SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE



Samankaltaiset tiedostot
LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen 1

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Lakiuudistukset Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

Lapsiperheiden palvelut

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen?

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Tietojen luovuttaminen nuorten kanssa tehtävässä yhteistyössä

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta Kotka Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Uudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Sosiaalihuoltolaki ja opiskeluhuolto

uudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto

Suojaavatko salassapitosäännökset lasta vai aikuista? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhdessä turvallista varhaiskasvatusta Ulla Peltola 7.9.

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen Sampola

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

HAASTEELLISEN TILANTEEN HALLINTA OPETUS- JA KASVATUSALALLA TIMO VARPULA TURVALLISUUSASIANTUNTIJA

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muut lainsäädäntöuudistukset Paavo 2 /Suppea ohjausryhmä

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Lastensuojelulain toimeenpano

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Uuden sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja vaikutukset vammaispalveluihin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

Miten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma. Välitä viljelijästä verkostotilaisuus Lauri Poso

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

SUOJAAVATKO SALASSAPITOSÄÄNNÖKSET LASTA VAI AIKUISTA?

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

Heikinkuja MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja MÄNTSÄLÄ

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Valomerkki toimintamalli

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Uusi lastensuojelulaki

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uusi varhaiskasvatuslaki mikä muuttuu tietosuojan ja salassapidon osalta?

Lastensuojeluilmoitusten rekisteri

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Transkriptio:

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE

KOULUTUKSEN TARKOITUS Esitellä uuden sosiaalihuoltolain sisältö pääpiirteissään Keskittyminen käytännön työn kannalta olennaisimpiin säännöksiin Esitellä Porvoon kaupungin sisäiset ohjeistukset ja muuttuneet käytännöt uuden lain myötä Esitellä moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet/velvollisuudet Esitellä eri viranomaisten roolit sosiaalihuoltoon liittyen

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Miksi minun tulee tietää jotain sosiaalihuoltolaista? Mitä minun tulee tietää? Mitä minun tulee tehdä? Keneen voin olla yhteydessä?

SOSIAALIHUOLTOLAIN TAUSTAA Vanha sosiaalihuoltolaki vuodelta 1982 Sekava laki, jota ei tunnettu eikä sovellettu käytännön työssä Vahvat erityislait esim. lastensuojelulaki ja vammaislait Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Voimaan asteittain 2015-2016 aikana Laaja valmistelu ja käsittely ministeriössä ja eduskunnassa Vahva yleislaki, jota sovelletaan ensisijaisesti Edelleen voimassa erityislait, joita sovelletaan toissijaisesti

LAIN TAVOITTEET Lain tarkoituksen ennen kaikkea 1. Siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin Vahvistaa peruspalveluja ehkäisevien palveluiden tarjoajana Ennen suurin osa lapsiperhepalveluista lastensuojelusta Madaltaa kynnystä hakea apua Kun ehkäiseviä palveluja lisätään, vähentää se korjaavia palveluja Sen jälkeen ehkäisevien palvelujen tarjottavuus paranee 2. Tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä!

4 ASIAKKAAN ETU JA 5 LAPSEN ETU Arvioitava kaikessa sosiaalihuollon työskentelyssä ja päätöksenteossa Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden etu Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu HUOM! Ensisijaisuus: Lapsen etu menee vanhemman edun edelle, vaikka palvelua ei varsinaisesti annettaisikaan lapselle Tulee arvioitavaksi siis myös muille kuin lapselle itselleen annettavien palveluiden yhteydessä

11 TUEN TARPEET Sosiaalihuollon lainsäädäntö on perinteisesti ollut järjestelmäkeskeistä Uuden SHL:n lähtökohtana on yksilö ja perhe tarpeineen tarvemäärittely ohjaa asiakaslähtöiseen työskentelyyn uusi laki tuo yhteisen asiakasprosessin koko sosiaalihuoltoon Laissa määritellyt tuen tarpeet osoittavat a) kunnallisille päätöksentekijöille, mihin tarpeisiin kunnassa tulee varautua b) muille toimijoille, minkälaisissa tilanteissa sosiaalitoimeen voi olla yhteydessä Jokaiseen tarpeeseen on mahdollista vastata usealla eri palvelulla

