriteereissä yhdenmukaistettavaa Kysymys: kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja psykiatrisen laitoshoidon hoitoonohjauskriteerit?
7 Ikäpalvelut Kotihoidossa palvelupeittävyys matala Muoniossa, Pellossa, Ylitorniossa Keminmaassa, Pelkosenniemellä ja Simossa Pitkäaikaislaitoshoidon korkea osuus (> 10%) nostaa kustannuksia Enontekiöllä ja Savukoskella. Pelkosenniemellä palvelupeittävyys tehostetussa palveluasumisessa korkea. Ranualla kallista vanhustenhoitoa ikäasukasta kohden palvelupeittävyyksiin nähden Erikoissairaanhoidon kustannukset kalliit ikäasukasta kohden Meri-Lapin alueella (pl. Keminmaa) Kokonaispalvelupeittävyydet säännöllisessä hoidossa erilaiset ja paikoin hyvin korkeat
Havaintoja ikäpalveluista palveluverkon näkökulmasta 8 Hyvin erilaisia palvelurakenteita, peittävyyksiä ja kustannuksia Lapin alueella. Kustannukset ja palvelurakenteet eivät kohtaa. Ympärivuorokautisten palveluasumisyksiköiden määrä Lapin suurimmissa kaupungeissa runsas Kotihoidon palvelupeittävyys alueella erilainen Pitkäaikaislaitoshoito korreloi kustannuksiin (kuva), poikkeuksena Ranua. Kysymys: ikäpalveluiden palvelukriteerien harmonisointi alueella?
9 Vastaanottopalvelut Perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa suuria kunnittaisia kustannuseroja Lapin alueella (kuva) Kemijärvellä vastaanottopalveluiden kustannukset korkeat, myös runsasta päivystyskäyttöä. Kemissä korkea päivystyskäyttö Lääkäritilanne alueella hyvä
10 Palveluvyöhykeajattelun taustaksi Lähtökohtana on, että kunkin kunnan tarvelähtöisyys määrittelee lähipalvelut ja kotiin annettavat palvelut. Tarvetta voidaan uudelleen tarkastella sovitun ajanjakson jälkeen tai tilanteen muuttuessa nopeasti (rakenteelliset muutokset). Ei etäisyysajattelua, lähelle tuotetaan palvelut, joihin tarvetta ja perustuvat palvelustrategiaan. Seudullisia ja maakunnallisia palveluita tuotetaan suuremmissa yksiköissä, suunnittelun pohjana jälleen alueellinen tarvelähtöisyys. Seudullisille ja maakunnallisille palvelupisteille tarpeellista alueen elinvoima ja vetovoimaisuus (työvoimakysymys mm.) Kunnat tukevat toisiaan laadukkaan palvelun tarjoamisessa. Lähipalveluita tukevat palveluita tuottavien henkilöiden toimivat mobiili- ja etätukijärjestelmät (konsultaatiot, asiantuntijatuki) Hyvien palvelumallien tunnistaminen ja niiden jalkauttaminen. Palvelurakenteita ja - prosesseja sekä itse palveluita kehitetään yhdessä kaikilla tasoilla. Alueen voimavarat yhteiseen käyttöön (erityisosaaminen).