Toimintakertomus 2016

Toimintakertomus 2016 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton Hallituksen kokous 17.-18.2.2017 1

Sisällysluettelo 1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto 2016 1.1 Yleistä 1.1.1 Toimintavuoden painopistealueet 1.1.2 Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit 1.2 Kieli ja kulttuuri 1.2.1 Mukulat-toiminta 1.2.2 Tarinaniskennän kilpailut 1.2.3 A Finntastic Evening 1.2.4 Lintujärven leiri 1.2.5 Axevallan kesä ja RSKL:n kesfestivaali 1.2.6 Kansantanssin ohjelmistokurssi 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö 1.4 Järjestön kehittämistoiminta 1.4.1 Hän&Hen 1.4.2 Järjestön kehityspäivät 1.4.3 Piirien ja seurojen koulutuksia 1.5 Tiedotus ja viestintä 1.5.1 Yleistä 1.5.2 TV Finland 2 Organisaatio 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset 2.1.1 Jäsenmäärän kehitys 2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät 2.2 Liiton hallinto-organisaatio 2.3 Edustukset 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä 2.5 RSKL:n kunniajäsenet 2.6 Karhun Kannu 2.7 Liittotoimisto 3 Erityisliittojen toiminta 3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT 3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset - RSE 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi 2

1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto 2016 1.1 Yleistä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Vuoden 2015 lopulla Ilmoitti Ruotsin hallitus budjettiesityksen yhteydessä, että suomen kielen hallintoaluetta ei laajenneta vaan vähemmistölaista tehdään selvitys. Syyksi ilmoitettiin lain saama arvostelu paikallisissa neuvonpidoissa. Ruotsin hallituksen vähemmistölain selvityksen aloittamista saatiin odottaa kokonainen vuosi. Vuoden 2016 lopulla hallitus viimein päätti selvityksen teosta, jolle annettiin hyvin lyhyt aika. Selvittäjäksi hallitus nimesi Lennart Rohdinin, joka on ollut aikoinaan nykyistä lakia tekemässä ja jolla on ollut myös lain seurantavastuu Tukholman lääninhallituksessa. Lain selvittäjän viiteryhmään on kutsuttu liiton edustajana Voitto Visuri. RSKL:llä on suuret odotuksen selvityksestä. 1.1.1 Toimintavuoden 2016 painopisteet 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistötyö 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystyö 5. Tiedotus ja markkinointi Vuoden 2016 aikana päättyi demokratia- ja tasa-arvo projekti Hän&Hen. Mukulat projekti on jatkunut Suomeksi-toimintana äidinkielen ja monikielisyyden vahvistamiseksi. Mukulat tapahtumia on pidetty monilla paikkakunnilla. Mukulat toiminta on todettu hyväksi ja se on siirtymässä liiton vakiotoiminnaksi. 1.1.2 Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit Toimintakauden aikana oli liitolla mm seuraavia yhteiskunta ja yhteistyökontakteja: Suomen Tukholman suurlähetystö, Kulttuuriministeriö ja kulttuuriministeri/vähemmistöministeri Alice Bah Kuhnke, Tukholman lääninhallitus, Sametinget, Suomi-instituutti, Institutet för språk och folkminnen/kielineuvosto, Valtion kulttuurineuvosto, Kouluvirasto, Sosiaalihallitus, Ulkosuomalaisparlamentti, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Verovirasto, Työvoimatoimisto, Vakuutuskassa, Eläkevirasto, Föreningen Norden, Finnsam, Ideell kulturallians (IKA), Myndighet för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (Mucf), SVT World, RS, Viking Line, Sisuradio, Teracom, RSN, FRIS, Ruotsinsuomalaisten arkisto, Riksteatern, Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri). 3

1.2. Kieli ja kulttuuri Panostaminen kieleen ja kulttuuriin on ollut tärkein lähtökohta ruotsinsuomalaisuuden ja suomen kielen säilymiselle ja jatkuvuudelle Ruotsissa. Suomeksi-projekti muutettiin Suomeksi-toiminnaksi. 1.2.1 Mukulat-toiminta Vuoden 2016 aikana Mukula-toiminta on jatkanut monipuolista kulttuurituotantoa ruotsinsuomalaisille lapsille. Tapahtumia ja festivaaleja järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa ympäri Ruotsia kirjastoissa, kulttuuritaloissa sekä perheleireillä. Mukulat on tänäkin vuonna luonut oman satuseikkailun, jota on voitu tarjota osana Mukulat-ohjelmaa. 28.2.2016 Göteborg Göteborgissa järjestettiin Mukulat-tapahtuma yhteistyössä Göteborgin kaupunginkirjaston kanssa. Tapahtuman juontajana toimi Anne Surakka ja ohjelmassa oli mm. teatteriesitys "Naapurit", satutuokioita, kanteleen soittoa (workshop), vauvarunoja ja rytmiikkaa sekä satuseikkailu. Kävijöitä oli noin 100 lasta ja aikuista. 19.3 Solna Bibliotek Solnan kirjastossa järjestettiin kaksi satuseikkailua (ruotsiksi ja suomeksi), pääsiäisaskartelua ja tarinankerrontaa Kalevalasta. Mukana oli noin 40 lasta ja aikuista. 24.4 Finntastic Mukulat järjesti Teemu Keisterin vetämän Ukkeli-t-paita- pajan kaikille lapsille ja lapsenmielisille Finntastic- tapahtumassa. T-paitoja meni noin 30! 4.6 Perheleiri Rävnäs Mukulat sai vapaat kädet kehittää puolen päivän ohjelman Västmanlandin piirin isovanhempien leirillä. Tätä varten suunnittelimme kolme workshopia, jossa eri sukupolvet pystyivät tekemään jotakin yhdessä. Kysy lapsenlapseltasi - tässä isovanhemmat ja lapsenlapset saivat haastatella toisiaan oppiakseen jotakin uutta toisistaan. Usein panostetaan siihen, mitä lapset voivat oppia vanhemmilta sukupolvilta, mutta tässä workshopissa halusimme myös näyttää, että vanhemmatkin voivat kysymällä oppia asioita lapsilta. Aikakapseli - yhdessä askarrellaan aikakapseli, johon voi koota yhteisiä muistoja leiriltä. Harjoitukseen kuului myös täyttää pieni lomake, jossa oli henkilökohtaisia kysymyksiä. Tällä halusimme kannustaa isovanhempia kertomaan ja etenkin kirjoittamaan omaa historiaansa, jotta se säilyisi tuleville sukupolville. Pimp my Mummu - Hassun hupsu workshop, jossa isovanhemmat ja lapset saivat meikata ja pukea toisensa hassuihin asuihin ennen valokuvaamista! 8.9 Malmö Malmössa Mukulat-tapahtuman teemana elokuvateatteri Panorassa oli sirkus. Tarjottiin Pelle Raymondon esittämää lastenteatteria, sirkustirehtöörin lauluhetki, ilmapalloeläimiä, askartelua ja viisiottelua. Elokuvateatteri näytti myös suomenkielisen elokuvan. Tapahtumassa kävi noin 50 lasta ja aikuista. 15.9 Borås Boråsissa järjestettiin mysteeriteemainen tapahtuma, jossa esitettiin teatteria, jonka lisäksi oli lauluhetkiä, askartelua ym. Mukulat kirjoittivat mysteeriteemaisen satuseikkailun tapahtumaa varten, joka esitettiin kolme kerta päivän aikana sekä ruotsiksi että suomeksi. Kävijöitä oli noin 500. 4

