Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin? Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO - seurannan seminaari: Työ ja toimeentulo Pikku parlamentti, Helsinki 9.11. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja
Vammaisuus, osatyökykyisyys ja työ: lyhyt historian oppitunti Invalidihuoltolaki v. 1946 suojatyökeskukset; fyysisesti vammaisille työtä Mielisairaslaki v. 1952 a- ja b-mielisairaalat; työ terapiana Vajaamielislaki v. 1958 keskuslaitokset perustettiin; päivä- ja työtoimintaa 1960-luvulla ammatillinen kuntoutus osaksi työeläkelainsäädäntöä, tapaturmaja liikennevakuutusta sekä Kansaneläkelaitoksen lainsäädäntöä työhön kuntoutuminen Laki kehitysvammaisten erityishuollosta v. 1978 laitoshoidon rinnalle asuntola- ja työkeskustoiminta; työ kuntoutuksena Sosiaalihuoltolaki v. 2002 vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta (suojatyökeskukset lakkaavat), vammaispalvelulaki säädetään Työllisyyslaki (946/1971) vammaisille mahdollisuus kuulua työvoimaan Työvoimapalvelulaki (1005/1993) ja laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten ammatillista suunnittelua, työllistymistä ja työssäpysymistä. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) Kaikki palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä (ei subjektiivista oikeutta) 2
LAITOSMALLI KUNTOUTUSMALLI TUKIMALLI Avainsana segregaatio integraatio inkluusio Vammaisuuden perusmetafora rikollinen sairas kansalainen Keskeinen haaste poissulkeminen, "suojeleminen" kuntouttaminen tasa-arvo Vammaisuuden ydinasia vaurio toimintavajavuus osallistuminen Palvelut laitoshoito porrasteinen järjestelmä yksilölliset tukitoimet Pätevöityminen normaaliyhteiskuntaan ei paluuta Työ ei mahdollisuutta työhön, virikkeellinen toiminta ehdollinen paluu kuntoutumalla Ei-työsuhteinen työ erityistyöllistämisen yksiköissä osallistuminen ilman ehtoja Työsuhteinen työ, tuetun työllistymisen malli
TE-palvelut Ilman TE-toimiston asiakkaaksi rekisteröitymistä kansalaisen käytössä ovat tieto- ja neuvontapalvelut. TE-toimiston harkinnan mukaan henkilöasiakkaille voidaan tarjota myös seuraavia palveluja, ilman että se edellyttää työnhakijaksi rekisteröitymistä: asiantuntija-arviot ammatinvalinta- ja uraohjaus valmennus (työnhaku-, ura- ja työhönvalmennus) kokeilu (työkokeilu, koulutuskokeilu) työvoimakoulutus starttiraha Seuraavat palvelut edellyttävät työnhakija-asiakkaaksi rekisteröitymistä: työnvälityspalvelut työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu. Seuraavat palvelut ja tuet voidaan myöntää vain työttömän työnhakijan työllistymisen tueksi: palkkatuki matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset.
Osatyökykyisten ja ei-osatyökykyisten työttömyys 1996-2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 osatyökykyiset ei-osatyökykyiset 150000 100000 50000 0 5
Vammaiset ja pitkäaikaissairaat: virta-varanto 2006 ja 2014 2006 2014 Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimatilasto 6
Menneen politiikan arviointia Vammaisilla on Suomen perustuslain (731/1999) mukaan samat perusoikeudet kuin muilla valtion kansalaisilla. o Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan ammatilla tai elinkeinolla (18 1 mom.) o Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön (18 2 mom) Näyttäisi kuitenkin siltä, että ovammaisilla ja muilla kansalaisilla on muodollisesti yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet työhön, mutta ovammainen ei voi samalla tavalla toteuttaa yksilön oikeuttaan tekemällä työtä, koska ohänen työpanoksensa ei ole kysyttyä kilpailutetuilla työmarkkinoilla
jatkuu Vammaisia ja osatyökykyisiä koskevan työllisyyspolitiikan ongelma on keskittyminen lähes ainoastaan tarjontaan eli työntekijöihin kysynnän eli työnantajien sijasta. o palvelut ja niiden uudistaminen o avoimet työmarkkinat vs. suojatut työmarkkinat/ työntekijä vs. asiakas o jos kysyntä lisääntyy yleisesti, se kohdistuu vasta toissijaisesti heikoimmassa asemassa oleviin
Työllisyyden ja kilpailukyvyn strateginen painopistealue