Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016

Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. VISIO 2030 7 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 9 3.1. Nykytilan kuvaus 9 3.2. Muutoshaasteita 11 3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 12 4. YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA 17 4.1. Nykytilan kuvaus 17 4.2. Muutoshaasteita 19 4.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 19 Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016 5. YMPÄRISTÖTIETOISUUS 27 5.1. Nykytilan kuvaus 27 5.2. Muutoshaasteita 28 5.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 29 6. SEURANTA 33 7. SANASTO 34 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja D, julkaisu nro 95 ISSN 0788-6578 LIITTEET Liite 1. Pirkanmaan ympäristön tilaa kuvaavia indikaattoreita 38 Liite 2. Ympäristöohjelmatyöhön osallistuneita tahoja 46 Liite 3. Toimijataholyhenteet 48 JULKAISULUETTELO 50 ISBN 978-951-590-278-8 Taitto Johanna Juntunen Kuvat Tekes / Anton Kalland ja Shutterstock Painosmäärä 800 kpl Painopaikka Tammerprint Oy 3

SAATTEEKSI 1. JOHDANTO Pirkanmaan ympäristöohjelma katsoo luottavaisesti Pirkanmaan tulevaisuuteen. Maakunta on matkalla kohti vähäenergisempää ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa ympäristö on arvo sinänsä mutta myös tärkeä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähde. Ympäristöohjelma kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä tämän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Toivomme, että ohjelmaan voivat sitoutua niin yritykset, yksityiset henkilöt kuin julkiset organisaatiot. Ympäristömme tulevaisuus on meidän kaikkien vastuulla. Ympäristöohjelman lähtökohdaksi ohjausryhmä valitsi tavanomaisesta poikkeavan lähestymistavan. Ympäristöohjelma rakentuu kolmen teeman varaan. Kunkin teeman sisällä tarkastellaan niin yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen kuin luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita, muiden muassa. Tällainen lähestymistapa on haastava, mutta avaa mielenkiintoisia näkökulmia ympäristöohjelman laadintaan. Ohjelmatyöhön osallistui laaja joukko pirkanmaalaisia toimijoita. Heille kaikille suuri kiitos panoksesta Pirkanmaan paremman huomisen hyväksi. Tämä Pirkanmaan ympäristöohjelma on ensimmäinen uuden lainsäädännön mukaisesti laadittu suunnitelma, jonka laadinnan vetovastuu on ollut Pirkanmaan liitolla. Yhteistyö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa on ollut tiivistä ja saumatonta. Visiomme mukaan toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Tässä meille kaikille haastava tavoite tuleville vuosille! Jukka Alasentie Ohjausryhmän puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Pirkanmaan liitto Tom Frisk Ohjausryhmän jäsen ja esittelijä Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY-keskus Maakunnallisia ympäristöohjelmia alettiin Suomessa valmistella 1990-luvun loppupuolella ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Pirkanmaan ensimmäinen ympäristöohjelma valmistui Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja sidosryhmien yhteistyönä vuonna 2001. Ohjelma päivitettiin vuonna 2006 viideksi vuodeksi eteenpäin. Laki alueiden kehittämisestä muuttui vuoden 2010 alusta mm. siten, että vastuu laaja-alaisten ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien suunnitelmien käynnistämisestä ja yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun tuli maakuntien liittojen vastuulle. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) kävivät keväällä 2010 neuvotteluja uuden ympäristöohjelman laatimisen käynnistämisestä, ja Pirkanmaan maakuntahallitus teki asiasta päätöksen huhtikuussa 2010. Maakuntajohtaja asetti työlle ohjausryhmän, johon tuli liiton ja ELY-keskuksen edustajien lisäksi jäsenet myös Tampereen kaupungilta ja Tampereen yliopistosta (liite 2). Osassa maakunnista on laadittu ympäristöohjelma, osassa ympäristöstrategia ja osassa molemmat. Pirkanmaalla päädyttiin laatimaan ympäristöohjelma, joka sisältää lyhyen strategisen osan. Strategisiin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet toteuttamiskeinoineen muodostavat pääosan ympäristöohjelmasta. Ohjelman visio ja sitä toteuttavat strategiset