12.11 Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut Mukulat järjestivät taas kirjamessuille lapsitoimintaa. Lastennurkassa lapset saivat askarrella, kilpailla viisiottelussa ja ottaa valokuvia photo-boothissa. Järjestimme myös satumaratonin ja satuseikkailun. Lapsia kävi noin 20. 3.12 Uppsala/Sverigefinska skolan Mukulat auttoi Uppsala Konsert och Kongressia suunnittelemaan suomenkielistä lapsitoimintaa. Järjestimme myös askartelua. Mukuloitten oma ilmapallotaiteilija kävi myös viihdyttämässä lapsia Ruotsinsuomalaisen koulun joulumarkkinoilla Upplands Väsbyssä. 10.12 Nykvarn Askartelupaja Nykvarnin kirjastossa. 20.12 Förskolan skorpan Näyttelijä Katariina Rodopoulos kävi esittämässä pelleteatteria esikoulun joulujuhlissa. 1.2.2 Tarinaniskennän kilpailut Tarinaniskennän RSKL:n mestaruuskilpailut järjestettiin 2.4.2016 Eskilstunassa yhteistyössä Torshällan suomalaisen seuran kanssa. Osallistujia oli kahdeksan. Voittajaksi selviytyi Kaarina Makkonen Eskilstunasta, joka pääsi Kärsämäelle tavoittelemaan vuoden 2016 Tarinaniskennän suomenmestaruutta. Toiseksi tuli Marja-Liisa Asplund, Västeråsista ja kolmanneksi Maila Salonen, Torshällasta. Tarinaniskennän mestaruuskilpailut Eskilstunassa. 1.2.3 A Finntastic Evening, Suomen Tukholman Instituutti 23.4.2016 RSKL osallistui A Finntastic Evening tapahtuman järjestämiseen yhteistyössä Suomi-instituutin, Uusi teatterin, RSN:n, Nuorten äänet projektin sekä FRIS:n kanssa. Mukulat järjesti Ukkelit-teemaisen taidepajan. 5

A Finntastic evening Suomi-instituutilla. Illalla tarjolla oli kulttuuria moneen makuun. Esiintyjinä olivat Sonja Skibdahl, Iiris Viljanen, Horceface sekä Cityman. Tapahtumassa oli yhteensä noin 1000 osallistujaa. Horceface. 1.2.4 Lintujärven leiri Perinteinen Lintujärven leiri järjestettiin taas Axevallan Kansankorkeakoululla 18. 23.6.2016. Leirille osallistui leiriläisiä eri puolilta Tukholmaa, Göteborgista ja Örebrosta. Yhteensä leiriläisiä oli mukana 45 ja ohjaajia kuusi sekä yksi apuohjaaja. 6

Lintujärven leirillä tehtiin omat leiripaidat. Viikon aikana muun muassa leikittiin tutustumisleikkejä, pelattiin jalkapalloa ja kummituspalloa, pidettiin teatteri- kankaanpainatus- ja askartelutyöpajat, paistettiin muurikkalettuja, uitiin ja saunottiin, käytiin Skara Sommarlandissa sekä järjestettiin leiriolympialaiset sekä disco. Käynti Skara Sommarlandissa oli leirin kohokohta. Ruotsinsuomalainen valtuuskunta myönsi vuoden 2016 kielipalkinnon Markku Peuran muistoksi Lintujärven leirille RSKL:n yli 50 vuoden aikana tekemästään ahkerasta ja määrätietoisesta työstä ruotsinsuomalaisten lasten iloksi ja suomen kielen hyväksi. 1.2.5 Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali Toimintavuoden aikana 19. 21.8.2016 jatkettiin Axevallan Kesä tapahtumaa ja RSKL:n Kesäfestivaalia yhteistyötapahtumana ja tulos oli jälleen hyvin positiivinen. Kesäfestivaalin monipuoliseen ohjelmaan kuului kansantanssia, senioritanssia, kuorolaulua, karaokea, teatteria, tanssia, taidetta sekä erityisliittojen omaa ohjelmaa. 7

Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaaleilla nähtiin kansantanssiesityksiä. RSKL:n karaokemestaruus ratkottiin jo kahdeksatta kertaa. Karaokemestaruuden voittivat Marko Taimi sekä Sabina Vornanen. RSKL:n vuotuinen tunnustuspalkinto Karhun kannu luovutettiin kirveenheittäjä Rauno Wallille Karlskogaan. RSKL:n karaokemestaruuskilpailujen kolme parasta miesten ja naisten sarjasta. Miesten sarjan voittaja Marko Taimi (oik.), toisella sijalla Jussi Kyyränmäki, kolmannella sijalla Markku Björklind. Naisten sarjan kolmas Margit Rekonius, toinen Marita Bjurling ja voittaja Sabina Vornanen. Lisäksi lauantain ohjelmassa oli nuorille oma tapaaminen, jossa pohdittiin ruotsinsuomalaisuutta workshopin muodossa. Workshopin järjesti Tuuli Uljas (RSN) ja Sanja Honkanen Skoog (Nuorten äänet) Tapaamisessa oli yhteensä 8 nuorta. 1.2.6 Kansantanssin ohjelmistokurssi 23. 25.9.2016 järjestettiin Kansantanssin ohjelmistokurssi Skövdessä, Suomi-seuran tiloissa. Kurssilla opeteltiin ohjelmistoa vuoden 2017 Kesäfestivaaleille sekä Europeadeen. Kouluttajana toimi Jenni Kuoppala. Osallistujia kurssille oli 10. 8

1.3 Vähemmistö ja etujärjestötyö Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on saanut lisänäkyvyyttä uusien laitosten ja virastojen kautta toimintavuoden aikana. Liitto edisti ja tuki ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä. Liiton edustajat ovat eri tavoin vieneet vähemmistön vaatimuksia/tarpeita yhteiskunnan päättäjille. Liiton edustajat ovat myös myötävaikuttaneet paikalliseen kenttätyöhön ja alueelliseen vaikuttamistyöhön vähemmistölain käytännön toteutuksen ja suomenkielen hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Liitto on seurannut kuntakohtaisia tilanteita yhdessä seurojen kanssa ja osallistunut kuntakäynteihin yhdessä paikallisseurojen kanssa sekä laatinut ja lähettänyt kirjeitä kunnille koskien vähemmistölain seurantaa. Hallituksen laitettua hallintoalueen laajentamisen jäihin, odottaa seitsemän kuntaa pääsyä hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalaiset Gislavedissä, Järfällassa, Kramforsissa, Laxåssa, Skellefteåssa, Söderhamnissa ja Örnsköldsvikissä jäivät pettyneinä odottamaan lain selvitystä ja pääsyä hallintoalueeseen. Liiton mielestä ei ollut ollenkaan motivoitua hallintoalueen laajentamisen jäädytys, sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa mahdollisten muiden ongelmien kanssa lain suhteen. Huolimatta hallituksen toimenpiteistä on paikallista työtä jatkettu odoteltaessa lain selvitystä. Vähemmistölakiselvityksen päästyä käyntiin kutsuttiin lain selvittäjä Lennart Rohdin tapaamaan liiton johtoa joulukuussa, siellä esitettiin liiton vähemmistöpoliittiset tavoitteet. Vähemmistöpoliittista koulutusta on järjestetty yhdessä seurojen ja piirien kanssa. Liiton johto on hyvin monissa eri yhteyksissä informoinut vähemmistöpolitiikasta ja liiton kannoista. Vähemmistöpoliittisia kannanottoja on myös tuotu julki rskl.se lehdessä sekä muissa julkaisuissa. Göteborgin Ruotsinsuomalaiseen kouluun kohdistuneet yhteiskunnan vaatimukset johtivat koulun sulkemiseen, mikä oli suuri vähemmistöpoliittinen takaisku. Yhteistyö Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan kanssa on jatkunut vuoden aikana. Valtuuskunnan puheenjohtajistoon on kuulunut RSKL:n liittohallituksen jäsen Jouni Slagner. 1.4. Järjestön kehittämistoiminta 1.4.1. Hän&Hen Liiton Hän&Hen hanke sai jatkoaikaa toukokuun loppuun 2016, sillä projektin alkamisajankohta viivästyi henkilöstömuutoksien johdosta alkuvuodesta 2015. Kevään 2016 aikana järjestettiin kaksi Hän&Hen tapahtumaa. 27.2.2016 järjestettiin tapahtuma Skövdessä suomi-seuran tiloissa, ja se oli osa Skövden ruotsinsuomalaista viikkoa. Päiväohjelmaan sisältyi Angry Birds kilpailu, klovni Raimondon esiintyminen sekä Daniel Mertalan luento RSN:stä. Illalla tapahtumassa esiintyi Love Antell. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 70 henkilöä. 9

