VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2011

VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2011

VAKKA-SUOMEN KALASTUSPUISTON VISIO Vakka-Suomen rannikkoalue muodostaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kalatalouteen perustuvan mallialueen, jossa toimialan osa-alueet muodostavat elinvoimaisen, yhteistyöhön tukeutuvan kalatalousklusterin. Vakka-Suomen rannikkoalue on Suomen kalatalouden vahvimpia keskuksia. Uskomme että tulevaisuudessakin kala antaa alueen asukkaille toimeentuloa ja on olennainen osa elinkeinorakennetta. Samalla haluamme taata, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä kalaan. Kalavaroista huolehditaan niin, että jatkossakin suomalaisilla on mahdollisuus syödä vakkasuomalaista kalaa. 2

Kehittämisstrategian valmistelu...4 1. Kalatalousryhmän toiminta-alue, hallintomalli ja henkilöresurssit...5 1.1. Alue...5 1.2. Hallintomalli ja henkilöresurssit...6 1.3. Ohjelman toteutumisen seuranta...7 2. Vakka-Suomen elinkeinokalatalouden rakenne...7 2.1. Ammattikalastus...8 2.2. Saaliit, pyyntimenetelmät ja kalasatamat...9 2.3. Kalankasvatus...12 2.4. Kalanjalostus ja kauppa...13 2.5. Kalastusmatkailu...13 2.6. Vesistöt ja kalakannat...14 2.7. Nykytilan analyysi SWOT...15 3. Kehittämisstrategian tavoitteet...16 3.1 Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen...16 3.2 Kalatalousklusterin kehittäminen valtakunnalliseksi kalatalouden mallialueeksi...17 3.3 Kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden rajapintojen kehittäminen...17 3.4 Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen...18 4. Kehittämisstrategian toimenpiteet...18 4.1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen...19 4.2. Kalatalousklusterin kehittäminen kalatalouden valtakunnalliseksi mallialueeksi (kalastuspuisto)...19 4.3. Kalastusmatkailun ja liitännäiselinkeinojen kehittäminen...20 4.4. Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen...21 5. Rahoitussuunnitelma...22 6. Toimenpideohjelman yhteensopivuus...22 Liitteet...23 Liitteet Liite 1. Kalatalouden rakenne ja suora työllisyysvaikutus Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa Liite 2. Pyyntiruutukartta. Liite 3. Rahoitussuunnitelma. Liite 4. Uudenkaupungin ja Pyhärannan kunnanhallitusten kalatalousryhmää koskevat päätökset. 3

Kehittämisstrategian valmistelu Uudenkaupungin alueen kalataloutta on kehitetty viime vuosina erilaisten yksittäisten hankkeiden avulla. Vähitellen alan toimijoiden välisissä keskusteluissa alkoi nousta esiin näkemys, että alueen kalataloutta tulisi kokonaisuudessaan kehittää pitkäjänteisemmin ja koordinoidummin. Vuonna 2006 saatiin EU:n Interreg IIIA-ohjelmasta 1 rahoitus Vakka-Suomen kestävän kalatalouden tavoiteohjelman tuottamiseksi. Tämän alueellisen kehittämisstrategian peruslähtökohtana oli, että alueen kalatalouden toimijat saavat itse määritellä eri kalatalouden osa-alueita koskevat tavoitteet mahdollisimman konkreettisesti. Tässä ns. osallistavassa suunnittelumenetelmässä viranomaistahot ja sellaisiksi luokiteltavat antavat palautetta kentän tuottamaan suunnitelmaan, eikä päinvastoin kuten perinteisesti on toimittu. Tavoitteet ja toimenpiteet tuotettiin teemakohtaisissa työryhmissä, joita olivat ammattikalastus, kalanjalostus ja kauppa (suuremmat yritykset ja pienyritykset erikseen), kalakantojen hoito ja kalastusmatkailu. Kun kalatalousryhmien tulo osaksi seuraavaa EKTR-ohjelmaa vahvistui, asiaa käsiteltiin ja huomioitiin työryhmien työssä. Työryhmät kokoontuivat vuonna 2007 yhteensä 11 kertaa ja ryhmissä oli jäseniä yhteensä 27. Kalatalousryhmän kehittämisstrategia on koostettu työryhmien työn pohjalta. Työryhmissä ja valmistelussa mukana olleita tahoja olivat mm. L-S Kalatalouskeskus, Uudenkaupungin kalastusalue, Pyhämaan kalastajaseura, Leader-toimintaryhmä Ravakka, RKTL, Uudenkaupungin kaupunki, Pyhärannan kunta, Lounais-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri sekä alueen yritykset, pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat. Kalatalousryhmähakemusta ja kehittämisstrategiaa käsiteltiin Uudessakaupungissa 2.10.2007 järjestetyssä avoimessa palautetilaisuudessa, johon oli erikseen kutsuttu työryhmien jäsenet sekä muita sidosryhmiä. Palautetilaisuuden ja muun kehittämisstrategiaa koskevan palautteen pohjalta täsmennettiin tätä Vakka- Suomen kalatalousklusterin kehittämisstrategiaa. Kehittämisstrategian kirjoitustyöstä on vastannut Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Kehittämisstrategian tultua valituksi jatkovalmisteluun työstettiin sen sisältöä Maa- ja metsätalousministeriön, TE-keskuksen, Uudenkaupungin kaupungin Ravakka-toimintaryhmän ja L-S Kalatalouskeskuksen yhteispalaverin (22.2.) havaintojen pohjalta. 1 Hankkeessa ollaan yhteistyössä virolaisten kalatalouden toimijoiden kanssa, jotka laativat vastaavaa tavoiteohjelmaa Väinänmeren alueelle. Yhteistyön sisältönä on kokemusten jakaminen osallistavan suunnittelun prosessista, tiedon levitys ja kontaktien solmiminen tulevaa yhteistyötä varten. 4

