RAPORTTI 21.5.2012 SITRA Lähienergiainvestointien palvelu- ja rahoitusmallit
1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TAUSTAA... 2 3 LÄHIENERGIAINVESTOINTEIHIN KANNUSTAVAT PALVELU- JA RAHOITUSMALLIT... 3 3.1 Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle... 3 3.2 Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle... 7 3.3 Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjille... 11 4 PÄÄTELMÄT... 16 Liitteet TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA
2 1 JOHDANTO 2 TAUSTAA Tämä raportti käsittelee lähienergian palvelu- ja rahoitusmalleja kolmen suomalaisen käyttäjäryhmän - asuinalueen tai korttelin rakennuttajan, kerrostaloasukkaan ja kasvihuoneyrittäjän - näkökulmasta. Selvityksessä analysoidaan edellytyksiä, toimintaympäristön haasteita ja tietotarpeita, joita lähienergiapalveluiden lisääminen Suomessa vaatisi. Kunkin käyttäjän näkökulmaa avataan konkreettisen palvelumalliesimerkin kautta. Nämä palvelumallit perustuvat Pöyry Management Consulting Oy:n kokoamien kansainvälisten esimerkkien, asiantuntijahaastatteluiden ja Sitran marraskuussa 2011 järjestämän työpajan tulosten pohjalta tehtyyn analyysiin. Sitran tavoitteena on edistää kestävää hyvinvointia. Sitran yhtenä teema-alueena on kestävien elämäntapojen ja luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen mahdollisimman ihmislähtöisesti. Sitran lähienergiahankkeissa on pyritty tunnistamaan ja kehittämään asukkaiden sekä pienten ja keskisuurten yrittäjien energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä helpottavia palveluratkaisuja. Lähienergialla tarkoitetaan käyttäjien yksin tai yhdessä säästämää energiaa tai uusiutuvilla energialähteillä paikallisesti tuottamaa energiaa. Tämän Sitran toimeksiannosta laaditun selvityksen tavoitteena oli tunnistaa toimenpiteitä ja rahoitusratkaisuja, joiden avulla Suomen toimintaympäristöä voitaisiin kehittää lähienergian käyttöönoton ja palveluliiketoiminnan kannalta kannustavammaksi. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja on käsitelty Sitran viimeaikaisissa julkaisuissa lähienergiapalveluiden käyttäjien, hiilineutraalien asuinalueiden liiketoiminta- ja rahoitusmallien sekä kestävän kehityksen mukaisen biotalouden mahdollisuuksien näkökulmasta. Julkaisuja ovat mm. Saisiko olla lähienergiapalveluja? Kyselytutkimus: omakotitalojen, taloyhtiöiden ja vapaa-ajan asunnon asukkaiden tarpeet energiaratkaisuja ja uusia lähienergiapalveluja kohtaan. Taloustutkimus Oy; Topi Syvänen, Katja Mikkonen. 2011 Financing carbon neutral districts: Study on business and financing models for carbon neutral energy supply in Finland. GreenStream Network Plc.; Aleksi Lumijärvi, Juha Ollikainen. 2011 Sustainable bio-economy: Potential, challenges and opportunities in Finland. PBI Research Institute. Magnus Gustafsson, Robert Stoor, Anastasia Tsvetkova. 2011 Käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut aluerakentamisessa. Sitran selvityksiä 25.Iivo Vehviläinen, Markku Hagström, Jari Hiltunen, Elina Virtanen, Juha Vanhanen, Suvi Häkämies. 2010.
