TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 10.1.2018 Sari Mutka JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN TYÖHÖN JA STARTTIRAHAAN VARATTUJEN TYÖTTÖMYYSETUUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO VUONNA 2018 Lähtökohdat Julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla toteutetaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, tuetaan työvoiman nopeaa työllistymistä ja osaamisen kehittämistä, alkavaa yritystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla työttömien ja yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen momentin määrärahan keskeisimmät käytön kohteet ovat työvoimakoulutuksen ja valmennusten hankinta, palkkatuettu työ, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus. Kansallisen rahoituksen lisäksi julkisia työvoima- ja yrityspalveluja rahoitetaan myös ESR- ohjelmaan varatuista määrärahoista ohjelmakaudella 2014-2020. Vuosina 2017-2018 on käynnissä kokeiluluonteinen rahoitusuudistus, jossa aktiivitoimenpiteiden määrää pyritään lisäämään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Maakuntauudistuksen johdosta valmisteilla on rahoitusmallin jatko vuodelle 2019. Rahoitusmallissa työmarkkinatuen sekä peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan käyttömahdollisuutta on laajennettu siten, että niitä käytetään työttömyyden aikaisen toimeentuloturvan lisäksi valtionhallintoon työllistämisen, palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Palkkatuettua työtä (so. valtionhallintoon työllistäminen ja palkkatuki) rahoitetaan työttömyysetuusmäärärahoista peruspäivärahaa vastaavaan määrään asti ja ylittävä osuus rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjäksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitetaan kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista ja muille kuin työttömille maksettava starttiraha kokonaan työllisyysmäärärahoista. Työttömyysetuusmäärärahojen käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja vähentää työttömyysturvamenoja.
2 Työllisyys- ja työttömyysetuusmäärärahat vuoden 2018 talousarviossa Työllisyysmäärärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentille 32.30.51 ja työttömyysetuusmäärärahat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Vuoden 2018 talousarviossa momentille 32.30.51 (Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v) on osoitettu yhteensä 327 050 000 euroa. Vähennys vuoden 2017 talousarvioon verrattuna on 22,8 %. Merkittävimmät lisäykset ja vähennykset vuoden 2018 talousarviossa ovat tutkintoon tai sen osaan johtavan sekä osa ei-tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen, aikuisten perusopetuksen sekä maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksensiirto opetus- ja kulttuuriministeriölle (-59 000 000 euroa), aktiivimallin käyttöönotto (25 000 000 euroa), julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (-20 000 000) ja kotoutumiskoulutus (-23 078 000 euroa). Momentin 32.30.51 määrärahojen lisäksi vuonna 2018 on käytettävissä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteille vuoden 2018 talousarviossa budjetoitua määrärahaa palkkatuettuun työhön ja starttirahaan yhteensä 270 600 000 euroa, jakautuen eri momenteille seuraavasti: 59 600 000 euroa momentilla 33.20.50 (Valtionosuus ansiopäivärahasta, arviomääräraha), 24 400 000 euroa momentilla 33.20.51 (Valtionosuus peruspäivärahasta, arviomääräraha) ja 186 600 000 euroa momentilla 33.20.52 (Valtionosuus työmarkkinatuesta, arviomääräraha). Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on sovittu, että työttömyysetuusmäärärahat jaetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus), joka kirjaa vuoden 2018 lopussa määrärahat ELY-keskuksille käytön mukaisesti. Tämä toimintatapa helpottaa ELY-keskusten määrärahan hallintaa ja seurantaa. Työttömyysetuusmäärärahan sidontaa seurataan maksuperusteisesti kuukausittain sekä ELY -keskuksissa, KEHA -keskuksessa että Työ- ja elinkeinoministeriössä ja näin pystytään varmistamaan, että arvioitu määräraha ei ylity. Tämä toimintatapa sujuvoittaa ELY-keskusten määrärahaseurantaa, määrärahan hallintaa sekä mahdollisia määrärahan lisäyksiä ja palautuksia Sosiaali- ja terveysministeriölle. ELY -keskusten määrärahaesitykset kaikille neljälle momentille olivat yhteensä 656 600 000 euroa. Tulosneuvotteluprosessin yhteydessä sovittiin ELY keskusten käytettävissä olevaksi määrärahaksi alustavasti yhteensä 554 525 000 euroa. Määrärahasta 270 600 000 euroa on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenttien määrärahaa ja 283 925 000 euroa vuoden 2018 talousarvion momentin 32.30.51 määrärahaa. Alueellisen määrärahajaon kriteerit Perusjaon kriteerit (momentit 32.30.51) Perusjaossa jaetaan osa määrärahoista ja siinä on mukana momentin 32.30.51 määrärahoista 191 155 000 euroa. Perusjaossa jaettava euromäärä on jaettu painottaen alueiden työttömien määrää 55 %:lla, vaikeasti työllistyvien määrää 30 %:lla ja työttömyysastetta 15 %:lla (tunnusluvut liitteessä 1). Verrattuna vuoden 2017 perusjakoon ilman työttömyysetuusmäärärahoja nyt on jaettavissa määrärahaa 35 % vähemmän johtuen suurelta osin ammatillisen työvoimakoulutuksen siirrosta Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Pienin ELY- keskuskohtainen vähennys vuoden 2017 perusjakoon verrattuna on 31 % ja suurin 40 %.
3 ELY-keskukset ovat sopineet kuljetusalan työvoimakoulutuksen työnjaosta Etelä- Suomen alueella, jonka mukaisesti perusjakoon on tehty momentin 32.30.51 osalta seuraavat muutokset: Uudeltamaalta vähennetty 270 000 euroa, Pirkanmaalta vähennetty 130 000 euroa, Satakunnalta vähennetty 215 000 euroa ja Varsinais-Suomelle lisätty 615 000 euroa. Lisäksi perusjako sisältää Uudenmaan ELY-keskukselle Nuorten yrittäjyyspajan optioihin 500.000 euroa (sis.alv). Muut määrärahan jakoperusteet (momentti 32.30.51) Momentin 32.30.51 määrärahojen erilaisesta käyttötarkoituksesta ja ELY-keskusten erilaisesta työnjaosta johtuen on ELY-keskuksille jaettu perusjaosta poikkeavilla kriteerillä yhteensä 81 350 000euroa. ELY- keskuksille on jaettu maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen 69 360 000 euroa painottaen ulkomaalaisia työnhakijoita 80 %:lla ja alueelle muuttaneiden pakolaisten määrää 20 %:lla. Sekä ulkomaalaisten työnhakijoiden että kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden huomioiminen määrärahan jaossa tukee hallituksen kotouttamisen toimenpideohjelmaa (5.3.2016), jossa tavoitteeksi on asetettu oleskeluluvan saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin sekä koulutukseen ja työhön. Kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä on usein tarve pidempikestoiseen kotoutumiskoulutukseen kuin henkilöillä, joiden maahantulo perustuu muuhun kuin pakolaisuuteen. Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan on jaettu 8 100 000 euroa lähinnä ELY- keskusalueiden yritysten toimipaikkojen määrän mukaan neljälle tehtäviä hoitavalle ELY- keskukselle (Häme, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa). Pohjoiskalotin koulutuskeskuksesta hankittavaan koulutukseen on jaettu Lapin ELYkeskukselle 1 700 000 euroa. Euroopan globalisaatiorahastohankkeiden (EGR) määrärahoja on jaettu ELY- keskuksille seuraavasti: Uusimaa 427 000 euroa, Varsinais-Suomi 343 000 euroa, Pirkanmaa 1 130 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaa 290 000 euroa. Edellä mainituilla perusteilla (ml. perusjako) laaditun momentin 32.30.51 jaon lopputuloksena minkään ELY- keskuksen käytettävissä olevat määrärahat eivät vähene 10 %- yksikköä enempää verrattuna koko maan tason vähennykseen (- 25 %) vastaavasta viime vuoden jaosta. Määräraha- ja myöntämisvaltuusjakoesitys Tulosneuvottelujen yhteydessä sovittuja perusjakoon sisältyviä 32.30.51 momentin valtionhallintoon työllistämisen määrärahoja, yhteensä 11 420 000 euroa ja työttömyysetuusmomenteille varattuja määrärahoja 9 180 000 euroa ei jaeta alueille, vaan valtion kirjanpitoyksiköille on annettu kaikille neljälle momentille (32.30.51, 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52) kirjausoikeus TE-toimiston tekemän päätöksen mukaisesti. Momentin 32.30.51 osalta po. määrärahat ovat työ- ja elinkeinoministeriössä ja momenttien 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 osalta sosiaali- ja terveysministeriössä. Momentin 32.30.51 määrärahajako ELY- keskuksille esitetään jaettavaksi yhteensä 272 505 000 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön päätettäväksi esitetään jätettäväksi yhteensä 54 545 000 euroa. Tästä sum-
4 masta valtionhallintoon työllistämisen osuus on 11 420 000 euroa. Loput 43 125 000 euroa jakaantuu siten, että noin 41 825 000 euroa varataan jaettavaksi myöhemmin ELYkeskuksille ja noin 1 300 000 euroa varataan ministeriön käyttöön palvelujen kehittämisja kokeilumenoihin. ELY- keskuksille myöhemmin jaettavaksi varattu määräraha sisältää 15 000 000 euroa nuorten palveluiden tulosperusteiseen hankintaan, 5 000 000 euroa työttömien haastatteluihin liittyviin ostopalveluihin, 1 950 000 euroa Maahanmuuttajien kotouttamisen yhteiskunnallisen vaikuttavuusinvestoimisen hankkeen (Koto -SIB) rahoittamiseen 1 900 000 euroa yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, 950 000 euroa vakuutusturvaan ja noin 17 025 000 euroa äkillisiin rakennemuutoksiin reagoimiseksi ja muihin ennakoimattomiin tarpeisiin. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö jakaa ELY-keskuksille 19 900 000 euroa vuodelta 2017 momentin 417.32.30.51 aikaisemmin ELY-keskuksille jakamatonta määrärahaa. Vuoden 2018 määrärahajakoehdotus ja muutokset vuoden 2017 valtioneuvoston määrärahajakoon (19.1.2017) verrattuna (momentti 32.30.51) ELY-keskus Jakoehdotus 2018 Jako 2017 (19.1.2017) % Uusimaa 77 233 000 98 255 000-21 022 000-21 % Varsinais-Suomi 22 378 000 32 267 000-9 889 000-31 % Satakunta 9 714 000 13 446 000-3 732 000-28 % Häme 20 917 000 26 365 000-5 448 000-21 % Pirkanmaa 24 138 000 34 175 000-10 037 000-29 % Kaakkois-Suomi 17 651 000 23 713 000-6 062 000-26 % Etelä-Savo 8 976 000 12 292 000-3 316 000-27 % Pohjois-Savo 11 007 000 15 062 000-4 055 000-27 % Pohjois-Karjala 10 485 000 14 532 000-4 047 000-28 % Keski-Suomi 17 497 000 24 555 000-7 058 000-29 % Etelä-Pohjanmaa 6 220 000 9 122 000-2 902 000-32 % Pohjanmaa 9 842 000 12 166 000-2 324 000-19 % Pohjois-Pohjanmaa 19 426 000 25 664 000-6 238 000-24 % Kainuu 5 155 000 7 571 000-2 416 000-32 % Lappi 11 866 000 15 908 000-4 042 000-25 % ELY-keskukset yhteensä 272 505 000 365 093 000-92 588 000-25 % Työ- ja elinkeinoministeriö 54 545 000 58 660 000-4 115 000-7 % Yhteensä 327 050 000 423 753 000-96 703 000-23 % Muutokset eri ELY-keskuksille esitettyjen määrärahojen suuruudessa verrattuna vuoteen 2017 johtuvat pääasiassa määrärahan vähenemisestä, mm. tutkintotavoitteisen ammatillisen työvoimakoulutuksen siirrosta opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä osin jakoperusteita koskevissa tunnusluvuissa tapahtuneista muutoksista kullakin alueella. Lisäksi tiettyjen erityismäärärahojen (kuten yrityksen kehittämispalvelut, EGR ja kuljetusalan työvoimakoulutus) jaolla on vaikutusta.