1. Kalatalousryhmän toiminta-alue, hallintomalli ja henkilöresurssit 1.1. Alue Kalatalousryhmän toimialue muodostuu Uudenkaupungin, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien alueista (Kartta 1.) Uusikaupunki ja Pyhäranta kuuluvat Ravakka Leader toimintaryhmään; Taivassalo ja Kustavi I samma båt - Samassa veneessä ryhmään. Alue muodostaa kalataloudellisesti yhtenäisen, toiminnallisen alueen, jossa elinkeinokalatalouden koko tuotantoketju on edustettuna. Kalataloudella on myös verrattain suuri merkitys alueen elinkeinorakenteessa, paikallisesti jopa keskeinen. Esimerkiksi mantereen suurin kalastajakylä sijaitsee alueella (Pyhämaan Ihamo). Kartta 1. Kohdealue: Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Uusikaupunki. 5

Alueen kalataloudesta ja sen työllisyysvaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa. Vakka-Suomen rannikkoalueen ympäristöä ja kalataloutta koskevia selvityksiä on tehty useita 2000-luvulla. Selkämeren kansallispuistoselvityksessä tarkasteltiin alueen käyttöä, luonnon- ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja omistussuhteita. Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen -selvityksessä tarkasteltiin alueen ammattikalastajien halukkuutta ja valmiuksia käynnistää matkailupalveluja sivuelinkeinona ja kartoitettiin alueen eri kohteiden hyödyntämistä matkailukohteina. Samassa yhteydessä selvitettiin myös kalatalouden toimialarakenne ja työllisyysvaikutukset alueen kunnissa. Sampi-projektissa2 selvitettiin mm. rannikkokalastuksen nykytilaa Saaristo- ja Selkämerellä. Viimeisin Uudenkaupungin rannikkoaluetta koskeva hanke oli Pro Saaristomeri -ohjelmaan kuuluva Saaristomeri Life -hankkeen pilotti, jossa ICZM-mallia toteutettiin ensimmäisen kerran aluetasolla. Hankkeessa tuotettiin eri toimijatahojen yhteistyönä Uudenkaupungin rannikkoalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoito- ja käyttösuunnitelma tehtäessä tähdättiin siihen, että eri käyttäjäryhmät voivat toimia alueella sopusoinnussa, siten että merialueen ympäristön tila on hyvä. Kalatalousryhmä jatkaa omalta osaltaan hankkeen osoittamilla suuntaviivoilla. Alueen kunnissa oli vuoden 2006 lopulla 20 942 asukasta (taulukko 1). Taulukko 1. Kalatalousryhmäalueen väkiluku kunnittain. Kustavi 912 Pyhäranta 2223 Taivassalo 1748 Uusikaupunki 16059 Yhteensä 20942 Alue on keskeinen osa Vakka-Suomen seutukuntaa, jonka aluekeskusohjelmassa elintarviketuotanto on määritelty painopistealaksi. Elintarviketuotanto nähdään tärkeänä tekijänä toisen painopistealan, metalliteollisuuden, suhdannevaihtelujen tasapainottajana3. Uusikaupunki on myös menestysstrategiassaan sitoutunut vahvistamaan asemaansa maan merkittävimpänä kalatalouden keskuksena. 1.2. Hallintomalli ja henkilöresurssit Kalatalousryhmä muodostetaan hakijan, Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA ry:n osaksi. Yhdistyksellä on pitkä kokemus maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamisesta ja hyvät valmiudet hallinnon hoitamiseen. Kalatalousryhmälle varmistetaan yhdistyksessä itsenäinen asema. Ryhmässä ovat edustettuina alueen kunnat, paikalliset elinkeinoa edustavat yhteisöt ja järjestöt (esim. kalastajaseurat, kalastusalueet sekä elinkeinokalataloudessa 2 Saaristomeren ammattikalastus pinnalle projekti. 3 Vakka-Suomen aluekeskusohjelma 2000-2006. 6