3 LÄHIENERGIAINVESTOINTEIHIN KANNUSTAVAT PALVELU- JA RAHOITUSMALLIT 3 3.1 Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle 3.1.1 Lähtökohtana palvelun käyttäjä Tässä hahmotellun palvelu- ja rahoitusmallin tavoitteena on erityisesti rakennuttajan motivoiminen investoimaan lähienergian tuottamiseen liittyvään teknologiaan uusia asuintaloja rakennuttaessaan. Mallin tavoitteena on saada myös sekä uusia asuntoja ostavat että alueella jo asuvat ihmiset kiinnostumaan lähienergiaa tuottavasta konseptista. Palvelun käyttäjinä voidaan pitää rakennuttajan lisäksi lähienergian loppukäyttäjiä eli asuinalueen nykyisiä ja tulevia asukkaita. Palvelu- ja rahoitusmallin tarvetta tarkasteltiin olemassa olevan kymmenen asunnon asuinalueen pohjalta, joka on kaukolämpöverkon ulkopuolella ja jolle rakennuttaja suunnittelee rakentavansa 40 uutta taloa tiivistysrakentamisena. Sekä nykyisten että tulevien asukkaiden tarpeena ja toiveena on energiakustannusten alentaminen tai kurissa pitäminen. Lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun varsinainen käyttäjä on rakennuttaja, jonka päällimmäisenä tavoitteena ei voida olettaa olevan energiakustannusten alentaminen vaan rakennuttamiensa asuntojen myyminen. Rakennuttajan tekemät päätökset rakennettavien asuntojen lämmitysmuodosta vaikuttavat kuitenkin kauaskantoisesti asukkaiden lämmityskustannuksiin. 3.1.2 Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Palvelu- ja rahoitusmallin tavoitteena on saada sekä asukkaat että rakennuttaja kiinnostumaan lähienergian tuottamisesta. Tästä lähtökohdasta ajateltuna tarvitaan palveluntarjoaja, eli palvelu- tai konsulttiyritys, jonka liiketoimintaideana on omaa osaamistaan ja kokemustaan hyödyntäen tehdä lähienergian tuottamiseen, ml. teknologian valinta ja tuotantoon liittyvän toimintakonseptin suunnittelu, liittyviä toimeksiantoja sekä markkinoida kyseisiä palveluja rakennuttajille ja asukkaille. Konseptiin kuuluisi soveltuvien energiaratkaisujen kartoitus ja valinta sekä asuinalueelle parhaiten sopiva tapa organisoida energian tuotanto. Varsinaisena palveluna mallissa on ajateltu olevan teknologia- ja toimintakonsepti, jonka palveluntarjoaja tarjoaa rakennuttajalle ja jo alueella asuville asuntojen omistajille. Energiapalveluyritys tarjoaa kokonaisvaltaista energiansäästöpalvelua ollen vastuussa projektin kaikista vaiheista. Kuvassa 1 on esitetty tiivistetysti energiapalvelukonsepti ja muut ideat, joita kansainvälisistä esimerkeistä on hyödynnetty tämän palvelu- ja rahoitusmallin taustalla. Kansainvälisiä esimerkkejä on kuvattu tarkemmin tämän raportin liitteessä.
Kuva 1. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 4 Esitetyssä esimerkkimallissa ajatuksena on, että palveluntarjoaja ehdottaisi rakennuttajalle energiaosuuskunnan perustamista uusia asuintaloja rakentaessaan. Palveluntarjoaja markkinoisi energiaosuuskuntaa alueen vanhoille asukkaille ja tarjoaisi heille mahdollisuutta liittyä osuuskuntaan. Palveluntarjoaja määrittäisi energiantuotantoon tarvittavat teknologiat. Lisäksi palveluntarjoaja hoitaisi tarvittavien energian tuotantoon liittyvien laitteistojen hankkimisen, asentamisen ja käyttöönoton yhteistyössä rakennuttajan kanssa. Asuntoa ostaessaan uudet asukkaat liittyisivät osakkaiksi muodostettuun energiaosuuskuntaan, ja energiaosuuskunta toimittaisi omakustannehintaan energiaa asukkaille. Kuva esittelee mallin.
Kuva 2. Palvelu- ja rahoitusmalli asuinalueen tai korttelin rakennuttajalle 5 3.1.3 Yrittäjän näkökulma Mallissa on mukana useita yrittäjiä, mutta mallin toimivuuden kannalta kriittisiä ovat palveluntarjoaja ja rakennuttaja. Jotta rakennuttaja saadaan kiinnostumaan energiaosuuskunnan perustamisesta ja investoinneista energian tuotantoon liittyviin laitteistoihin, on hänen luotettava palveluntarjoajan osaamiseen. Palveluntarjoajan oman liiketoiminnan kannalta kriittistä tässä mallissa on, että palveluntarjoajan tarjoamille palveluille on kysyntää ja että niistä ovat rakennuttajat ja taloyhtiöt sekä asukkaat valmiita maksamaan. Mallin toteutettavuuden arvioinnin kannalta olisi selvitettävä, millaisilla rahoitusmalleilla rakennuttaja, asukkaat ja rahoittajat voisivat sitoutua kuvattuun toimintamalliin. Kustannussäästöä tuottavien, onnistuneiden lähienergiaratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen voisivat tuoda palveluntarjoajalle ja rakennuttajalle mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaansa. 3.1.4 Hallinnon näkökulma Julkishallinto voisi pyrkiä tukemaan monin tavoin esitetyn mallin onnistumista. Julkishallinto voisi esimerkiksi tarjota erityisesti lähienergialle tarkoitettuja investointitukia energiaosuuskunnan energiantuotantolaitteistoille, energiantuotannon tuotantotukia tai takauksia investoinneille. Tällä hetkellä tämäntyyppisten hankkeiden julkisen tuen suurimpana haasteena ovat lakisääteiset kirjanpidolliset kysymykset. TEM maksaa tuet sille toimijalle, jonka taseeseen investointi kirjataan. Jos investointi on rakennuttajan taseessa, on tärkeää nähdä taseen sisältö, ja rakennuttajalla täytyy olla investointiin liittyvää rahaliikennettä,
6 jotta voidaan todeta tuen päätyminen oikeaan paikkaan. Ongelma muodostuu erityisesti siitä, jos rakennuttaja sisällyttää investointiin myös paljon omaa työtään, jolloin kustannusten alkuperän hahmottaminen vaikeutuu tunnistettaessa investointiin kuuluvia kustannuksia. Kirjanpito vaatii tarkkuutta hallinnon tukien saamiseksi.
