9M Talvivaara Sotkamo Oy

25.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009

0 Yhteenveto 1 Osa I: Tarkkailun taustatiedot 2 Osa II: Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 3 Osa III: Päästötarkkailu 4 Osa IV a: Pintavesien tarkkailu 5 Osa IV b: Pohjavedet 6 Osa IV c: Biologinen tarkkailu maa-alueilla Liito-oravat 7 Osa IV d: Pölylaskeuman tarkkailu 8 Osa IV e: Hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittaukset Talvivaaran kaivosalueella ja sen ympäristössä jaksolla syyskuu 2008 - helmikuu 2009, Ilmatieteen laitos 9 Osa IV f: Melumittaukset, Pöyry Energy Oy 10 Osa IV g: Tärinämittaus

18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa I Tarkkailun taustatiedot

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE 1 3 HANKKEEN KUVAUS 1 4 TARKKAILUALUE 2 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3 5.1 Säätila 3 5.2 Vedenkorkeus ja virtaama 5 6 VIITTEET 6 Liitteet Liite 1 Kaivospiiri ja sen lähiympäristö Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, 90590 Oulu PL 20, 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2007. Rakentamistyöt olivat käynnissä koko vuoden 2008 ja samanaikaisesti käynnisteltiin myös tuotantoa, lähinnä louhintaa ja bioliuotusta. Vuonna 2009 rakennustyöt jatkuivat ja tuotanto oli käynnissä, mutta se ei ollut jatkuvaa teknisistä ongelmista johtuen. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu on toteutettu vuonna 2009 voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008). Tarkkailuun sisältyy rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu, päästötarkkailu ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Päästötarkkailu sisälsi vuonna 2009 saniteettivesien ja ilmapäästöjen tarkkailun sekä prosessin ylijäämävesien tarkkailua loppuvuodesta. Ympäristövaikusten tarkkailuun sisältyi pintavesien tarkkailu, pohjavesien tarkkailu, biologisesta tarkkailu maa-alueilla (liitoorava), ilman laatu (pölylaskeuma sekä leijuman tarkkailu, 2008-2009) sekä melun ja tärinän tarkkailu. Koko tarkkailun raportointi on jaettu viiteen osaan: Yhteenveto Osa I Tarkkailun taustatiedot Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Osa III Päästötarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu sisältää seitsemän alakohtaa (a-g). Tässä raportin osassa I esitetään koko tarkkailua koskevat taustatiedot. 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE Talvivaaran kaivos sai Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta ympäristö- ja vesitalousluvan 33/07/1 29.3.2007. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen tietyiltä osin. Vaasan hallintooikeus antoi päätöksensä 08/0039/1 15.2.2008. Päätös sisälsi mm. muutoksia päästörajaarvoihin, mikä vaikutti myös tarkkailusuunnitelmaan. Luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä 2953 24.11.2008. Talvivaaran kaivoksen tarkkailuvelvoite perustuu em. lupapäätöksiin. Tarkkailusuunnitelma (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) laadittiin aluksi Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa täydennettiin tämän jälkeen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti ja samalla tarkkailusuunnitelmaan täydennettiin Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymiskirjeessään (KAI-2006-Y-59, 10.3.2008) esittämät asiat. Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman 12.2.2008 antamallaan päätöksellä (914/5723-2007). Lisäksi Kainuun TE-keskuksen 17.8.2009 päivätyn kirjeen (816/5722-2009) mukaan Tuhkajoen taimenkannan tilaa tulee seurata vuosittain sähkökoekalastuksin. 3 HANKKEEN KUVAUS Talvivaaran monimetalliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat nykyisen arvion mukaan 642 Mt. Nämä varannot riittävät ylläpitämään suunniteltua tuotantoa yli 60 vuotta. Kaupallinen tuotanto aloitettiin alkuvuodesta 2009, ja vuosittainen nikkelin tuotantomäärä on noin 50 000 tonnia. Lisäksi kaivoksen odotetaan tuottavan prosessin sivutuotteena vuosittain noin 90 000 tonnia sinkkiä, 15 000 tonnia kuparia ja 1 800 tonnia kobolttia. Suunniteltu malmin louhintamäärä on noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa.