toimivat yrittäjät). Yrittäjien edustuksen tulee kattaa koko kalatalouden tuotantoketju. Strategiaa työstäneet työryhmien jäsenet muodostavat motivoituneen rekrytointipohjan yhdistyksen hallitukselle. Ryhmän hankeasiamiehen palvelut hankitaan ostopalveluna kilpailutuksen jälkeen. Hankeasiamiehen tehtävänä on alueen toimijoiden neuvonta ja aktivointi, rahoituksen hakijoiden ohjaus ja avustaminen, kalatalousryhmän kokousten ja hankelausuntojen valmistelu TE-keskukselle, sekä tiedotus ja yhteydenpito muihin ohjelmaperusteisiin rahoittajiin. Ravakka vastaa ryhmän hallinnosta, kirjanpidosta sekä hankkeiden käsittelystä omassa hallituksessaan. Ryhmän toimipaikka on Uudenkaupungin kaupungin tiloissa. 1.3. Ohjelman toteutumisen seuranta Kehittämisstrategian toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ryhmän toteuttamalla itsearvioinnilla sekä ulkopuolisella arvioinnilla. Arviontien toteuttamiseksi laaditaan seurantasuunnitelma. Ensimmäinen arviointi tehdään kahden toimintavuoden jälkeen vuonna 2010 ja sen perusteella arvioidaan strategian mahdolliset muutostarpeet. Toimenpiteiden laatu ja vaikuttavuus arvioidaan kalatalousryhmän toimesta asiakkaille ja sidosryhmille suunnatulla kyselyllä. Ryhmän toiminnan vaikuttavuuden arviointi pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan muiden kalatalousryhmien kanssa yhteistyössä yhdenmukaisella menetelmällä. Arvioinneissa kiinnitetään huomiota ohjelman tavoitteiden ja hakijoiden esiintuomien tarpeiden yhteensopivuuteen, toimenpiteiden vaikuttavuuteen suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja hankkeiden valintaperusteiden ja ohjauksen onnistumiseen. Ohjelma on luonteeltaan yhteistoimintaan ja aktiivisuuteen kannustava ja arvioinneissa huomioidaan, että toiminta synnyttää myös muista rahoituslähteistä tuettuja hankkeita. 2. Vakka-Suomen elinkeinokalatalouden rakenne Vakka-Suomen rannikkoseudun elinkeinorakenteessa elinkeinokalataloudella on ollut aina vahva asema. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen vuonna 2003 valmistuneen tutkimuksen4 mukaan kalatalous työllisti suoraan 227 henkilötyövuoden (htv) verran Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa (Liite 1). Kun välillinen vaikutus huomioidaan on työllisyysvaikutus kaikkiaan 426 htv. Pääosa tästä vaikutuksesta kohdistuu Uuteenkaupunkiin, jossa suurimmat kalanjalostuksen ja kaupan yritykset sijaitsevat. Kalatalouden toiminnan osittaisen sesonkiluonteisuuden johdosta kalatalous antaa toimeentuloa suuremmalle joukolle kuin pelkkä htv-luku osoittaa. Vahvalla elinkeinokalataloudella on erityinen tasapainottava rooli alueen elinkeinorakenteessa. Elintarvikesektoriin kuuluvana se tuo vakautta metalliteollisuuden suhdannevaihteluille. Alueen kalatalousklusteri kattaa koko tuotantoketjun (kaavio 1). 4 Kalatalouden toimialarakenne ja työllisyysvaikutukset Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Uudenkaupungin kunnissa. Liiteosa Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen raporttiin. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C2/2003. 7

Kaavio 1. Vakka-Suomen kalatalousklusteri. Kalakantojen hoito Kalankasvatus Ammattikalastus VAKKA- SUOMEN KALATALOUS KLUSTERI Kalanjalostus ja kauppa perheyritykset Kalanjalostus ja kauppa suuremmat yritykset Kalastusmatkailu 2.1. Ammattikalastus Ammattikalastajia on kohdealueella ammattikalastajarekisterin5 mukaan yhteensä 140. Kalastajien määrä kunnittain ja luokittain käy ilmi taulukosta 1. Taulukko 1. Ammattikalastajien määrä Vakka-Suomessa. I II III Yhteeensä Uki 24 1 50 75 Pyhäranta 4 0 3 7 Taivassalo 20 1 23 44 Kustavi 9 2 3 14 Yhteensä 57 4 79 140 Uusikaupunki ja Taivassalo ovat vahvimmat ammattikalastuksen kunnat alueella. Noin 3/4 rekisterissä olevista I -luokan kalastajista sijoittuvat näihin kuntiin. Rekisterin mukaan jako päätoimisiin ja sivutoimisiin kalastajiin on varsin selvä. II-luokan kalastajia on selvästi vähiten (4). Ammattikalastuksen keskeisiä haasteita, niin Vakka-Suomessa kuin muuallakin rannikolla, on kalastajien keski-iän nousu alalle tulevia on viime vuosina ollut liian vähän. Haittaeläinten, lähinnä harmaahylkeen, aiheuttamat vahingot kalastukselle vaikeuttavat kalastajien toimeentuloa ja toisaalta vaikuttavat myös osaltaan alalle rekrytoitumiseen. Hyljeongelmaan olisi nopeasti saatava lievitystä, jotta rannikkokalastus voisi säilyä elinvoimaisena. 5 19.9.2007 tilanteen mukaan 8

Hyljeongelma nähdään niin polttavana, että muiden tavoitteiden toteutumisen nähdään auttavan vain rajoitetusti rannikkokalastuksen säilymistä, ellei pääongelmaan löydy ratkaisua. Kolmas ammattikalastuksen keskeinen ongelma on kalavesien saatavuus. Pirstoutuneen vedenomistuksen ja muiden käyttömuotojen paineessa tulisi löytää paikallisia ratkaisuja vesialueiden saamiseen ammattikalastuksen käyttöön. Tähän luovat painetta osaltaan kasvavat hyljekannat, jotka ajavat ammattikalastusta sisäsaariston suuntaan. 2.2. Saaliit, pyyntimenetelmät ja kalasatamat Pyyntimenetelmistä verkkokalastus on yleisin. Sitä käyttää noin 2/3 alueen kalastajista. Rysäkalastuksella (silakka, siika, ahven) on myös suuri merkitys alueella. Siian rysäkalastus on painottunut alueen pohjoisosiin (Pyhämaa) ja silakan ja ahvenen rysäpyynti eteläosiin (Taivassalo, Kustavi). Pyyntiruutu 476 osuu melko hyvin Vakka-Suomen rannikkoalueelle (Liite 2). Taulukossa 2 on tarkasteltu saaliin määrää ja arvoa ruudussa 47 vuonna 2006. Saaliin arvo oli noin 1,2 m. Saaliin arvo on kaikkiaan kuitenkin selvästi suurempi, koska silakan osalta taulukossa on huomioitu vain rysä- ja verkkosaaliit, ei troolarisaaliita. Lisäksi valtaosa silakkasaaliista tulee Selkämereltä ruudun 47 ulkopuolelta (lähinnä ruudut 44 46). Kaikkiaan Uudenkaupungin, Taivassalon ja Pyhärannan kunnissa tuotiin maihin lähes 15 miljoonaa kilo silakkaa vuonna 20067. Yksinomaan Suukarin kalasataman uuden lajittelukeskuksen kautta kulkee vuonna 2007 arviolta noin 12 miljoonaa kg silakkaa (tammi-elokuu 7 milj. kg). Kaaviossa 2 on kuvattu silakkasaaliita pyyntiruudulla 47. Kaavio kuvastaa voimakasta rysäpyyntiä, joka on säilynyt elinvoimaisena erityisesti Taivassalossa. Taulukko 2. Kalansaalis ja arvo pyyntiruudulla 47 kalan (tuottajahinta 2006, ilman alv). kala /kg Saalis kg Arvo siika 3,31 28 261 93 544 kuha 3,39 128 177 434 519 ahven 1,21 205 044 248 103 lahna 0,34 30 630 10 414 hauki 1,03 41 690 42 941 silakka 0,20 2 202 869 440 574 YHT. 1 176 551 Huom. silakan osalta vain rysä- ja verkkosaalis (lähde RKTL). Kaaviot 1-4 kuvaavat tärkeimpien saaliskalojen vuosisaaliita 2001-2006. Silakkasaaliit ovat olleet noin 4 miljoonaa kg/vuosi kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta. 6 Tässä tarkastelussa mukana myös Kustavin ja Taivassalon kunnat. Tarkempaan kuntakohtaiseen tarkasteluun ei ollut mahdollisuuksia. 7 lähde: MMM 9

