Puhetta Mielenterveydestä- vanhempainilta Kiusaamiseen on puututtava! 23.1.2018 TERVETULOA! Anne Hellsten, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka, Kriisityöntekijä, psykoterapeutti,työnohjaaja Katri Pihlaja, Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut, YTM kehittäjäsosiaalityöntekijä, THL:n kuntakoordinaattori perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Tietoa, taitoa ja mielenterveyttä Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut
Tunnistatko kiusaamisväkivallan? https://youtu.be/nytricn4rjg
Tänään Avaamme kiusaamisväkivallan ilmiötä; mitä on kiusaamisväkivalta? miksi sitä tapahtuu? Kerromme Tampereen palvelutarjonnasta ja kehitteillä olevista asioista Yhteistä keskustelua
Ehkä vielä joskus tulee aika, jolloin ihmisoikeuksien ohella puhutaan ihmisvelvollisuuksista (Hellsten 2014)
Kiusaamisväkivallan muodot http://www.kivakoulu.fi/kiusaamisen_muodot
Jokaisesta ikäluokasta n. 10 % kokee kiusaamista koulussa. Osalle lapsista kokemus jättää pitkäaikaisia jälkiä. Kiusaamista kokeneita on paljon, ja joka vuosi heitä tulee lisää niin kauan kuin kiusaamista esiintyy. Tiedämme, että monen nuoren elämän etenemisen esteenä on heidän kokemansa pitkäaikainen vakava kiusaaminen
Yhteiskunnan asenteet Kiusaamiselle, kuten kaikille ilmiöille, etsitään syitä. Yritetään löytää helppoja ja nopeasti havaittavia selityksiä. Tämä aiheuttaa sen, että kiusaamiseen liittyy myyttejä, joiden uskotaan olevan totta
Kiusaamiseen liittyvät myytit Kiusaaminen on kiusatuksi tulleen lapsen erilaisuuden syy. Kiusaava lapsi on luontainen johtaja tai häiriintynyt narsisti Kiusatuksi tuleva on liian kohtelias, ystävällinen tai reppana. Kiusatuksi tuleva on liian hiljainen, kovaääninen ja ärsyttävä. Kiusaaminen on normaalia sosiaalisten taitojen harjoittelua. Rakkaudestahan se hevonenkin potkii Huomioitavaa on että esim. nepsy-lapsilla on 10 x riski kokea kiusatuksi tulemista. Tämä on yhteydessä sosiaalisiin taitoihin.
Kiusaaminen synty Kiusaaminen tarvitsee syntyäkseen ja kehittyäkseen yhteisön, jossa vallitsevat seuraavat lainalaisuudet: yhteisön jäsenet eivät voi valita muita jäseniä, he kuuluvat yhteisöön pitkän tai ennalta määräämättömän ajan ja yhteisöstä eroaminen ei ole helppoa. Tällaisia yhteisöjä ovat tyypillisesti, päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, työpaikat, armeija ja myös vanhainkodit.
Kiusaamisen tekijä/t Uhri/kokija Puolustajat Seuraajat Mahdolliset puolustajat Välinpitämättömät sivustakatsojat Kannattajat Passiiviset kannattajat Seline Keating 2016
Tekijät aloittaa väkivallan/kiusaamisen Seuraajat osallistuvat, mutta eivät aloita kiusaamista Kannattajat /passiiviset kannattajat seuraavat kiusaamista, mutta eivät ota siihen osaa Välinpitämätön sivustakatsoja- seuraa tilannetta, mutta ei puutu siihen Mahdollinen puolustaja- paheksuu kiusaamista, tunnistaa että uhria/kokijaa tulisi auttaa, mutta ei silti tee asialle mitään Puolustaja- paheksuu kiusaamista ja tekee asialle jotakin Kanadalaistutkimuksen mukaan kiusaamistilanteista 85% on mukana sivustakatsojia ja 60% väkivallasta/kiusaamisesta loppuu alle 10 sekunnissa, jos siihen puuttuu oman verrokkiryhmän jäsen! 25.1.2018 Hellsten & Pihlaja
Moni kiusattu kokee, että koulukiusaaminen on tuonut heille yhden ongelman, joka puolestaan on johtanut toiseen ja kolmanteen; näin ollen noidankehä on valmis. (Hovila S ym. 2001, 24)
Kiusaaminen ilmiönä Kiusaamista voidaan tarkastella kolmella tasolla 1. Tekojen taso ( testaaminen, hauskanpito, vaientaminen, rituaalit, eristäminen) joka näkyy ja josta puhutaan 2. Tarinat, joita kiusatuksi tulleesta kerrotaan ja joiden avulla kiusatuksi tulleelle luodaan jonkinlainen maine 3. Todellinen syy kiusaamiseen. Kiusaava saa itselleen asemaa, suosiota, taatakseen tietynalaisen aseman tai statuksen ryhmässä ja varmistaakseen oman kaveripiirinsä säilymisen.