Klovni Raimondo viihdytti lapsia Skövdessä Hän&Hen-tapahtumassa. Projektin päätösseminaari Maali! Järjestettiin 21.5.2016 Tukholmassa, O learys Norrtullissa. Ohjelmaan sisältyi Hannele Oikarisen luentoon ruotsinsuomalaisuudesta, Sari Pesosen luento suomenkielen opinnoista Tukholman yliopistossa sekä yhteenveto projektista ja pohtimista, miten saada nuoria tai ylipäätään uusia ihmisiä mukaan järjestötoimintaan. Seminaarin jälkeen katsoimme yhdessä Suomi-Venäjä jääkiekko-ottelun ja keilasimme. Tapahtumaan osallistui noin 15 henkilöä. Love Antell esiintyi Skövdessä. 10

1.4.2 Järjestön kehityspäivät Järjestön kehityspäivät järjestettiin 20.-21.2.2016 m/s Amorellalla. Teemana oli yhteisöllinen johtajuus ja kouluttajana Raija Airaksinen Björklund. Osallistujia oli 55 liittohallituksesta, erityisliitoista, piireistä ja seuroista. Järjestön kehityspäivillä. Koulutuksen jatko-osa järjestettiin Uumajassa 18.4.2016, Västeråsissa 15.5.2016 ja Skövdessä 29.5.2016, jossa perehdyttiin syvällisemmin johtajuuden eri teemoihin. Osallistujia oli noin 15 jokaisella paikkakunnalla. Järjestön kehityspäivien kouluttajana toimi Raija Airaksinen Björklund. 1.4.3 Piirien ja seurojen koulutuksia Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat Voitto Visuri, Sinikka Lindquist ja Jouko Ojala. 11

1.5. Tiedotus ja viestintä 1.5.1. Yleistä Liitto kehitti tiedotus- ja markkinointitoimintaa käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaisesti. Liitto ylläpiti kotisivuaan www.rskl.se sekä päivitti facebook- sivuaan. Liitto lähetti useita jäsenkirjeitä seuroille. Liiton jäsenlehti rskl.se ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Liitto tiedotti toiminnastaan lehdistölle ja sähköiselle medialle. Liitolla oli muun muassa kerran kuukaudessa ilmestyvä tiedotussivu Ruotsin Suomalainen -lehdessä. 1.5.2. TV Finland TV Finlandin toimilupa on ollut RSKL:lla vuodesta 1986. Nykyinen toimilupa on voimassa vuoteen 2020. Lähetystuntimäärä vuonna 2016 oli 4747, joka jakautui ohjelmapääluokittain seuraavasti: Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat 626 13,2 % Asiaohjelma 1471 31,0 % Kotimainen elokuva 498 10,5 % Viihdeohjelma /leikki 489 10,3 % Kotimainen fiktio-ohjelma 289 6,1 % Kulttuuriohjelma 218 4,6 % Urheiluohjelma 73 1,5 % Opetus- ja tiedeohjelmat 36 0,7 % Lastenohjelma 446 9,4 % Uutiset 597 12,6 % Muu ohjelma 3 0,1 % Yhteensä 4747 100,0% 12

2 Organisaatio 2.1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden 2016-01-01-2016-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 112 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 11 638. Yhdistyksiä oli 87 kunnassa ja 17 läänissä. Jäsenmäärään kuuluu myös seitsemän suorajäsentä. 2.1.1. Jäsenmäärän kehitys Toimintavuoden aikana hyväksyttiin kaksi uutta jäsenyhdistystä: Eläkeläisyhdistys Otava Motalasta ja Tierpin Suomalainen Kerho. Liiton jäsenmäärä on laskenut 404 jäsentä eli 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 29 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 253 jäsenellä ja 72 yhdistyksessä laski jäsenmäärä yhteensä 643 jäsenellä. Toimintavuoden jäsenhankintakilpailussa kategoriassa 7-25-vuotiaat voitti Trollhättanin Suomi-Seura, toiseksi tuli Enköpingin S Y Sampo ja kolmanneksi Landskronan Suomiyhdistys. Kategoriassa 26 50-vuotiaat voitti Trollhättanin Suomi-Seura, toiseksi tuli Enköpingin S Y Sampo ja kolmanneksi Hälleforsin Sy Sarastus. Ikäryhmät jakautuivat seuraavasti: Ikäryhmä 2016 2015 2014 2016-2015 16 15 % 0-6 tytöt 106 121 120-15 -12,3 % 0-6 pojat 127 148 125-21 -14,1 % 0-6 yhteensä 233 269 245-36 -13,3 % 7-15 tytöt 296 292 234 +4 +1,3 % 7-15 pojat 261 275 260-14 -5,0 % 7-15 yhteensä 557 567 494-10 -1,7 % 16-25 naiset 108 118 164-10 -8,4 % 16-25 miehet 148 152 177-4 -2,6 % 16-25 yhteensä 256 270 341-14 -5,1 % 26-64 naiset 1654 1845 2160-191 -10,3 % 26-64 miehet 1251 1395 1554-144 -10,3 % 26-64 yhteensä 2905 3240 3714-335 -10,3 % Yli 64 naiset 4483 4448 4376 +35 +0,7 % Yli 64 miehet 3204 3248 3277-44 -1,3 % Yli 64 yhteensä 7682 7696 7653-14 -0,1 % Yhteensä naiset 6647 6824 7054-177 -2,5 % Yhteensä miehet 4991 5218 5393-227 -4,3 % Jäsenet yhteensä 11638 12042 12447-404 -3,3 % 13

2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti: Piiri Yhdistyksiä Jäseniä -16 Erotus 15-16 Erotus % Tukholman piiri 18 1625-119 -6,8 % Södermanlannin-Östergötalannin piiri 13 1354 +37 +2,8 % Etelä-Ruotsin piiri 7 688-54 -7,2 % Länsi-Götanmaan piiri 22 2822 +5 +0,1 % Örebro-Värmlannin piiri 9 857-23 -2,6 % Västmanlannin piiri 8 1358-69 -4,8 % Etelä-Norrlannin piiri 12 1153-8 -0,6 % Pohjois-Ruotsin piiri 12 1064-85 -7,3 % Göteborg-Bohusläänin piiri 11 710-89 -11,1 % JÄSENRAKENNETIEDOT 31.12.2016 Jäsenet Tukholman Piiri 2016 16-15 Erotus % Bålstan Suomalainen Yhdistys 95-12 -11,2% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo 173 12 7,5% Finlandia Seura 85-6 -6,6% Gimon Suomi-Seura 104 6 6,1% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 8 0 0,0% Huddingen Suomalainen Seura 77 1 1,3% Knivstan Suomalaiset 23 3 15,0% Kulttuuri Klubi, Södertälje 60 11 22,4% Märstan Suomalaiset Eläkeläiset 65 13 25,0% Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys 43-6 -12,2% Nykvarnin Suomalaiset 21 7 50,0% Nynäshamnin Suomalainen Seura 33 0 0,0% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" 70-2 -2,8% Tukholman Suomalainen Seura 212-6 -2,8% Tullinge-Tumba Suomi-Seura 215-71 -24,8% Tyresön Suomi Seura 108-13 -10,7% Upplands Väsbyn Suomi Seura 103-15 -12,7% Åkersbergan Suomi Seura 130-17 -11,6% Yhteensä 1625 Södermanlandin-Östergötalandin piiri 2016 16-15 Erotus % Eläkeläisyhdistys Otava 50 uusi Eläkeläisyhdistys Aura 28 0 0,0% Eläkeläisyhdistys Sisu 56 0 0,0% Eskilstunan Suomi-Seura 236 16 7,3% 14