3.2 Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle 7 3.2.1 Lähtökohtana palvelun käyttäjä Lähtökohtainen lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun käyttäjä tässä mallissa on kerrostaloasukas, jonka asuintalo ei ole kaukolämpöverkossa. Kerrostaloasukkaat ovat erityisen monimuotoinen ryhmä, jonka parissa energiauudistusten läpivienti on koettu haasteelliseksi hyvin kannattavissakin hankkeissa. Suurin haaste eivät ole niinkään tekniset ratkaisut, vaan kerrostalon asukkaiden erilaiset tarpeet ja joissain tapauksissa muutosvastarinta. Useat asukkaat tai kiinteistöjen omistajat eivät halua investoida asumiseen välttämättömiä kuluja enempää. Tällaisia asukkaita saattavat olla mm. vuokranantajat, vuokraajat sekä asunnon myyntiä suunnittelevat. Toisaalta usein löytyy myös asukasryhmä, jotka haluavat panostaa asuntoon nostaakseen sen jälleenmyyntiarvoa tai pienentääkseen asuinkustannuksia tulevaisuudessa. Yhteinen nimittäjä asukkaille on tarve minimoida investointien tuomat lisäkustannukset. Asukkailla on yleensä hyvin erilaisia, investointihalukkuuteen vaikuttavia näkemyksiä. Lähienergiainvestoinnin hyödyllisyys pitäisi siksi pystyä perustelemaan monin eri tavoin, jotta suurin osa asukkaista hyväksyisi investoinnin. Vaikka lähienergiainvestointeihin kannustavan palvelun varsinainen käyttäjä on kerrostaloasukas, asukkaan kanssa tiiviissä yhteistyössä ovat myös asukkaiden keskuudestaan valitsema taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä. Varsinkin isännöitsijä on usein avainasemassa uusien investointihankkeiden alullepanossa ja toteuttamisessa. Taloyhtiön hallituksen haasteena on valita teknisesti toimivin ja taloyhtiölle kannattavin ratkaisu, jolle pitäisi pystyä saamaan vielä asukkaiden kannatus. Lisäksi isännöitsijän motivointi energiaprojektien läpiviemiseksi on ensisijaisen tärkeää. Isännöitsijälle investointihankkeet aiheuttavat lisää töitä, mikä ei motivoi ajamaan aktiivisesti uusien hankkeiden toteuttamista, jos ne eivät ole välttämättömiä. 3.2.2 Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Ehdotuksessa taloyhtiöiden osakkaiden muutosvastarintaa vähennettäisiin tarjoamalla useita erilaisia rahoitusvaihtoehtoja täyttämään asukkaiden erilaisia toiveita. Kullekin asukkaalle sopivan ratkaisun löytämiseksi voittoa tavoittelematon toimija tarjoaa puolueetonta tietoa vaihtoehdoista. Ehdotettuun malliin on otettu ideoita kansainvälisistä esimerkeistä. Yksi asukkaille tarjottavista rahoitusmalleista myötäilee Britanniassa kotitalouksille kehitettyä Pay As You Save (PAYS) lainainstrumenttia. Siinä energiantuotannon investointikustannukset jaetaan pitkälle aikavälille niin pieniksi summiksi, että kustannukset jäävät pienemmiksi kuin uudesta laitteistosta tulevat energiakustannussäästöt. Toinen olemassa olevia esimerkkejä hyödyntävä idea on, että isännöitsijä voisi toimia energiapalveluyrityksen kaltaisesti. Energiapalveluyritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua ollen vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston hankinnasta, huollosta ja operoinnista. Tällöin asukkaille ei tulisi lisäkustannuksia uudesta investoinnista koska energiansäästöillä rahoitetaan sekä investointi että isännöitsijän tarjoamat palvelut.
