SPATIA Raportteja 4/2017 Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain Pasi Saukkonen & Hannu Ryhänen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto
Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi/spatia
TIIVISTELMÄ Pasi Saukkonen & Hannu Ryhänen Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Raportteja 4/2017 Itä-Suomen yliopisto Joulukuu 2017 ISBN: 978-952-61-2691-3 (PDF) ISSNL: 1795-9594 ISSN: 1795-9594, Spatia raportteja Avainsanat: Pohjois-Karjala, maaseutu, barometri, kehittäminen Tässä raportissa esitetään Pohjois-Karjalassa kehitetyn ja testatun maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotaimen toteutustapa ja siitä saadut kokemukset ja tulokset. Maaseudun kehittämisluotaimen tarkoituksena on vahvistaa ja monipuolistaa Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuusprofiilia. Lisäksi luotain tukee Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa sekä kehittämistoimien suuntaamista. Luotain perustuu prosessimaiseen toimintatapaan, jossa hyödynnetään niin tilastoja ja tutkimuksia kuin kokemus- ja asiantuntijatietoa. Kehittämisluotaimen yhtenä tuloksena syntyvä Pohjois-Karjalan maaseutubarometri antaa kouluarvosanaksi 6,6. Maaseudun tila nähdään vahvimmaksi palvelujen ja sujuvan arjen kohdalla (arvosana 6,9) sekä asumisessa ja ympäristössä (arvosana 6,8). Eniten kehitettävää nähdään olevan maaseudun työssä, osaamisessa ja elinkeinoissa (arvosana 6,3). Kehittämistarvetta koetaan olevan etenkin jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennissä, etäyhteyksiin perustuvassa maaseudun palvelutarjonnassa, elintarvikkeiden jatkojalostuksessa, luonnontuotealan keräilyssä ja jatkojalostuksessa. Luotaimen kokeiluvaiheen jälkeen toiminnan ja sen tulosten levittäminen eri tavoin on tärkeää. Tämä sitouttaa toimijoita ja tuo tiedon konkreettisten toimenpiteiden tueksi. Kehittämisluotaimen rakentamista on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 2020.
SISÄLLYS 1 Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen taustaa... 5 2 Luotaimen vaiheet... 7 Vaihe 1. Tietoperustan koostaminen... 7 Vaihe 2. Asiantuntija- ja kokemusraadin luominen... 8 Vaihe 3. Internet-kysely panelisteille... 10 3 Tulokset... 11 4 Luotaimen kehittäminen ja toiminnan juurruttaminen... 16 Liitteet...18 Liite 1. Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaus Liite 2. Luotain-kyselylomake Liite 3. Vastaajaryhmittaisten väittämien vastaukset Kuviot Kuvio 1. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen toimintalogiikka...5 Kuvio 2. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen tavoitteet...6 Kuvio 3. Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauksen kansilehti...7 Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden asuinaluetyypit...9 Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden roolit...10 Kuvio 6. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin tulosten keskiarvot teemoittain...11 Kuvio 7. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin vastausten keskiarvot koko aineistossa ja jaoteltuna maaseutu- ja kaupunkialueilla asuviin...12 Kuvio 8. Barometrikyselyn vastausten keskiarvot ja hajonnat...13 Kuvio 9. Esitettyjen kehityskohteiden tärkeys Pohjois-Karjalan maaseudulla...14 Taulukot Taulukko 1. Luotaimen kehittäjäpaneelin rakentuminen...8
1 Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen taustaa Tähän raporttiin on tiivistetty Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain- hankkeessa kehitetyn ja testatun kehittämisvälineen toteutustapa ja siitä saadut kokemukset ja tulokset. Luotaimen kehittelyn taustalla on Itä-Suomen yliopiston hanke, jota on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020. Hankkeeseen ovat raportin kirjoittajan lisäksi osallistuneet YTM Hannu Ryhänen ja FT Petri Kahila. Kuvio 1. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen toimintalogiikka Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa maakunnan kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuuskuvaa. Se tukee myös Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa sekä kehittämistoimien suuntaamista. Hankkeessa kehitetty ja kokeiltu Luotain- toimintatapa on prosessi, jossa hyödynnetään sekä tilastoja ja tutkimuksia että kokemus- ja asiantuntijatietoa (kuvio 1). Sen keskeisenä tavoitteena on kytkeä toisiinsa nämä erityyppiset tietolähteet ja sitä kautta saada aikaan jalostettua tietoa kehittämisen suuntaamiseksi. Luotaimen kehittämisen lähtökohtia olivat seuraavat: Se tunnistaa monipuolisesti Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tilan ja muutoksen. Se yhdistää tietoperustan sekä kokemus- ja asiantuntijatiedon. Se perustuu hallinnollisista rajoista riippumattomaan tarkasteluun ja analyysiin. Se on yksinkertainen toistaa. Se esittää tulokset ymmärrettävästi. 5
Maaseutuluotaimelle asetettiin ennakkoon useita tavoitteita. Ensinnäkin sen tulisi tuottaa maaseutubarometri, joka numeerisin arvoin osoittaisi maaseutualueiden tilan monipuolisesti tarkasteltuna. Toiseksi luotainprosessi nostaisi esille kehittämisen kärkikohteita, joihin eri toimijoiden olisi syytä panostaa. Kolmanneksi sen kautta voi tulla esille joitakin ilmiöitä tai kehityssuuntia, joita kannattaa ottaa tarkempaan seurantaan ja analyysiin. Neljänneksi luotaimen tulisi tunnistaa uusia viriäviä elinkeinollisia mahdollisuuksia maaseudulla. Viidenneksi toiminnasta syntyvää tietoa levittämällä maaseudun tunnettuus, näkyvyys ja arvostus lisääntyvät niin Pohjois-Karjalassa kuin koko Suomessa. Pohjois-Karjalan Maaseutuluotain Maaseutubarometri ( kehittämisfiilikset ) Uuden tarpeellisen/tärkeän seurantainformaation esiin nostaminen Kehittämisen terävimmän kärjen tunnistaminen (panosten suuntaamisen kohteet) Maaseudun mahdollisuuksien tunnistaminen (esim. elinkeinot) Uuden tiedon tuottaminen, levittäminen ja maaseudun profiilin nosto Kuvio 2. Pohjois-Karjalan maaseutuluotaimen tavoitteet 6