Finspångin Suomi Seura 104-2 -1,9% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" 51-3 -5,6% Motalan Suomi Seura 207-5 -2,4% Norrköpingin Suomi-Seura 24-15 -38,5% Nyköpingin Suomi-Seura 71-16 -18,4% Oxelösundin Suomi Seura 71-6 -7,8% Torshällan Suomalainen Seura 275 26 10,4% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura 91-7 -7,1% Åkerin Suomi Seura 90-4 -4,3% Yhteensä 1354 Etelä-Ruotsin piiri 2016 16-15 Erotus % Helsingborgin Suomi-Seura 67-7 -9,5% Landskronan Suomiyhdistys 88 10 12,8% Malmön Suomi Yhdistys 122-7 -5,4% Olofströmin Suomi Seura 226-5 -2,2% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka 35-8 -18,6% Trelleborgin Suomi-Seura 91-16 -15,0% Åstorpin Suomi Seura 59 0 0,0% Yhteensä 688 Länsi-Götanmaan piiri 2016 16-15 Erotus % Boråsin Suomi-Seura 544 36 7,1% Eläkeläisseura Hoijakka 25-1 -3,8% Eläkeläisyhdistys Vipinä 113-7 -5,8% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 124 1 0,8% Gislavedin Suomi Seura 157-2 -1,3% Götan Suomi-Seura 120 14 13,2% Herrljungan Suomi Seura 26-5 -16,1% Huskvarnan Suomi Seura 55-3 -5,2% Jönköpingin Suomi Seura 147-4 -2,6% Kulttuuri 75 355-15 -4,1% Lillan Suomi Klubi 37-7 -15,9% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys 51-4 -7,3% Mariestadin Suomi Seura 308-5 -1,6% Markin Suomi Seura 98 5 5,4% Skövden Suomi-Seura 215-11 -4,9% Tranemon Suomi Seura 60 4 7,1% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät 72-19 -20,9% Trollhättanin Suomi-Seura 181 47 35,1% 15

Ulricehamnin Suomi Seura 39 0 0,0% Vetter Kipinä 44-1 -2,2% Vårgårdan Suomalainen Seura 34-4 -10,5% Värnamon Suomi-Seura 17-14 -45,2% Yhteensä 2822 Örebro-Värmlandin piiri 2016 16-15 Erotus % Bergslagenin Suomi-Seura 33-4 -10,8% Eläkeläisyhdistys Iltarusko 48-5 -9,4% Eläkeläisyhdistys Tähti 122-12 -9,0% Hälleforsin Suomi Seura 117 2 1,7% Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus 80 7 9,6% Karlskogan Suomi Seura 211 4 1,9% Karlstadin Suomalainen Seura 50 1 2,0% Suomi Seura Kristinehamn 54-3 -5,3% Örebron Suomalainen Seura 142-13 -8,4% Yhteensä 857 Västmanlandin piiri 2016 16-15 Erotus % Fagerstan Suomalainen Seura 264-5 -1,9% Hallstahammarin Suomalainen Seura 160-9 -5,3% Kolsvan Suomalaiset Seura 178 3 1,7% Köpingin Suomalainen Yhdistys 133-26 -16,4% Skinnskattebergin Suomi Seura 143-9 -5,9% Suomi Seura Katajaiset 319-4 -1,2% Suran Suomi Seura 86-6 -6,5% Virsbon Suomi Seura 75 2 2,7% Yhteensä 1358 Etelä-Norrlandin piiri 2016 16-15 Erotus % Borlängen Suomi-Seura 183-1 -0,5% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys 64-8 -11,1% Grängesbergin Suomi Kerho 41-1 -2,4% Gävlen Suomalainen Kerho 205-3 -1,4% Hoforsin Suomi-Seura 134-11 -7,6% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura 36 0 0,0% Kramforsin Suomi-Seura 88 9 11,4% Skutskärin Suomi-Seura 106 1 1,0% Smedjebackenin Suomi-Seura 40-3 -7,0% Sundsvallin Suomi Seura 158-10 -6,0% Söderhamnin Suomi-Seura 63 1 1,6% 16

Tierpin Suomalainen Kerho 35 uusi Yhteensä 1153 Pohjois-Ruotsin piiri 2016 16-15 Erotus % Gällivaaran Suomi Kerho 105-8 -7,1% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Yhdistys 36 1 2,9% Haaparannan Suomalainen Seura 130-10 -7,1% Kalixin Pirteät 49-2 -3,9% Kirunan Suomalaisten Kerho 89-2 -2,2% Luulajan Suomi-Seura 146-17 -10,4% Pajalan Suomi-Seura 46-6 -11,5% Piteån Suomi Seura 64-4 -5,9% Skellefteån Suomi-Seura 74-9 -10,8% Suomalainen Kulttuuriseura 67-6 -8,2% Uumajan Suomalainen Kerho 152-24 -13,6% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset 106 2 1,9% Yhteensä 1064 Göteborg-Bohusläänin piiri 2016 16-15 Erotus % Bergsjön Suomi-Seura 112-10 -8,2% Club 2000 86-28 -24,6% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 131-23 -14,9% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys 48 0 0,0% Klubi 13 10 0 0,0% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 113-1 -0,9% Partillen Suomi-Seura 33 0 0,0% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura 23-17 -42,5% Saanko Luvan Seuratanssijat 69 1 1,5% Teatteri Ilona 8 0 0,0% Uddevallan Suomi-Seura 77 7 10,0% Yhteensä 710 112 Yhdistystä 11 631 Suorajäsenet 7 Yhteensä 11 638 2.2 Liiton hallinto-organisaatio Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varahenkilö. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 12.-14.maaliskuuta, 13. toukokuuta, 14.-16.elokuuta ja 20.-22. marraskuuta. 17

Toimintakauden aikana liittohallitus on tehnyt kymmeniä seurakäyntejä, osallistunut ja luennoinut kursseilla ja seminaareissa sekä edustanut liittoa oman järjestön ja yhteistyökumppaneiden tapahtumissa. Liiton puheenjohtajat ovat edustaneet liittoa eri ministeriöiden tapahtumissa ja neuvonpidoissa, Tukholman lääninhallituksen neuvonpidoissa, TV Finland neuvotteluissa, lukuisissa vähemmistöpoliittisissa keskusteluissa jne. Liittohallitus Vuoden 2016 aikana liiton puheenjohtajana toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt ja 2. varapuheenjohtajana Pirkko Karjalainen. Varsinaiset jäsenet vuonna 2016 olivat Sirpa Humalisto, Pekka Erikoinen, Jaana Paldanius, Saara Ludvigsen, Niina Laitila ja Jouni Slagner. Varajäsenet: Vuonna 2016 varajäseninä toimivat Jarno Ovaska, Teuvo Nevala ja Hannele Oikarinen. Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano vuonna 2016: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Seija Sjöstedt ja Pirkko Karjalainen. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2016 aikana 9 kokousta. Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajina toimi vuonna 2016 Per Engzell sekä hänen varamiehenään tilitoimiston nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Esa Immo. Liittohallituksen apuelimet Vähemmistökysymykset Vähemmistökysymyksistä vastasi työvaliokunta. Kehitystyöryhmä Kehitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen, Jouni Slagner sekä liittotoimistolta Mari Lamminpää. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan työryhmään kuuluivat liittohallituksesta Saara Ludvigsen, Pekka Erikoinen ja Hannele Oikarinen sekä liittotoimistolta Mari Lamminpää. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa oli Pirkko Karjalainen. Kansantanssi ja -musiikki Kansantanssin ja -musiikin vastuuhenkilöt olivat Pirkko Karjalainen ja Pekka Takula. Työryhmään kuuluivat myös Helena Heiniluoma ja Veijo Oksman. 18