Kuva 3. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 8 Energiaremontti on usein järkevintä toteuttaa muiden remonttien yhteydessä. Muutosvastarinnan vähentämiseksi pankkien tulisi tarjota asukkaille erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia rahoitusvaihtoehtoja. Tällä hetkellä asukkaiden rahoitusvaihtoehdot ovat käytännössä lainan maksu joko kertasuorituksena tai kuukausittain rahoitusvastikkeen muodossa. Nykyisten vaihtoehtojen lisäksi pankit voisivat tarjota esim. erityispitkiä lainoja, joissa kuukausierä olisi hyvin pieni tai jopa maksettavissa energiasäästöillä. Toinen vaihtoehto voisi olla asuntoon sidottu Bulletlaina: tällainen ratkaisu saattaisi houkutella vanhempia tai lähitulevaisuudessa pois muuttavia asukkaita, joilla ei ole kiinnostusta investoida asuntoon enää oman asuinajan puitteissa.
Kuva 4. Palvelu- ja rahoitusmalli kerrostaloasukkaalle 9 Yritys Pankki Kiinteistö vakuutena Rahaa Voittoa tavoittelematon toimija Luotettavaa tietoa Rahaa Yritys Konsultti Räätälöityä tietoa Rahaa Yritys Isännöitsijä Palvelu Tietoa, päätöksen valmistelu Rahaa Kuluttaja Taloyhtiö Tavara Energia Rahaa Kuluttaja Lähiön kerrostalon asukas Tavara Laitteisto Palvelu Asennus Yrittäjä Laitetoimittaja Asentaja 3.2.3 Rahoittajan näkökulma Rahoittaja tarjoaa tällä hetkellä vain muutamia erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kuluttajalle taloyhtiöiden isojen remonttien yhteydessä. Taloyhtiöt ovat yleensä haluttuja asiakkaita, koska vakuudet ovat kunnossa ja maksut suoritetaan yleensä tunnollisesti, vaikka tuotot eivät välttämättä ole kovin suuria. Erilaisten rahoitusmuotojen tarjoaminen kuluttajille on pankille kannattavaa liiketoimintaa. Jos kuitenkin asiakkaina ovat taloyhtiöiden sijaan asukkaat, pankin transaktiokustannukset kasvavat. Onkin olennaista, että tarjottava rahoitusmalli olisi tarpeeksi tehokas ja selkeä. Rahoittajien halukkuutta erilaisten vaihtoehtojen tarjoamiseen yksittäisille asukkaille tulisi selvittää. Kiinnostuneita alan toimijoita saattaisivat olla esim. Hypoteekkiyhdistys sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). 3.2.4 Yrittäjän näkökulma Mallin toiminnan kannalta olennainen toimija on isännöitsijä tai palveluntarjoaja. Isännöitsijätoimistojen motivointi lähienergianuudistuksiin edesauttaisi projektien läpivientiä. Jos isännöitsijätoimistoilla olisi selkeä motivaatio lisätä energiauudistuksia muiden isojen remonttien, kuten putki-, julkisivu- ja ikkunaremonttien yhteydessä, lisäisi se todennäköisesti uudistusten määrää. Tällä hetkellä projektit lisäävät isännöitsijätoimistojen työkuormaa ilman lisäansioita. Lähienergiaratkaisujen tarjoajien tulisikin kehittää palveluitaan isännöitsijöitä motivoivammaksi ja heidän työtään helpottavimmiksi. 3.2.5 Hallinnon näkökulma Asuntojen energiauudistuksilla voisi olla merkittävä rooli lähienergiaratkaisujen leviämisessä. Suurimmaksi haasteeksi on koettu asukkaiden muutosvastarinta
10 kannattavimmissakin energiaprojekteissa. Muutosvastarintaa voitaisiin vähentää lisäämällä erilaisia vaihtoehtoja investointien rahoituksen järjestämiseen. Hallinto voisi tukea energiauudistuksia tukemalla eri keinoin alan käyttäjälähtöisen palveluratkaisujen syntymistä ja alan liiketoiminnan kannattavuutta. Kummassakin kehitysehdotuksessa palvelumuotoilu voisi tarjota tervetullutta apua.