Kaavio 2. Silakkasaalis 2001-2006 pyyntiruudulla 47. Silakka 6000 5000 tn 4000 3000 2000 Trooli Verkko Rysät 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Siian osalta saalis on vaihdellut 15 25 tonnin välillä (kaavio 3). Siikasaalista noin kolmannes pyydetään rysillä, loput verkoilla. Kaavio 3. Siikasaalis 2001-2006 pyyntiruudulla 47. Siika 30000 25000 kg 20000 15000 10000 Verkko Rysät 5000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuhasaaliit ovat viime vuosina olleet kasvussa ja ovat olleet tarkastelujakson loppupuolella vuosittain noin 130 tonnin tietämillä. Saalis muodostaa noin neljänneksen koko merialueen ammattikalastuksen kuhasaaliista. 10

Kaavio 4. Kuhasaalis 2001-2006 pyyntiruudulla 47. Kuha kg 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Verkko Rysät Ahvensaalista kertyy noin 200 tonnia vuosittain. Ahvenenkalastuksen erityispiirteenä on rysäpyynnin suuri osuus (hieman yli puolet) kokonaissaaliista. Kaikkiaan saalis muodostaa noin neljänneksen koko merialueen ammattikalastuksen ahvensaaliista. Kaavio 4. Ahven saalis 2001 2006 pyyntiruudulla 47. Ahven 300000 250000 kg 200000 150000 100000 Verkko Rysät 50000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 11

Alueen kunnissa on kaikkiaan viisi kalasatamaa. Uudenkaupungin Suukari on keskuskalasatama ja Taivassalon Tuomarainen aluesatama. Molemmat ovat tärkeitä silakan purkusatamia. Pyhämaan kärjessä sijaitsevaa Pitkäluodon kalasatamaa ollaan kehittämässä voimakkaasti. Satamaan rakennetaan kalankäsittely- ja varastotiloja. Kustavin Laupusissa toimii yksityinen Saariston Jäädyttämön omistama kalasatama, johon puretaan silakkaa. Kustavin Vuosnainen ja Uudenkaupungin Humalkari ovat vähäisessä käytössä olevia kalasatamia, joilla olisi potentiaalia mm. kalastusmatkailun tukikohtina. Näiden satamien lisäksi kalaa tuodaan rantaan useammassa kohteessa (esimerkiksi (Hakkeenpää ja Ihattula) ja lisäksi kalastajien omissa rannoissa. 2.3. Kalankasvatus Kalankasvatus Vakka-Suomessa on muun maan tapaan viime vuosina käynyt läpi rakennemuutosta. Tuotantomäärät ovat vähentyneet ja omistus on keskittynyt. Tällä hetkellä tilanne on stabiili ja jäljelle jääneet yritykset toimivat terveellä pohjalla. Vakka-Suomessa on 8 tahoa, jotka hallinnoivat alueen kalankasvatusyrityksiä. Yritykset kasvattavat kirjolohta ja siikaa, jonka kasvatusmäärät ovat olleet viime vuosina nousussa. Lisäksi alueen erikoisuutena on sammen kasvatus, jolla on lupaavat tulevaisuudennäkymät. Lisäksi alueella suunnitellaan paikallisiin lajeihin perustuvaa poikastuotantoa. Alueen tuotanto vastaa noin kymmeneksestä koko maan merialueen ruokakalan tuotannosta. Vuosittainen liikevaihtoa alalla on noin 5 miljoonaa euroa ja ala työllistää noin 25 henkilötyövuoden8 verran. Kalankasvatuksen sijainninohjauksen kehittyessä on todennäköistä, että virtauksiltaan suotuisissa Uudenkaupungin pohjoisen puoleisissa osissa kasvatusmäärät tulevat nousemaan. Vakka-Suomen kalankasvatusta arvioitaessa tulee huomioida että alueen kasvattajilla on kasvatusta myös Vakka-Suomen ulkopuolella ja alueen jalostusteollisuus tuo kalaa myös alueen ulkopuolelta. Alueen suurimmalla yrityksellä, Saaristomeren Kalalla, on kasvatusta Ruotsissa ja muualla Suomessa. 8 lähde: käynnissä oleva Vakka-Suomen ja Väinänmeren kestävän kalatalouden tavoiteohjelmat- projekti. 12