Organisaatioselvitys Organisaatioselvitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Voitto Visuri, Seija Sjöstedt ja Saara Ludvigsen sekä liittotoimistolta Tuija Kalliomäki. Ruokakirja Työryhmään kuuluivat Voitto Visuri, Aulikki Lundgren, Mirja Huusko sekä Aira Rajavuori Ludvigsen. 2.3 Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. RSKL:n edustajat olivat: Axevallan kansankorkeakoulu Puheenjohtaja Voitto Visuri, varalla Ilkka Pasanen Seppo Remes, varalla Erkki Jokinen Pirkko Karjalainen, varalla Juha Sarajärvi Niina Laitila, varalla Sirpa Kyllönen Aira Rajavuori Ludvigsen, varalla Hannele Oikarinen Vuxenskolan nimeämä Per Gustafsson ABF:n nimeämä Ola Wirtberg Urho Kaleva Kekkosen Stipendirahasto (UKK) RSKL ja FRIS ovat päämiehiä. RSKL:n jäsen on Seija Sjöstedt ja FRIS:n jäsen on Håkan Lönnqvist. Rahaston hallintoa hoiti Kammarkollegiet. Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri) Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Ruotsinsuomalaisten arkisto Raija Kärkkäinen Eriksson ja varajäsen Seija Sjöstedt. Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys 2011 2015: Raimo Pärssinen 1.5.2013 alkaen ja Voitto Visuri Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus 15.8.2015 lähtien Pirkko Karjalainen, puheenjohtaja Jäsenet Seija Sjöstedt Jarno Ovaska Jouni Slagner Niina Laitila Saara Ludvigsen, varapuheenjohtaja Varajäsenet (henkilökohtaiset) Teuvo Nevala Sirpa Humalisto Pekka Erikoinen Hannele Oikarinen 19

Suomi-instituutti, säätiön johtokunta Voitto Visuri ja varalla Sirpa Humalisto. FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor Nimetään tarvittaessa. Förening Finnstigen Osmo Holappa Siirtolaisinstituutin valtuuskunta Raija Kärkkäinen Eriksson ja varalla Seija Sjöstedt Brf Magdalena 4 RSKL:lla ei ollut edustajaa Brf Magdalena 4:n johtokunnassa, mutta Voitto Visuri oli vuosikokouksessa liiton edustajana. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta: Varsinaiset jäsenet: Tarmo Ahonen (Göteborg) Voitto Visuri (Gävle) Jouni Slagner (Haaparanta) Niina Laitila (Karlskoga) Seija Sjöstedt (Tukholma) Teuvo Nevala, RSLU (Västerås) Anneli Ylijärvi, Foorumi (Göteborg) Varajäsenet: Seppo Remes (Hallstahammar) Sirpa Humalisto (Botkyrka) Pekka Erikoinen (Uumaja) Seija Noppa (Borås) Pirkko Karjalainen (Skövde) Pirkko Ervasti, RSLU (Luulaja) Anneli Thylin Foorumi (Sandviken) Jouni Slagner toimi valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsenenä. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö RSKL 1. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on toiminut ulkosuomalaisparlamentin, USP:n Pohjois- Euroopan varapuhemiehenä ja varaedustajana RSKL:n 2. varapuheenjohtaja Pirkko Karjalainen. 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Suomi-instituutti Axevallan kansankorkeakoulun säätiö Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys Ideell Kulturallians Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta ABF (Arbetarnas Bildningsförbund) Ruotsinsuomalaisten Arkisto Nordlek Föreningen Finnstigen 20

(Stiftelsen Hälleforsfestivalen) Föreningen Norden C.I.O.F.F. (Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d Arts Traditionnels) Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4 Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Suomi-Seura r.y. Ulkosuomalaisparlamentti KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation) Centrum mot Rasism Sveriges Kvinnolobby Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet Överenskommelsen 2.5 RSKL:n kunniajäsenet Liiton kunniajäsen on Heikki Talvitie. 2.6 Karhun Kannu Vuoden 2016 Karhun Kannu myönnettiin Raimo Wallille Karlskogaan. 2.7 Liittotoimisto Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 9 henkilöä, joista naisia oli 7 ja miehiä 2. 3. Erityisliittojen toiminta 3.1. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto RSHT 21

Yleistä RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2016 päättyessä noin 30, näistä 20 aktiivisia. Teatteriliitto on RSKL:n osana toimiva erityisliitto ja sen jäsenryhmät ovat joko paikallisten suomiseurojen teatterijaostoja tai itsenäisiä teatteriyhdistyksiä, joita oli kolme. Kaikki teatteriliiton henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Vuoden 2016 toiminta keskittyi ohjaajaprojektiin, kiertuetoimintaan ja tapahtumiin. Jäsenryhmät pystyivät tarjoamaan useita kokoillan näytelmiä ja esitykset vierailivat lukuisilla paikkakunnilla. Teatteriliiton talous rakentuu Valtion kulttuurineuvoston avustuksen, projektituen sekä oman toiminnan tuottojen varaan. Jäsenryhmät maksavat vuosittaisen ryhmämaksun teatteriliitolle ja jäsenryhmien henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Uusia ohjaajia ja uusia haasteita Uutena hankkeena teatteriliitto panosti erityiseen ohjaajaprojektiin, jonka tavoitteina olivat sekä uusien ohjaajien koulutus että uusien harrastajaryhmien aloittaminen. Tämän kaksivuotisen ohjaajaprojektin kouluttajana toimi Tikkurilan Teatteri- ja sirkuskoulun rehtori Carita Välitalo, entinen ruotsinsuomalainen. Projektissa mukana olivat Seija Själander Tukholmasta, Kimmo Tetri Tullingesta, Tapio Tamminen Uumajasta, Kaj Mara Göteborgista, Leena Pasanen Skellefteåsta sekä Jarno Ovaska Malmösta. Projekti oli monipuolinen. Kaj Mara paneutui koululaisten ohjaamiseen, Kimmo Tetri ohjasi sekä lapsia että nuoria aikuisia, Tapio Tamminen herätteli Uumajan Kirppuja uuteen nousuun, Leena Pasanen käynnisti ryhmän oman paikkakuntansa naisten kanssa. Malmössa ei onnistuttu ryhmän kokoamisessa ja näin Jarno Ovaska jäi pois hankkeesta. Seija Själander osallistui koulutukseen, mutta ei ohjannut projektissa. Ohjaajat suunnittelevat ja toteuttivat teatteripajoja Axevallan Kesässä/Kesäfestivaalissa elokuussa. Omat ohjaukset esitettiin ensimmäistä kertaa Västeråsin teatterikatselmuksessa lokakuussa. Kaikki ohjaajaprojektin näytelmät olivat omaa tuotantoa, ruotsinsuomalaisia tekstejä. Kolmesta esitetystä näytelmästä kaksi oli uusien ohjaajien itsensä kirjoittamia. Näytelmät olivat: Joka etsii, hän löytää Käsikirjoitus Ohjaus Näyttelijät Kesto Leena Pasanen, Skellefteå Leena Pasanen Saara Sanaksenaho (Vuokko) ja Anja Karinkanta (Terttu) noin 30 minuuttia Ohjaajan sanat: Vuokko ja Terttu ovat ystäviä jo kouluajoilta. Vuokon elämä on pysähtynyt tyypillisen kotirouvan rooliin neljän seinän sisällä. Ja se vaikuttaa negatiivisesti myös yhteiselämään avioliitossa. Terttu yrittää auttaa ystäväänsä löytämään iloa arkipäivään nykyajan menetelmillä. 22