11 3.3 Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjille 3.3.1 Lähtökohtana palvelun käyttäjä Tyypillisesti suomalainen kasvihuoneyritys on yrittäjän perheen hoitama ja suuruudeltaan noin 3000 neliömetriä. Energiaa kuluu pääasiassa valaistukseen ja kasvihuoneiden lämmitykseen. Energian hinta muodostaa merkittävän osan kustannuksista, joten hinnan ennustettavuus on tärkeää pyrittäessä pitämään toiminta kannattavana. Myös energiajärjestelmän toimivuus on kriittinen tekijä. Sitä vastoin läsnäoloa vaativan huollon ja ylläpitotehtävien välttäminen ei ole useinkaan ratkaisevaa, vaan yrittäjä voi itsekin osallistua tehtäviin. Tosin ulkopuolistakin valvontaa tarvitaan lakisääteisesti esimerkiksi kylmäaineita käytettäessä. Yrityksellä voi olla tarpeita luoda markkinoilla imagoa, ja kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut voivat tuoda positiivista hyötyä yrityksen julkisuuskuvaan. Energiajärjestelmien elinikä on noin 15 20 vuotta, joten luonnollinen uusimistarve syntyy tällaisella syklillä. Nykyään tieto kasvihuoneen energiavaihtoehdoista saadaan järjestöiltä ja neuvonantajilta tai kyselemällä tarjouksia järjestelmien toimittajilta. Yleensä valinnat tarkistutetaan Kauppapuutarhaliitolla. Kun yritys valitsee aloittavansa uusiutuvan energian käytön, ratkaisun koko mitoitetaan helposti arvioidun tarpeen mukaan, vaikka voisi olla syytä miettiä myös energiansäästöratkaisuja, ja mitoittaa uusi energiantuotanto uuden tarpeen mukaan. Puolueetonta tietoa tarjoavia neuvontapalveluja on saatavilla, ja niihin voi liittyä myös apua suunnitelmien toteuttamisessa. Perheyrityksinä kasvihuoneyrittäjien suunnitteluhorisontti on noin 3-5 vuotta, tai jos myös seuraava polvi osallistuu liiketoimintaan, niin horisontti ulottua kauemmaksikin. Tässä perspektiivissä jo viiden vuoden takaisinmaksuaika voidaan kokea pitkäksi. Uudenlaisten ratkaisujen käyttöönoton haasteena on myös se, että järjestelmän toimintavarmuudesta halutaan olla varmoja. Kasvihuoneyrittäjän tarpeet lähienergiaan liittyen ovat melko samantyyppisiä kuin pienteollisuusyrittäjän, tosin energiaintensiivisyydessä on eroja toimialojen välillä. Hallinnollisesta näkökulmasta merkittävin ero kasvihuone- ja pienteollisuusyrittäjän välillä on se, että kasvihuone lasketaan alkutuotannon piiriin, jolloin tuet ja niiden hakuprosessit ovat erilaisia. 3.3.2 Mahdollinen palvelu- ja rahoitusmalli Lähienergiaratkaisun valinta ja toteuttaminen Monissa maissa, myös Suomessa, on käynnissä energiapalveluliiketoimintaa, jossa yritys tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua ollen vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston hankinnasta, huollosta ja operoinnista. Tätä elementtiä lainaten on muodostettu Luottokumppani -palvelu, jossa hankekonsultti on mukana koko energian uudistamisprosessin ajan. Kuva esittelee tiivistetysti konseptin ja muut ideat, joita kansainvälisistä esimerkeistä on hyödynnetty palvelu- ja rahoitusmallin taustalla. Kansainvälisiä esimerkkejä on kuvattu tarkemmin tämän raportin liitteessä.
Kuva 5. Mallin taustalla olevat kansainväliset palvelu- ja rahoitusmallit 12 Palvelun perusajatuksena on, että kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjä tuntisi, että hänellä on käytettävissään asiantuntijataho, jonka puoleen kääntyä suunnitelman toteutuksen eri vaiheissa. Kuva havainnollistaa palvelumallia raha-, tieto- ja materiaalivirtoineen. Luottokumppani - osallistuisi sopivien energian säästö- ja käyttöratkaisujen kartoittamiseen, suunnitteluun ja käyttöönottoon. Luottokumppani - voisi myös avustaa tukien, takauksien ja lainojen vaatimassa byrokratiassa. Palvelun toteuttajalta edellytettäisiin täten laaja-alaista tietoa aiheesta ja käytännön kokemusta. Tanskassa on käytetty ryppäiden fasilitointia ja kimppahankintojen tukemista, ja