2.4. Kalanjalostus ja kauppa Vakka-Suomessa toimii kolme suurempaa kalanjalostuksen ja kaupan yritystä9. Yritysten liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa ja ne työllistävät yhteensä noin 140 työntekijää. Yritysten tuotevalikoimaan kuuluvat kuluttajille suunnatut savukalatuotteet, graavi kala, kalamakkarat ja tuore kala niin fileoituna kuin pyöreänäkin kalana. Lisäksi toimitetaan kalafileitä teollisuuden ja suurkeittiöiden tarpeisiin. Kalaa myydään myös tukkuliikkeille ja keskusliikkeille. Erityisesti silakkaa pakastetaan ja viedään Venäjälle ja Viroon. Yrityksillä on pääosin toisistaan poikkeavat tuotantoprofiilit ja asiakaskunta. Näin ne muodostavat luontevasti toisiaan tukevan kalatalousalan yritysryppään Vakka-Suomeen. Alueen kalanjalostuksella ja kaupalla on myönteiset tulevaisuudennäkymät, sillä suurin yritys, Saaristomeren Kala, on voimakkaasti laajentamassa toimintaansa Uudessakaupungissa. Vakka-Suomessa toimii suurempien yritysten lisäksi toista kymmentä aktiivista pienjalostajaa. Pääasiassa nämä yrittäjät purkittavat silakkaa erilaisissa marinadeissa ja valmistavat savukalaa. Muutamilla yrittäjillä on myös pienimuotoista kalaeinesvalmistusta. Useimmat yrittäjistä saavat pääosan myyntituloistaan kalamarkkinoista ja torimyynnistä. Toiminta työllistää noin 20 henkilötyövuoden verran. Liikevaihtoa toiminnasta kertyy noin 0,7 0,8 miljoonaa euroa. Kalan pienjalostuksessa eletään murrosaikaa. Osa elinkeinonharjoittajista lähestyy eläkeikää ja jatkajia ei välttämättä kaikille ole. Samalla hygienia ja muut vaatimukset pientuotannolle ovat jatkuvasti kiristymässä. Pienimuotoisella kalanjalostuksella on paikallisesti merkitystä maaseudun elinkeinovalikoiman osana. Toiminnalla on myös kulttuurinen merkityksensä. Esimerkiksi kalanmarkkinat saavat mediassa runsaasti huomiota ja toimivat kalankäytön edistäjänä. Alueen jalostajat kiertävät kalamarkkinoilla lähinnä Etelä-Suomessa. Vuosittaisissa Uudenkaupungin Saaristotapahtumassa ja Pyhämaan Luodolla tuulee -tapahtumassa on kalastuksella ja kalatuotteilla niinikään keskeinen rooli. 2.5. Kalastusmatkailu Kalastusmatkailua harjoittavia yrityksiä on Uudenkaupungin alueella noin 20 kappaletta10. Kaikkien palveluntarjonta on lähinnä sivutoimista. Osalla kalastusmatkailuun liittyvä toiminta on sivu- tai lisäpalvelu ruoka- tai 9 Saaristomeren Kala Oy, Kalaset Oy ja Kalarannan Vihannes Oy. 10 lähde: kuntien www-sivut 13

majoituspalvelujen ohella, tai se käsittää kuljetuspalveluja tai veneiden vuokrausta. Paikallisten yrittäjien lisäksi on joitakin alueen ulkopuolisia yrityksiä, jotka järjestävät kalastusmatkoja alueelle. Myös Kustavissa on merkittävää kalastusmatkailuyritystoimintaa. Vakka-Suomen alueen ammattikalastajille vuonna 2002 tehdyssä kyselyssä11 kalastusmatkailuun liittyvää toimintaa ilmoitti harjoittavansa 12 ammattikalastajaa. Alueen kalastusmatkailuyrittäjistä pisimpään toimineilla on yli 10 vuoden kokemus alalta ja toiminta vakiintunutta. Heille on muodostunut mm. kantaasiakkaita, jotka käyttävät palveluita säännöllisesti. Myös muutama uusi yrittäjä on tullut mukaan viime vuosina. Useimmille yrittäjille matkailu on lisätulonlähde kalastuksen tai muun yritystoiminnan ohella, sillä matkailu työllistää vain osan vuotta. Alan suurimpina ongelmina yrittäjät näkevät kalavesien saatavuuden ja mutkikkaat lupa-asiat. Osa alalla olevista on lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle, joten markkinoilla olisi tilaa uusille toimijoille. Kaikkiaan kalastusmatkailulla on Vakka-Suomessa runsaasti potentiaalia, koska luonnonympäristö ja kalavarat ovat kunnossa. Esimerkiksi kokoluokaltaan vastaavalla Ahvenanmaalla kalastusmatkailun taloudellinen merkitys on huomattavasti suurempi. Toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä osa kalastusmatkailuvirroista olisi suunnattavissa Vakka-Suomeen. 2.6. Vesistöt ja kalakannat Kohdealueen vesistöjen tila vaihtelee tyydyttävästä erinomaiseen12. Uudenkaupungin eteläosien rannikkoalueen vesien tila on tyydyttävä. Alueen Selkämerenpuoleisella merialueella (Pyhämaa ja Pyhämaan eteläpuoliset osat) vesien laatu on hyvä ja ulompana erinomainen. Kaikkiaan vesien tila on parempi kuin Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Alueen kalavarat ovat pääosin hyvässä kunnossa ja kalastus kestävällä pohjalla. Pääosa Suomen silakkakiintiöstä pyydetään Uudestakaupungista alkavalta Selkämereltä, jonka silakkakanta on vahva ja pyyntiä voitaisiin jopa lisätä13. Troolipyynnin lisäksi silakkaa kalastetaan rysillä (erityisesti Taivassalo) ja verkolla (Pyhämaan pohjoisosa). Tästä kalasta osa jalostetaan myös itse tori- ja markkinamyyntiä varten. Siikasaaliit ovat olleet laskussa, koska hylje verottanut kantaa ja tehnyt pyynnin ulkovesillä mahdottomaksi. Kuha on rehevöitymisen myötä noussut merkittäväksi saaliiksi koko alueella pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Kuhasaaliiden vähentyminen ei ole kohdannut Vakka-Suomea samalla tavoin kuin Saaristomeren aluetta. Alueen ahvenkannat ovat vahvistuneet. Haukikannat ovat pysyneet vahvoina ja hauen saalismäärät ovat pysyneet tasaisina pidemmällä aikavälillä. 11 Vakka-Suomen kalastusturismin kehittäminen. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja C2/2003. 12 Teija Kirkkala (1998) Miten voit Saaristomeri? ja Janne Suomela ja Kauko Häkkilä (2005) Miten voit Selkämeri? 13 RKTL (2006). Kalavarat 2006. 14