tavoitteet asetettiin vuodelle 2030. Itse ohjelman toimenpiteet kohdennettiin vuosille 2011 2016. Ympäristöohjelma päätettiin tehdä aiemmasta ohjelmasta ja useimmista muista alueellisista ympäristöohjelmista poikkeavalla tavalla. Yleensä ympäristöohjelmissa on pyritty kaikenkattavuuteen, niin että lähes kaikista ympäristöön vaikuttavista asioista on haluttu sanoa jotain. Tämän ohjelman laadinnassa lähtökohdaksi otettiin se, että keskitytään olennaisimpiin kysymyksiin silläkin uhalla, että monet sinänsä tärkeät kysymykset jäisivät ilman omia strategisia tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Näin pyrittiin parantamaan ympäristöohjelman ohjaavaa vaikutusta. Myös priorisoitujen kysymysten syvyys ja konkretia tulivat mahdollisiksi. Usein ympäristöohjelmat nähdään alueiden kehittämistä hidastavina tai jopa jarruttavina ohjelmina. Tässä ohjelmassa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ympäristöhaasteisiin vastaaminen voi elinkeinoelämälle tuoda. Ohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon kehittävät ja mahdollistavat näkökulmat, mutta myös haitallista kehitystä rajoittavat ja ehkäisevät näkökulmat. Ohjelman käytännön laadintaa varten valittiin kolme teemaa, joiden mukaisesti työ toteutettiin. Ensimmäinen teema käsittelee niitä ympäristöhaasteita, joita kaupungistuminen ja keskittyminen tuovat yhtäältä kasvavalle (erityisesti Tampereen) kaupunkiseudulle, toisaalta myös maakunnan maaseutualueille. Maakuntahallituksen suosituksen mukaisesti teeman nimi muutettiin myöhemmin muotoon kestävä yhdyskuntarakenne. Toinen teema käsittelee ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa, missä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitetty mm. ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeään energiatehokkuuteen. Kolmantena teemana on ympäristötietoisuus, johon liittyen on käsitelty mm. viime vuosina keskeiseen asemaan noussutta ympäristökasvatuksen edistämistä. Käytännön työtä varten asetettiin edellä mainitun jaottelun mukaan kolme teemaryhmää, joissa oli Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton edustajia ja joita täydennettiin sidosryhmien edustajilla (liite 2). Teemaryhmät laativat aluksi yleiset skenaariot aihepiiristään tai tarkastelivat teemaansa valtakunnallisten skenaarioiden pohjalta sekä tunnistivat keskeiset muutoshaasteet ja laativat teemansa yleiskuvauksen. Koska teemat oli valittu enemmän näkökulman kuin substanssin mukaisesti, jokaisen ryhmän tuli tarkastella aihettaan ainakin seuraavista näkökulmista: ilmasto, energia, luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus, pintaja pohjavesien tila sekä jätteet. Työnsä pohjaksi teemaryhmillä oli käytössään Pirkanmaan ympäristöohjelman 2006 2010 toteutumisesta tehdyn arviointikyselyn tulokset. Kysely toteutettiin Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä elo-syyskuussa 2010 ja tiivis raportti sen tuloksista löytyy Pirkanmaan liiton Internet-sivuilta. 4 5

Sidosryhmien osallistumista on pidetty erityisen tärkeänä. Niinpä teemaryhmiin osallistumisen lisäksi on järjestetty sähköisiä lomakekyselyjä, yleisseminaari, teemakohtaisia laajennettuja työryhmien kokouksia sekä julkinen kuuleminen internetin välityksellä. Ohjelman laadinnassa on otettu huomioon sekä kansainväliset (erityisesti EU:n) linjaukset että kansalliset suunnitelmat, ohjelmat ja tavoitteet, jotka vaikuttavat ympäristöasioiden hallintaan. Tärkeimpiä alueellisia suunnitelmia, jotka on otettu huomioon, ovat Pirkanmaan maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä siihen liittyvät Pirkanmaan pintavesien ja pohjavesien toimenpideohjelmat, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Pirkanmaan energiaohjelma sekä Tampereen seudun rakennemalli ja siihen liittyvä seudullinen ilmastostrategia. Ohjelmaa lukiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota strategisten tavoitteiden ja toimenpideehdotusten erilaiseen aikaperspektiiviin. Toimenpiteet, joita esitetään toteutettaviksi vuoteen 2016 mennessä, eivät yleisesti ottaen johda vielä vuoteen 2030 tähtäävien strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan jo uusia toimenpiteitä, ja toimenpiteitä saatetaan joutua tarkistamaan jo kesken ohjelmakauden. Pirkanmaan