2 Luotaimen vaiheet Pohjois-Karjalan maaseutuluotain-hankkeen toimenpiteet tiivistyvät seuraavasti: Selvitetään ja arvioidaan maaseudun kehitystä luotaavien erilaisten aineistojen soveltuvuus ja käyttökelpoisuus, joista koostetaan maaseudun tilaa kuvaava kehitystietopaketti tai ajankohtaiskatsaus. Luodaan perusteet toimijaraadille, sen työskentelytavalle ja työkaluille arvioida Pohjois-Karjalan maaseudun kehitystä. Testataan, pilotoidaan ja arvioidaan maaseutuluotaimen toimintaa yhteistyössä keskeisten maaseututoimijoiden kanssa. Tiedotetaan maaseutuluotaimen toimintatavasta ja kokemuksista Pohjois-Karjalan maaseututoimijoille ja laajalle yleisölle sekä kartoitetaan edellytykset maaseutubarometrin jatkuvuudelle. Seuraavaksi avataan tarkemmin eri työvaiheiden toteutusta ja tuloksia. Vaihe 1. Tietoperustan koostaminen Luotaimen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin, koottiin ja koostettiin käyttöön soveltuvaa tietoperustaa. Tavoitteena oli saada aikaiseksi laaja-alainen kuva maaseudun tilasta ja kehityskulusta (mm. aluekehitys, maaseudun yritystoiminta, maa-, metsä-, ja kalatalous, sosiaalinen toimintaympäristö). Tätä varten käytiin laajasti läpi erilaisia ja eri toimijatahojen tuottamia tilastoja (mm. Tilastokeskus, THL, LUKE, SYKE). Näistä lopulta poimittiin ja edelleen muokattiin Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaukseen soveltuvat tiedot (ks. liite 1). Kuvio 3. Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauksen kansilehti 7
Vaihe 2. Asiantuntija- ja kokemuspaneelin luominen Vaiheessa 2 lähdettiin luomaan internet-paneelia, joka olisi Pohjois-Karjalan maaseutualueet laajasti kattava sekä eri toimijoita edustava (kehittäjät, kylät, alkutuotanto, media, politiikka, yritykset). Kohdejoukon valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että henkilöt työtehtäviensä vuoksi tai aktiivisina maaseudun toimijoina seuraavat ja ovat tietoisia maaseutualueiden kehitystilanteesta. Kysymyksessä siten ei ole kuntalais- tai asukaspaneeli vaan kehittäjäpaneeli. Kohdejoukon tunnistamiseksi käytiin järjestelmällisesti läpi eri organisaatioita ja toimijoita Pohjois-Karjalasta. Sen lisäksi hyödynnettiin tutkijoiden paikallistatuntemusta ja verkostoja. Näin toimien kohderyhmäksi lopulta valikoitui 865 henkilöä. Kohdejoukon valintavaiheessa henkilöt jaettiin kehittäjiin, kylien edustajiin, mediatoimijoihin, poliittisiin päättäjiin sekä yritystoimijoihin. Taulukossa 1 on esitettynä kohdejoukko toimijatahoittain, paneeliin ilmoittautuneiden lukumäärä sekä lopulta internet-kyselyyn vastanneet. Taulukko 1. Luotaimen kehittäjäpaneelin rakentuminen Alkuperäinen kohdejoukko (kpl) Ilmoittautuivat paneeliin (kpl) Kyselyyn vastanneet (kpl) Kyselyyn vastanneet (%) Kehittäjät 237 92 51 43 Kylät 49 15 8 7 Media 54 14 5 4 Politiikka 394 74 37 31 Yritykset ja yritysjärjestöt 131 17 17 15 Yhteensä 865 212 118 100 Kyselyyn vastasi 118 henkilöä, joista miesten osuus oli 51 ja naisten 49 prosenttia. Vastanneissa painottuu vanhemmat ikäluokat, sillä yli 50-vuotiaiden osuus on 72 prosenttia (tästä 65 vuotta tai vanhempia 14 prosenttia). 30-49-vuotiaita oli 26 prosenttia ja alle 30 vuotiaita 2 prosenttia. Panelisteista kaksi kolmasosaa asui maaseutumaiseksi luokiteltavilla alueilla ja yksi kolmasosa kaupunkialueilla (käyttäen SYKEn kaupunki-maaseutu paikkatietoperustaista luokittelua, ks. kuvio 4). 8
Ei tietoa 3 % Kaupungin kehysalue 9 % Ydinmaaseutu 27 % Sisempi ja ulompi kaupunkialue 25 % Maaseutu 63 % Harvaan asuttu maaseutu 19 % Maaseudun paikalliskeskus 11 % Kaupungin läheinen maaseutu 6 % Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden asuinaluetyypit (n=116) Kohderyhmän valinnassa käytettä toimijaluokittelua tarkennettiin kyselyssä siten, että vastaajat voivat nimetä itsensä maaseudun kehittäjäksi, maa- ja metsätalousyrittäjäksi, muun toimialan yrittäjäksi, yritystoimijaksi (mutta ei yrittäjä), poliittiseksi päättäjäksi, koulutus- tutkimus- ja innovaatiotoimijaksi, järjestötoimijaksi, yhdistystoimijaksi ja tiedonvälittäjä/mediaalan toimijaksi. Kyselyssä annettiin mahdollisuus vastata myös useamassa roolissa. Kyselyyn vastanneet ilmoittivatkin edustavansa useampaa tahoa siten, että mainintoja eri luokkiin tuli yhteensä 180 kappaletta. Näiden jakauma on esitetty kuviossa 5. 9
Politiikka 18 % Kehittäjät, tiedonvälitys 23 % Järjestö/yhdistys 18 % Yritykset/yrittäjät 26 % Koulutus, tutkimus 15 % Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden roolit, % (118 vastaajan 180 roolia) Vaihe 3. Internet-kysely panelisteille Panelisteille rakennettiin kysely ja sen taustamateriaalina toimi vaiheessa 1 luotu Maaseudun ajankohtaiskatsaus. Aluksi kysyttiin muutamia vastaajaan liittyviä taustatietoja, joilla varmistuttiin alueellisesta ja toimijatahojen kattavuudesta, mutta myös luotiin vertailuasetelma tulevina vuosina tehtäviin uusintakierroksiin. Kysely rakennettiin kolmivaiheiseksi. Ensimmäinen osio käsitti kaikille vastaajille yhteisen maaseutubarometrin, jossa maaseudun tilaa ja kehitystä arvioitiin neljällä osa-alueella (kouluarvosanoin 4-10): 1. Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tila ja kehitys (9 arvioitavaa asiaa) 2. Työ, osaaminen ja elinkeinot Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (9 arvioitavaa asiaa) 3. Palvelut ja sujuva arki Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (9 arvioitavaa asiaa) 4. Asuminen ja ympäristö Pohjois-Karjalan maaseutualueilla (11 arvioitavaa asiaa) Kyselyn toinen osio tukeutui väittämiin, jotka oli rakennettu vastaajaryhmittäin vastaajan ilmoittaman roolin tai roolien mukaisesti. Väittämiä arvioitiin asteikolla eri samaa. Kyselyn kolmas kokonaisuus oli kaikille yhteinen käsitellen maaseudun tulevaisuutta. Siinä arvioitiin valmiiksi esitettyjen 32 kehittämistoimen tärkeyttä ja lisäksi pyydettiin vapaasti esittämään kolme tärkeintä Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisen kärkiasiaa. Kyselyvaiheen alustavat tulokset esiteltiin ja niiden sisältöä pohdittiin yhdessä Pohjois- Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman ohjausryhmässä Liperissä 29.9.2017. 10
