Energiaunioni E 178/2014 vp Teollisuusneuvos Petteri Kuuva TaV 19.5.2015 E
Energiaunionin taustaa Energiaunioni nousi terminä esiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2014 Puolan pääministeri (nykyisen Eurooppa-neuvoston pj:n) Donald Tuskin kirjoituksessa Financial Times -lehteen, jossa hän peräänkuulutti pankkiunionin kaltaista tiiviimpää energiaunionia sisältäen mm. maakaasun yhteisostot. Energiaunionin idean keskiössä oli EU:n energiaturvallisuus Ukrainan tilanteen vuoksi, erityisesti kaasun osalta. Valmistelussa käsite on kuitenkin laajentunut liki unionin energiapolitiikan synonyymiksi. Energiaunioni on yksi uuden komission kymmenestä prioriteetista. Panostus energiaunioniin näkyy myös Junckerin komissiossa, jossa kokonaisuudesta vastaa varapuheenjohtaja, Slovakian Maros Šefčovič. Nykyinen komissio toimii entistä selkeämmin tiimeinä. Työnjako esim. ilmastoja energiakomissaari Miguel Arias Cañeten kanssa jää vielä osin nähtäväksi.
Taustaa: energian tuonti EU tuo energiastaan 53 % (öljy 90 %, kaasu 66 %, kiinteät polttoaineet 42 %, ydinpolttoaine 40 %) Tuonnin osuus on kasvanut 10 %-yksikköä vuodesta 1995
Maakaasu politiikan keskiössä Korkea tuontiosuus (66 %), tuonnin suuri arvo (87 mrd vuonna 2013) Useat jäsenvaltiot olleet 100 % riippuvaisia venäläisestä putkikaasusta. Kulutusrakenne vaihtelee ja tarjontatilanne on muuttumassa. Venäjän kaasua koko EU:n käytöstä 27 % Venäjän kaasunviennistä 71 % EU:hun, suurimmat volyymit Saksaan ja Italiaan. Muita lähteitä: Norja, Algeria, Qatar (LNG) jne.
Suomen tilanne: maakaasu ja sähkö Kaasu/Suomen markkinoiden ominaisuuksia Vain n. 7 % energian kokonaiskulutuksesta Pääasiassa teollisuus-/voimalaitoskäyttö Ei kaasuvarastoja vaan varastoidaan merkittäviä määriä korvaavia polttoaineita Liki 100 % venäläistä putkikaasua Kaasutoimitukset toimineet historiallisesti aina ongelmitta Sähkö: ensimmäiset liberalisoidut kv. markkinat Pohjoismais-baltialaiset markkinat, laajenevat Suuri hyöty sähkön hinnan kannalta Sähkön nettotuonti viime vuonna 22 % Oma kapasiteetti ei riittäisi huippukulutusoloissa Siirtokapasiteettia jo nyt 30 % naapurimaihin (EU-tavoite 10 %)
Energiaunioni-tiedonanto Komissio antoi 25.2.2015 tiedonannon, joka oli ensimmäinen uuden komission energia-alan avaus. Samassa yhteydessä annettiin myös tiedonannot sähköinfrastruktuurista ja tiekartaksi Pariisin ilmastokokoukseen (COP21). Kyseessä EU:n uusi energiapoliittinen toimenpideohjelma, joka tarkastelee asiaa kokonaisvaltaisesti ja linjaa tulevia toimia Junckerin komission aikana. Komission ehdotus jakautuu jo EU:n 2020 energiastrategiassa linjattuihin EU:n energiapolitiikan viiteen pääteemaan toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilinen energiapaletti sekä energia-alan tutkimus ja innovaatiot. Tiedonanto on otettu positiivisesti vastaan jäsenvaltioissa ja EU-elimissä.
Eurooppa-neuvosto 19.-20.3. Päämiehet korostivat kaikkia energiaunionin viittä pääteemaa, mutta nostivat erityisesti esiin sisämarkkinat ja energiaturvallisuuden: Sähkön ja kaasun infrastruktuurihankkeiden kehittämistä nopeutetaan. Olemassa olevan energia-alan lainsäädännön toimeenpanoa tehostetaan. Toimitusvarmuuslainsäädäntöä vahvistetaan sähkön ja kaasun osalta. Päämiehet huomioivat, että energiaturvallisuutta parantavat myös vahvat verkot, energiatehokkuustoimet, kotoperäisten energialähteiden hyödyntäminen ja vähähiilinen teknologia (= ml. ydinvoima). Sähkömarkkinoiden kehittämistä varten tullaan kehittämään uusi markkinamalli, lisätään alueellista yhteistyötä ja parannetaan uusiutuvan energian integrointia markkinoille.