ympäristöohjelma ei ole muusta toiminnasta erillinen ohjelma, jonka toteuttamiseksi perustettaisiin oma organisaatio, vaan toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa eri toimijoiden normaalin toiminnan yhteydessä. Ohjelman toteutumista seurataan sekä kiinnittämällä huomiota eri toimenpiteiden käynnistymiseen ja edistymiseen että seuraamalla ympäristön tilan kehittymistä Pirkanmaalla. Ohjelman seuranta toteutetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton välisenä yhteistyönä. Ohjelmaan on valittu toimenpiteitä, joiden toteuttaja ja mahdollisesti myös rahoitus on jo selvillä, mutta myös sellaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka olisivat hyödyllisiä strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi mutta joiden toteuttaminen on vielä täysin tai osittain auki. Ohjelman toimenpiteisiin liittyen on esitetty raportointivastuu ja osallistujat. Alun perin ajatuksena oli selvittää myös eri toimenpiteiden kustannukset, mutta se nähtiin hyötyyn nähden liian työlääksi. Kustannukset joudutaan joka tapauksessa selvittämään silloin, kun toimenpiteiden pohjalta laaditaan konkreettisia hanke-ehdotuksia. Pirkanmaan ympäristöohjelman liitteenä on kuvaus ympäristön tilasta niiden muuttujien valossa, joista on käytettävissä ja helposti saatavissa seurantatietoa. Nämä muuttujat eivät välttämättä kuvaa kattavasti ympäristön kaikkia osa-alueita, ja joitakin muuttujista saatetaan pitää vähemmän tärkeinä ympäristöindikaattoreina. Ympäristöohjelmatyön yhteydessä ei kuitenkaan ollut mahdollista käynnistää uusia seurantaohjelmia, mutta työ saattaa antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan seurantaa tulisi kehittää. 2. VISIO 2030 Miksi tavoittelemme hyvää ympäristöä? Pirkanmaa on vilkkaasti kehittyvä ja väestöpohjaltaan kasvava maakunta, minkä vuoksi sen ympäristökin muuttuu nopeasti. Tämän hetken muutostrendit, kuten väestön kasvu, keskittymiskehitys, ilmastonmuutos sekä energia- ja materiaalitehokkuus luovat meille suuriakin haasteita, mutta myös aivan uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiseen yhdessä. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kovaa vauhtia, mikä heijastuu maakuntamme talouteen ja elinkeinotoimintaan. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että ympäristökysymykset otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon erilaisten toimintojen suunnitteluvaiheessa ja päätöksenteossa. Emme halua rajata ympäristö-käsitettä suppeasti, vaan sillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sekä luonnon- että rakennettua ympäristöä. Haluamme, että maakuntaamme tullaan tutustumaan monipuoliseen ympäristöön ja sen eteen tehtävään työhön. Ympäristömme on ylpeytemme aihe, myös tulevaisuudessa. Täten asetammekin tavoitteet korkealle sen kehittämisessä ja suojelussa. Jotta saamme tehokkaasti näkyviä ja laajavaikutteisia tuloksia aikaan, olemme valinneet strategisen toimintamme painopistealueiksi kestävän yhdyskuntarakenteen, ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan ja ympäristötietoisuuden. Olemme tiellä kohti ympäristövastuullista elämäntapaa, joka yhdistää kaikkia pirkanmaalaisia. Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Ympäristövastuullinen toiminta Ympäristövastuullisuudesta tulee välttämätön edellytys ja kilpailuvaltti alueemme liiketoiminnalle. Ympäristövastuullisen toiminnan edellytyksenä näemme vahvasti ympäristötietoisuuden, joka rakentuu arvoista, asenteista ja toiminnasta. Arvot ja asenteet heijastuvat valintoihimme ja päätöksiimme. Panostamme ympäristötietoisuuden kasvuun ja sen tulemiseen osaksi arjen toimintaa, myös omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Avainasemassa ovat tiedon tuotannon turvaaminen, tiedon analysointi yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa, tiedon konkretisointi sekä sen tuominen oikean kohderyhmän saataville. Kestävän talouden edelläkävijä Kestävässä taloudessa otetaan huomioon mm. ekologiset näkökulmat. Luonnonvaroja käytetään säästäväisesti ja tehokkaasti ja siten, ettei luonnonvarojen uusiutumista vaaranneta. Taloudelliset toiminnot ovat tasapainossa luonnon kantokyvyn kanssa. Olemalla kestävän talouden edelläkävijöitä lisäämme