Joka etsii hän löytää Sohva Käsikirjoitus Ohjaus Näyttelijät Kesto Kimmo Tetri, Tukholma Kimmo Tetri Esko Vuonokari, Mari Lamminpää ja Kimmo Tetri noin 40 minuuttia Ohjaajan sanat: Lähtökohtana on löytää ruotsinsuomalaisen miehen sisin olemus, tätä teemaa olemme lähestyneet parisuhteen ja rakkaustarinan kautta. Tällä hetkellä täytyy tunnustaa, että tiettyjä ongelmia on ilmaantunut, valitsemani näyttelijät ovat ajaneet minut äärirajoille ohjaajana. Miten itsestään selvät asiat voivatkin olla joillekin niin vaikeita. Sohva 23

Baari Käsikirjoitus Ohjaus Näyttelijät Kesto Anita Bemerstam, Göteborg Tapio Tamminen, Uumaja Eija Lind, Vesa Päivärinne, Jussi Vartiainen. noin 35 minuuttia Ohjaajan sanat: Näytelmää voi kuvata ihmissuhdedraamaksi. Jorma, joka on ollut kauan reissuillaan, tulee kotiin äidin hautajaisiin. Hän viettää yönsä äidin perustamassa baarissa, jota sisko Sinikka nykyään hoitaa. Kuvioihin tulee mukaan myös Jorman rötöskaveri Leif, joka on sisarusten lapsuudenystävä. Kiertueita Baari Vuoden menestyksekkäin ja varmastikin esitetyin näytelmä oli tukholmalaisen Pihka- teatterin Hölmöläiset. Monia esityskertoja oli myös Arkkipelaan Filifjonka näytelmällä, Karlskogan Näyttämörenkaan esityksellä Kaksi Kaverusta, kesäteatterilla Finnstigen sekä Pakkasenpanemien Repusta poimittua näytelmällä. Muista esityksistä mainittakoon Teatteri Lillukan Yksinäisyyden Salonki sekä Tuulisänky - lukuteatteriesitys, TSS:n Pihkateatterin esitys Aleksis Kivestä sekä Tuikku teatterin uusi laulunäytelmä. Tiedossa on myös göteborgilaisen Aikamoiset ryhmän työskentely, Hallstahammarin Moninaiset ryhmän esitykset, Eskilstunan Hopsan Hupsis ryhmän seurassa tapahtuvat esitykset sekä Skövden yhteistyöprojekti Yhdessä. Koulutus Ohjaajaprojekti sinänsä oli koulutusprojekti, jonka puitteissa järjestettiin kolme yhteistä ohjaajakurssia, yksi pidettiin Tukholmassa, toinen Axevallan Kesän yhteydessä ja kolmas Ruotsinsuomalaisella koululla Göteborgissa 15.-17.4. Senioriteatterikurssi järjestettiin Västeråsissa 15. 16.10. Kouluttajana oli Jemina Sillanpää ja kurssiin osallistui 35 henkilöä. Äänitekniikan kurssi pidettiin Karlskogassa 10.9., kouluttajana oli Juhani Hakopuro ja osanottajia oli 20. Teatteri Ilona ryhmä osallistui Stella Polaris Improvisaatioteatterin koulutukseen Helsingissä. 24

Teatteriviikonloppu Västeråsissa Monipuolinen teatteritapahtuma järjestettiin 15.-16.10.2016 Västeråsin CuLTUREN talossa. Teatteriliiton ohjaajaprojektin näytelmät esitettiin ensi kertaa, minkä jälkeen oli keskustelitilaisuus näytelmistä ja niiden ohjaamisesta. Tässä oli keskustelun vetäjänä projektin ohjaaja Carita Välitalo. Lisäksi nähtiin teatteriesityksiä Repusta poimittua (Pakkasenpanemat), Lillukan marjoja (Teatteri Lillukka), Filifjonka (Arkkipelaa) ja lastennäytelmä Elipä kerran. Lauantaina illalla järjestettiin konsertti, jossa esiintyivät Tuula Sirjonen sekä ryhmä Jemina& Selina. Senioriteatterikurssia pidettiin samanaikaisesti tapahtuman yhteydessä Projekteja ja yhteistyötä Vuoden loppupuolella aloitettiin teatteriliiton, Teatteri Ilonan ja Uumajan Kirppujen yhteistyöprojekti, jossa valmistetaan näytelmä Mummon saappaassa soi fox juhlavuodelle 2017, jolloin Suomi täyttää 100 ja RSKL 60 vuotta. Projektissa on ammattiohjaaja Carita Välitalo ja näyttelijöitä Tukholmasta, Göteborgista ja Uumajasta. Jäsenryhmillä oli mahdollisuus anoa projektitukea teatteriliitolta hankkeisiin, jotka tehdään ryhmän ja liiton yhteistyönä. Tukea anoi 12 ryhmää, yhdeksän ryhmää sai myöntävän vastauksen. Anottu kokonaissumma oli 158 000 kr ja avustusta myönnettiin yhteensä 68 000 kruunua. Teatteriliitto myönsi projekti- ja yhteistyötukea seuraaville ryhmille: Kirput 15 000 kruunua ohjausprojektiin TSS/Pihka 10 000 kruunua Vuoden 2017 esityksen ohjaajakuluihin Hallstan Hilta 5 000 kruunua Ohjaukseen Mettäläiset 20 000 kruunua Suomi 100, projekti Yhdessä Åkerin kanuunat 3 000 kruunua Ohjaajakuluihin Revontulet 5 000 kruunua Koulutukseen Moninaiset 2 000 kruunua Ohjaajakuluihin Näyttämörengas 3 000 kruunua Ohjauskuluihin Finnstigen 5 000 kruunua Koulutukseen Lisäksi teatteriliitto pyrkii vuosittain tukemaan kesäteatteri Finnstigenin toimintaa. Järjestö Teatterihallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Osmo Holappa, varapuheenjohtaja Anita Bemerstam sekä varsinaiset jäsenet Erkki Kellokumpu, Tapio Tamminen ja Jarno Ovaska sekä varajäsenet Kaj Mara ja Pertti Koistinen. Teatterihallitus piti toimintakauden aikana viisi kokousta. Näistä yksi pidettiin Axevallan Kesän/Kesäfestivaalin yhteydessä. Teatterihallituksen tiedotuksesta ja sihteeriydestä vastasivat Erkki Kellokumpu ja Jarno Ovaska. RSKL:stä eläkkeelle siirtynyt Aira Rajavuori Ludvigsen jatkoi teatteriasioiden hallinnon hoitoa vapaaehtoistyönä. 25

Teatteriliiton edustajana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kokouksessa maaliskuussa oli Osmo Holappa. Muuta Vuoden aikana ryhmillä on ollut mahdollisuus lainata materiaalia vaate- ja rekvisiittavarastosta, jonka teatteriliitto sai Uudelta Teatterilta ja jonka hoidosta vastasi Erkki kellokumpu. Teatteriliitolla oli oma sivu lehdessä rskl.se, joka ilmestyi neljä kertaa. Teatteriliitto tiedottaa myös keskusliiton kotisivun kautta sekä omin yhteiskirjein. Teatteriliiton esitteen suunnittelija oli Kai Kangassalo, joka teki esitteet myös Västeråsin tapahtumaan. Teatteriliiton facebook sivusta vastasivat Jarno Ovaska ja Erkki Kellokumpu. 3.2. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU Yleistä Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu (RSLU) toimii ruotsinsuomalaisten hyvinvoinnin puolesta ja vastaa keskusliiton liikunta- ja urheilutoiminnasta. RSLU kannustaa liikunnallisiin ja terveellisiin elämäntapoihin ja levittää liikunnan iloa. RSLU:n toiminta on kaikille avointa. Vuonna 2016 RSLU:lla oli jäsenseuroja 26. Toimintavuoden teemana oli terveysliikunta. Järjestö Edustajakokouksessa maaliskuussa 2016 valittiin RSLU:n hallitukseen kaudelle 2016-2018 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Teuvo Nevala, varsinaiset jäsenet Pirkko Ervasti (varapuheenjohtaja ja terveysliikunta), Toni Vaara (kuntovaunutoiminta), Anna-Mia Pettersson ( tanssi) ja Jouni Slagner (kilpailutoiminta, järjestö) sekä varajäsen Anna-Greetta Rantakrans. Toimikauden 2016 liikuntahallitus piti järjestäytymiskokouksen lisäksi kaksi kokousta: 20.8. Axevallan Kesän yhteydessä sekä 27.11. Turun risteilynä. Edustajakokouksessa, joka pidettiin risteilynä, oli läsnä 31 henkilöä, näistä 21 liikuntajaostoista. Luennoitsijana kokouksen yhteydessä oli TUL:n entinen puheenjohtaja Kalevi Olin, hänen aiheensa oli ruokavalio ja liikunta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Voitto Visuri. Toiminta Kuntovaunu Vuoden 2016 aikana järjestettiin Kuntovaunu-tapahtuma kahdella paikkakunnalla: Tukholmassa ja Västeråsissa. Testattavia kummassakin tapahtumissa oli 30 40 henkilöä. Tänä vuonna kiertäviä testaajia oli kaksi. 26