3 Tulokset Ensimmäinen Pohjois-Karjalassa pilotoitu luotainkierros antaa maaseudulle kouluarvosanaksi 6,6 (kuvio 6). Pääteemoista maaseudun tila nähdään parhaimmaksi palvelujen ja sujuvan arjen kohdalla (arvosana 6,9) sekä asumisessa ja ympäristössä (arvosana 6,8). Eniten kehitettävää nähtiin olevan työssä, osaamisessa ja elinkeinoissa (arvosana 6,3). 10 9 8 Arvosana 7 6,5 6,3 6,9 6,8 6,6 6 5 4 Tila ja kehitys Työ, osaaminen ja elinkeinot Palvelut ja sujuva arki Asuminen ja ympäristö Yhteensä Kuvio 6. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin tulosten keskiarvot teemoittain (asteikko 4-10) Kun teemojen sisältöjä katsotaan tarkemmin, parhaimmat arvosanat maaseutu saa turvallisuudesta asuinpaikkana, luonnonympäristön monimuotoisuudesta ja suojelutilanteesta sekä kyvystä tarjota hyvät puitteet elämälle (kuvio 7). Myös kaupungin läheisen maaseudun tilanne houkuttelevien asuinpaikkojen tarjoajana koetaan hyväksi ja alueet elinvoimaisiksi. Sitä vastoin heikkoimmiksi arvioidaan maaseutualueiden markkinointi, harvaan asutun maaseuduin elinvoimaisuus, maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä sekä osaamisen siirtyminen maaseudun elinkeinoelämän tarpeisiin. Tuloksia tarkasteltiin myös vastaajan asuinpaikan mukaisesti kaupunki-maaseutujaottelulla (kuvio 7). Jako perustuu vastaajan ilmoittamaan asuinosoitteensa postinumeroon, joka sijoitettiin kaupunki-maaseutujaotteluun SYKEN paikkatietoperustaisen aluetypologian mukaisesti. Käytännössä kaupunkiluokkaan sijoittuvat Pohjois-Karjalasta vain Joensuun kantakaupunkialueella ja sen läheisellä kehysalueella asuvat henkilöt. Vastausten keskiarvojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin riippumattomien ryhmien t-testillä. Kaupunkiasukkaat arvioivat maaseudulla asuvia myönteisemmin maaseututoimijoiden yhteistyötä, luonnonvarojen monipuolista tuotannollista käyttöä, Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuutta, mikroyritystoiminnan kehitystilannetta maaseudulla, omistajan ja sukupolvenvaihdosten etenemistä maaseutualueilla, maaseutualueiden huomiointia maakunnan kehittämisessä ja alueiden aktiivista markkinointia asuinpaikkoina. Vastaavasti harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuuden arvioivat myönteisemmäksi maaseudulla asuvat. 11
Kouluarvosana 4 5 6 7 8 9 10 Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden luonnonvarojen ja arvojen suojelun tilanne Koko aineisto Kaupunki Maaseutu Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus Maaseutualueiden yhteisöllisyys Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Kuntakeskusten elinvoimaisuus Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä* Paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen Maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden markkinointi kesämökkeilykohteena Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Luonnonvarojen monipuolinen tuotannollinen käyttö* Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuus* Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla Mikroyritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla* Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla* Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä* Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus* Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina* Kuvio 7. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin vastausten keskiarvot koko aineistossa, ja jaoteltuna maaseutu- ja kaupunkialueilla asuviin (*ero tilastollisesti merkitsevä p<0.05) 12
Kuviossa 8 on esitetty pääteemojen alla kysytyt asiat nelikentässä, jonka lohkot muodostuvat vastausten keskiarvon ja keskimääräisen hajonnan perusteella (x- ja y-akselit). Kuvio osoittaa ensinnäkin asian saaman arvosanan, mutta lisäksi vastausten hajonnan. Näin vastaukset voidaan sijoittaa neljään lohkoon. Palveluihin ja sujuvaan arkeen liittyvät vastaukset saavat usein parhaimmat arvosanan jopa yli kahdeksan. Näiden kohdalla vallitsee myös suurin yksimielisyys. Sen sijaan maaseudun työhön, osaamisen ja elinkeinoihin liittyvät asiat saavat tyypillisesti arvosanaksi vain reilut kuusi ja tästä ollaan varsin yksimielisiä. Asumiseen ja ympäristöön liittyvissä asiassa on myös korkeita arvosanoja, mutta vastaavasti myös hyvin heikkoja. Vastausten hajonta on keskimääräistä tasoa. Maaseudun tilaa ja kehitykseen linkittyvät asiat sijoittuvat vastausten keskiarvon alapuolelle. Sieltä löytyy yksimielisyyttä, mutta myös aineiston suurimmat hajonnat. Keskiarvotasolle sijoittuu arvio maaseudun keskustaajamien tilasta palvelujen keskuspaikkana ja asiasta ollaan eniten samaa (vastausten hajonta pienin). 1,5 Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla Teemat Palvelut ja sujuva arki Maaseudun tila ja kehitys 1,4 Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Työ, osaaminen ja elinkeinot Asuminen ja ympäristö Vastausten hajonta 1,3 1,2 1,1 Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Maaseutualueiden luonnonvarojen ja arvojen suojelun tilanne Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle 1 Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus 0,9 4 5 6 7 8 9 10 Vastausten keskiarvo Kuvio 8. Barometrikyselyn vastausten keskiarvot ja hajonnat (kuvion luettavuuden vuoksi vain äärimmäiset arvot on otsikoitu) 13