hyvinvointia. Keskeisenä tulevaisuuden taloutta ohjaavana tekijänä toimii energia- ja materiaalitehokkuus. Kestävyyden periaatteet ohjaavat maakuntaamme syntyvää uutta liiketoimintaa, jossa palveluliiketoiminnalla on vahva asema. Uusien teknologioiden ja materiaalien tutkimuksella ja kehittämisellä edistämme uuden liiketoiminnan syntyä. Tämän tukemiseksi luomme monialaisia innovaatioympäristöjä. Maakuntamme tunnetaan ympäristöliiketoiminnastaan, joka menestyy myös globaalisti. Ympäristö hyvinvoinnin perustana Hyvä, elinvoimainen ympäristö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden hyvinvointiin ja edellytykset ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Koska ympäristö on hyvinvointimme perusta, otamme ympäristöhaasteet vastaan ja teemme töitä niiden eteen. Otamme hyvinvointikysymyksissä huomioon elinkeinotoiminnan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset ja ymmärrämme, että ympäristö luo hyvinvointia sekä aineettomien että aineellisten tekijöidensä kautta. Pirkanmaalaisella ympäristöllä on itseisarvo ja olemme Ympäristövastuullisella toiminnalla tarkoitetaan eri tahojen, kuten organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden vastuuta omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristö otetaan huomioon parhaalla mahdollisella siitä ylpeitä. Parantamalla ympäristötietoisuutta 6 tavalla. Kehittämällä ympäristöosaamistam- edesautamme hyvinvointimme ja sen edellytysten 7 me teemme siitä maakuntamme kilpailuedun. säilymistä ja lisääntymistä.

3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Nykytilan kuvaus Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan sitä fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka muodostuu jonkin alueen, kuten taajaman asunto-, palvelu-, työpaikka-, virkistys- ja elinkeinotoimintojen alueista ja niitä yhdistävistä teknisen infrastruktuurin verkostoista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa alueiden käytöllä edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämisen lisäksi kaupunkiseutuja ja taajamia eheytetään. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ohjataan kaupunkiseutujen ja taajama-alueiden uudisrakentamista alueille, jotka sijaitsevat kohtuuetäisyydellä olemassa olevista palveluista ja jotka parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä. Lisäksi asumisen alueet pyritään liittämään verkostoja muodostaviin viheralueisiin. Kestävässä yhdyskuntarakenteessa eri toimintojen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erilaisten palveluiden saavutettavuus on asumisen keskeisimpiä laatutekijöitä. Haasteena on maaseutualueiden palveluverkon ja elinvoimaisuuden säilyvyys palvelutarjonnan keskittyessä kuntakeskuksiin. Kestävyyden periaatteille rakentuva yhdyskuntarakenne tarjoaa asumisen laadun ja viihtyvyyden lisäksi myös mahdollisuuksia monipuoliseen virkistäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, unohtamatta kulttuurista moniarvoisuutta ja tasavertaisuutta. Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia ja viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa. Maakunnassa on noin 488 000 asukasta, joista Tampereen kaupunkiseudulla asuu 77 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet seudun yhdyskuntarakennetta ohjaavan rakennesuunnitelman keväällä 2010. Rakennesuunnitelman lähtökohtana on, että kaupunkiseudun asukasluku kasvaa tavoitevuoteen 2030 mennessä 90 000 asukkaalla. Taajama-asutuksen lisääntyminen on ollut havaittavissa viime vuosikymmeninä maakunnan kaikissa kunnissa, mutta erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Taajamissa asuu nyt noin 87 prosenttia pirkanmaalaisista. Samanaikaisesti väestö on vähentynyt maakunnan reuna-alueilla. Myös väestön ikääntymisen trendi näkyy maakunnassa. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä on noin 17 prosenttia asukkaista. Maakunnan väestönkasvu on edellyttänyt rakennetun ympäristön laajentamista, mikä näkyy niin asuntorakentamisena, uusina liikenneyhteyksinä kuin kaupan ja teollisuuden rakennuksinakin. Pirkanmaan vakituisista asunnoista 14 prosenttia on rakennettu vuosina 2000 2009. Väestönkasvun myötä rivi- ja kerrostalotuotanto on lisääntynyt Tampereen seudulla. Asuntojen keskikoko Pirkanmaalla on 78,8 neliömetriä, mikä on puolitoista neliömetriä valtakunnallista keskiarvoa pienempi. Tätä voidaan selittää Tampereen seudun kaupunkimaisella asumistavalla. Asumisväljyys on kasvanut maakunnassa, ja uusimman omakotiasuntokannan kunnissa talojen keskikoko on suurin. Suomen kesämökkikannasta Pirkanmaalla on yli 9 prosenttia, mikä tarkoittaa kolmatta sijaa maakuntien valtakunnallisessa vertailussa. Erilaisten rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 25 prosenttia maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä eli saman verran kuin liikenne. Pirkanmaalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin noin kolme matkaa, joista 60 prosenttia tehdään henkilöautolla. Suomalaisten liikkuminen on kaiken kaikkiaan lisääntynyt jokainen suomalainen liikkuu päivittäin yli 2 kilometriä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Liikkumisen kasvua on tapahtunut etenkin henkilöautoilussa. Työpaikkojen ja palveluiden keskittyminen Tampereen kaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen on lisännyt jatkuvasti henkilöautosuoritetta ja samalla matkojen pituudet ovat kasvaneet. Tampereen seudulla joukkoliikenteen osuus on muuta Pirkanmaata suurempi. kasvaessa myös sen päästöt kasvavat. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kohonneet maakunnassa 2000-luvun alusta. Muita merkittä- 9

viä liikenteen päästöjä muodostuu typen oksideista, hiilimonoksidista sekä hiukkasista. Erityisesti on paikallisesti merkittävä ilmanlaadun heikentäjä. Väestönkasvu ja lisääntynyt liikenne luovat paineita teknisen infrastruktuurin kunnolle ja yhtey ksien toimivuudelle. Liikennesuoritteella mitattuna Pirkanmaa on valtakunnallisesti toiseksi vilkkain maakunta Uudenmaan jälkeen. Päällystetystä tieverkosta huonokuntoiseksi on luokiteltu hieman yli 4 prosenttia ja kevyen liikenteen väylistä lähes 9 prosenttia. Maakunnassa sijaitsee osa maan vilkkaimmasta kaukoliikennereitistä eli Tampere Helsinki-ratayhteydestä. Kaikilla infrastruktuurin keskeisillä alueilla; tiestön, rataverkon, vesihuollon ja sähköverkon kunnossapidossa on tällä hetkellä merkittävästi saneerausvelkaa. Vesihuollon tarkoituksena on turvata laadukkaan talousveden saanti sekä huolehtia tarkoituksenmukaisesta viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta. Pirkanmaalaisista noin 86 prosenttia asuu yhteiseen vesijohtoverkkoon ja noin 81 prosenttia viemäriverkostoon liitetyissä asunnoissa. Vaikka maakunnassa on viime vuosina toteutettu useita vesihuoltotyöhankkeita, monet laajat hankkeet ovat jääneet toteuttamatta rahoituksen puutteessa. Yhdyskuntajätteen keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä huolehtii neljä kuntien perustamaa alueellista jätehuoltoyhtiötä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on kaksi, Tampereella Tarastenjärvi ja Nokialla Koukkujärvi. Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palveluiden saatavuutta edistetään maakunnallisella laajakaistaohjelmalla kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanemiseksi. Pirkanmaalta esitetyt erilliset laajakaistahankkeet sijoittuvat 16 kunnan alueelle. Maakunnassa on laajoja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sekä kulttuuriympäristöalueita ja -kohteita. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata myös käsitteillä kulttuurimaisema, arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö sekä perinnebiotoopit. Maankäytön suunnittelulla ja hoitotoimenpiteillä pyritään turvaamaan arvokkaiden alueiden säilymistä. Kulttuurimaisemia on säilytetty ja parannettu metsänhoidollisin keinoin ja maatalouden kulttuuriympäristöjä mm. perinnebiotooppien hoidolla. Kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin liittyy monenlaisia arvoja ja ne ovat keskeisiä alueiden ja paikkojen identiteettien muotoutumisessa. Tyrvään vanha kirkko on esimerkki yhdenlaisesta kulttuuriympäristöjen merkityksestä: modernia taidetta on yhdistetty keskiaikaiseen kirkkoympäristöön, mikä on synnyttänyt uudenlaisia arvoja ja nostanut kirkon valtakunnallisestikin merkittäväksi kulttuurimatkailukohteeksi. Kasvavat taajamat ovat levittäytyneet ympäröiville alueille, minkä vuoksi monet viheralueet ovat supistuneet ja pirstoutuneet. Lajisto pyrkii