2.7. Nykytilan analyysi SWOT Alueen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia on työstetty teemakohtaisissa työryhmissä. Työryhmiä oli kaikkiaan viisi: ammattikalastus, kalajalostus ja kauppa (suuryritykset ja pienjalostajat erikseen), kalastusmatkailu, kalakantojen hoito. Kalankasvattajien kehittämistarpeita selvitettiin puhelinhaastatteluin. Työryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa. Työryhmissä pohdittiin tavoitteiden lisäksi myös varsinaisia toimenpiteitä, joilla alueen kalataloutta voitaisiin edistää. Strategian tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat SWOT-analyysiin. Keskeisenä tavoitteena on tukea toimialan kehitystä klusterinäkökulmasta. Taulukko 3. Nelikenttäanalyysi SWOT. Vahvuudet - valtakunnallinen kalatalouden keskus - elinvoimainen elinkeinokalatalouden klusteri, koko tuotantoketju edustettuna o ammattikalastus (rannikkokalastus eri muodoissaan, troolikalastus) o o merkittävää kalankasvatusta kalanjalostus ja kauppa (vahvat valtakunnalliset, innovatiiviset toimijat sekä paljon pieniä perheyrityksiä ) - keskimääräistä paremmat/puhtaammat kalavedet - kalatalouden kehittämiseen myönteisesti suhtautuva paikallishallinto - jalostuksessa osaava, riittävä työvoima - pitkät kalatalouden perinteet Heikkoudet - hyljevahingot - yhteistyöperinteen puute - kalavesien saanti (hyljeongelma korostaa tätä) - sesonkiluonteisuus - matala profiili toimialalla Mahdollisuudet - toimialan profiilin nostaminen - kalasatamien kehittäminen (infra ja toiminnot) - uusien kalastajien rekrytointi - yhteistyö ja uudet toimintamallit - uudet tuotteet ml. vajaahyötykalat - liitännäiselinkeinot ml. kalastusmatkailu - kalastusmatkailu kehittäminen - kalan kasvava kysyntä ja hinnan nousu Uhat - hyljeongelmaan ei saada nopeaa lievitystä - muut kalastukseen vaikuttavat ympäristömuutokset - kalastajien ja pienjalostajien ikärakenne - pienjalostukseen kohdistuvat kiristyvät hygienia ym. vaatimukset - muutokset kalakannoissa 15

(tulokaslajit) 3. Kehittämisstrategian tavoitteet Kehittämisstrategian yleisenä tavoitteena on Vakka-Suomen alueen kalatalouden taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tukeminen. Muita tärkeitä yleisiä tavoitteita ovat toimialan innovatiivisten toimien tukeminen. Toimialan sisäistä koheesiota lisätään panostamalla yhteistoimintaan ja vuorovaikutteisuuden lisääntymiseen kalatalouden toimijoiden kesken. 3.1 Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen Vakka-Suomen kalatalouden kehittämisstrategian tärkein tavoite on elinvoimaisen ammattikalastuksen säilyttäminen alueella. Keskeisenä ajatuksena on että alueen ammattikalastuksen saalismäärä pysyisi vähintään nykyisellään. Tämä edellyttäisi sitä että jatkossa vähäisempi kalastajajoukko kalastaisi enemmän tai että kalastajamäärä ja saalistaso pysyisi vähintään nykyisellään. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien kalastajien rekrytoitumista alalle. Haittaeläinten torjumista tulee kehittää jo tästäkin syystä. Samalla edistetään eri ratkaisumallein kalavesien saantia ammattikalastajien käyttöön. Ammattikalastuksen kehittämisessä nousevat esiin edellä mainittujen lisäksi alueen kalasatamien toiminnan kehittäminen ajanmukaiseksi ja tarpeita vastaavaksi. Pyydyskehityksen tukeminen on myös tarpeen uusien ratkaisujen esiin nostamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Kalastajien osaamisen (ml. liiketoimintaosaaminen) tukeminen koulutus ja konsultointi tarjonnan paremmalla hyödyntämisellä auttaa osaltaan jatkamaan ammatissa. Parhaita käytäntöjä ja yhteistoimintaa edistetään alueellisten ja kansainvälisten hankkeiden avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: kalavesien saantiin liittyvien ratkaisumallien syntyminen ja vuokrasopimusten määrä (tavoitetaso: 1-2 ratkaisumallia) 16