Pohjois-Karjalan maaseutualueiden kehittämiskohteita selvitettiin ensinnäkin kysymällä valmiiksi nimettyjen kehitysteemojen tärkeyttä asteikolla ei tärkeä - erittäin tärkeä (kuvio 9). Jos asiasta ei ollut käsitystä, vastausvaihtoehtona oli myös en osaa sanoa. Kaikki esitetyt toimet saivat suuren kannatuksen. Erittäin tärkeiden kohteiden kärkeen nousivat jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen, etäyhteyksiin perustuvan maaseudun, palvelutarjonnan kehittäminen, elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen, luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen ja luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen. Vähiten tärkeimmiksi kehityskohteiksi katsottiin alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen, monipuolisen hevostalouden edistäminen ja vuohitalouden kehittäminen. % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen Etäyhteyksiin perustuvan maaseudun palvelutarjonnan kehittäminen Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen Luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen Paikkariippumattomaan tietotyöhön liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Yritysryhmätoiminnan edistäminen Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus Marjanviljelypinta-alan lisääminen ja sen jatkojalostuksen kehittäminen Saimaan järvilohen kutualueiden kehittäminen ja kannan vahvistaminen Metsäpalveluyrittäjyyden edistäminen Vähempiarvoisiksi katsottujen kalojen jatkojalostuksen Luomuviljelyn pinta-alan lisääminen Maataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen Puun energiakäytön lisääminen Maidontuotannon kehittäminen Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen Isojen järvivesistöjen kalakantojen vahvistaminen ja saaliskoon kasvattaminen Sienten jatkojalostuksen kehittäminen Osuuskuntatoiminnan edistäminen Hunajantuotannon kehittäminen Pohjois-Karjalan metsien luomusertifiointi Erikoispuulajien kasvatustoiminnan laajentaminen Laajamittainen koivumahlantuotanto Järviruon hyödyntäminen eri tavoilla mm. rakentamisessa ja energiantuotannossa Lemmikkieläinten ruokatuotannon kehittäminen Laajamittainen pihkan keräys ja jatkojalostus Lammastalouden kehittäminen Pakurikäävän ymppäystoiminnan laajentaminen Alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen (mm. oluen, viskin ja ginin tuotanto) Monipuolisen hevostalouden edistäminen Vuohitalouden kehittäminen Erittäin tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei tärkeä Kuvio 9. Esitettyjen kehityskohteiden tärkeys Pohjois-Karjalan maaseudulla (n=103-117) Kyselyssä oli mahdollista esittää myös vapaasti enintään kolme tärkeintä lähitulevaisuudessa tärkeää kehitettävää asiaa Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Vastausten kärki sijoittuu seuraaviin teemoihin: 1) Eri tyyppisten alueiden hyvä saavutettavuus Liikenneyhteyksien ja infran pitäminen kunnossa 14
Datayhteyksien kehittäminen niin että etätyö on mahdollista jokapaikassa Digitalisaation tuominen pienyritysten käyttöön (tuotteiden markkinointi ja verkkokaupat) 2) Matkailun edistäminen Luontomatkailukohteiden viennin lisääminen ja hyvien yhteyksien luominen Terveysmatkailu Maaseudun näkymättömän väestön tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu heitä varten Palvelut ja paketit kuntoon. Luonto- ja hiljaisuusmatkailu. Kyläyhteisöjen toimiminen osana matkailua (mm. tapahtumat, paikalliset tavat, erilaisten "itsestäänselvyyksien" tuotteistaminen. Maaseutumatkailun kehittäminen kv- asiakkaiden tarpeisiin Luontomatkailu brändin kirkastaminen ja markkinointi 3) Toimijayhteistyö Yrittäjien keskinäinen sekä yrittäjien ja julkishallinnon välinen yhteistyö Kunnan ja maaseutuyrittäjien yhteinen visiointi. Hanketoiminnassa on useita hanketoimijoita, joiden tulisi yhteistyössä kehittää koko maakuntaa Lisäksi useissa vastauksissa käsiteltiin palvelujen saatavuuden turvaamista, maaseutualueiden markkinoinnin kehittämistä, luonnontuotteiden jatkojalostusta, maaseutuyrittäjyyden tukemista ja kuntakeskusten elinvoimaisuuden kehittämistä. Eri vastaajaryhmille suunnattujen kysymysten vastausjakaumat löytyvät liitteestä 3. Näitä käsiteltiin ja tulkittiin tarkemmin Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman ohjausryhmän työpajassa. Ohessa muutamia poimintoja vastauksista: Poliittisten päättäjien mukaan kunnilla on vahva halu tukea aktiivisia kylätoimijoita. Kehittäjät pitävät yritysten yhteistyötä menestymisen avaimena. Yhdistystoimijat pitävät toimintaa harrastusluonteisena ja sellaisena sen halutaan säilyvän Maaseudulla asuvien nuorten kouluttautumismahdollisuuksia tulisi tutkimus-, koulutus.- ja innovaatiotoimijoiden mielestä parantaa. Myös korkean osaamisen siirtoa maaseudun elinkeinoelämän hyväksi tulisi tehostaa Alkutuottajien mielestä nuoria tulisi tehokkaammin ohjata maa- ja metsätalousyrittäjiksi Yritystoimijoiden mielestä työhyvinvointia edistävää toimintaa on liian vähän maaseudulla. 15
4 Luotaimen kehittäminen ja toiminnan juurruttaminen Panelistien taustamateriaaliksi tuotettuun Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaukseen vastaajat tutustuivat verraten tunnollisesti. Vain 14 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei tutustunut siihen lainkaan. Katsauksen vaikutukset vastauksiin arvioitiin melko lailla maltillisiksi. Runsas 2/3 arvioi, että sen vaikutus oli vastauksiin kohtalainen tai vähäinen. Eri tietolähteisiin tukeutuvaa maaseudun katsausta pidettiin kiinnostavana, jossa tiedot oli selkeästi esitetty. Sillä todettiin olevan myös uutuusarvoa, joskin monen mielestä sitä olisi voinut olla enemmänkin. Katsauksen ulkoasua pidettiin useimmiten hyvänä. Panelistien arvioiden ja toimijoilta saadun muun palautteen perusteella voi todeta, että maaseutualueiden näkökulmasta tehdylle laaja-alaiselle ajankohtaiskatsaukselle oli ja on tilausta. Sen kytkentä kyselyn kysymyksiin jäi kuitenkin verraten hennoksi. Alun perin katsauksessa oli tarkoitus hyödyntää niin tilastoja, katsauksia, hankekoosteita, seurantatietoja, tutkimus yms. materiaalia. Lopulta katsaus tukeutui lukuisaan määrään erilaisia ja eri tahojen tuottamia tilastoja. Katsauksen koostamisessa voidaankin nostaa jatkokehittämisen kysymyksiksi