Eurooppa-neuvosto 19.-20.3. 2030 ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden saavuttamiseksi uudistetaan lainsäädäntöä liittyen päästövähennyksiin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen; kehitetään luotettavaa hallinnointia (governance) Energiaan ja ilmastoon liittyvästä T&K:sta annetaan oma strategia (ml. uusiutuvat energialähteet, sähkön varastointi, CCS, kestävä liikenne) Ulkosuhdevälineiden käyttöä lisätään strategisten energiakumppanuuksien luomisessa kolmansien maiden kanssa. Päämiehet antoivat tukensa myös ilmastohuippukokouksen koordinoidulle valmistelulle EU:ssa (ilmastodiplomatia). Esille nousivat julkisuudessakin yksityiskohtaisemmin Kaasusopimusten läpinäkyvyys (liikesalaisuudet suojataan) Vapaaehtoiset kaasun yhteisostot, joiden mahdollisia toteuttamistapoja komissio edelleen selvittää.
Suomen näkemyksiä Keskustelu energiaunionista mahdollistaa EU:n energiapolitiikan fokusoinnin olennaisimpiin yhteisötason toimiin, kuten sisämarkkinakysymyksiin. On hyvä, että ilmasto/kestävyyskysymysten rinnalla energiaunionissa korostetaan EU:n energiapolitiikan kahta muuta pilaria eli toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä. EU:n sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden kehittäminen on olennaista EU:n energiapolitiikassa. Myös unionin energiaturvallisuutta parannetaan parhaiten toimivien energian sisämarkkinoiden luomisen kautta. (Tiedonanto onkin markkinamyönteinen.) Yhteiseen kaasunostomekanismiin suhteudutaan epäillen mm. kilpailuoikeudellisista syistä.
Suomen näkemyksiä II Kaasunostosopimusten avoimuutta voidaan jonkin verran lisätä liikesalaisuutta kunnioittaen. Alueellisen yhteistyön lisääminen on perusteltua erityisesti markkinoiden kehittämiseksi. Muilta osin (esim. uusiutuva energia, energiatehokkuus) tarvetta on syytä harkita. Biomassan ja kehittyneiden liikennebiopolttoaineiden merkitys kotoperäisinä ja kestävinä energialähteinä on tärkeä. Hallinnointimenettely ei saa muodostua raskaaksi. Jäsenvaltioiden oikeutta valita käyttämänsä energialähteet tulee kunnioittaa.
Komission tulevia ehdotuksia 2015 Päästökauppadirektiivin uudistaminen, 2021-2030 Energiamerkintä- ja ecodesign -puitedirektiivien uudelleentarkastelu Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU-strategia Delegoitu säädös toisesta PCI-hankelistasta Ulkosuhdetoimenpiteitä (energia- ja ilmastodiplomatia, MoU Ukrainan kanssa, MoU Azerbaidzanin ja Turkmenistanin kanssa, Energiayhteisön toiminnan vahvistaminen, Energiaperuskirjan hyväksyminen) Euratom (art. 41 mukaisten tietovaatimusten päivittäminen ja tiedonanto ohjeellisesta ydinalan sopimuksesta (PINC) Uuden energiainfrastruktuurifoorumin perustaminen Tiedonanto sähköverkkojen yhteenliittämisen 10 %:n tavoitteen tehokkaasta saavuttamisesta
Komission tulevia ehdotuksia 2015-2016 Sähkömarkkinarakennetta ja alueellisia sähkömarkkinoita koskeva aloite Vähittäimismarkkinatiedonanto Kaasun toimitusvarmuusasetuksen uudelleentarkastelu LNG:tä ja sen varastointia koskeva strategia Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja energia-alan sääntelykehyksen uudelleentarkastelu Rahoitusvälineiden kohdennetun käytön tehostaminen energiatehokkuutta parantavien investointien tukemiseksi Integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SETsuunnitelma) Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntöpaketti, ml. bioenergian kestävyys (2015-2017)
Komission tulevia ehdotuksia 2016- Sähkön toimitusvarmuusdirektiivin uudelleentarkastelu Tiedonanto sähköverkkojen yhteenliittämisen 15 %:n tavoitteen tehokkaasta saavuttamisesta 2030 Tiedonanto jätteen käytöstä energian tuottamiseen Lainsäädäntöehdotukset taakanjakopäätöksestä ja LULUCFsektorin sisällyttämisestä 2030-puitteisiin Energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu IGA-päätöksen uudelleentarkastelu
Komission tulevia ehdotuksia 2017- Liikenteen hiilipäästöjen vähentämistä koskeva tiedonanto, ml. toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineita ja muita vaihtoehtoisia, kestäviä polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma Valtiontukea ympäristönsuojelulle ja energia-alalle koskevien suuntaviivojen uudelleentarkastelu