Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen
Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön vero-osasto hyödyntää malleja? Uutta mikrosimulointirintamalla: valtiovarainministeriön käynnistämä hanke, jossa mukana ovat stm, THL, VATT ja Kela: Uusi malli Tilastokeskuksen ylläpidettäväksi ja kehitettäväksi Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 2
Laskentatyökalu joka hyödyntää yksilötasoista tietoa Otos suomalaisesta väestöstä (t 2) Koko väestön kuva saadaan, kun otoshenkilöille liitetään kerroin, jolla hän edustaa kansaa Haastattelu- ja rekisteritiedot henkilöiden ominaisuuksista, tuloista ja kotitalouksien kokoonpanosta Staattisissa malleissa sama mallipopulaatio kaikkina tarkasteluajankohtina, mutta yksilöiden edustavuutta ja tietoja voidaan päivittää hetkeen t, t+1 jne. Dynaamisissa malleissa mallipopulaatio vanhenee, tekee valintoja ja kokee muita muutoksia olosuhteissaan Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 3
Mikrosimulointimallin käyttötarkoitus Mallipopulaatiolle tehdään manipuloitavat politiikkamuuttujat ja lainsäädäntö kirjoitetaan funktioiksi, jolloin muutoksia vastaavasti käytettävissä olevat tulot muuttuvat Julkisen sektorin kaikki uudelleenjakavat toimenpiteet ja väestön tekemät taloudelliseen asemaan vaikuttavat valinnat periaatteessa mahdollista mallintaa (data!) Nykyisillä malleilla pystytään laskemaan vain sosiaalietuuksien ja tuloverotuksen reformiehdotusten välittömät vaikutukset (ex ante, ex post) käytettävissä oleviin tuloihin: tulonjako, tuloerot, köyhyysaste kohtaanto eri väestöryhmille, alueille jne. reformien yhteisvaikutukset kuntien ja valtion menoihin ja verotuloihin työn tarjontaan liittyviin kannustimiin: nettokorvausaste, kynnyspalkka, efektiiviset marginaaliveroasteet Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 4
Nykyiset käytössä olevat mikrosimulointimallit TUJA, verotuksen ja etuuksien mikrosimulointimalli (Niinivaara Viitamäki, vm ja VATT) SOMA, sosiaaliturvan ja verotuksen mikrosimulointimalli (Haataja, Keso ym. stm:n, THL:n ja Kelan käytössä) JUTTA, vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön mikrosimulointimalli (Honkanen, Kela, ÅA, PT, UTa) HVS, henkilöverotuksen suunnittelumalli (Niinivaara, Heinonen, Kuula, Verohallinto, vm) Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 5
Esimerkkejä mikrosimulointimallin hyödyntämisestä Hallitusohjelmakirjaus s. 12: Inflaatio ei heikennä ostovoimaa sekä tuloveroprosentti ei nouse vaikka ansiot nousevat toteutetaan mahd. kustannusniukasti: ei liikaa - eikä liian vähän Kunnallisverotuksen perusvähennystä kasvatetaan: kohderyhmä tärkein Työtulovähennystä kasvatetaan: kohdentaminen tärkein Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 6
euroa Perusvähennys (efekt.) ja työtulovähennys palkkatuloa saavalle HE 2012 vs 2011 1000 Työtulovähennys 2012 900 800 Työtulovähennys 2011 Perusvähennys 2011 700 Perusvähennys 2012 600 500 400 300 200 100 0 0 6250 12500 18750 25000 31250 37500 43750 50000 56250 62500 68750 75000 81250 87500 93750 100000 106250 112500 118750 Palkkatulo / vuosi Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 7
3000 Perusvähennyksen kasvattamisen vaikutus päivärahatulon saajalle HE 2012 vs. 2011 2750 2500 2250 2000 1750 1500 Perusvähennys 2011 Perusvähennys 2012 1250 1000 750 500 250 0 0 2500 5000 7500 10000 12500 15000 17500 20000 22500 25000 27500 30000 32500 35000 37500 40000 Päivärahatulon määrä / vuosi Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 8
Vähennysten kirjo palkkatulon verotuksessa Euroa/v Keskeiset työn verotusta keventävät vähennykset tulotason mukaan, euroa/v. Vuosi 2010. 4000 3500 Ansiotulovähennys (kv) 3000 2500 2000 Perusvähennys Työeläkemaksu Tulonhankkimisvähennys 1500 1000 Työtulovähennys (vv) Sv-päivärahamaksu Työttömyysvakuutusmaksu 500 0 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 Palkka, /vuosi Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 9