5 Käytännössä ELY- keskuksilla on käytettävissään momentin 32.30.51 vuoden 2018 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään työ- ja elinkeinoministeriöön jätettävät valtionhallintoon työllistämisen määrärahat, yhteensä 11 420 000 euroa, on ELY- keskuksilla käytettävissä yhteensä 283 925 000 euroa. Lisäksi samassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö jakaa ELYkeskuksille 19 900 000 euroa vuodelta 2017 siirtynyttä momentin 417.32.30.51 aikaisemmin jakamatonta määrärahaa. ELY- keskusten käytettävissä olevat määrärahat (ml. valtionhallintoon työllistäminen) alkuvuonna 2018 (TA 2018) ja alkuvuonna 2017 (TA 2017) sekä muutos (momentti 32.30.51) ELY-keskus Käytettävissä yhteensä 2018 Käytettävissä yhteensä 2017 % Uusimaa 79 613 000 100 765 000-21 152 000-21 % Varsinais-Suomi 23 588 000 33 658 000-10 070 000-30 % Satakunta 10 144 000 13 918 000-3 774 000-27 % Häme 21 737 000 27 309 000-5 572 000-20 % Pirkanmaa 25 168 000 35 243 000-10 075 000-29 % Kaakkois-Suomi 18 571 000 24 756 000-6 185 000-25 % Etelä-Savo 9 276 000 12 540 000-3 264 000-26 % Pohjois-Savo 11 437 000 15 459 000-4 022 000-26 % Pohjois-Karjala 10 915 000 14 805 000-3 890 000-26 % Keski-Suomi 18 437 000 25 623 000-7 186 000-28 % Etelä-Pohjanmaa 6 540 000 9 470 000-2 930 000-31 % Pohjanmaa 10 272 000 12 663 000-2 391 000-19 % Pohjois-Pohjanmaa 20 366 000 26 707 000-6 341 000-24 % Kainuu 5 495 000 8 018 000-2 523 000-31 % Lappi 12 366 000 16 579 000-4 213 000-25 % Yhteensä 283 925 000 377 513 000-93 588 000-25 % Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin. Momentin 32.30.51 työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuusjako Momentille 32.30.51 on osoitettu työvoimakoulutuksen hankintaan 70 000 000 euron myöntämisvaltuus. Myöntämisvaltuuden avulla voidaan tehdä pitkäkestoisia talousarviovuoden ylittäviä sopimuksia työvoimakoulutuksen hankinnasta. Työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuutta esitetään jaettavaksi ELY -keskuksille yhteensä 56 200 000 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriöön jätettäväksi 13 800 000 euroa ministeriön myöhempää päätöksentekoa varten.