Tupenpeluun mestaruuskilpailut 12.3. Kilpailut järjestettiin 12.3. Västeråsissa suomi-seura Katajaisten tiloissa. Osanottajia oli Västeråsista, Fagerstasta ja Karlskogasta. Vuoden mestaruuden voitti Västerås. Axevallan kesä/kesäfestivaali, elokuu RSLU:n hallituksen jäsenet järjestivät toimintaa kesätapahtumassa. Rauno Wall esitteli kirveenheittoa. Hänelle myös jaettiin vuoden 2016 Karhun Kannu. Kaksi RSLU:n edustajaa osallistui liiton järjestämään Lavis kurssiin, joka pidettiin Axevallassa. Hallituksen jäsenet järjestivät esittelyä ja kilpailuja yleisölle. Valtakunnallinen kävelypäivä 16.10. Kävelypäivä järjestettiin 16.10. Jäsenyhdistykset järjestivät kävelytapahtumia ja osallistuivat arvontaan lähetettyään raportin RSLU:lle. Raportit saatiin neljältä seuralta. Yhteistyö RSLU:n puheenjohtaja osallistui TUL:n vuotuiseen tammikuun juhlaan Helsingissä. Kaksi liikuntaliiton edustajaa osallistui Korpenin konferenssiin. RSLU oli mukana keskusliiton järjestämissä erityisliittojen palavereissa. RSLU tuki Lintujärven Leiriä. Tiedotus RSLU tiedotti lehdessä rskl.se, keskusliiton kotisivulla sekä piti omaa facebook sivua. 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Taukojumppaa RSE:n edustajakokouksessa 2016. 27

Yleistä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset (RSE) on suomenkielisten eläkeläisten vähemmistö- ja etujärjestö. RSE toimii suomenkielisen vanhusten hoidon ja huollon sekä muiden palvelujen käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. RSE täytti tänä vuonna 26 vuotta. Toimintavuosien aikana ovat monet saaneet tukea sekä tietoa vanhusten hoidon, huollon sekä muiden palvelujen käynnistämisestä sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten ja vanhusten lukumäärä lisääntyy edelleen ja suomenkielisten vanhustenhuoltopalvelujen tarve käy entistä tärkeämmäksi. Edunvalvontatyö jatkui kuluneen vuoden aikana panostamalla suomenkielisten eläkeläisten hoidon ja hyvinvoinnin kehitykseen. Yhdistysten jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet toimintoihin ja toimivuuden vireään ylläpitämiseen kouluttautumalla, tiedottamalla, kehittämällä ja yhteistyötä vaalimalla. Vapaaehtoistyö vanhusten parissa jatkui tuki-, toiminta- ja ystäväpalvelun merkeissä. Uusia osastoja suomenkielisille vanhuksille avattiin toimintavuoden aikana suomen kielen hallintoalueen kunnissa. Vuoden aikana lähdettiin toteuttamaan päätettyä strategiaa lisäjäsenten hankkimiseksi ja tätä tullaan hyödyntämään tulevinakin vuosina lisäten RSE:n näkyvyyttä julkisessa mediassa. Sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2016 toimintaan. Järjestön organisaatio ja hallinto Organisaatio RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja eläkeläisjaostot. Toimintavuoden lopussa kuului liittoon 19 eläkeläisyhdistystä ja 49 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä 31.12.2016 oli 5469, joista naisia 3261 ja miehiä oli 2208. Järjestöllä on yhdeksän piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n piirien. RSE:n hallitus 2014 2016 Hallinto Järjestön puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajana Seppo Puolle. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Pentti Nimell Ritva Järvinen Arvo Hellman Rauni Virtanen Kerttu Myllykoski Varajäsenet: Riitta Kilpinen Eino Björn Hilkka Loimi Onni Mustonen Aira Niitenberg 28

Hallitus piti vuoden aikana neljä kokousta 18.1.2016, 17.5.2016, 31.8.2016 ja 16.11.2016. Työvaliokuntaan kuuluivat Kaisa Lamu, Seppo Puolle ja Pentti Nimell. Työvaliokunnan kokous pidettiin 4.5.2016 ja 2.6.2016 Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Irmeli Parkkinen ja varatilintarkastajana Terttu Suvinen. Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Kaisa Lamu, Pentti Nimell, Annica Remes, Kaisa Meriläinen, Tuulikki Ritakorkia ja Markku Juntunen. RSE:n edustajia Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitean kokouksissa ovat olleet Kaisa Lamu ja Seppo Puolle. Kokouksia on pidetty neljä. Puheenjohtaja Kaisa Lamu osallistui Susanne Rolfner Suvannon johtamaan Ruotsin hallituksen tilaamaan Nationell kvalitetsplan för äldreomsorg selvitystyöhön viiteryhmän jäsenenä. Ehdotuksen tarkoituksena on strategisesti tärkeiltä osin pitkällä aikavälillä turvata hyvä laatu tulevassa vanhustenhuollossa. Vaalivalmisteluvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Hannes Rissanen Varajäsenet: Pentti Rantala Tauno Lehtola Pentti Rantala (23.2.2016 lähtien) Matti Partanen Ulla Posti Maarit Mertala, vaalivalmisteluvaliokunnan kokoonkutsuja. Edustajakokous RSE:n varsinainen edustajakokous pidettiin 4.-6.10.2016. Tilaisuus järjestettiin laivaristeilynä Helsinkiin. Kokouksessa valittiin liiton johto ajalle 2017 2019 ja päätettiin mm. kuluvan vuoden 2016 toiminnasta ja taloudesta ja vuoden 2017 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä tarkistettiin liiton säännöt. Päätettiin pitää Liiton nimenä edelleenkin Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Liitto (RSE). Kokoukseen osallistui 99 edustajaa 45 perusjärjestöstä. Kokousristeilylle osallistui yhteensä 373 henkilöä. Helsingissä matkan osanottajilla oli tilaisuus tutustua perinteisten silakkamarkkinoiden tarjontaan. Puheenjohtajaksi valittiin Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajaksi Seppo Puolle. 29