SOSIAALIPALVELUJA JÄRJESTETÄÄN TUEN TARPEEN POHJALTA 1. Tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen Päivittäin tai säännöllisesti toistuvia tavanomaisia elämän toimintoja 2. Asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen Henkilöltä puuttuu asunto tai hän on vaarassa menettää sen Sosiaalihuollon vastuu asumisen järjestämisessä on viimesijainen, henkilöllä itsellään on ensisijainen vastuu ja lähtökohtaisesti asunnon järjestäminen on asuntoviranomaisten tehtävä 3. Taloudellisen tuen tarpeeseen Riittävät vähimmäistulot estävät köyhyyttä ja syrjäytymistä ja vahvistavat osallisuutta 4. Sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi Keskeisiä palveluja ovat sosiaalinen kuntoutus, sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

SOSIAALIPALVELUJA JÄRJESTETÄÄN TUEN TARPEEN POHJALTA 5. Lähisuhde-, perheväkivallasta tai kaltoinkohtelusta aiheutuva tuen tarve Kaltoinkohtelu voi olla teko tai tekemättä jättäminen (laiminlyönti). Kattaa myös tilanteet, joissa henkilö altistuu väkivallalle (= väkivallan näkemistä, kuulemista, pelossa elämistä) 6. Äkillisin kriisitilanteisiin liittyvällä tuen tarpeella Aina kyse sellaisesta muutoksesta, jonka jälkeen yksilön tai perheen elämä ei pala enää entisellään 7. Lapsen tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvä tuen tarve Lapsen etu aina etusijalla lapsen hyvinvointi on ymmärrettävä laajasti Vanhemmilla ja huoltajilla on oikeus saada tukea vanhemmuuteen

SOSIAALIPALVELUJA ON JÄRJESTETTÄVÄ: 8. Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta tai muusta vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve 9. Muuhun toimintakykyyn liittyvä tuen tarve Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen suoriutumista erilaisista arkielämän tehtävistä Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen ulottuvuus 10. Omaisen tai läheisen tuen tarve Henkilö hoitaa, ohjaa, tukee tai valvoo sairasta, vammaista tai iäkästä läheistään tai omaistaan päivittäin tai jatkuvasti. Tuen tarve kattaa sekä niitä omaisia, jotka saavat omaishoitotukea lain mukaan mutta myös ne henkilöt, jotka vastaavalla tavalla huolehtivat omaisistaan ilman kyseistä tukea.

VIRANOMAISYHTEISTYÖ Viranomaisyhteistyölle on perinteisesti nähty paljon esteitä, jotka ovat liittyneet mm. lakien vaikeaselkoisuuteen ja erityisesti vahvoihin salassapitosäännöksiin Salassapitosäännökset eivät edelleenkään ole muuttuneet, mutta yhteistyötä on korostettu salassapitoa enemmän Pääsääntöisesti viranomaiset saavat tehdä yhteistyötä ja vaihtaa keskenään tietoa asiakkaista, jos se on asiakkaan edun mukaista Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on tehdä viranomaisyhteistyöstä velvollisuus, ei ainoastaan oikeus Näkyy esim. niin, että sosiaalihuollon yhteistyökumppaneiden on osallistuttava palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman tekemiseen

41 MONIALAINEN YHTEISTYÖ Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden Tietojen antaminen, kirjaaminen, virka-apu ym. laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

ESIMERKKI: TERVEYDENHUOLTOLAKI 32 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Jos sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, päätösten tekeminen tai sosiaalihuollon toteuttaminen edellyttävät terveydenhuollon palveluja, on terveydenhuollosta vastaavan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön osallistuttava sosiaalihuollon toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.

MITEN HYÖDYTTÄÄ ASIAKKAITANNE? Ainakin 1. apu asiakkaalle, 2. apu omaan työskentelyyn, 3. oma ammattitaito ja osaaminen laajenevat sekä 4. yhteistyöverkosto, joka toimii molempiin suuntiin Tämä ei lue laissa, mutta asiakkaan etu ja vastavuoroisuus ovat viranomaisyhteistyön keskeisin sisältö ja käytännön työssä toivomme sen myös kehittyvän.

LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA, 3 LUKU Sosiaalihuollon asiakirjat ovat salassapidettäviä SHAL 16-18 : poikkeukset salassapidosta Asiakkaan suostumus Tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi Hoidon ja huollon ilmeinen tarve, jota ei voida muuten toteuttaa Lapsen etu Tiedon antaminen tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla edellytyksiä arvioida asian merkitystä Törkeän rikoksen ilmoittamisvelvollisuus

KESKEISET MUUTOKSET JA YHTEISTYÖTAHOJEN ROOLI 1. Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi 2. Palvelutarpeen arviointi 3. Sosiaalihuollon asiakkuus 4. Asiakkuuden päättyminen 5. Muut lakimuutokset

LUKU 2 : HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Neuvonta ja ohjaus 6 konsultaatio, yhteistyö ja yhteiset tapaamiset Rakenteellinen sosiaalityö 7 sosiaalisia ongelmia ehkäisevät toimenpiteet Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen 8-9 Vanhemmuutta tukevat ja lasten sekä nuorten erityisiin tarpeisiin vastaavat palvelut 10

Läheisverkoston kartoitus Esittäjän nimi 19 p.k.vvvv

35 YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI Velvollisuus yhteydenoton tekemiseen: Terveydenhuollon ammattihenkilö Sosiaalikuraattori taikka Sosiaalitoimen, Opetustoimen, Liikuntatoimen, Lasten päivähoidon, Pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, Työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai Ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva Myös muu kuin edellä tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä

VRT. LASTENSUOJELULAKI 25, ILMOITUSVELVOLLISET Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon, Opetustoimen, Nuorisotoimen, Poliisitoimen, Rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, Vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen, hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön, Tullin, rajavartiolaitoksen taikka Ulosottoviranomaisen palveluksessa tai luottamustoimessa oleva Sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt

35 YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI Joka on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen 1) Ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja 2) Henkilön suostumuksella otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen Porvoossa: Yhteydenotto-lomake

35 YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI 3) Jos henkilön suostumusta ei saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä

YHTEYDENOTTO.. Lisää ajoissa ja yhdessä asiakkaiden kanssa tehtyjä yhteydenottoja Esimerkkejä asiakkaista: Perhepalveluiden asiakas, jonka kotikunta on muuttunut Mielenterveyskuntoutuja, joka ei pysty hakemaan tukia tai terapiaa, johon oikeutettu. Myös lastensuojelussa yhteydenotto ensisijainen, jos tehdään viipymättä ja samalla ilmoitetaan yhteydenottoon johtaneet syyt. Huom. Suostumuksen pyytäminen ei saa hidastuttaa avun saantia niin, että lapsen tilanne vaarantuu. LAPSEN ETU ENSISIJAINEN JA ILMOITUSVELVOLLISTEN JOUKKO LAAJEMPI.

Mihin tehdään yhteydenotto sosiaalihuoltoon SHL 35? Asiakas on asioinut aiemmin sosiaali-, perhe-, vammaistai vanhuspalveluissa Yhteys oma- /vastuutyöntekijään Yhteystiedot sosiaali- ja perhepalveluiden neuvonnasta, puh.520 3400 Asiakas ei ole asioinut aiemmin Sosiaali- ja perhepalveluiden neuvontaan faksi / posti. Kiireellisissä lisäksi soitto johtavalle- /päivystävälle sosiaalityöntekijälle Vanhuspalvelut: palvelukoordinaattorit Vammaispalvelut: toimisto puh. (019) 520 3268 Asiakkaan suostumusta ei saada Faksilla tai postitse johtavalle / päivystävälle sosiaalityöntekijälle Kiireellisissä lisäksi soitto johtavalle- /päivystävälle sosiaalityöntekijälle