2 Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa alueella luonnostaan esiintyvien bakteerien avulla metallit liuotetaan malmista. Liuotukseen käytettävät bakteerit kasvavat luonnostaan malmissa. Prosessi vaatii toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja, mutta biokasaliuotuksessa mikrobeille luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Tuotantoprosessin keskeisimmät vaiheet ovat: louhinta, murskaus, agglomerointi, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Louhinta tapahtuu avolouhintana. Metallien talteenottolaitoksen kautta kiertäneet vedet voidaan pääasiassa kierrättää uudestaan biokasaliuotukseen. Talvivaaran kaivoksella on kaksi erillistä malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi, joista louhinta on aloitettu Kuusilammen esiintymällä. Malmin ja sivukiven suhde on noin 1:1,5 koko kaivostoiminnan aikana. Vuoden 2009 toimintaa on kuvattu osan II luvussa käyttötarkkailu. 4 TARKKAILUALUE Kaivospiirin sijainti on esitetty liitteessä 1. Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km 2. Talvivaaran alue on Kainuun vaaramaisemalle tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelua. Vaaroilla kasvaa sekä kuusi- että mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Pieniä lampia alueella on runsaasti. Alueen suot on ojitettu ja muutoinkin alue on ollut metsätalouskäytössä. Talvivaaran kaivosalue kuuluu Kainuun liuskekivijaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, missä vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Niin kasvillisuus, eläimistö kuin linnustokin ovat Kainuulle tyypillisiä. Huomionarvoiset lajit alueella ovat liito-orava ja lepakot (pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa), joiden esiintymistä alueella tarkkaillaan kaivoksen tarkkailun yhteydessä. Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura 2000 verkoston alueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä kaivospiirin rajasta. Kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vedenjakajalla. Vesiä johdetaan kaivosalueelta molempiin vesistöihin. Tehdasalueelta johdettiin vesiä vesistöön v. 2009 noin 220 000 m 3. Oulujoen suuntaan purkureitti kulkee Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Oulujoen vesistöalueen suuntaan tuli vesiä kaivoksen rakennustyömaalta Kuusijoen kautta Kalliojokeen ja loppuvuodesta tehdasalueelta pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Vuoksen vesistöalueen puolella purkureitti on Ylä-Lumijärvi, Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. Rakennustyöt tällä suunnalla päättyivät loppuvuodesta 2009 ja tehdasalueelta veden johdetaan eteläisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan kaivosalue sijaitsee Tuhkajoen valuma-alueella (59.885) ja Kivijoen valumaalueella (4.645). Vesistöalueiden perustiedot on esitetty taulukossa 1. Talvivaaran kaivosalueen lähivedet ovat pieniä puroja ja lampia. Vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista, hapanta ja väriltään tummaa. Mustaliuskealueella sijaitsevien pienten lampien ja purojen ph on alhainen ja puskurikyky pieni. Paikoin alueen vesistöissä tavataan luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti fosforirajoitteisia.