Vähennysten efektiivinen vaikutus maksettavaan veroon Euroa/v 2200 Keskeisten työn verotusta keventävien vähennysten verovaikutus tulotason mukaan, euroa/v (ed. pylväskuvion lask.järjestys). Vuosi 2010. 2000 1800 1600 1400 Työeläkemaksu 1200 1000 800 600 Perusvähennys Ansiotulovähennys (kv) Työtulovähennys Tulonhankkimisvähennys Sv-päivärahamaksu Työttömyysvakuutusmaksu 400 200 0 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 Palkka, /vuosi Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 10
Vuoden HE 2012 valtion ansiotuloveroasteikko Verotettava ansiotulo Vero alarajan kohdalla Vero alarajan ylittävästä tulon osasta % 16 100-23 900 8 6,5 23 900-39 100 515 17,5 39 100-70 300 3 175 21,5 70 300-9 883 30 Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 11
Veroaste, % 40 Ansiotuloverotus HE 2012 vs. 2011 Ansiotulolajien keskimääräiset veroasteet tulotasoittain 2011 vs. 2012 35 30 25 20 15 PALKKA 2011 ELÄKE 2011 ETUUS 2011 PALKKA 2012 ELÄKE 2012 ETUUS 2012 10 5 0 0 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000 24 000 28 000 32 000 36 000 40 000 44 000 48 000 52 000 56 000 60 000 Bruttotulo euroa / vuosi Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 12
% 3,5 Sosiaaliturvaetuuksiin ja veroperusteisiin HE12 ehdotettujen muutosten tulonjakovaikutukset Lähde: VATT 2011 3,0 2,5 2,0 Välittömät verot Sosiaaliturvaetuudet Välilliset verot 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 10 623 14 788 17 564 20 189 22 529 24 849 27 584 30 902 36 016 61 510 I II III IV V VI VII VIII IX X -1,0 Tulodesiili ja desiilin keskimääräinen kotitalouden jäsenten kulutuspainoilla painotettu käytettävissä oleva tulo / vuosi Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 13
Uusi Tilastokeskukseen keskitettävä malli Kvantitatiivinen kehityshyppy: uusi, isompi pohja-aineisto 500 000 henkilöä, nykyisissä malleissa vajaat 30 000 tarkemmat vaikutusarviolaskelmat mahdollistaa tarkastelun marginaaliryhmissä alueellisia vertailuja Kvalitatiivisia kehityshyppyjä: uusia malliosioita julkisten hyvinvointipalvelujen yksityinen käyttö ja palvelumaksut kulutuskysyntä: välillinen verotus (ALV, valmiste- ja muut verot) lainsäädännön muutosten välilliset vaikutukset: käyttäytymisvaikutusten mallintaminen kulutuskysyntään ja työn tarjontaan Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 14
Toiveita ja realiteettien tajua Uusi laajempi mikroaineisto jo ensi vuoden lopulla Suomen Akatemian rahoittama hanke toiminut rinnalla (Jäntti & Pirttilä): synergiaetuja esim. työn tarjonnan reaktiot lainsäädännön muutosten vaikutuksesta välilliset vaikutukset! Mallilaajennukset julkisiin palveluihin ja kotitalouksien kulutukseen ovat vielä utopiaa: aineistot palvelujen käytöstä ja kulutuksesta pitäisi olla olemassa ja yhdistettävissä pohja-aineistoon tai tulisi soveltaa erilaisia imputointi- tai ennustemenetelmiä Apua saatavissa naapurimaista, joissa ollaan meitä edellä Dynaaminen malli (koko elinkaari) antaisi mahdollisuuden tarkastella henkilöiden välisiä tulonsiirtoja ja henkilön nettotulonsiirtoja elinaikana Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 15
Mitä tämä kehitys tarkoittaa yhteiskunnassa? Uusi malli saatavissa mallin tuottajalta avoin koodi ja tarkka dokumentointi lisää mallin käyttäjämäärää parantaa mallin laatua (feed back) laskentamallin soveltaminen erilaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin lisääntyy otetaan yliopistoissa opetusohjelmaan politiikan kvantitatiivinen arviointi ja kriittinen keskustelu lisääntyy eri foorumeilla (varjobudjeteissa väitteet mitattavissa euroina) kansalaisten tiedot paranevat, demokratia lisääntyy Vero-osasto 18.11.2011 18.11.2011 16