Kiusaaminen ilmiönä Kiusaamisen ytimessä on useimmiten pelon, syyllisyyden ja häpeän tunteita. Niistä ei yleisesti puhuta. Syvällisissä keskusteluissa kiusaamisen tekoja tekevän kanssa voidaan päästä kosketuksiin kiusaamisen todellisiin syihin
Kiusaaminen alkaa testaamisesta Kiusaamistilanteisiin liittyy usein ainakin aluksi yllätyksellisyys. Esimerkkisi Happy Slapping kyberkiusaamisessa Kiusaaminen tapahtuu niin yllättäen, että kiusattu ei osaa vastata nopeasti mitään. Testaamistilanteessa kiusaajan tavoitteena on saada selville sekä kiusatun, että yhteisön reaktio kiusaamiseen. Olennaista on, lähteekö yhteisö mukaan kiusaamiseen. Jos kiusattu ei vastusta ja yhteisö myötäilee kiusaamista, kiusaamisen jatkumiselle on hyvät edellytykset.
Kiusaaminen kätketään hauskanpidon varjoon Huumori on yhteisössä mainio asia. Huumoria voidaan käyttää myös nolaamiseen ja julkiseen nolaamiseen, julkiseen häpäisemiseen tai alistamiseen. Kiusaamiseen liittyy usein yleistä hauskanpitoa ja arjen tylsyyden torjumista. Kiusaamisen hauskuus syntyy usein siitä, että kiusattu saatetaan noloon ja naurettavaan asemaan. Joskus kiusaaminen alkaa leikin varjolla ja liukuu myöhemmin kiusaamiseen.
Kiusaaminen on vallankäyttöä Kiusaamistilanteessa kiusatulta pyritään ottamaan valta pois vaientamalla hänet. Esim. kun luokka huokaisee tuskasta, elehtii tai ilvehtii kiusatun vastatessa tunnilla, varmasti hän ei montaa kertaa enää vastaa. Voidaan myös suoraan pyytää ole hiljaa Kiusatulle tuotetaan häpeää silloin kun hän on äänessä. Annetaan ymmärtää ilmeillä ja eleillä, että hänellä ei ole lupa puhua. Kiusaaja pyrkii määrittelemään yhteisön jäsenten asemat; hän rajoittaa toisia ja antaa valtaa niille jotka kokee itselleen tarpeellisiksi.
Rituaalit vahvistavat kiusaamista Jos kiusaaminen jatkuu pitkään, siihen saatetaan liittää erilaisia rituaaleja. Rituaalit yhdistävät kiusaajaryhmää ja tuottavat hauskuutta. Rituaalien tarkoituksena voi olla kiusatun eristäminen ja nolaaminen. Usein tällaisiin rituaaleihin liittyy kiusatulle tuotettu inhottavan leima mm. vainoleikki jne.
Piiloinen kiusaaminen Kiusaaminen voi olla myös piilossa oleva ilmiö. Opettajat ja koulun/oppilaitosten työntekijät eivät aina tunnista kiusaamista. Opettajat havaitsevat osan koulukiusaamisesta, tyypillisesti heidän arvionsa kiusaamiseen osallistuvien määrästä on alhaisempi kuin oppilaiden arvio. Piilokiusaamista tapahtuu tyypillisesti koulumatkoilla, välitunneilla, ja tuntien alussa, eli paikoissa jossa opettaja ei ole läsnä.