3 Vuonna 2008 valmistuneen pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukaan Jormasjärven, Jormasjoen alaosan ja Nuasjärven sekä Laakajärven ekologinen tila on hyvä (www.ymparisto.fi). Muita alueen vesiä ei ole luokiteltu. Kaikkien Kainuun vesistöjen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi (www.ymparisto.fi). Vuosien 2000 2003 aineistoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kivijärven, Ylä-Lumijärven, Mäkijärven, Iso Savonjärven sekä Jormasjärven ja sen alapuolisen vesistön tila oli hyvä ja Kolmisopen sekä Tuhkajoen tila oli tyydyttävä (www.ymparisto.fi). Muita alueen vesiä ei luokiteltu. Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa. Muutamaan kiinteistöön on kaivos- ja käyttöoikeus. Muutama kaivospiirin alueella oleva kiinteistö on maanomistajan hallinnassa, mutta yhtiöllä on lupa käyttää aluetta kaivostoimintaan, jos tarve näin vaatii. Vakituista ja loma-asutusta kaivospiirin välittömässä läheisyydessä on mm. Pirttimäessä ja Hakosen ympäristössä, Sorsalan kiinteistö Kolmisopen suunnitellun louhoksen itäpuolella, Metsäpirtin kiinteistö Kolmisopen pohjoispuolella ja loma-asunto Kalliojärven rannalla. Hieman kauempana asutusta on Puhakan alueella, Paavolan tila kaivospiirin itäpuolella sekä Tuhkakylässä kaivospiirin koillispuolella. Taulukko 1 Vesistöalueiden pinta-alat (F) ja järvisyydet (L) (Ekholm, 1993). Vesistöalue vesistöalueen F km 2 L % numero Oulujoen vesistöön Tuhkajoen valuma-alue 59.885 126,18 3,24 Jormasjärven alue 59.882 299,94 8,68 Jormasjärven valuma-alue 59.88 312,53 8,49 Nuasjärven alue 59.81 7478,49 11,72 Vuoksen vesistöön Kivijoen valuma-alue 4.645 53,97 3,93 Laakajärven alue 4.644 463,89 10,58 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 5.1 Säätila Lähin Ilmatieteenlaitoksen kiinteä sääasema sijaitsee Kajaanissa. Vuoden 2009 keskilämpötila oli Kajaanissa 2,3 C, mikä on 0,6 C vertailujakson keskiarvoa korkeampi. Erityisesti marras- ja syyskuu, mutta myös touko- ja elokuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä (kuva 1). Loka- ja joulukuussa oli keskimääräistä viileämpää. Vuoden 2009 sadesumma (511 mm) Kajaanissa oli lähellä (96 %) vertailujakson 1971 2000 keskiarvoa (532 mm). Keskimääräistä enemmän satoi touko-, heinä- ja syyskuussa (kuva 1). Maaliskuussa satoi vain noin puolet normaalista ja myös kesä-, loka- ja joulukuu olivat selvästi tavanomaista niukkasateisempia. Vuositasolla vallitsevat tuulen suunnat olivat pääpiirteissään edellisvuoden kaltaiset, etelästä (15 %), kaakosta (14 %) ja lännestä (13 %). Harvimmin tuulet kävivät pohjoisen, koillisen ja luoteen suunnalta (5 7 %). Tyyntä oli 7 26 %, keskimäärin 17 %, kun v. 2008 tyyntä oli keskimäärin 9 %. Ainoastaan syyskuu oli edellisvuotta tuulisempi. Tuulen keskinopeus vaihteli kuukausitasolla edellisvuotta enemmän, välillä 1,9 3,5 m/s, keskinopeus 2,6 m/s, mikä oli sama kuin v. 2008. Vuodenaikojen välillä oli kuitenkin jonkin verran eroja tuulen suunnan jakaumissa (kuva 2). Ensimmäisellä vuosipuoliskolla vaihtelu oli vähäisempää kuin toisella puoliskolla. Helmi-

4 maaliskuussa tuuli yleisimmin etelästä ja idästä, huhtikuussa lännestä ja etelästä ja toukokuussa lännestä. Kesäkuussa tuuli muista kuukausista poiketen yleisimmin koillisesta. Elokuussa vallitsi etelään ja kaakon suuntaiset tuulet. Syys- ja marraskuussa erot tuulen suunnissa olivat suurimmat, syyskuussa tuuli 79 % suunnista SW-S-W ja marraskuussa 57 % suunnista SE-S. Muilta osin erot olivat pienempiä. C Lämpötila 2009 20,0 1971-2000 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä 2009 100 1971-2001 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Kajaanissa vuonna 2009 sekä vertailujaksolla 1971 2000. (lähde: Ilmatieteenlaitos) tammi-maaliskuu N 40 NW 30 20 NE I II III huhti-kesäkuu NW N 40 30 20 NE IV V VI 10 10 W 0 E W 0 E SW SE SW SE S S heinä-syyskuu NW N 40 30 20 NE VII VIII IX loka-joulukuu NW N 40 30 20 NE X XI XII 10 10 W 0 E W 0 E SW SE SW SE S S Kuva 2 Tuulen suuntien jakautuminen (%) Kajaanin lentoasemalla vuonna 2009. (lähde Ilmatieteenlaitos)