tämäntyyppinen ratkaisu olisi mahdollinen rinnalla. Lähienergiaratkaisun toteutukseen on monia vaihtoehtoja Luottokumppani voi tarjota asiakkailleen monia toteutusvaihtoehtoja, kuten energian hankinnan paikalliselta sähkö- ja/tai lämpöyrittäjältä, osakkuuden paikallisessa sähköja/tai lämpöyrityksessä tai -osuuskunnassa, sekä oman energiaratkaisun toteuttamisen. Kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjän ei tarvitse tehdä investointeja energian tuotantolaitteisiin, jos energian voi hankkia paikalliselta energiayrittäjältä (sähkö- ja lämpöyrittäjän)kanssa. Tämäntyyppisistä ratkaisuista, joissa erillinen yhtiö hallinnoi sähkön- ja/tai lämmöntuotantoa ja omistaa laitteet, on toimivia esimerkkejä maailmalta ja kotimaasta. Osuuskuntamallissa energiayrittäjä voisi tarjota osakkailleen sähköä ja lämpöä markkinahintaa alemmalla hinnalla, joka voitaisiin esimerkiksi indeksoida energian raaka-aineiden hintoihin (10% öljyn hinta, 20% hakkeen hinta jne.). Energiayrittäjä voitaisiin sitouttaa edulliseen laskutushintaan pitkäaikaisella asiakkuussopimuksella tai kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjän investoinnilla energialaitokseen. Jos energiayrittäjän raaka-aine tulee esimerkiksi omasta metsästä, niin raaka-aineen hinta ei vaihtele ulkoisen taloustilanteen mukana. Olisi myös mahdollista, että kasvihuoneyrittäjä tuottaisi tarvitsemansa sähkön ja lämmön itse.. Lämmöntarpeen vaihtelu voidaan korjata, mutta sähköntarpeen
13 tasaaminen vaatisi mahdollisuuden myydä sähköä verkkoon tai käyttää verkkoa akkuna. Kuva 6. Palvelu- ja rahoitusmalli kasvihuoneyrittäjälle Raha Mahdollinen investointi? Yksi energiaratkaisuvaihtoehdoista Kokemus Yritys TAI Julkinen sektori Palvelu Hajautettu lämmöntuotantopalvelu Yritys Raha Matala hinta Tuottaja Kasvihuone- tai pienteollisuusyrittäjä Luottokumppani Luottokumppani Tieto Vertailu, sopivat ratkaisut Tieto Tekninen varmuus Tavara Sähkö ja lämpö Energiayrittäjä Raha Raha Laina Raha Korkotuki luottolupausta vastaan Yritys Pankki tai muu rahoittaja Luotto Luottolupaus Julkinen sektori 3.3.3 Rahoittajan näkökulma Kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnissa merkittävänä haasteena on investoinnin koko, joka voi olla suuri suhteessa yrittäjän käytettävissä olevaan pääomaan. Näin ollen investointi vaatii huomattavaa lainanottoa. Rahoituksen tarve ylittää usein investoinnin vakuusarvon, jolloin tarvitaan takaus, jota yritys voi käyttää vakuutena rahoittajalta tarvitsemalleen luotolle. Yrittäjä voi saada valtion tai Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotukemaa lainaa, jos tarvittavat kriteerit täyttyvät. Tämä ei kuitenkaan koskaan voi kattaa koko lainaa, vaan usein noin 15-40 prosenttia investoinnista, riippuen siitä mihin kategoriaan yrittäjä luokitellaan ja siitä minkä tyyppinen investointi on. Tuet katsotaan päällekkäisiksi niin, etteivät saadut tuet yhdessä voi ylittää asetettua maksimirajaa. Siten kasvihuoneyrittäjälle jää tarve myös markkinaehtoiselle lainalle. Finnvera tarjoaa takauksia lainoille, mutta ne eivät kata koskaan koko lainaa. Lisäksi ehdot rajoittavat muun muassa kasvihuoneyrittäjiä hyödyntämästä niitä. Niinpä luottotakuu muodostaa yrittäjälle haasteen. Kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnilla on pitkä takaisinmaksuaika. Rahoittajan kannalta kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestointi on siis pitkäaikainen ja matalatuottoinen sijoitus. Uudet luotonannon ja takauksen muodot olisivat kiinnostavia kasvihuoneyrittäjän kannalta. Nyt olisi tarpeen selvittää, olisiko toimintatapoja, joista myös pankit tai muut rahoitustahot voisivat kiinnostua. Uusien toimintatapojen kannusteena voisi olla esimerkiksi uuden palveluliiketoiminnan kehittäminen ja kestävää kehitystä edistävän toiminnan lisääminen.