Kiusatuksi tulleelle tuotetaan erilaisuuden leimaa Kiusaamisessa kiusatuksi tulleelle tuotetaan erilaisuuden leima ja ulkoapäin määritelty maine. Kun lyömme leiman johonkin ihmiseen, ymmärtäminen lakkaa. Maine leviää tarinoiden avulla ja erilaisuuden maine voidaan tuottaa miltei kenelle oppilaalle tahansa, mutta siinä on tiettyjä lainalaisuuksia. Syy voi olla mikä tahansa, useimmiten se kuitenkin liittyy oppilaskulttuurin arvottamiin seikkoihin; ulkonäköön, vaatteisiin, käyttäytymiseen, etnisyyteen, varallisuuteen, koulumenestykseen, harrastuksiin, maailmankatsomukseen
Kiusaamisen vaikutukset kiusatun perheeseen Tutkimuksen mukaan lapsen koulukiusaaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vanhempien ja koko perheen elämään aina asuinpaikan valinnasta sosiaalisiin suhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Jatkuva huoli, pelko, suru, tuska, epäusko, katkeruus, pettymys, viha, syyllisyys ja häpeä söivät vanhempien jaksamista.
Mitä kiusaaminen voi aiheuttaa Kiusaamiseen pitää aina suhtautua vakavasti, se on väkivaltaa! Kiusaamisen aiheuttamien oireiden tunnistamista vaikeuttaa osaltaan se, että ne voivat puhjeta vasta myöhemmin, kun kiusaaminen on jo loppunut. Kiusaaminen voi jättää ihmiseen pelon, häpeän, masennuksen ja arvottomuuden tunteita sekä kyvyttömyyttä uskoa elämään. Kiusaamisella voi olla karmeat seuraukset!
Koulukiusaaminen on trauma lapselle Traumaattinen kriisi on tilanne, joka uhkaa joko yksilön fyysistä olemassaoloa tai sosiaalista identiteettiä ja turvallisuutta. Tällöin ihmisen tunne elämänhallinnasta järkkyy ja kriisi aiheuttaa ihmiselle stressitilan, ylirasitusta ja ahdistusta, mikä ilmenee somaattisina oireina, tunnereaktioina ja käyttäytymisen muuttumisena.
Kiusaamisen vaikutukset voivat kestää pitkään Kiusaamisen vaikutukset voidaan jakaa kahteen ryhmään A) Akuutit reaktiot kiusaamiseen; psykosomaattiset oireet: vatsakipu, päänsärky, pahoinvointi. unettomuus, painajaiset, uupumus, itkuisuus, keskittymishäiriöt, muistamattomuus. rauhattomuus, aggressiivisuus, ärtyneisyys, ahdistus, masennus, säikkyminen, pelokkuus ja arkuus. B) Pitkään jatkuneen kiusauksen seurauksena voi edellisten lisäksi syntyä vakavia traumoja, joilla voi olla elämän mittaisia vaikutuksia.
Kiusatuksi tulevan lapsen tukeminen Tieto tai epäilys siitä, että omaa lasta kiusataan koulussa herättää, monenlaisia tunteita. Tunteet, kuten suuttumus, pelko, häpeä ja syyllisyys, ovat luonnollisia ja tarpeellisiakin tässä tilanteessa. Tunteiden vallassa ylireagoimalla ei kuitenkaan pidä lähteä selvittämään asioita. Vaarana on, että kiusatuksi tuleva lapsi saattaa kokea aiheuttaneensa vanhemmilleen pahan mielen.
Toinen vaara liittyy alireagointiin, jolloin kiusatuksi tullut saattaa kokea tulevansa vähätellyksi asiassaan. Vaikeita asioita ei pidä välttää yli- tai alireagoimalla, vaan niistä voi opetella selviytymään. Asian selvittämisen tavoitteena on tuen välittäminen kiusatuksi tulleelle, hänen itseluottamuksensa lisääminen ja sen vakuuttaminen, että kiusaaminen saadaan loppumaan.