6 Vuoden 2018 työvoimakoulutuksen myöntämisvaltuuden jakoehdotus ja vertailu vuoden 2017 (19.1.) jakoon ELY-keskus Jakoehdotus 2018 Jako 2017 (19.1.2017) 2018-2017 Uusimaa 10 000 000 17 000 000-7 000 000 Varsinais-Suomi 7 500 000 9 790 000-2 290 000 Satakunta 2 500 000 2 500 000 0 Häme 4 000 000 6 500 000-2 500 000 Pirkanmaa 5 400 000 9 000 000-3 600 000 Kaakkois-Suomi 3 000 000 7 500 000-4 500 000 Etelä-Savo 1 800 000 2 100 000-300 000 Pohjois-Savo 2 000 000 4 000 000-2 000 000 Pohjois-Karjala 1 500 000 2 200 000-700 000 Keski-Suomi 5 000 000 6 000 000-1 000 000 Etelä-Pohjanmaa 2 500 000 3 400 000-900 000 Pohjanmaa 3 000 000 4 500 000-1 500 000 Pohjois-Pohjanmaa 4 500 000 8 000 000-3 500 000 Kainuu 1 000 000 2 800 000-1 800 000 Lappi 2 500 000 5 400 000-2 900 000 Alueet yhteensä 56 200 000 90 690 000-34 490 000 Työ- ja elinkeinoministeriö 13 800 000 37 110 000-23 310 000 Kaikki yhteensä 70 000 000 127 800 000-57 800 000 Jako on tehty ELY-keskusten esitysten mukaisesti, kuitenkin niin, että ELY-keskukselle jaettava valtuus ei pääsääntöisesti ylitä 40 prosenttia työvoimakoulutuksen hankintaan suunnitelluista määrärahoista. Muutokset ELY -keskuksille esitetyissä valtuuksien määrissä suhteessa vuoden 2017 jakoon johtuvat pääasiassa valtuuden kokonaismäärän vähenemisestä. Valtuuden tarve on laskenut johtuen tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen siirtymisestä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitettavaksi.. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin myöntämisvaltuuksiin.
7 Momenttien 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 määrärahajako Työ- ja elinkeinoministeriö ei jaa työttömyysetuusmäärärahaa jokaiselle ELY-keskukselle vaan määrärahat jaetaan kokonaisuutena kirjanpitoyksikkö KEHA -keskukselle ELYkeskusten käyttöön. Vuoden 2018 lopussa KEHA-keskus kirjaa määrärahan kullekin ELY-keskukselle toteutuneen käytön mukaan. Työttömyysetuusmomenteilta esitetään jaettavaksi KEHA-keskukselle kaikki palkkatukeen ja starttirahaan suunnitellut määrärahat eli 261 420 000 euroa. Valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat 9 180 000 euroa esitetään jätettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöön valtion kirjanpitoyksiköiden kirjauksia varten. Vuoden 2018 määrärahajakoehdotus momenteilla 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 2018 2018 2018 Mom. 33.20.50 Mom. 33.20.51 Mom. 33.20.52 KEHA -keskus 54 600 000 23 400 000 183 420 000 Sosiaali- ja terveysministeriö 5 000 000 1 000 000 3 180 000 Yhteensä 59 600 000 24 400 000 186 600 000 Kuten momentin 32.30.51 määrärahojen kohdalla, niin myös työttömyysetuusmäärärahojen kohdalla ELY- keskuksilla on käytettävissään vuoden 2018 talousarvion määrärahaa enemmän kuin mitä jakoehdotuksessa ehdotetaan. Kun jakoehdotukseen lisätään valtionhallintoon työllistämiseen varatut määrärahat, yhteensä 9 180 000 euroa, on ELYkeskuksilla käytettävissä työttömyysetuusmomenteilla yhteensä 270 600 000 euroa. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisten valtionhallintoon työllistämiseen varattujen määrärahojen sekä palkkatukeen ja starttirahaan varattujen määrärahojen välillä momenteilla 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa voisi tarvittaessa siirtää KEHA-keskukselle jaettua momenttien 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriölle. Päätöksessä esitetään, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi tarvittaessa tehdä muutoksia päätösehdotuksen mukaisiin ELY- keskuskohtaisiin määrärahoihin.