seuraavat: Tulisiko katsauksen sisältää enemmän tulkintaa ja analyysia? Tulisiko katsauksen perustua monipuolisempaan aineistoon/tietoperustaan? Tulisiko katsauksen linkittyä vahvemmin kyselyyn? Tulisiko katsauksessa olla enemmän vertailutietoa muihin maakuntiin ja koko Suomeen? Mikä katsauksen sopiva rooli on jatkossa luotainprosessissa? Päivitetäänkö, muutetaanko ja miltä osin Kokemus- ja asiantuntijaosio tukeutui sähköiseen kyselyyn. Kokemuksen mukaan kysely toimi hyvin niin teknisesti kuin sisällöllisesti. Barometriosion kouluarvosana-asteikko osoittautui helpoksi ja selkeäksi ymmärtää. Vastaajaryhmittäiset väittämät välittävät ajatuksia kentältä, mutta tämän tiedon käsittelyssä ja hyödyntämisessä on vielä jatkopohdittavaa. Yksi tapa olisi järjestää ryhmäkohtaisia työpajoja, jossa vastauksia tulkittaisiin ja pohdittaisiin niiden perustalta jatkotoimia. Toisena tapana voisi olla tietojen välittäminen kyseisestä toimintaa kehittävälle ja koordinoivalle kehittämisorganisaatiolle jatkotyöstettäväksi. Kysely- ja asiantuntijaosion jatkopohdintakysymykset voi tiivistää seuraavasti: 16
Missä määrin kyselyn kysymykset pysyvät samana, miltä osin muutetaan? Kuka tai mikä määrittää kysymysten muutostarpeen? Millä toimintatavalla/menettelyllä saadaan eniten hyötyä eri vastaajaryhmiltä saadusta informaatiosta Miten vastaajapaneelin kokoa saadaan kasvatettua, ja nykyiset panelistin sitoutettua toimintaan. Laajempi panelistijoukko mahdollistaisi tarkempaa tilastollista-analyysia tuloksista? Luotaimen kokeiluvaiheen jälkeen toiminnasta ja sen tuloksista tiedottaminen on tärkeää toimijoiden sitouttamisen ja tiedon leviämisen vuoksi. Keskeisenä kohderyhmänä tässä on jo mukana olevat internet-paneelin jäsenet. Heidän motivointi antaa edellytykset luotaintoiminnan jatkamiseen, mutta he ovat myös avaininformantteja tiedon levittämisessä omassa organisaatiossaan ja sidosryhmilleen. Tavoitteena voi myös pitää sitä, että seuraavalla luotain-kierroksella internet-paneelin koko on suurempi, mikä tuo lisää mahdollisuuksia ja tarkkuutta tulosten analyysiin. Tiedottamista ja sitouttamista on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus toteuttaa seuraavasti: Laaditaan ja julkaistaan luotainhankkeen aikana kertyneestä aineistosta, tuloksista ja kokemuksista laajasti levitettävä laadukas julkaisu. Toteutetaan maakunnan kattava työpajakiertue esimerkiksi uuden maaseudun kehittämisohjelman valmistelun yhteydessä. Hyödynnetään ja jatkojalostetaan luotaimen tuloksia käynnissä olevissa tai uusissa kehittämishankkeissa. Tiedotetaan tuloksista eri foorumeilla (tiedotusvälineet, blogit, some ) Toistetaan luotain/barometri jatkossa 1-2 vuoden välein. Maaseutuluotainkokeilu onnistui tavoitellusti. Toimintaa kuitenkin voi ja pitääkin edelleen kehittää siten, että se parhaiten tuottaa sitä informaatiota, mitä maaseutualueiden ja laajemminkin aluekehittämisessä tarvitaan. 17
Sukupuoli Ikä Liite 2. Luotain-kyselylomake Mies Nainen 15-29 30-49 50-64 65- Kotikunta Asuinalueen postinumero Missä roolissa tai rooleissa vastaat kysymyksiin (voit valita useamman vaihtoehdon) Maaseudun kehittäjä Maa- /metsätalousyrittäjä Muun toimialan yrittäjä (ei maa- ja metsätalous) Yritystoimija (ei yrittäjä) Poliittinen päättäjä Koulutus/tutkimus/innovaatiotoimija Järjestötoimija Yhdistystoimija Tiedonvälittäjä, media-alan toimija Seuraavaksi esitetään muutamia Pohjois-Karjalan maaseutua käsitteleviä asiakokonaisuuksia. Arvioi esitettäviä asioita kouluarvosanoin 4-10. Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tila ja kehitys Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus Kuntakeskusten elinvoimaisuus Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuus 4 5 6 7 8 9 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä Työ, osaaminen ja elinkeinot Pohjois-Karjalan maaseutualueilla Paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen Luonnonvarojen monipuolinen tuotannollinen käyttö Mikroyritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla 10 erinomainen 4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen 1 2 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla Palvelut ja sujuva arki Pohjois-Karjalan maaseutualueilla Maaseutualueiden yhteisöllisyys Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle 4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen Asuminen ja ympäristö Pohjois-Karjalan maaseutualueilla Maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina Maaseutualueiden markkinointi kesämökkeilykohteena Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Maaseutualueiden luonnonvarojen ja arvojen suojelun tilanne 4 5 6 7 8 9 10 huono välttävä kohtalainen tyydyttävä hyvä kiitettävä erinomainen Seuraavaksi esitetään väittämiä. Ne valikoituvat panelistin vastaajaroolin mukaisesti. 3 4
Käytettävä asteikko on eri... samaa. Arvioi yrittäjyyttä koskeviä väittämiä - OSA I Maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen Maaseudun yrittämisessä on hyvä vire päällä Maaseudun kuntakeskukset ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja Maaseudun haja-asutusalueet ovat hyviä yrittäjyyden paikkoja Yrittäjien tekemisen asenne on vahva maaseudulla Maaseudun yrittäjien yritysosaaminen on vahvaa Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt maaseudulla Maaseudun yrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi Paikalliset yrittäjät luottavat toisiinsa Paikallisten yritysten keskinäinen yhteistyö on tiivistä Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea eri eri neutraali kanta samaa samaa Arvioi yrittäjyyttä koskeviä väittämiä - OSA II Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Leader toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Pankkirahoitusta on riittävästi saatavilla yritystoimintaan Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi Työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi saatavilla Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi Yrittäjien on vaikea saada osaavaa työvoimaa Yrityksen sijainti maaseudulla ei vaikuta sen menestymiseen Markkinointiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa Kasvuun on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa Vientiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa eri eri neutraali kanta samaa samaa Yritysten neuvonta on riittävää ja asiantuntevaa 5 6 Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA I Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois- Karjalassa Pohjois-Karjalan peltoalueet ovat tehokkaassa tuotannollisessa käytössä Maa- ja metsätalousyrittäjien yritysosaaminen on vahvaa Maa- ja metsätalousyrittäjien kasvuhakuisuus on lisääntynyt Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi Paikalliset maa- ja metsätalousyrittäjät luottavat toisiinsa Paikallisten maa- ja metsätalousyritysten yhteistyö on tiivistä Maa- ja metsätalousyritysten neuvonta on riittävää Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä ympäristöongelmia Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä Maa- ja metsätalouden tukirahoitus toimii sujuvasti eri eri neutraali kanta samaa samaa metsätalousyrittäjiksi Maa- ja metsätalousyrittäjän on vaikea saada osaavaa työvoimaa Maa- ja metsätalousyritysten omistajanja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi Yrittäjän ja/tai työntekijöiden työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi Maa- ja metsätalouden digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Pohjois-Karjalan metsävarojen käyttötapoja on monipuolistettava Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA III Pohjois-Karjalan luomuviljelypinta-alaa on lisättävä edelleen eri eri neutraali kanta samaa samaa Arvioi alkutuotannon harjoittamista koskevia väittämiä - OSA II Maaseudun nuoria on ohjattava tehokkaammin maa- ja eri eri neutraali kanta samaa samaa Investointituki on edistänyt kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamista Uusiutuviin energiaratkaisuihin on saatavilla riittävästi tukea ja neuvontaa Yhteistyö maaseutuviranomaisten 7 8
kanssa toimii hyvin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Yritysten neuvonta on riittävää maaseutualueilla Leader toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää Paikalliset pankit myöntävät riittävästi maa- ja metsätalousyrittäjälle lainaa Arvioi yritystoiminnan harjoittamista koskevia väittämiä - OSA I Maaseudun toimintaympäristö on yritysystävällinen Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä Maaseudun kuntakeskukset on hyviä yritystoiminnan paikkoja Maaseudun haja-asutusalueet ovat hyviä yritystoiminnan paikkoja Yritysten tekemisen asenne on vahva maaseudulla Osaaminen maaseudun yrityksissä on vahvaa Yritysten kasvuhakuisuus on lisääntynyt maaseudulla Maaseudun yritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi Paikalliset yritykset luottavat toisiinsa Paikallisten yritysten keskinäinen yhteistyö on tiivistä Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea eri eri neutraali kanta samaa samaa Arvioi yritystoiminnan harjoittamista koskevia väittämiä - OSA II Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yritysrahoitusta on helppo hyödyntää maaseutualueilla Leader toimintaryhmien yritysrahoitusta on helppo hyödyntää maaseutualueilla Pankkirahoitusta on riittävästi saatavilla yritystoimintaan maaseutualueilla Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi maaseutualueilla Työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi saatavilla maaseutualueilla Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi maaseutualueilla Maaseudun yrityksiin on vaikea saada osaavaa työvoimaa Yrityksen sijainti maaseudulla ei vaikuta sen menestymiseen Maaseutuyritysten markkinointiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa Maaseutuyritysten kasvuun on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa Maaseutuyritysten vientiin on saatavissa hyvin tukea ja neuvontaa eri eri neutraali kanta samaa samaa 9 10 Arvioi poliittista päätöksentekoa koskevia väittämiä Kunnan päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä Maaseutualueiden kehittäminen on olennainen osa kunnan kehittämisstrategiaa Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä Kunnan keskustaajama on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden keskuspaikka Kunnassa panostetaan myös hajaasutusalueiden kehittämiseen Kunnan maaseutualueiden kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan Kuntakeskuksen kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan Kunnan yritysilmapiiri on parantunut Kunnalla on halua toimia tiiviissä yhteistyössä Leader-toimintaryhmän kanssa Kunnalla on vahva halu tukea aktiivisia kyliä ja kyläyhdistyksiä eri eri Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA I Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa Maaseutualueiden kehityksen keskeisenä eri eri neutraali kanta neutraali kanta samaa samaa samaa samaa moottorina ovat kehittämishankkeet Maaseutuyritysten innovaatiotoiminta ja ympäristöt ovat parantuneet viime vuosina Pohjois-Karjalan maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen Maaseutusijainnilla ei ole merkitystä yrityksen menestymiseen Yritysten kasvuhakuisuus on vahvistunut maaseudulla Maaseutuyritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi Arvioi maaseutualueiden kehittämistä koskevia väittämiä - OSA II Maaseutuyritysten yhteistyö on menestymisen avain Maaseutualueiden kehitystä edistävät vahvasti julkiset tuet Maaseutuyrittäjien ja -yritysten on vaikea saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat yritysten kehittämistoiminta Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat poikkeukselliset yrittäjätyypit Maaseutualueiden kehityksenä ajurina ovat sen kehittyvät yritysryhmät eri eri neutraali kanta samaa samaa 11 12