muutoksen edessä joko sopeutumaan tai muuttamaan muille alueille usein se kuitenkin myös häviää. Taajamaluonnolle on tyypillistä suuri vaihtelu lähes luonnontilaisista alueista hyvin voimakkaasti muuttuneisiin viheralueisiin. Pirkanmaan maakuntakaavassa on osoitettu erilaisia virkistys-, retkeily- ja ulkoilualueita vajaat 4 prosenttia maakunnan maapinta-alasta. Suojelualueita on noin 2 prosenttia maapinta-alasta. Asutuksen läheisyydessä on virkistysalueiden lisäksi luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Esimerkiksi Tampereen keskustan läheisyydessä sijaitsee luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita: Pyynikki, Viikinsaari, Vaakkolammi, Myllypuro, Halimasjärvi, Peltolammi ja Soukonvuori. 3.2. Muutoshaasteita Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kunnossapito Elämäntavan sekä lisääntyneen ja pirstoutuneen vapaa-ajan vaikutus liikkumiseen erillään olevat palvelut ovat saavutettavissa nopeasti ja helposti vain henkilöautolla Liikkumistarpeeseen vaikuttaminen maankäytön suunnittelulla Uusien liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen ja palveluiden rakentaminen hajautuvan rakenteen myötä Palveluverkon harveneminen ja palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen maaseudulla Teknisen infrastruktuurin parannustarpeet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Poikkeusoloihin varautuminen ympäristöriskien lisääntyessä Liikenteen päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Kevyen ja joukkoliikenteen heikko asema ja houkuttelevuus verrattuna henkilöautoiluun Liikenteen ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden lisääminen Luonnonvarojen käytön suunnitelmallisuuden parantaminen ja sen yhteensovittaminen muun maankäytön suunnittelun kanssa Elinkaariajattelun ja -arvioinnin liittäminen erilaisten toimintojen ja hankintojen suunnitteluun Jätteiden hyötykäytön lisääminen Primäärisiä luonnonvaroja korvaavien ylijäämä- ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa Elinympäristön laadullinen kehittäminen Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden toteuttaminen yhdyskuntarakenteessa kaikilla on yhtäläinen oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen Viheralueiden supistuminen ja pirstaloituminen Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen sekä luonnon yksipuolistuminen ja luonnonarvojen menettäminen kaupunkirakenteen sisällä Kaupunkiluonnon ja kaupunkiluontotyyppien erityispiirteiden ymmärtäminen ja arvostus Maaseutualueiden elinvoimaisuuden ja niiden ominaispiirteiden säilyvyys Kulttuuriympäristöjen vaaliminen osana laadukkaan elinympäristön luomista Kestävän yhdyskuntarakenteen ja ihmisten mielekkäinä kokemien elämisen ja asumisen tapojen yhteensovittaminen 10 11

3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille 2011 2016 Toimenpidettä konkretisoidaan alueen liikenteeseen ja liikennejärjestelmiin liittyvissä suunnitelmissa ja -ohjelmissa (esim. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma). Osallistujat: ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto, kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Taajamissa käytetään hyväksi mahdollisuudet täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja tehostaa rakentamista, erityisesti keskustoissa. Maankäytön muutoksissa otetaan huomioon kulttuuri- ja luonnon ympäristön arvot sekä elinympäristön viihtyvyys. Kulttuuriympäristön monipuolisuus ja arvot säilytetään mm. uudis- ja korjausrakentamisessa. Alueiden ominaispiirteitä hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja alueiden profiloitumisessa. Maakunnassa nostetaan julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Yhdyskuntarakenne on sellainen, että se houkuttelee kulkemaan kävellen, pyöräillen ja käyttämään joukkoliikennettä. Taajamien keskustoissa edistetään kevytliikennettä palvelevia ratkaisuja. Seudulliset ja alueelliset palvelut sijoitetaan siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa julkisen liikenteen keinoin. Lähipalvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Viheralueista muodostetaan toisiinsa kytkeytyviä ehyitä virkistys- ja luonnonarvokokonaisuuksia. Luonnon monimuotoisuutta turvataan saattamalla loppuun nykyiset