YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO. Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus

Samankaltaiset tiedostot
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

Yhteismetsän perustaminen

Yhteismetsän perustaminen

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

Maanmittaustoimitukset metsätilalla

Yhteismetsätilaisuus Tampere

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Yhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta. Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus- hanke

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

Omistusmuotona yhteismetsä

Yhteismetsä nyt 10. Suomen yhteismetsäpäivät Oulu

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA

Lukijalle. Helsingissä 10. tammikuuta Pirjo Havia

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto Muokannut Markku Kovalainen

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, Pirjo Havia

Yhteismetsäisännöinnin näkymät

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä

lain kumoamisesta Laki yhteismetsälain muuttamisesta

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN. Ohjeita yhteismetsän perustajalle

Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä omistusratkaisuna

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh Yhteistyössä mukana

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Yhteismetsistä. Tero Laitinen ,

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

UPM Yhteismetsät. Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta

Päätös. Laki. yhteismetsälain muuttamisesta

Maanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä. Kari Tuppurainen , Kajaanin spv-messut

ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Alueiden liittäminen osuuksia vastaan

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Yhteismetsän hallinto

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Yhteismetsän perustaminen

Yhteismetsän maan hankinta

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut Seinäjoki Seppo Niskanen

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2

Yhteismetsien kiinteistöoikeus

Metsä-webinaari

Yhteismetsien yhdistäminen

9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

HAUKIPUDAS-ONKAMONSELÄN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

KEMIJÄRVEN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNTA OHJESÄÄNTÖ

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet

Haapaveden Yhteismetsä Tausta Kehitysajatuksia Haasteita. Markku Anttila

YHTEISMETSÄPÄIVIEN VISAISTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSET

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN

Yhteismetsien yhdistäminen

Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

Kemijärven kaupunki Yt Isännöinti, Mika Rahja

LAPIN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

KUUSAMON YHTEISMETSÄ OHJESÄÄNTÖ

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Polvelta Toiselle - messut ja Kuolinpesä metsän omistajana

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

SALLAN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Yhteismetsien laajeneminen

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

Perustietoa metsänomistajalle

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Transkriptio:

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus

Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö Osakkaat eivät vastuussa osakaskunnan sitoumuksista

Perustietoa yhteismetsistä Vanhimmat yhteismetsät perustettu v. 1887 Yhteismetsiä n. 500 kpl, osakkaita noin 25 000 Yhteismetsien pinta-ala päälle 700 000 ha eli noin 6 % yksityismetsien pinta-alasta Koko vaihtelee välillä 5 ha - 90 000 ha Isoimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa Suosio lisääntyy jatkuvasti

Hallintomalli Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Isoilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Tilintarkastaja (ei pakollinen pienissä yhteismetsissä) Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma

Yhteismetsän vahvuudet Hyvä metsien hoito + tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena myös sukupolvenvaihdoksessa Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Helppo ja kohtuullisen turvallinen sijoitusmahdollisuus Alhaisempi tuloverotus (26.5 % vs. 28.5 32.3 %)

Yhteismetsän heikkoudet Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset + hallintomallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset Oma äänivalta riippuu osuuden koosta + äänileikkuri Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta

Erityispiirteitä Kirjanpito- ja tilintarkastus lailla säädellysti Osuudet ovat vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus Osuuksilla voi olla ohjesäännössä luovutusrajoitus, jolla estetään liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostuminen Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, joka turvaa pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa Sopimuspohjaisen yhteismetsän voi purkaa tai osuutta vastaavan maa-alueen erottaa, jos osakaskunta puoltaa ¾ enemmistöpäätöksellä - mutta omaa metsäaluetta ei käytännössä voi sellaisenaan saada takaisin

Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Normaali pääomatuloverotus 26,5 %:n verokannalla Metsävähennys ja menovaraus käytössä Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa Alv-ilmoitukset tehtävä Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia

Yhteismetsän ohjesääntö YML 16 :ssä säädetään ohjesäännön sisällöstä Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset yhteismetsän toiminnan järjestämisestä Malliohjesääntö on hyvä ja suositeltava käytettäväksi Malliohjesääntö löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi

Miten pääsee osakkaaksi? Perustamalla oman yhteismetsän Liittämällä metsänsä (tai sen osan!) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn alueen arvoa vastaavan määrän Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus

Kenelle yhteismetsä sopii? Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä Suurmetsänomistajaksi haluavalle Metsien pirstoutumisen estämistä haluavalle Yhteisöllisyyttä haluavalle Ammattimaista metsätalouden harjoittamista haluavalle

Kiitos!