Arvioi koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa koskevia väittämiä Maaseutualueiden koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä Maaseudulla asuvien 17-24-vuotiaiden nuorten koulutusmahdollisuuksia tulisi parantaa Verkko-opinnot paikkaavat hyvin koulutustarjonnan paikallisia puutteita Maaseutualueiden yritysten osaamistason varmistamiseksi nykyiset koulutusmahdollisuudet ovat riittäviä Pohjois-Karjalan yrityskoulutus reagoi ja vastaa hyvin yritysten välittömiin kehittämisja osaamistarpeisiin Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu pystyy hyvin vastaamaan maaseutualueiden koulutustarpeisiin Biotalousosaamisen koulutusta tulee kehittää laaja-alaisesti eri oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyönä Monipuolista metsätalousosaamisen eri tason koulutusta on hyvin tarjolla Pohjois- Karjalassa Luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä koskevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi lisätä Pohjois- Karjalassa Korkean osaamisen siirtoa elinkeinoelämän tarpeisiin tulisi tehostaa maaseutualueilla Maaseutualueilla toimivien yritysten panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat liian vähäisiä Pohjois-Karjalan maaseudun innovaatioympäristöt ovat hajanaisia ja vailla systemaattista kehittämistapaa eri eri neutraali kanta samaa samaa Arvioi yhdistystoimintaa koskevia väittämiä Yhdistysten toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Yhdistystoiminta tunnistaa parhaiten paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet Maaseudun yhdistystoiminta aktivoi parhaiten paikallisia ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan Yhdistystoiminnan aktiivisuus maaseudulla on hiipumassa Maaseudun yhdistystoimintaan saadaan helposti mukaan uusia nuoria jäseniä Maaseudun yhdistystoiminta on harrastustoimintaa eikä siitä pidä tehdä ammattimaista toimintaa Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä Arvioi järjestötoimintaa koskevia väittämiä Järjestötoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä Järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Järjestöjen koulutus- ja neuvontatoiminta täydentää hyvin muiden maaseututoimijoiden palvelutarjontaa Järjestöt ovat kyenneet kohdentamaan toiminnan maaseudun keskeisiin eri eri eri eri neutraali kanta neutraali kanta samaa samaa samaa samaa 13 14 kehittämistarpeisiin Järjestötoiminta aktivoi maaseudun asukkaita osallistumaan yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan Järjestötoiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa maaseudun monien sosiaalisten ongelmien ratkaisuun Järjestötoiminta täydentää erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa Järjestötoiminta on uusiutumiskykyistä ja vastaa hyvin maaseudun uusiin kehittämishaasteisiin Arvioi tiedonvälittäjän näkökulmasta seuraavia väittämiä Pohjois-Karjalan erilaiset maaseutualueet ovat hyvin esillä maakunnan eri tiedotusvälineissä Pohjois-Karjalan maaseutu on valtakunnallisesti tunnettu Uutisointi Pohjois-Karjalan maaseudusta on negatiivissävytteistä Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois- Karjalassa Maaseudun yritystoiminnassa on hyvä vire päällä Kuntien päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä Kunnissa panostetaan myös hajaasutusalueiden kehittämiseen eri eri neutraali kanta samaa samaa Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa Yhdistysten ja järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Sitten katse maaseudun tulevaisuuteen... Kuinka tärkeitä seuraavat kehitysteemat ovat mielestäsi Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämistoiminnassa seuraavan kahden vuoden aikana? (OSA 1) Puun energiakäytön lisääminen Pohjois-Karjalan metsien luomusertifiointi Metsäpalveluyrittäjyyden edistäminen Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen kehittäminen (mm. luonnonyrtit, marjat, sienet) Laajamittainen koivumahlantuotanto Laajamittainen pihkan keräys ja jatkojalostus lääkeaineiksi Pakurikäävän ymppäystoiminnan laajentaminen Erikoispuulajien kasvatustoiminnan laajentaminen Isojen järvivesistöjen kalakantojen vahvistaminen ja saaliskoon kasvattaminen Vähempiarvoisiksi katsottujen kalojen jatkojalostuksen kehittäminen (mm. lahna, särki, ruutana, kuore, kiiski) Saimaan järvilohen kutualueiden kehittäminen ja kannan vahvistaminen Luomuviljelyn pinta-alan lisääminen Luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus 1 2 ei vähän tärkeä tärkeä 3 melko tärkeä 4 erittäin tärkeä En osaa sanoa 15 16
Marjanviljelypinta-alan lisääminen ja sen jatkojalostuksen kehittäminen Hunajantuotannon kehittäminen Kuinka tärkeitä seuraavat kehitysteemat ovat mielestäsi Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämistoiminnassa seuraavan kahden vuoden aikana? (OSA 2) Lammastalouden kehittäminen Vuohitalouden kehittäminen Monipuolisen hevostalouden edistäminen Sienten jatkojalostuksen kehittäminen Järviruon hyödyntäminen eri tavoilla mm. rakentamisessa ja energiantuotannossa Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen Lemmikkieläinten ruokatuotannon kehittäminen Maataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen Maidontuotannnon kehittäminen Alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen (mm. oluen, viskin ja ginin tuotanto) Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen Osuuskuntatoiminnan edistäminen Yritysryhmätoiminnan edistäminen Paikkariippumattomaan tietotyöhön liittyvään koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Etäyhteyksiin perustuvan maaseudun palvelutarjonnan kehittäminen 1 2 ei vähän tärkeä tärkeä 3 melko tärkeä 4 erittäin tärkeä En osaa sanoa Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä kehitettävää asiaa ( keihäänkärkeä ) Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi? (voivat olla aiemmin kyselyssä esille tulleita tai aivan jotain muuta) 1. 2. 