3.3.4 Yrittäjän näkökulma Nykyinen kasvihuoneyrittäjien energianeuvontatoiminta, joka on julkisesti tuettua, keskittyy tilanteen kartoittamiseen ja investointisuunnitelman tekemiseen, mutta ei yllä toteuttamisvaiheeseen asti. Nyt olisi selvitettävä, voisikonykyistä neuvontatoimintaa muuttaa energianhankkeiden toteutukseen ulottuvaksi. Avoimena kysymyksenä kasvihuoneyrittäjän lähienergiainvestoinnin tukipalvelussa on vielä, kuinka kasvattaa neuvojan intressiä kasvihuoneyrittäjänliiketoiminnan menestymiseen. Yksi mahdollisuus voisi olla neuvontapalvelujen laskutus huomattavalta osin vasta hankkeen toteuduttua tai kevyempien säästötoimenpiteiden vaikutusten realisoitumisen jälkeen. Myös success fee tyyppinen mekanismi voisi tulla kyseeseen. Haasteena näissä olisi kuitenkin palveluntarjoajalle syntyvä viive tulojen vastaanottamisessa, mikä voi hankaloittaa pientä tai keskisuurta yritystoimintaa. 14 3.3.5 Hallinnon näkökulma Energiapalveluliiketoiminnan kiinnostavuutta voisi lisätä toimijoiden roolin, asiakaspolkujen ja tukipolitiikan käyttäjälähtöisen selkeyttämisen avulla. Energianeuvontaan ja -investointeihin liittyvät tuet ja luvat kuuluvat nyt monen ministeriön ja toimijan alueelle. Tällä hetkellä kasvihuoneyrittäjien valtiolta saamia energiauudistustukia voidaan käyttää energiakatselmuksiin, joihinkin erityisselvityksiin sekä investointeihin, mutta ei esitetyn kokonaisvaltaisen neuvonta- ja suunnittelupalvelun ostamiseen. Kasvihuoneyrittäjän saamaa energianeuvontaa voitaisiin kehittää yrittäjän onnistumista tukevaksi esimerkiksi tuen kaksivaiheisuuden avulla. Tällöin tuen jälkimmäinen osa maksettaisiin vasta kun investointi on toteutettu onnistuneesti. Tällä on kuitenkin haasteensa neuvojan rahavirran viiveen kannalta. Hallinto tarjoaa tukea kasvihuoneyrittäjien uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen kohdistuviin investointeihin, mutta siten, että jäljelle jää myös riskirahan tarve. Yksityisten rahoittajien lisäksi olisi syytä käydä keskustelua myös julkisten rahoittajien kanssa siitä, olisiko mahdollisuutta löytää keinoja helpottaa kasvihuoneyrittäjien takauksia, korottaa valtion lainaosuuksia tai kehittää uudenlaisia rahoitusmalleja. Esitetyssä palvelu- ja rahoitusmallissa useat energiaa käyttävät toimijat omistaisivat osuuden energiayrityksestä tai sitoutuisivat muulla tavalla sen toimintaan. Yrityksen saamat tuet määräytyvät sen toimialan ja raaka-aineiden mukaan. Mallissa, jossa kasvihuoneyrittäjä yhdessä muiden erityyppisten yrittäjien kanssa omistaisi energiayrityksen, on useita tukiin liittyviä yksityiskohtia, jotka vaativat selkeyttämistä. Kysymyksenä on muun muassa se, minkä toimijan mukaan tuet määräytyvät tällaisessa yhteisinvestointitapauksessa. Olisi selkeytettävä, minkä tukien piiriin investointi kuuluu ja minkälaisella tukikatolla, jos mukana on esimerkiksi teollisuutta tai asutusta. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi MMM:n maaseudun mikroyritysten tuet ja TEM:n energia- ja yritystuet. Kasvihuone luokitellaan kuuluvaksi alkutuotantoon, jolloin sen saamat tuet ovat korkeampia kuin esimerkiksi pienteollisuusyrittäjien. Kasvihuoneen kannalta olisi tärkeää tietää, mitä muotoa energiantuotantotoimijan pitäisi olla ja kuinka suuri kasvihuoneen omistusosuuden pitäisi olla, jotta investointi pysyisi alkutuotannon tukien piirissä. Toinen kysymys on se, vaaditaanko kasvihuoneyrittäjän kannalta edullisimpiin tukiin rakennusinvestointi, jonka yhteydessä energiamuutokset tehdään,
15 vai voisiko vastaavia tukia saada muissakin tilanteissa. Tukisysteemiä tulisi kehittää niin, että edellä kuvatun tyyppiset yhteisinvestoinnit olisivat selkeämpiä toteuttaa.
TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA TAUSTAA
TAUSTAA Pöyry Management Consulting Oy kartoitti kesällä 2011 Sitran toimeksiannosta maailmalla esiintyviä rahoitus- ja liiketoimintamalleja, jotka ovat tukeneet uusiutuvan energian käyttöönottoa. Kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan uusiutuvan energian käyttöönotto eikä esim. laitetoimittajien tutkimus- ja kehitysrahoitus. Kartoituksessa keskityttiin erityisesti pieniin ja keskisuuriin loppukäyttäjiin (esim. kotitaloudet ja pkyritykset) sekä julkisiin rakennuksiin (esim. koulut ja urheiluhallit). Näissä hankkeissa erityisiksi haasteiksi on tunnistettu loppukäyttäjän rahoituksen järjestäminen sekä rahoittajan saaminen mukaan projekteihin, joissa takaisinmaksuajat ja tuotto-odotukset vaihtelevat. Esiteltävät rahoitus- ja liiketoimintamallit on jaettu kolmeen ryhmään - Kolmannen osapuolen rahoitus: esim. leasing, vuokraus tai huolto-/palvelusopimus - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimus (Public private partnership, PPP): esim. palvelusopimukset julkisen ja yksityisen sektorin välillä - Julkishallinnon tuet: esim. korkotuet tai lainan takaukset 2
