TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen vaikuttavuuden ja siihen liittyvien tekijöiden tutkimukseen keskittyvä hanke. Tutkimushankkeen syksyllä 2006 aloitettu ensimmäinen vaihe on parhaillaan käynnissä. Hankkeen toteutuksesta vastaa VTT, jonka lisäksi yhteistyössä on mukana laaja joukko muita toimijoita, kuten rakentamis- ja pelastusviranomaiset sekä sprinkleri-, kiinteistö- ja vakuutusalat. HANKKEEN TAUSTA Palokuolemien vähentäminen on eräs kansallisia tavoitteitamme. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmassa [1] on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä se, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Onnettomuuksien vähentämisen osalta tavoite on konkretisoitu niin, että Suomen tulee nousta kaikilla onnettomuussektoreilla vuoteen 2012 mennessä viiden parhaimman maan joukkoon eurooppalaisessa turvallisuusvertailussa. Palokuolemien osalta tämä merkitsisi hyvin huomattavaa parannusta nykytilanteeseen verrattuna: palokuolemien määrän tulisi vähentyä alle kolmasosaan nykyisestä. Palokuolemat keskittyvät asuntoihin. Palokuolemien vähentäminen tarkoittaa siis asumisen paloturvallisuuden parantamista. Keinoja etsittiin mm. viime syksynä laajaa julkisuutta saaneessa muistiossa Asumisen paloturvallisuuden edistäminen, jonka pohjalta valmistellun toimenpidesuunnitelman toteutus on jo käynnistetty [2]. Tavoitteen saavuttaminen tulee varmastikin edellyttämään useiden eri keinojen käyttöä. Eräs muistiossa ehdotetuista keinoista on erityisten riskiryhmien asuntojen suojaustason parantaminen automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Osa tiedotusvälineistä esitti asian kuitenkin sellaisessa muodossa, että kaikki asuinrakennukset halutaan varustaa sprinklerilaitteistoilla. Seurannut julkinen keskustelu oli vilkasta. Puheenvuoroista ilmeni kuitenkin myös runsaasti aitoa kiinnostusta sprinklauksen käyttöön kotien paloturvallisuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä Suomesta on kerääntynyt jo jonkin verran aineistoa asuntosprinklaukseen liittyen ja nyt olisi hyvä aika tehdä yhteenvetoa näistä kertyneistä kokemuksista sekä verrata Suomen tilannetta myös ulkomaisiin kokemuksiin. Jotta tilastollisia tarkasteluja voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella, aineistoa tulisi olla riittävän paljon saatavilla. Toisaalta aineiston pienuus mahdollistaa sen, että sattuneita tapauksia voidaan soveltuvin osin tarkastella hyvinkin yksityiskohtaisesti. 1
Kuva 1. Asuntosprinkleriputkisto pinta-asennettuna. TAVOITTEET Tutkimushankkeen päätavoitteena on arvioida voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi asuntosprinklauksella, mitkä ovat sprinklauksen kustannukset ja toisaalta vaikutus tulipaloista aiheutuviin omaisuusvahinkoihin sekä ovatko nyt käytetyt mitoitusperusteet kokemusten valossa oikeita vai pitäisikö niitä mahdollisesti muuttaa. TOTEUTUS Hankkeen 1. vaihe Hankkeen ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on kerätä tietoa asuntosprinklaukseen liittyvistä kokemuksista sekä Suomessa että ulkomailla. Ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi Suomessa sprinklatuissa asuinrakennuksissa syttyneitä tulipaloja, tarkastellaan niissä sattuneita vahinkoja sekä sprinklerijärjestelmän toimintaa palon aikana ja tehdään yhteenveto tähänastisista kokemuksista käytettävissä olevan tiedon perusteella. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana pyritään keräämään mahdollisimman laajasti tietoa ja kokemuksia myös kaikkien Suomessa toteutettujen asuntosprinklausten osalta. Tämän lisäksi tehdään myös lyhyt kirjallisuuskatsaus sekä markkinoilla jo oleviin, että valittuihin ehdotettuihin teknisiin ratkaisuihin sekä kartoitetaan kirjallisuuden perusteella asuntosprinklaukseen liittyviä ulkomaisia kokemuksia. Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään lisäksi miten sprinklerilaitteistojen toimintaa seurataan ja tilastoidaan eri tahojen toimesta ja miten kerättävät 2
tiedot ovat hyödynnettävissä tutkimustarkoituksiin ja otetaan kantaa tilastoitavien tietojen ja menetelmien tarkoituksenmukaisuuteen tutkimusmielessä. Projektin ensimmäisessä vaiheessa luodaan toimintakehys sprinklerilaitteistojen toimintaan liittyvien tietojen keruulle sellaisessa muodossa ja sellaisella tavalla, että vastauksia asuntosprinklauksen vaikuttavuuteen liittyviin kysymyksiin voidaan jatkossa tarkentaa sitä mukaa kun kokemukset karttuvat. Tämä tietojenkeruu tulee perustumaan alan toimijoiden halukkuuteen jatkaa vapaaehtoista yhteistyötä, ja mahdollinen jatkotyö tulee organisoida erilliseksi hankkeeksi. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella annetaan yksityiskohtaisemmat suositukset toisen vaiheen työn sisällölle. Hankkeen 2. vaihe Hankkeen toista vaihetta ohjaavat olennaisesti ensimmäisen vaiheen tulokset. Toisen vaiheen tavoitteena on arvioida asuntosprinklauksen vaikutus henkilö- ja omaisuusvahinkoihin sekä tarkastella järjestelmän mitoitusperusteiden tarkoituksenmukaisuutta, teknistä luotettavuutta sekä taloudellista optimaalisuutta. Hankkeen toinen vaihe sisältää todennäköisesti tilastollisia analyyseja tulipalojen syttymistaajuudesta, leviämisestä ja syntyneistä vahingoista sekä kiinnostavien palotilanteiden sekä kokeellista että tietokoneavusteista mallinnusta. TULOKSET Tuloksena saadaan ajankohtaista tietoa asuntosprinklauksen vaikuttavuudesta Suomessa tähän asti kertyneiden kokemusten perusteella sekä yhteenvetoa ulkomailla saaduista tuloksista ja ulkomaisten kokemusten vertailuja Suomen tilanteeseen. Hankkeen tulokset julkaistaan ensimmäisen ja toisen vaiheen jälkeen julkaistavissa osaraporteissa, jotka ovat vapaasti saatavilla. 3
Kuva 2. Asuntosprinklausjärjestelmä, jossa putkisto on pinta-asennettu. 4
Kuva 3. Asuntosprinklausjärjestelmä, jossa putkisto on piiloasennettu. KIITOKSET Kiitokset hankkeen toteutukseen osallistuville tahoille sekä hankkeen rahoittajille. LÄHDELUETTELO 1. Sisäasiainministeriö. 2004. Arjen turvaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Valtioneuvoston yleisistunto 23.9.2004. Sisäasiainministeriön julkaisuja 44/2004. 133 s. ISBN 951-734-763-4. 2. Sisäasianministeriö. 2007. Sisäasiainministeriö: Asumisen paloturvallisuuden toimenpidesuunnitelman toteutus käynnistetty. Uutinen. 6.3.2007. http://www.pelastustoimi.fi/uutiset/3012 5