Hallitukseen valittiin Varsinaiset jäsenet: Arvo Hellman Pentti Nimell Rauni Virtanen Riitta Kilpinen Kerttu Myllykoski Varajäsenet: Eino Björn Onni Mustonen Raimo Kilpinen Hilkka Loimi Anneli Ylijärvi Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin Irmeli Parkkinen ja varalle Sinikka Lindquist. Edustajakokouksen ohjelmassa oli myös Susanne Rolfner Suvannon luento Utredningen om kvalitetsplan för äldreomsorgen. Kelan ja FinlandCaren edustajien luento, aiheena Ulkomailla asuvien eläkeläisten oikeus sairaanhoitoon Suomessa. Luennoitsijoina: Annamari Qvist ja Suvi Lummila, Kela, Paula Kivistö, Maria Arruda ja Meria Heikelä, FinlandCare sekä Heli Vähäsilta ja Maija Parkkali, Helsinki Hospital. Toiminta Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista jne. yhteiskirjeissä/eläkeläispostissa, RSKL.se-lehdessä, Ruotsinsuomalainen lehden Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tiedotussivulla sekä myös RSKL:n kotisivulla että RSE:n Facebook sivustoilla. RSE jatkoi Aktiivinen ikääntyminen - teemaa panostaen kansanterveystyöhön ja liikuntaan sekä jatkaen ohjaajakoulutusta tukien piirejä teemapäivien, kunto- ja virkistysleirien sekä ulkoilu- ja liikuntapäivien järjestämiseksi. Helena Kivisaari, Vuoden Ruotsinsuomalainen Seniori 2016, vastaanottaa Heikki Kotkan tekemän kiertopalkinnon puheenjohtaja Kaisa Lamulta. 30

Seniorirokkia eläkeläisparlamentissa 2016 Kurssit, projektit, tapahtumat 4.2.2016 Menestyvät järjestöt tapahtuma Helsinki 20.-21.2.2016 RSKL Järjestön Kehityspäivät Laivaristeily 12.-13.3.2016 Ruotsinsuomaisen Valtuuskunnan täysistunto Tukholma 16.-18.3.2016 RSE:n Eläkeläisparlamentti Laivaristeily Parlamentin luentojen aiheina oli Muisti ja muistisairaudet, Kivun hoito ja torjunta sekä Oikeus terveyspalveluiden käyttöön Suomessa 19.3.2016 Lue lapsenlapselle projektitapahtuma Suomi-instituutissa, Kaisa Lamu Tukholma 10.-11.5.2016 Senioritanssin ohjaajakoulutus, Pentti Nimell Helsinki 19.-21.8.2016 Axevallan kesä Kesäfestivaali Axvall 31.8.-2.9.2016 RSE piiripalaveri Laivaristeily 9.-11.9.2016 Senioritanssin ohjaajakoulutus, Kaisa Lamu, Pentti Nimell Axvall 17.9.2016 Lukuprojektin Lue lapsenlapselle loppulaukaus, Kaisa Lamu Tukholma 4.-6.10.2016 RSE:n Edustajakokous Laivaristeily 4.10.2016 Vuoden Ruotsinsuomalainen Seniori 2016 valinta 1.11.2016 RSKL:n erityisliittojen palaveri, Kaisa Lamu ja Seppo Puolle Tukholma 12.-13.11.2016 Nykytekniikan ohjaajakurssi, Seppo Puolle Axvall RSE toteutti yhteisyössä Suomen instituutin, ruotsinsuomalaisten koulujen ja suomen kielen hallintoalueiden kanssa kaksivuotisen lukuprojektin Lue lapsenlapselle. 31

RSE toteutti valtakunnallisen Kävellen kuntoon kävelyprojektin 11.10.2015-29.2.2016 ja kuntokävelyprojektin jatkon 1.10.2016-28.2.2017. Kaisa Lamun luentoja ja kursseja 24.5.2016 Ensiapu, RSE:n Ö-V piirin leirillä Säfsen 18.10.2016 Arkipäivän turvallisuutta Västerås 2.11.2016 Arkipäivän turvallisuutta Köping 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi - NF Yleistä Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi perustettiin Tukholmassa 9.4.2000. Foorumi toimii ruotsinsuomalaisten naisten etu- ja harrastusjärjestönä sekä yhteistyöfoorumina. Se toimii m.m. naisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvoisten toimintaedellytysten luomiseksi naisille. Foorumi kuuluu erityisliitona RSKL:ään. Toimintavuoden lopussa Foorumiin kuului kaksi-kymmentä (20) naisjaostoa ja yksi (1) naisyhdistys joilla oli yhteensä 367 henkilöjäsentä. Foorumilla oli 159 yksittäistä henkilöjäsentä ja neljä (4) piirin naisjaostoa ilman henkilöjäseniä. Foorumiin kuului yksi (1) RSKL:n ulkopuolella oleva ryhmä. Foorumi kannusti naisjaostojen perustamista yhdistyksiin ia piireihin ja jo toimivien naisjaosto-jen liittymistä Foorumiin. Uusiksi jäsenjärjestöiksi hyväksyttiin Skövden Suomiseuran naisjaosto, Gävlen Suomikerhon naiset ja Uddevallan Suomiseuran Dalabergin tytöt. Foorumi tiedotti tavoitteistaan ja toiminnastaan yhteiskirjeissä, kotisivulla, Facebookissa, rskl.se jäsenlehdessä, Ruotsinsuomalainen lehden RSKL:n ilmoitussivulla, sähköpostin välityksellä ja ruotsinsuomalaisessa mediassa. Järjestön organisaatio ja hallinto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Anneli Ylijärvi Anneli Thylin Kaisa Brangenfeldt Anneli Rautio Ritva Sorsa Varajäsenet Irma Kario Minna Nordin 32

Työvaliokunta Anneli Ylijärvi (erosi 11.12.2016) Anneli Thylin Kaisa Brangenfeldt Vaalivaliokunta Arja Tamminen, kokoonkutsuja. Helena Kivisaari Maija Himanen Leena Kanerva Vuoden aikana Foorumin hallitus kokoontui viisi (5) kertaa. Työvaliokunta kokoontui kaksi (2) kertaa. Nuoriso- ja siviiliyhteiskunta-asiain virasto (Mucf) myönsi Foorumille avustusta naisten organisointiin 221.500:- vuodeksi 2016. Foorumi on Ruotsin naisten katto-organisaation Sveriges Kvinnolobby:n jäsen vuodesta 2006 lähtien ja KvinnorKan vuodesta 2014 lähtien. Tiedotus Foorumi tiedotti jäsenille rskl.se lehden ja RSKL:n kotisivun kautta ja jäsenjärjestöille RSKL:n yhteiskirjeissä. Foorumi tiedotti kaikille ruotsinsuomalaisille RSKL:n palstalla Ruotsinsuomalainen lehdessä ja Facebookissa. Toiminta Foorumi on toiminut tavoitteidensa saavuttamiseksi tapahtumien, yhteiskirjeiden, rskl.se-lehden, kotisivun ja Facebookin kautta. Foorumi on tukenut naisten järjestäytymistä omissa ryhmissä. Kuusitoista (16) jäsenjärjestöä ja yksi (1) ryhmä saivat 1000:- toimintatukea. Tapahtumat Foorumin Ideapäivät järjestettiin 6-7. helmikuuta satamassa ja Viking Line Tukholma - Maarianhamina risteilynä. Teatterilavastaja Annika Nieminen Bromberg kertoi työstään ja suhteestaan ruotsinsuomalaisuuteen. Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sinikka Lindqvist kertoi valtuuskunnan vähemmistötyöstä. Osallistujia oli yhteensä kaksitoista (12). Kuusi (6) jäsentä kahdesta eri jäsenjärjestöstä kertoivat omien yhdistystensä toiminnasta jakaen vinkkejä toisilleen. Satamassa hallituksesta osallistui Irma Kario. Anneli Ylijärvi, Kaisa Brangenfeldt, Anneli Rautio, Ritva Sorsa ja Minna Nordin osallistuivat myös risteilyn aikana. Foorumi ja Olofströmin Suomiseuran naisjaosto järjesti 16. huhtikuuta virkistyspäivän. Tapahtuman aiheina olivat Vanhusten oikeudet ja tuki, Yhteiselämä jos jäät yksin, hemmottelua ja kauneudenhoitoa. Ritva Sorsa osallistui. Foorumi järjesti 5-7. toukokuuta opintomatkan Helsingin Martta-liittoon ja monikulttuuriseen Monika-Naiset järjestöön. Samalla piti hallitus suunnittelukokouksen. Matkaan osallistui Anneli Ylijärvi, Anneli Rautio, Ritva Sorsa ja Irma Kario. 33