suojelualuevaraukset, parantamalla olemassa olevien suojelualueiden tilaa, hyödyntämällä vapaaehtoisia ja vaihtoehtoisia ympäristönhoitomenetelmiä sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Toimenpide 1. Luodaan eheyttämiselle välineitä. Kootaan maakunnallinen tietopohja ja kokonaisnäkemys kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön arvoista eheyttävän suunnittelun pohjaksi. Kaavoitusta laajennetaan erityisesti asemakaava-alueiden läheisyydessä (ns. lievealueilla) ja tonttitarjontaa lisätään keskitehokkaalle asuntotuotannolle. Käynnistyvällä maakuntakaavoituksella ratkaistaan maankäytön periaatteet maakunnan eri osissa. Haja-asutusalueilla kehitetään liikkuvia palveluita. Osallistujat: ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan maakuntamuseo Toimenpide 2. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Laajennetaan joukkoliikennevyöhykkeitä, mahdollistetaan liityntäpysäköinti ja matkaketjut sekä kehitetään raideliikennettä. Toimenpide 3. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen. Palvelujen sijoittaminen perustuu seudulliseen/ kunnalliseen palveluverkkosuunnitelmaan, jossa keskeisenä lähtökohtana on palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Kunnat kehittävät menettelyjä kunnallisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi yli kuntarajan. Kaupallinen palveluverkko ja julkinen palveluverkko integroidaan toisiaan tukevasti ja sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi lähipalveluissa, alueellisissa palveluissa ja keskitetyissä palveluissa. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, kunnat, ELY-keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, palveluja tilaavat ja tuottavat organisaatiot, kaupan toimijat Toimenpide 4. Turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Laaditaan Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelma. Edesautetaan kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamista maakunnallisessa suunnittelussa kehittämällä ja päivittämällä kulttuuriympäristöalueiden suunnittelumerkintöjä. Toteutetaan Adoptoi monumentti -ohjelmaa maakunnassa sekä arkeologian ja rakennetun perinnön osalta. Hyödynnetään avustusmahdollisuudet arvoalueiden selvityksissä, tutkimuksissa ja kunnossapidossa (esim. EAKR, kansalliset avustukset). Ylläpidetään ja laajennetaan korjausrakentamisen neuvontapalveluja. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ELY-keskus, kunnat, ProAgria-Pirkanmaa, Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Metsäkeskus, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt Toimenpide 5. Vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. Toteutetaan loppuun nykyiset suojelualuevaraukset ja parannetaan suojelualueiden monimuotoisuutta. Kartoitetaan verkoston täydentämistarpeet. Laajennetaan alueita vapaa-ehtoisin sopimuksin (esim. METSO-ohjelman ja KuntaMETSOn keinot). Laaditaan kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteita tukeva maakunnallinen luonnon monimuotoisuusohjelma (ks. Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta -teeman strateginen tavoite 4, toimenpide 1). Tehdään seutukuntakohtaiset/kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Toteutetaan valtakunnallista vieraslajistrategiaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi ja lisäämiseksi. Estetään haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, leviämistä lajikohtaisilla toimenpiteillä ja Laajennetaan aktiivisesti jalankulun ja pyöräilyn vyöhykkeitä. Varataan vuosittain merkittävä määrärahaosuus kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseen nykyisessä yhdyskuntarakenteessa. tiedotetaan vieraslajeista aktiivisesti. Hoidetaan lähiympäristöjä vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin Kävelyn ja pyöräilyn suosiota lisätään ohjauksella ja kannustuksella (mm. markkinointi, kampanjat, 12 (esim. ympäristönkunnostushankkeet). 13 työnantajien tuki)

