Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL
78% Eurooppalaisista asuu kaupungeissa 85% BKT:sta syntyy kaupungeissa 90% kaikista innovaatioista syntyy kaupungeissa Samanaikaisesti 70% päästöistä syntyy kaupungeissa suorasti tai epäsuorasti Kaupungistuminen on iso megatrendi 5.10.2007, HOSO/PJV 2
Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset 90% ajastaan sisätiloissa 45% kansallisvarallisuudestamme on sitoutunut rakennuksiin (365 mrd. ) Kiinteistöjen ylläpidon arvo on 15,5 mrd. Uudisrakentamisen arvo on 12,4 mrd. Työllistää noin 500 000 henkilöä Rakennukset ovat merkittävä energiankuluttaja
1921-1925 1926-1930 1931-1935 1936-1940 1941-1945 1946-1950 1951-1955 1956-1960 1961-1965 1966-1970 1971-1975 1976-1980 1981-1985 1986-1990 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 60 000 50 000 1000 m 2 Rakennuskanta 2010, yhteensä 550 milj.m 2 (ajanjaksolla valmistuneet, poistuma huomioitu) Tuotanto- ja muut rakennukset 40 000 30 000 20 000 Palvelurakennukset 10 000 0 Asuinrakennukset Lähde: VTT Terttu Vainio ja Tilastokeskus 4
Rakennuskanta muuttuu Vanhempien rakennusten korjaaminen Täydennysrakentaminen Uudet rakennukset ja uudet alueet Poistuma Lähde: Airaksinen, Vainio 2012
Ostoenergia (kwh/m 2 ) 250 Sähkö 200 LKV Lämpö 150 100 50 0 ennen 2000 2003 2008 matalaenergia passiivi
Huipputehon pienentäminen on paljon vaikeampaa kuin energiankulutuksen Lähde: Airaksinen, Vuolle 2012
Käytönaikaisen energiankulutuksen (50 vuotta), rakennusmateriaalien ja tontinrakennuksen suhteelliset CO2 päästöt Lähde: Ruuska A, Häkkinen T, Vares S, Korhonen M-R, Myllymaa T, 2013, Rakennusmateriaalien Ympäristövaikutukset Selvitys rakennusmateriaalien vaikutuksesta rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin, tiivistelmäraportti, Ympäristöministeriön raportteja 8/2013 8
Käytönaikaisen energiankulutuksen (50 vuotta), rakennusmateriaalien ja tontinrakennuksen suhteelliset CO2 päästöt Lähde: Ruuska A, Häkkinen T, Vares S, Korhonen M-R, Myllymaa T, 2013, Rakennusmateriaalien Ympäristövaikutukset Selvitys rakennusmateriaalien vaikutuksesta rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin, tiivistelmäraportti, Ympäristöministeriön raportteja 8/2013 9
Käytönaikaisen energiankulutuksen (50 vuotta), rakennusmateriaalien ja tontinrakennuksen suhteelliset CO2 päästöt Lähde: Ruuska A, Häkkinen T, Vares S, Korhonen M-R, Myllymaa T, 2013, Rakennusmateriaalien Ympäristövaikutukset Selvitys rakennusmateriaalien vaikutuksesta rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin, tiivistelmäraportti, Ympäristöministeriön raportteja 8/2013 10
Kiviluoma 2013 http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2013/s35.pdf
Ostoenergia (kwh/m 2 ) 250 Sähkö 200 LKV Lämpö 150 100 50 0 ennen 2000 2003 2008 matalaenergia passiivi
Annual thermal energy consumption (kwh/m 2 ) Mitattu energiatehokkuus kouluissa: esim. lämpö kwh/m 2 Suuri kulutus voi johtua huonosta energiatehokkuudesta tai esimerkiksi koulun iltakäytöstä 1200 1000 800 Day care centres heating 2008 Day care centres 2007 Schools 2007 Schools 2008 2007 2008 600 400 200 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Year of complition Source: Airaksinen 2011
Huipputehon pienentäminen on paljon vaikeampaa kuin energiankulutuksen Lähde: Airaksinen, Vuolle 2012
Rakennusten energiatehokkuus on tärkeää Rakennukset kuluttavat 40% Suomen energiasta Energiatehokkuus pienentää myös päästöjä Energiatehokkuus on hyviä sisäolosuhteita resurssitehokkaasti Tärkeää integroida rakennukset aktiiviseksi osaksi energiajärjestelmää Energiatehokkaassa rakennuksessa myös huipputehon tarve on pieni, ja sitä pystytään säätämään. Soveltuu hyvin tulevaisuuden energiaverkkoon jossa tuotanto on vaihtelevaa
Everything is connected Every second 127 devices are connected to the internet
Rakennukset ovat osana kaupunkijärjestelmää Rakennukset ja monet muut kaupungin järjestelmät ovat kytkeytyneitä toisiinsa ajasta ja paikasta riippumattomina Järjestelmällä on optimoitavana monta tavoitetta yhtä aikaa, ja ne voivat olla ristiriidassa! Suunnittelu ja operointi on tehtävä yhä enemmän järjestelmätasolla Tarvitaan uusia ekosysteemejä ja liiketoimitamalleja Lisäksi myös johtamisen ja päätöksenteon on muututtava.
Moving from internet of things to things of meaning Nykyisissä rakennuksissa on kymmeniä tuhansia datapisteitä. Tarvitaan M2M lukemista Tiedon yhdistäminen monesta eri tietolähteestä on tärkeää että saadaan rikas tilannekuva ja mahdollisuus kokonaisuuden optimointiin Uusien teknologioiden rooli on erityisen suuri olemassa olevan kannan muutoksessa Pelkästään rakennusten energiamanagerionnin globaali markkina on arvioitu olevan 5,5 mrd. US $ vuonna 2020
Adaptiivinen rakennus Ennakoiva olosuhteiden säätö yhdistettynä säätietoihin, läsnäolotietoihin ja käyttäjien preferensseihin sekä energiamarkkinoihin (esim. mysmartlife VTT) Lisäksi järjestelmä voi ennakoida tulevia huoltotoimenpiteitä. Fig. Equa
Palvelut ovat keskeisessä roolissa Energian myynnistä olosuhteiden myyntiin Myös omistajuus muuttuu Living as a service Working as a service