kalasatamien suunnittelu ja niiden ympärille syntyneet yhteistoimintahankkeet (tavoitetaso: 4 yhteistoimintahanketta) pyydyskehityshankkeiden määrä (tavoitetaso: 3 kpl) uusien kalastajien rekrytoimista auttavat toimet (tavoitetaso: 4 uutta kalastajaa) kalastajien osaamisen kehittämistoimet ammatinkalastuksen uudet toimintatavat ja pyynnin monipuolistuminen investoinnit 3.2 Kalatalousklusterin kehittäminen valtakunnalliseksi kalatalouden mallialueeksi Kehittämisstrategian keskeisenä tavoitteena on Vakka-Suomen kalatalousklusterin osien vahvistaminen ja sen eri osien yhteistyön tiivistäminen. Lopullisena tavoitteena on Vakka-Suomi tunnettuna kalatalouden mallialueena, kalastuspuistona. Sen ydinajatus on lisätä kalatalouden eri sektorien yhteistyötä ja verkostoitumista. Kalastuspuistoon kuuluvat niin ammatti- ja matkailukalastus, kalanjalostus kuin -kasvatuskin. Kilpailukykyä parannetaan tuotekehitystä, markkinointia ja osaamista kehittämällä. Alueella on merkittävää kalanjalostusta, -kasvatusta ja kauppaa käyviä yrityksiä, jotka eivät välttämättä koe olevansa osa alueellista klusteria. Uusia yhteistyömalleja tulee luoda tiivistämään olemassa oleva verkostoa. Tavoitteena on lisätä alan sisäistä tiedotusta ja tuoda nostetta yhteistyön lisäämiseksi. Myös alan ulkopuolista tiedotusta lisätään niin paikallisesti kuin alueen ulkopuolelle, jotta Vakka-Suomen kalatalous saisi tunnettavuuden kautta viime kädessä lisättyä tuotteiden kysyntää. Pienjalostuksessa kehittämistavoitteet liittyvät sukupolvenvaihdoksen ja osaamisen tason nostamiseen (tuotteet, toimintatavat). Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: markkinointitutkimukset (tavoitetaso: 2-3 kpl) tuotekehityshankkeiden määrä (tavoitetaso: 1-2 hanketta) uusien pienjalostajien rekrytoimista auttavat toimet (tavoitetaso: 2-3 uutta pienjalostajaa) Vakka-Suomen kalatalousimagoa esiin tuovat tiedotustoimet (alan sisäinen ja ulkoinen) yhteistyömallit ja osaamisen kehittäminen 3.3 Kalastusmatkailun ja elinkeinokalatalouden rajapintojen kehittäminen Kalastusmatkailu ei ole alueen potentiaaliin nähden riittävän kehittynyttä. Tavoitteena on kehittää alan toimintaedellytyksiä ja lisätä yrittäjien määrää. Kalastusmatkailua koskevat osittain samat ongelmat kuin ammattikalastusta. Kalastusoikeuksien saantiin pyritään saamaan parannusta. Ammattikalastajilla on usein kalastuksen ohella muitakin tulonlähteitä. Rannikon ja saariston elinkeinot perustuvatkin usein moniosaajuuteen. Muiden ansiomahdollisuuksien kehittämistä tuetaan, mm. (kalastus)matkailu 17

sikäli kuin niillä mahdollistetaan ammattikalastuksen säilymistä. Tässä yhteydessä korostuu yhteistyö paikallisten Leader-ohjelmien kanssa (mm. suunnittelu, yhteisrahoitteiset hankkeet), sillä kalastusmatkailun investoinnit rahoitetaan Leader-ohjelmista. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: muiden toimialojen ammattikalastusta tukevat toimet kalavesien saantiin kalastusmatkailulle liittyvien ratkaisumallien syntyminen (tavoitetaso 2 uutta mallia) kalastusmatkailuyrittäjien osaamisen nostaminen ja verkostoitumistoimet uusien kalastusmatkailuyrittäjien rekrytoimista tai toiminnan laajentamista auttavat toimet (tavoitetaso: 2 uutta yrittäjää) 3.4 Kalakantojen kestävän käytön turvaaminen Uudenkaupungin alueen rannikkovesien tila ja kalavarat ovat verrattain hyvässä kunnossa. Tavoitteena on että alueen kalavaroja hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa tiivistetysti, että kalavaroja on tulevaisuudessakin tarjoamassa toimeentuloa alueen asukkaille, joilla kaikilla olisi halutessaan pääsy kalaan. Kalatalouden kannalta harmaahylje on jo kalavarojenkin kannalta haittatekijä. Tavoitteena on tukea hallista aiheutuvien haittojen torjuntaa. Merimetsojen lisääntymisen tuomat haitat voivat vaatia toimenpiteitä jo lähivuosina. Haittaeläinten torjunnan ohella tulee varmistaa talouskalalajien lisääntyminen ja edistää paikallisten kalakantojen elinvoimaisuutta. Tavoitteena on myös edistää vajaahyötykalojen pyyntiä, jolla on omalta osaltaan vesistöjen tilaa parantavaa vaikutusta. Tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla indikaattoreilla: haittaeläinvahinkojen ehkäisytoimet kalavesien hoitotoimien toteutuminen selektiivinen kalastus ja vapaaehtoisten säätelytoimien tukeminen vajaahyötykalan pyyntihankkeet (tavoitetaso: yksi suurempi hanke) yhteistyöhankkeet kalankasvattajien kanssa poikastuotannossa (tavoitetaso: poikasomavaraisuus siian istutuksissa) 4. Kehittämisstrategian toimenpiteet Kehittämisstrategia muodostuu neljästä painopisteestä joihin kuuluvia toimenpiteitä esitellään alla. Jokaisen toimenpiteen osalta on vielä esimerkinomaisesti listattu, minkä tyyppinen toiminta olisi kalatalousryhmän rahoitettavissa. Kaikista toimenpideryhmistä on mahdollista rahoittaa myös kyseiseen ryhmään kuuluvia alueidenvälisiä ja kansainvälisiä hankkeita. 18