5 5.2 Vedenkorkeus ja virtaama Talvivaaran kaivoksen lähialueella mitataan Jormasjärven vedenkorkeutta ja virtaamaa Jormasjärven luusuassa. Jormasjärven vedenkorkeus oli vuonna 2009 huhtikuusta marraskuuhun tavanomaista alempana (kuva 3). Suurimmillaan ero oli kesäkuussa -23 cm. Tammikuussa vedenpinta oli 12 cm keskimääräistä korkeammalla. Keskimäärin vedenkorkeus oli 6 cm vertailujakson 1991 2005 keskiarvoa alempi. Vedenkorkeus vaihteli välillä N60 + 144,66 145,62 m (96 cm). Alimmillaan Jormasjärven vedenkorkeus oli 1 cm vertailujakson keskialivettä (MNW) korkeammalla ja korkeimmillaan 7 cm keskiylivettä (MHW) matalammalla. Vedenkorkeuden vaihtelu oli tavanomaista (104 cm) pienempi. Jormasjoen keskivirtaama Jormasjärven luusuassa oli vuonna 2009 2,9 m 3 /s (v. 2008 5,2 m 3 /s), mikä oli noin neljänneksen vertailujakson 1991 2005 keskiarvoa pienempi. Virtaama oli huhtikuusta marraskuuhun keskimääräistä pienempi, kesä-elokuussa alle puolet tavanomaisesta tasosta (kuva 4). Kevättulvahuippu ajoittui toukokuun alkupuolelle (10.5.09) ja toukokuun keskivirtaama oli lähellä tavanomaista tasoa. N60+ m 145,8 145,6 145,4 145,2 145,0 144,8 144,6 Vedenkorkeus, Jormasjärvi 2009 2009 kk-keskiarvo 1991-2005 kk-keskiarvo 1.1.09 1.2.09 1.3.09 1.4.09 1.5.09 1.6.09 1.7.09 1.8.09 1.9.09 1.10.09 1.11.09 1.12.09 Kuva 3 Jormasjärven vedenkorkeus vuonna 2009 ja vertailujaksolla 1991 2005 keskimäärin.

6 m 3 /s 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Virtaama, Jormasjärven luusua 2009 2009 kk-keskiarvo 1991-2005 kk-keskiarvo 1.1.09 1.2.09 1.3.09 1.4.09 1.5.09 1.6.09 1.7.09 1.8.09 1.9.09 1.10.09 1.11.09 1.12.09 Kuva 4 Jormasjoen virtaama vuonna 2009 ja vertailujaksolla 1991 2005 keskimäärin. 6 VIITTEET Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008. Talvivaara Projekti Oy, Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Moniste.

osp Kaiv iirin raja a linj to Pa Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Sivukiven läjityslue Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Sivukiven läjitysalue aja nr iiri sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Osa I, Liite 1 1:40 000

18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KÄYTTÖTARKKAILU 1 2.1 Tarkkailun toteuttaminen 1 2.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3 3.1 Tarkkailun toteuttaminen 3 3.2 Tulokset 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun havaintopaikat Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, 90590 Oulu PL 20, 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu sisältää käyttötarkkailun, kiintoaine- ja nikkelipitoisuuksien sekä ph:n tarkkailun ja vesitaloushankkeisiin liittyvän tarkkailun. Käyttötarkkailu toteutetaan kaivoksella pitämällä päiväkirjaa rakentamistöiden etenemisestä ym. asioista. Yhteenveto käyttötarkkailusta on esitetty luvussa 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 (29.3.2007) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pääasiassa kahdella seurantapaikalla, Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli, josta mitattiin myös ph ja Kolmisopen suunnalla Sekundäärikasa SeP2. Lisäksi Kolmisopen suunnalla kahdella paikalla tarkkailu loppui maaliskuussa ja alkoi yhdellä paikalla joulukuussa. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan. Erillistä tarkkailua vaativia vesitaloushankkeita ei toteutettu vuonna 2009. 2 KÄYTTÖTARKKAILU Yhteenveto käyttötarkkailun tiedoista on saatu kaivokselta. 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään tarvittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuotantomäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin

2.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 Vuoden 2009 aikana Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 15,1 Mt, josta malmin osuus on ollut 10,8 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus on ollut käynnissä koko vuoden. Malmia on kasattu primäärikasan alueelle siten, että vuoden 2009 lopussa kasan 2 täyttäminen oli saatu päätökseen. Malmia ei ole siirretty primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen sekundäärikasalle. Tuotanto ei ollut jatkuvaa teknisten ongelmien takia ja koko vuoden nikkelituotanto jäi 735 tonniin ja sinkkituotanto 3 133 tonniin. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo, kalkkikivi, poltettu kalkki, liitu, flokkulantti ja natronlipeä) kokonaismäärä oli noin 190 000 t, josta rikkihapon osuus oli 47 000 t. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli 3 712 000 litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin 3 000 t ja kevyttä polttoöljyä noin 225 t lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 37,2 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2009 yhteensä 111 000 MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Avolouhoksesta pumpattu vesimäärä oli vuoden lopussa 878 000 m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä prosessiin 1 360 000 m 3 ja vesistöön on tehdasalueelta johdettu vesiä noin 220 000 m 3. Vesistöön johdetusta vesimäärästä noin puolet on mennyt eteläisen ja puolet pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Jäteveden puhdistamo on ollut toiminnassa koko ajan ja sen kanssa ei ole ollut erityisiä ongelmia. Ainoastaan joulukuun alussa oli häiriö puhdistamolla, koska vuoro-operaattorit pumppasivat inhimillisen erehdyksen vuoksi muutamia kuutioita kalkkilietettä varastosäiliön varoaltaasta saniteettiviemäriverkkoon. Tulevassa vedessä ei ole ollut ongelmia ja lähtevä vesi on täyttänyt ympäristöluvassa asetetut vaatimukset. Puhdistamolta on viety 108 m 3 lietettä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. Jätekirjapidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 397 m 3, biojäte 57 m 3, energiajäte 4 922 m 3, sekajäte 1 050 m 3, käytetty voiteluöljy 78 989 l, öljyiset jäteastiat 14 607 kg, metallijäte 610 t ja öljynerotuskaivojen liete 17 700 kg. Jätejakeet on toimitettu Majasaarenkankaan jätekeskukseen lukuunottamatta energiajätettä (toimitettu: Kainuun Voima), käytettyjä voiteluöljyjä ja öljyisiä jäteastioita (Ekokem) ja metallijätettä (Kuusakoski Oy ja Kajaanin Romu Oy). Edellisen vuoden kaltaista ja tarkkailusuunnitelman mukaista tieliikennelaskentaa ei ole suoritettu vuonna 2009, koska sitä ei ole tarkkailusuunnitelmassa edellytetty. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä ei ole tapahtunut vuoden 2009 aikana. Kaivosalueella tapahtui vuonna 2009 yhteensä 19 öljyvahinkoa. Ne olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisista, koneiden kaatumisista tai huolimattomuudesta aiheutuneita öljypäästöjä. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaalle. Kaivosalueen ulkopuolelta tuli ilmoituksia pölyhaitoista alkuvuoden aikana. Maaliskuussa lopetettiin avolouhoksen alueella tapahtunut hienomurskaus kuten myös hienomurskeen välisyöttö hienomurskaamon vieressä. Pölyämisen vähentämiseksi tehtiin useita korjaustoimenpiteitä murskaamolla ja malminkäsittelyssä, joiden avulla pölyäminen on saatu mahdollisimman vähäiseksi. Räjäytysten aiheuttamasta tärinästä on tullut kymmenkunta ilmoitusta pääasiassa Taattolan ja Pirttimäen väliseltä alueelta. Yhtiö on teettänyt ilmoituksen tehneille kiinteistöille vauriokartoituksen ja yhtiön toimesta on asennettu jatkuvatoimisia tärinämittareita muutamaan kiinteistöön tärinöiden mittaamiseksi. Työkoneiden äänistä tai muusta kaivostoiminnasta aiheutuvasta melusta ei ole tullut häiriöilmoituksia.