TIIVISTELMÄ MUUALLA KÄYTÖSSÄ OLEVISTA LIIKETOIMINTA- JA RAHOITUSMALLEISTA KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS
KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS Sähkösopimus Amerikkalainen Rec Solar myy asiakkailleen 15-20 vuoden aurinkosähkösopimuksia. Sopimuskauden aikana asiakas ostaa energiaa ja palveluja sähköntuottajalta. Asiakkaat voivat olla yksityisiä yrityksiä, kotitalouksia tai julkisia toimijoita. Aurinkosähkösopimusten toiminta on mahdollistettu valtion uusiutuvan energian investointituella. Investointituki houkuttelee mukaan sijoituspartnereita, jotka pystyvät hyödyntämään valtion tarjoaman investointituen. Myös tuulivoimasopimuksia on olemassa, mutta ne eivät ole kovin yleisiä. Tyypillisesti sijoittaja ja aurinkosähkön palvelutuottaja muodostavat tätä tarkoitusta varten oman yhtiön, joka omistaa aurinkosähkölaitteiston. Yhtiö rahoittaa, suunnittelee ja asentaa laitteiston sekä ylläpitää projektia. Laitteisto asennetaan asiakkaan kiinteistölle. Toimintamallin ansiosta aurinkosähköön siirtyminen ei vaadi loppukäyttäjältä suurta alkupääomaa investointiin, vaan hän maksaa vain siitä sähköstä jonka asennettu laitteisto tuottaa. Laitteiston leasing eli liisaus Liisaus on yleinen tapa rahoittaa sijoituksia, jotka vaativat kohtuullisen suurta alkupääomaa. Yhdysvalloissa toimiva yritys SolarCity tarjoaa palveluita, joissa yksityinen kuluttaja voi solmia energiasopimuksen laitteiston omistajan kanssa ja maksaa laitteistosta ja kulutetusta energiasta kuukausimaksua. Laitteiston tuottaman ylimääräsähkön kuluttaja voi myydä paikalliseen verkkoon. Uusiutuvasta energiasta maksettavat tuet kuuluvat kuitenkin laitteiston omistajalle. SolarCity tarjoaa erilaisia liisaussopimuksia, myös sellaisia jotka eivät vaadi alkupääomaa. Kuukausittainen liisausmaksu sisältää laitteiston lisäksi seurannan, huollon ja korjaukset. USA:ssa sähkösopimuksista on tietyillä alueilla mahdollista saada sekä säästöjä yksityisille sähkölaskuun että kohtuullinen tuotto sijoittajille. Tämä on mahdollistettu valtion investointituilla. Liisaussopimuksen päätyttyä sopimus voidaan uudistaa, yksityinen kuluttaja voi ostaa laitteiston markkinahintaan tai laitteisto voidaan poistaa. 4
KOLMANNEN OSAPUOLEN TARJOAMA RAHOITUS (2) Tilan liisaus Toinen esimerkki uusiutuvan energian tuotantoon liittyvästä liisauksesta löytyy amerikkalaisesta Knoxvillen kaupungista, jossa kaupunki vuokraa tilaa yksityiselle aurinkosähkön tuottajalle. Yksityinen sähköntuottaja maksaa vuokraa tilasta johon asentaa omistamansa laitteet, myy sähkön sekä kerää uusiutuvasta energiasta maksettavat valtiontuet. Sen lisäksi sähköntuottaja hoitaa ulkopuolisen tarvittavan rahoituksen hankkimisen. Saadakseen ulkopuolisia investointeja mukaan, Knoxvillen kaupunki sijoitti $250,000 aurinkosähkölaitteistoon, joka sijoitettiin Knoxvillen omistaman kiinteistön katolle. Tämän alkuinvestoinnin turvin yksityinen sähköntuottaja pystyy maksamaan kaupungille vuokraa käyttämästään tilasta, houkuttelemaan tarvittavat yksityiset investoinnit sekä myymään laitteiston kaupungille seitsemän vuoden jälkeen. Tällä tavalla Knoxville pystyi maksimoimaan sähköntuotantolaitoksen koon samalla minimoiden kustannukset. Energiapalvelu Energiapalvelu on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. Energiapalvelun tarjoajana voi toimia erillinen energiapalveluyritys, energiapalvelutoimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys. Energiapalveluyritys on vastuussa projektin kannattavuudesta, suunnittelusta, laitteiston ostosta, huollosta ja operoinnista. Alkupääoma voi tulla energiapalveluyrityksen omasta pääomasta tai sitten ulkoiselta sijoittajalta. Energiapalvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Energiapalvelun etu on asiakkaan mahdollisuus rahoittaa tarvittavia energia-uudistuksia sähkökulujen säästöillä pienellä riskillä. Tekniset ja taloudelliset riskit siirtyvät kokonaisuudessaan energiapalveluyritykselle. Yksi energiapalvelumalli on ESCO (Energy Service Company). ESCO-palveluja on toteutettu ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. 5