4.1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka kohdistuvat ammattikalastuksen kehittämiseen ja sen jatkuvuuden turvaamiseen. TOIMENPITEET: 1. Kalavesien saannin turvaaminen ja tehostaminen o kiinnostavien vesialueiden kartoitus o lupamalliratkaisujen kehittäminen (esim. kalavesipörssi) o selvitys vesialueen kaavoittamiseksi 2. Kalasatamien toiminnan kehittäminen (Pitkäluoto, Suukari, Humalkari) o kalankäsittelytilojen kehittämisen suunnittelu o kalasatamiin liittyvien yhteistoimintamallien soveltaminen 3. Pyyntimenetelmien monipuolistaminen o paikallisiin olosuhteisiin soveltuvien pyydysten ja pyyntimuotojen kehittely ja käyttöönotto, esiselvitykset 4. Uusien kalastajien rekrytoiminen alalle o nuorisoon ja oppilaitoksiin kohdistuvat hankkeet 5. Ammattikalastuksen myönteisen julkisuuskuvan säilyminen o aktiiviset tiedotustoimet elinkeinon myönteisen julkisuuskuvan edistämiseksi 6. Saaliin ja kalan tarjonnan sesonkiluonteisuuden tasaaminen o kalastajien hintatietoisuuden lisääminen o kalastuksen suuntaaminen hinnan tms. perusteella o pakastusmahdollisuuksien selvittäminen o selvitetään mahdollisuudet säädellä kalan ajoittaista ylitarjontaa 7. Kalastuksen kohteena olevien lajien lisääminen 4.2. Kalatalousklusterin kehittäminen kalatalouden valtakunnalliseksi mallialueeksi (kalastuspuisto) TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka vahvistavat alueen kalatalouselinkeinojen tuotantoketjun eri osia ja niiden yhteistyön tiivistymistä siten että samalla alueen kalatalouden profiili nousee. Kalastuspuistolla tavoitellaan erityisesti kalatalouden eri sektorien verkostoitumista. TOIMENPITEET: 1. Kalastuspuisto-mallin ja imagon kehittäminen o erilaiset tiedotustoimet o tuotteistamisen edistäminen o elämyksellisen kalatapahtuman toteuttaminen o koululaisiin liittyvät tapahtumat/tiedottaminen 2. Alueen kalataloustoimijoiden yhteistyön lujittaminen o ajankohtaistapahtumat o yhteistyöhankkeet, esim. säännöllisten ICZM-mallin mukaisen teemaryhmätoiminnan käynnistäminen 19

o yhteishankinnat o verkostoituminen yrittäjien kesken 3. Uusien kuluttajaryhmien ja markkinointitapojen löytäminen o markkinatutkimukset o mm. ruokapiiritoiminnan hyödyntäminen 4. Tuotteiden ja tuotantotapojen kehittämisen suunnittelu o tuotannolliset innovaatiot o mm. mätituotteet o uudet lajit o pienimuotoisen einestuotannon kehittäminen o logistiikan parantaminen 5. Liiketoimintaosaamisen lisääminen o koulutuksen koordinointi o markkinatutkimukset 6. Pienjalostuksen jatkuvuuden tukeminen o yrityksen jatkamisen tukeminen (sukupolvenvaihdos yms.) 7. Laatu- ja hygieniatason ja osaamisen nostaminen o koulutusmahdollisuuksista tiedottaminen ja niiden koordinointi omavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi (pienyrityksissä) o tietotekniikan hyödyntäminen 8. Kalataloutta tukevan alueellisen yhteistyön tiivistäminen o kalapainotteisuuden luominen paikalliseen koulutukseen esimerkiksi catering-alalle o muiden rahoituslähteiden hyödyntäminen 4.3. Kalastusmatkailun ja liitännäiselinkeinojen kehittäminen TAVOITTEET: Rahoitetaan toimenpiteitä jotka tukevat kalastusmatkailun kehittymistä sekä monipuolistavat toimialan ammatinharjoittajien elinkeinomahdollisuuksia. TOIMENPITEET: 1. Muiden toimialojen kalastusta tukevien ansiomahdollisuuksien lisääminen o kalasatamien matkailukäytön kehittäminen ammattikalastuksen tueksi o yhteishankinnat muiden toimialojen kanssa (esim. savustus, pakastus, kuivatus) 2. Kalastusoikeuksien saanti kalastusmatkailuun o kiinnostavien vesialueiden kartoitus o lupamalliratkaisujen kehittäminen (esim. Ahvenanmaan malli, kokemukset, lupamyynnin järjestelyt) 3. Kalastusmatkailuyrittäjien tukeminen ja rekrytoiminen alalle o tuotteistaminen ja koulutuksen koordinointi o matkailukalastusmahdollisuuksista tiedottaminen o kalan tarjonnan edistäminen matkailijoille ja muut kytkennät matkailuun 4. Muut toimet kalastusmatkailun edistämiseksi o yhteiskäytössä olevien kalastuskohteiden kehittäminen o kalastusmatkailuyrittäjien verkostoituminen o kalastusmatkailun infra-hankkeet 20