Loppuvuoden 2009 aikana tuli hajupäästöistä useita ilmoituksia. Päästöt paikannettiin sakeuttimiin ja esineutralointiin. Hajuhaittojen vähentämiseksi tehostettiin pesureiden toimintaa ja neutraloinnin prosessia. Jälkihoitoimia ei ole kaivosalueella tehty lukuunottamatta altaiden ja maanläjityskasojen luiskissa suoritettuja tasoitus- ja siistimistöitä. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä. 3 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin taulukossa 1 esitetyillä havaintopaikoilla, joiden sijainti käy ilmi liitteestä 1. Mourunpurosta määritettiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph. Mourunpuron tarkkailu lopetettiin 24.11.2009 ja tarkkailu siirrettiin pisteeseen Sekundäärikasa SeP4, josta määritettiin vain kiintoaine. Kainuun ympäristökeskus on hyväksynyt muutoksen 19.11.2009. Sekundäärikasan SeP1 ja Härkäpuron tarkkailu lopetettiin 12.3. Näytteet otettiin pääsääntöisesti viikoittain. Sekundaarikasan SeP2 tarkkailussa oli noin kuukauden tauko maalis-huhtikuussa. Taulukko 1 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka koordinaatit tarkkailu v. 2009 Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli 7094761 3548398 24.11.09 asti Härkäpuro 7099819 3551902 12.3.09 asti Sekundäärikasa SeP1 7099275 3552155 12.3.09 asti Sekundäärikasa SeP2 7099833 3551241 koko vuosi, tauko maalis-huhtikuussa Sekundäärikasa SeP4 7099743 3550710 1.12.09 lähtien 3.2 Tulokset Tarkkailutulokset vuodelta 2009 on esitetty liitteessä 2. Liitteen 2 kuviin on otettu mukaan myös vuoden 2008 tulokset niiltä pisteiltä, joiden tarkkailu jatkui vuonna 2009. Mourunpurossa Kortelammen vesienkäsittely-yksikön alapuolella kiintoainepitoisuudet pysyttelivät vuonna 2008 tehtyjen vesienkäsittelyä tehostavien toimien vaikutuksesta varsin alhaisina myös vuonna 2009. Kiintoainepitoisuudet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 10 mg/l, keskimäärin 5,9 mg/l (v. 2008 71 mg/l) ja mediaaniarvo 3,8 mg/l. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet (maks. 52 mg/l) olivat tulva-aikana huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa (liite 2.3). Veden ph vaihteli seurantapaikalla edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2009 ph:n vaihteluväli oli 6,2 7,2 ja keskiarvo sekä mediaani olivat 6,8, kun vuonna 2008 vaihteluväli oli 4,4 7,0, keskiarvo 6,3 ja mediaani 6,6. Tarkkailu tällä paikalla lopetettiin Kainuun ympäristökeskuksen hyväksynnällä marraskuussa. Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP2 vettä oli talvella vähän vesisyvyyden ollessa 5 10 cm. Avoveden aikana vesisyvyys oli yleensä 20 30 cm. Talvella mitattiin kohonneita kiintoainepi-

4 toisuuksia (maks. 82 mg/l) johtuen ilmeisesti osittain matalasta vesisyvyydestä ja vähäisestä veden määrästä (liite 2.3). Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 15 mg/l (v. 2008 27 mg/l), mediaaniarvo 7,2 mg/l. Pitoisuuksien vaihteluväli oli melko suuri, mistä johtuen mediaanipitoisuus kuvaa paremmin pitoisuustasoa. Härkäpurossa ja Sekundäärikasa SeP1:ssä maaliskuulle 2009 asti mitatut kiintoainepitoisuudet olivat alle 30 mg/l. Härkäpurossa pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellistalvena (liite 2.3). Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP1 vettä oli vähän kokonaissyvyyden vaihdellessa 5 10 cm. Vuonna 2008 tammi-maaliskuussa tältä pisteeltä saatiin näyte vain yhden kerran, koska vesi oli jäässä. Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP4 tarkkailu aloitettiin joulukuussa. Kiintoainepitoisuus oli korkea joulukuun alkupuolella kahdessa ensimmäisessä näytteessä, mutta laski sen jälkeen selvästi, tasolle 4 5 mg/l (liite 2). Vettä ojassa oli vähän.

Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sekundäärikasa P2 (20.10.2008 lähtien) Härkäpuro (12.3.2009 asti) Sekundäärikasa P4 (1.12.2009 lähtien) Sekundäärikasa P1 (12.3.2009 asti) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue 1. vaiheen liuotusalue Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli (24.11.2009 asti) in iir sp ivo Ka ja ra Liite 1 1:20 000

Liite 2.1 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli Härkäpuro Otto- kiintoaine ph kok.syv. Huom Otto- kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m mg/l m 8.1.2009 4,3 6,6 0,2 8.1.2009 15 0,6 12.1.2009 4,3 6,7 0,2 12.1.2009 9,1 0,6 20.1.2009 9,9 6,5 0,2 20.1.2009 12 0,6 26.1.2009 9,2 6,6 0,4 26.1.2009 18 0,6 3.2.2009 3,9 6,6 0,2 3.2.2009 14 0,6 10.2.2009 3,2 6,7 0,3 9.2.2008 18 0,5 19.2.2009 4,3 6,7 0,2 19.2.2009 23 0,6 23.2.2009 3,7 6,7 0,3 23.2.2009 22 0,6 5.3.2009 4,3 6,7 0,3 5.3.2009 22 0,6 12.3.2009 2,8 6,8 0,3 12.3.2009 23 0,6 19.3.2009 3,4 6,8 0,2 tarkkailu lopetettu 26.3.2009 2,5 6,8 0,3 2.4.2009 3,3 6,8 0,2 7.4.2009 <1 6,9 0,1 15.4.2009 13 6,5 0,3 21.4.2009 10 6,7 0,3 28.4.2009 52 6,6 0,4 5.5.2009 21 6,4 0,5 12.5.2009 5,3 6,6 0,3 19.5.2009 2,9 6,8 0,3 26.5.2009 3,8 6,8 0,2 4.6.2009 4,1 7,1 0,2 10.6.2009 1,1 7,2 0,3 16.6.2009 3,1 6,9 0,3 24.6.2009 2,1 7,1 0,3 30.6.2009 1,3 7,1 0,3 9.7.2009 4,0 7,1 0,2 15.7.2009 24 6,9 0,3 vesi sameaa 20.7.2009 4,0 6,9 0,2 28.7.2009 4,8 6,9 0,3 6.8.2009 <1 6,9 0,2 13.8.2009 5,6 7,0 0,2 18.8.2009 3,7 6,9 0,3 25.8.2009 3,6 6,9 0,3 2.9.2009 5,3 6,7 0,3 9.9.2009 6,0 6,8 0,3 14.9.2009 2,4 6,9 0,3 22.9.2009 1,9 6,8 0,3 30.9.2009 3,6 6,7 0,3 (kiintoaineen hehkutusjäännös 0,4 mg/l) 5.10.2009 2,9 6,7 0,3 12.10.2009 4,4 6,5 0,3 21.10.2009 2,8 6,6 0,2 28.10.2009 4,4 6,7 0,3 3.11.2009 2,0 6,8 0,2 10.11.2009 3,2 6,7 0,2 16.11.2009 3,4 6,7 0,2 24.11.2009 5,1 6,2 0,4 tarkkailu lopetettu (KAI 19.11.2009) keskiarvo 5,9 6,8 0,27 <1=0,5 keskiarvoa laskettaessa mediaani 3,8 6,8 0,30 min <1 6,2 0,10 max 52 7,2 0,50 keskiarvo -08 71 6,3 0,40