3. Panelisteille lähetetyn viestin liitteenä oli tilastoihin perustuva Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaus. Muutama kysymys tästä lopuksi... Tutustuitko Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsaukseen ennen kyselyyn vastaamista? En lainkaan Hieman Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin 17 18 Millainen vaikutus Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsauksella oli vastauksiisi? ei vaikutusta vähäinen vaikutus kohtalainen vaikutus suuri vaikutus en osaa sanoa Arvio Pohjois-Karjalan maaseudun ajankohtaiskatsausta seuraavien osa-alueiden osalta heikko/välttävä tyydyttävä hyvä kiitettävä Kiinnostavuus Tietojen selkeys Ulkoasu Uutuusarvo Tässä voit vapaasti kertoa esim. Pohjois-Karjalan maaseutualueiden nykytilasta, tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista tai maaseutupaneeliin liittyvistä ajatuksista. 19
Liite 3. Vastaajaryhmäkohtaiset väittämät
Alkutuottajat (n=21) Pohjois-Karjalan metsävarojen lopputuotteiden jalostusarvoa on nostettava merkittävästi Pohjois-Karjalan metsävarojen käyttötapoja on monipuolistettava % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ympäristösopimukset ovat edistäneet ympäristönhoitoa ja ympäristöjen säilyttämistä Maaseudun nuoria on ohjattava tehokkaammin maa- ja metsätalousyrittäjiksi Maa- ja metsätalouden ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittäviä ympäristöongelmia Maa- ja metsätaloudella on tunnustettu vahva asema elinkeinona Pohjois-Karjalassa Maa- ja metsätalousyrittäjän on vaikea saada osaavaa työvoimaa Maa- ja metsätalousyritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan riittävästi Maa- ja metsätalousyritysten neuvonta on riittävää Maa- ja metsätalouden digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua Paikalliset maa- ja metsätalousyrittäjät luottavat toisiinsa Maa- ja metsätalousyrittäjien yritysosaaminen on vahvaa Pohjois-Karjalan peltoalueet ovat tehokkaassa tuotannollisessa käytössä Maa- ja metsätalousyrittäjien kasvuhakuisuus on lisääntynyt Yrittäjäosaamista vahvistavaa koulutusta on tarjolla riittävästi Maa- ja metsätalouden tukirahoitus toimii sujuvasti Paikallisten maa- ja metsätalousyritysten yhteistyö on tiivistä Yrittäjän ja/tai työntekijöiden työhyvinvointia edistävää toimintaa on riittävästi Paikallisten yritysryhmien perustamiseen on saatavilla riittävästi tukea Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjien investointitaso on riittävä kilpailukyvyn turvaamiseksi samaa samaa neutraali kanta eri eri
Politiikkatoimijat (n=32) Kunnalla on vahva halu tukea aktiivisia kyliä ja kyläyhdistyksiä Kunnalla on halua toimia tiiviissä yhteistyössä Leader-toimintaryhmän kanssa % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman edistämistä Maaseutualueiden kehittäminen on olennainen osa kunnan kehittämisstrategiaa Kunnan keskustaajama on taloudellisen toimeliaisuuden ja yrittäjyyden keskuspaikka Kunnan päätöksenteossa painotetaan maaseutualueiden merkitystä tärkeänä elinvoimatekijänä Kunnan yritysilmapiiri on parantunut Kunnassa panostetaan myös haja-asutusalueiden kehittämiseen Kuntakeskuksen kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan Kunnan maaseutualueiden kehitys on edennyt myönteiseen suuntaan samaa samaa neutraali kanta eri eri
Kehittäjät (n=32) Maaseutuyritysten yhteistyö on menestymisen avain Maaseutualueiden kehitystä edistävät vahvasti julkiset tuet % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat poikkeukselliset yrittäjätyypit Maaseutualueiden kehityksen keskeisenä moottorina ovat kehittämishankkeet Maaseutualueiden kehityksen ajurina ovat yritysten kehittämistoiminta Maaseutualueiden kehittämisessä eri toimijatahot tekevät hyvää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa Maaseutualueiden kehityksenä ajurina ovat sen kehittyvät yritysryhmät Pohjois-Karjalan maaseudun toimintaympäristö on yrittäjäystävällinen Maaseutusijainnilla ei ole merkitystä yrityksen menestymiseen Maaseutuyritysten innovaatiotoiminta ja ympäristöt ovat parantuneet viime vuosina Maaseutuyritysten investointitaso on riittävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi Maaseutuyrittäjien ja -yritysten on vaikea saada koulutettua ja osaavaa työvoimaa Yritystoiminnan digitalisointiin on saatavilla hyvin asiantuntija-apua maaseutualueilla Yritysten kasvuhakuisuus on vahvistunut maaseudulla samaa samaa neutraali kanta eri eri
Yhdistystoimijat (n=21) Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Maaseudun yhdistystoiminta aktivoi parhaiten paikallisia ihmisiä yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan Yhdistystoiminnan aktiivisuus maaseudulla on hiipumassa Yhdistystoiminta tunnistaa parhaiten paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet Maaseudun yhdistystoiminta on harrastustoimintaa eikä siitä pidä tehdä ammattimaista toimintaa Yhdistysten toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Maaseudun yhdistystoimintaan saadaan helposti mukaan uusia nuoria jäseniä samaa samaa neutraali kanta eri eri
Järjestötoimijat (n=11) Järjestötoiminnalla on merkittävä rooli maaseudun kehittämisessä ja kehittymisessä Järjestötoiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa maaseudun monien sosiaalisten ongelmien ratkaisuun % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Järjestötoiminta aktivoi maaseudun asukkaita osallistumaan yhteiseen tavoitteelliseen toimintaan Järjestötoiminta täydentää erinomaisesti maakunnallista palvelutarjontaa Järjestöjen koulutus- ja neuvontatoiminta täydentää hyvin muiden maaseututoimijoiden palvelutarjontaa Järjestöjen toiminta ja rooli tunnistetaan hyvin maaseutualueiden kehittämisessä Järjestöt ovat kyenneet kohdentamaan toiminnan maaseudun keskeisiin kehittämistarpeisiin Järjestötoiminta on uusiutumiskykyistä ja vastaa hyvin maaseudun uusiin kehittämishaasteisiin samaa samaa neutraali kanta eri eri