Osallistujat: ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Metsähallitus, Metsäkeskus, ProAgria-Pirkanmaa, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Strateginen tavoite 3. Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu. Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina ja niitä on oltava saatavilla hetkellisistä kriiseistä ja ympäristöpolitiikan linjauksista huolimatta. Kunnat löytävät ratkaisuja uusiin, suuriin ja osin vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat talouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset sekä ilmastonmuutos. Vesi-, energia- ja jätehuolto sekä liikenne- ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että yhä useampien palveluiden elinehto. Parannetaan suunnitteluprosesseissa maankäytön energiatehokkuutta ja luodaan käytännön suunnittelutyön välineitä rakennushankkeiden energiatehokkuuden nostamiseksi. Ohjataan uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta rakentamisen ratkaisuihin liittyvillä ehdoilla ja kannustimilla. Ekotehokkuuslaskennassa otetaan huomioon rakennusperinnön erityisarvot. Lisätään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä rakentamisessa vähentämällä materiaalikulutusta ja lisäämällä kierrätystä ja uusiokäyttöä. Suuret rakennushankkeet toteutetaan ekotehokkaasti sekä siten, että niiden haitalliset vaikutukset ympäristöön minimoidaan. Hankkeet ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti edistyksellisiä ja luovat kysyntää uusille toimialoille. Toimenpide 1. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu- ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Sisällytetään suunnitelmiin energiatehokkuuden arviointimenettely. Otetaan käyttöön ja kehitetään ekotehokkuuslaskennan työkaluja suunnittelun apuvälineiksi. Tehostetaan rakentamisen ja energiansäästön neuvontaa. Kehitetään ennakoivaa energianeuvontaa rakennuslupamenettelyssä. Sisällytetään kuntien tontinluovutusehtoihin rakennuksen energiatehokkuutta koskeva ehto. Lisätään lähienergian osuutta rakennusten energian käytössä (esim. puu, maalämpö). Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY-keskus Osallistujat: kunnat, ELY-keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ympäristötietokeskus Moreenia/ Ekokumppanit Toimenpide 2. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. Toimitaan puurakentamisen edelläkävijänä suunnittelun, kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn kautta. Vältetään tarpeetonta energiaintensiivisten materiaalien, kuten alumiinin käyttöä rakentamisessa. Hyödynnetään enemmän primäärisiä luonnonvaroja korvaavia ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleja kaikessa rakentamisessa (tie-, maa- ja talorakentaminen). Julkisilla tahoilla otetaan käyttöön Motivan materiaalikatselmusmalli. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY-keskus Osallistujat: kunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Toimenpide 1. Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen, ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Vesihuoltoverkostoja uusitaan ja laajennetaan. Talousveden hankinnassa huomioidaan väestön kasvuennusteet. Hulevesiverkostoa uusitaan ja mitoitetaan se ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääritilanteisiin sekä varmistetaan maankäytön suunnittelun yhteydessä riittävät tulvareitit. Tulvariskien hallinta otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa tulvariskikohteiden syntymisen ennaltaehkäisemiseksi. Osallistujat: kunnat, vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Tie- ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Teiden kunnossapitoon varataan riittävät määrärahat. Rataverkko pidetään hyvässä kunnossa ja verkostoa kehitetään. Osallistujat: Kunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto Toimenpide 3. Varmistetaan energia- ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. Sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkoja uusitaan ja laajennetaan mm. maakunnan energiaohjelman mukaisesti. Jätehuoltojärjestelmä suunnitellaan palvelemaan optimaalisesti koko maakuntaa. Ongelma- ja kierrätysjätteille huolehditaan tarkoituksenmukaiset keräysratkaisut. Jätehuollon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020. Tietoverkkojen saatavuudesta huolehditaan koko maakunnassa, esim. kohtuullisen nopea ja halpa laajakaistaverkko. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY-keskus Osallistujat: Kunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, energia-, tele- ja jätehuoltoyhtiöt 14 15