Liite 2.2 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa P1 (SeP1) Sekundäärikasa (SeP2) Otto- kiintoaine kok.syv. Huom Otto- kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m mg/l m 8.1.2009 28 0,05 hyvin vähän vettä 8.1.2009 17 0,05 hyvin vähän vettä 12.1.2009 14 0,05 hyvin vähän vettä 12.1.2009 12 0,1 vähän vettä 20.1.2009 15 0,05 hyvin vähän vettä 20.1.2009 32 0,05 hyvin vähän vettä 26.1.2009 16 0,1 vähän vettä 26.1.2009 56 0,1 vähän vettä 3.2.2009 15 0,05 hyvin vähän vettä 3.2.2009 43 0,1 vähän vettä 9.2.2008 12 0,1 vähän vettä 9.2.2009 16 0,1 vähän vettä 19.2.2009 17 0,05 hyvin vähän vettä 19.2.2009 32 0,05 hyvin vähän vettä 23.2.2009 18 0,1 vähän vettä 23.2.2009 4,8 0,1 vähän vettä 5.3.2009 16 0,1 vähän vettä 5.3.2009 46 0,1 vähän vettä 12.3.2009 16 0,1 vähän vettä 12.3.2009 6,2 0,1 vähän vettä tarkkailu lopetettu 15.4.2009 26 tarkkailussa oli tauko, syv.puuttuu 21.4.2009 31 0,1 vähän vettä 28.4.2009 6,3 0,3 5.5.2009 1,1 0,2 12.5.2009 1,3 0,2 19.5.2009 <1 0,3 26.5.2009 <1 0,1 4.6.2009 1,5 0,2 10.6.2009 2,1 0,2 16.6.2009 13 0,2 24.6.2009 2,5 0,2 30.6.2009 1,2 0,3 9.7.2009 5,4 0,2 15.7.2009 2,1 0,3 20.7.2009 1,2 0,1 28.7.2009 2,5 0,2 6.8.2009 1,5 0,1 vähän vettä 13.8.2009 8,0 0,3 18.8.2009 20 0,2 25.8.2009 11 0,2 2.9.2009 6,2 0,2 9.9.2009 <1 0,3 14.9.2009 2,3 0,2 22.9.2009 <1 0,2 30.9.2009 <1 0,2 5.10.2009 <1 0,2 12.10.2009 <1 0,2 21.10.2009 3,8 0,2 28.10.2009 15 0,2 3.11.2009 49 0,2 näyte samea, sakkaa 10.11.2009 19 0,2 16.11.2009 16 0,2 24.11.2009 15 0,2 1.12.2009 22 0,2 9.12.2009 43 0,2 14.12.2009 45 0,1 vähän vettä 21.12.2009 82 0,1 vähän vettä 28.12.2009 16 0,05 hyvin vähän vettä keskiarvo 15 0,17 <1=0,5 keskiarvoa laskettaessa mediaani 7,2 0,20 min <1 0,05 max 82 0,30 keskiarvo -08 27 0,20

Liite 2.3 TALVIVAARA MINE Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu kiintoaine mg/l 400 Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli 500 kiintoaine raja-arvo ph ph 8,0 300 7,0 200 6,0 100 5,0 0 4,0 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 1.1.09 1.2.09 1.3.09 1.4.09 1.5.09 1.6.09 1.7.09 1.8.09 1.9.09 1.10.09 1.11.09 1.12.09 kiintoaine mg/l 50 40 30 20 10 0 Härkäpuro kiintoaine raja-arvo 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 1.1.09 1.2.09 1.3.09 kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P1 kiintoaine 160 140 120 100 80 60 40 20 0 530 raja-arvo 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 1.1.09 1.2.09 1.3.09 160 140 120 100 80 60 40 20 0 kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P2 kiintoaine raja-arvo 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 1.1.09 1.2.09 1.3.09 1.4.09 1.5.09 1.6.09 1.7.09 1.8.09 1.9.09 1.10.09 1.11.09 1.12.09

Liite 2.4 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa P4 (SeP4) koordinaatit: 3550710-7099743 Otto- kiintoaine kok. syv. Huom mg/l m 1.1.2009 1.12.2009 270 0,5 näkösyvyys 0,02 m 9.12.2009 77 0,1 vähän vettä 14.12.2009 4,7 0,1 vähän vettä 21.12.2009 4,4 0,1 vähän vettä 28.12.2009 4,2 0,05 hyvin vähän vettä 300 250 200 150 100 50 0 kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P4 kiintoaine raja-arvo 1.1.09 1.2.09 1.3.09 1.4.09 1.5.09 1.6.09 1.7.09 1.8.09 1.9.09 1.10.09 1.11.09 1.12.09