MITEN YHTEYDENOTTO TEHDÄÄN - PROSESSI Konsultaatiomahdollisuus sosiaali- ja perhepalvelujen neuvonta ja johtavat sosiaalityöntekijät sekä asiakkaan omatyöntekijä Lomakkeella sähköinen versio tulossa Prosessikuvaus Hyvä alku yhteiselle työlle

40 ILMOITUS MUULLE VIRANOMAISELLE ASIAKKAAN TUEN TARPEESTA Sosiaalihuollon viranomaisen velvollisuus ilmoittaa muille viranomaiselle asiakkaista, joiden tuen tarpeisiin voidaan vastata paremmin muilla palveluilla Pääsääntönä suostumus Poikkeukset sosiaalihuollon asiakaslaissa Asiakkaan suostumuksella ilmoituksen vastaanottanut viranomainen ilmoittaa ilmoituksen tekijälle mihin toimiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty Ellei ilmeisen tarpeetonta

36 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Sosiaalihuolto aloittaa palvelutarpeen arvioinnin, kun se on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa Arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa Yhteistyökumppanina usein terveydenhuolto, oppilashuolto, varhaiskasvatus, koulutuspalvelut..

39 ASIAKASSUUNNITELMA JA OMATYÖNTEKIJÄ 42 Tehdään kun asiakkuus on päätetty aloittaa Suunnitelma laadittava yhdessä asiakkaan kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon tai muiden hallinnonalojen yhteinen asiakassuunnitelma Myös suunnitelman laatimiseen voidaan kutsua yhteistyökumppaneita ja kirjata asiakkaan muihin palveluihin liittyviä vastuita, esim. erityinen tuki koulussa tai varhaiskasvatuksessa Arvioidaan, kuinka kauan asiakas tarvitsee palvelua ja kuinka usein tapaa sosiaalihuollon omatyöntekijää. Omatyöntekijä vastaa asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Työpari voi tulla myös muista palveluista

PERHEKESKEISET PALVELUT Läheisverkoston kartoittaminen 43 Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittäminen 44

MUUT LAKIMUUTOKSET LASTENSUOJELULAKI 25 Lastensuojelulaki 25 : Lastensuojeluilmoitusvelvollisten määrää on lisätty Säännökseen sanamuodon muutos: Lastensuojeluilmoitusvelvollisen tulee tehdä salassapitosäännösten estämättä lastensuojeluilmoitus, mikäli hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka Hoidon tai huollon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen Edellyttää mahdollista lastensuojelutarpeen selvittämistä

LASTENSUOJELULAKI 25 Lastensuojeluilmoitusvelvollisilla velvollisuus salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa suoraan poliisille, jos on syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 21 luvussa säädettyä väkivaltarikosta, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely (ei lievä pahoinpitely) Törkeän rikoksen ilmoittamisvelvollisuus edelleen rikoslaissa Vastaava säännös on ollut jo aikaisemmin seksuaalirikosepäilyjen osalta Huom! Ei kahden vuoden enimmäisrangaistuksen vaatimusta, vaan AINA Rikoksen uhri ilmoituksen tekohetkellä alle 18 vuotta Poliisin konsultaatio nimettömästi Madaltaa ilmoittamiskynnystä ja nopeuttaa tiedonkulkua Ehkäisee väärien ilmoitusten tekoa Esitutkinnan ja siihen liittyvien todisteiden keräämisen suorittaa poliisi! + Lastensuojeluilmoitus sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle

LASTENSUOJELULAKI, MUUT MUUTOKSET Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen, tätä ennen sosiaalihuollon asiakkuus Avohuollon tukitoimien korostaminen Osa lapsille ja perheille tarjottavista palveluista siirtynyt sosiaalihuoltolain puolelle Avohuollon sijoitus Ensisijaisesti lapsen sijoittaminen vanhemman kanssa yhdessä Kiireellinen avohuollon tukitoimi Kiireellisen sijoituksen kriteerit tiukentuneet Jälkihuollon vahvistaminen

KIITOS! Koulutusmateriaali, uudet lomakkeet ja prosessikuvaukset löytyvät intrasta