Tärkeää huomioida puheen sävyt Emme voi lähettää viestiä, että kiusaavan lapsen käytös ei voisi muuttua. Meidän tulee huomioida lasten erilaiset roolit kiusaamiseen liittyen, Ryhmäpaine tulee huomioida, Kiusaamisenssa mukana olleiden lasten leimaamista puheessa tulee välttää. - Ei puhuta kiusaajasta, puhutaan lapsesta joka kiusaa - Ei puhuta uhrista vaan lapsesta jota on kiusattu - Ei puhuta kiusaajasta ja uhrista vaan lapsesta joka on tullut kiusatuksi ja joka on kiusannut toisia lapsia
Miten toimin? Jos tiedät tai epäilet, että lastasi kiusataan, keskustele asiasta hänen kanssaan. Hän ei välttämättä halua kertoa, joten valmistaudu siihen, että hän saattaa ensin kieltää tulevansa kiusatuksi. Rohkaise lasta kertomaan asiasta ja sano, että haluat auttaa häntä, oli sitten kysymys miten vaikeasta asiasta tahansa. Kerro, että olet hänen puolellaan 100-prosenttisesti. Sano selvästi ja riittävän usein, ettei kiusatuksi joutuminen ole hänen syytään. Hänessä ei ole mitään vikaa, joka oikeuttaisi kiusaamisen.
Älä lupaa pitää asiaa salassa, koska silloin siihen on mahdotonta puuttua! Lupaa hänelle kuitenkin, ettet tee mitään neuvottelematta ensin hänen kanssaan. Näin säilytät luottamuksen ja keskusteluyhteyden häneen.
Kiusaaminen voi olla rikos Kaveri oli heittänyt netissä homoläppää yhdestä pojasta. Siitä nousikin tosi iso juttu. Selvisi, että se täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit, koska juttu ei pitänyt paikkaansa. Vaikka se poika olisikin ollut homo, niin se olisi silti katsottu rikokseksi, koska se olisi ollut yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Ei ihan ensimmäiseksi tullut mieleen, että tollanen läppä voisikin olla rikos, josta joutuu poliisin pakeille. Kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Kiusaajan yllyttäjä ja avunantaja voidaan myös tuomita avunantamisesta rikokseen. Esimerkiksi seuraavia rikosnimikkeitä voidaan soveltaa kiusaamisen yhteydessä: Pahoinpitely Jos esimerkiksi lyödään, tönitään, potkitaan, kampataan, kuristetaan, vedetään hiuksista, käydään käsiksi tai aiheutetaan toiselle kipua tai vahingoitetaan terveyttä. Vaikka uhrille ei tulisi teosta vammoja tai kipua. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vammantuottamus Jos kiusaaja aiheuttaa kiusatun fyysisen loukkaantumisen. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Kunnianloukkaus Jos kiusaaja levittää kiusatusta valheellista tietoa esimerkiksi netissä. Törkeän kunnianloukkauksen kriteerit täyttyvät nopeasti netissä jutun levitessä nopeasti lukuisille ihmisille. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen Jos laittaa lukuisten ihmisten saataville (esimerkiksi nettiin) kiusatun yksityiselämästä tietoa tai kuvia ja ne aiheuttavat vahinkoa kiusatulle. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Laiton uhkaus Jos uhataan väkivallalla niin, että uhatulla on syy pelätä turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Pakottaminen Jos väkivallalla tai uhkauksella pakotetaan kiusattu sietämään, tekemään tai jättämään tekemättä jotakin. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tiesitkö, että Kiusaaja voi saada tuomion, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Jokaisen alle 18-vuotiaan kiusaajan asian selvittelyyn voidaan kutsua mukaan myös lastensuojelu. Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa. Toisin sanoen myös alle 15-vuotias kiusaaja voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta kiusatulle, jos kiusaamisesta on aiheutunut vahingonkorvauslain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kaiken ikäisiä lapsia voidaan käyttää todistajana rikoksen selvittämisessä. Todistajana toimimisesta ei voi kieltäytyä.
Tunne- ja turvataitokasvatus kannattaa Tunne- ja turvataitokasvatus on lasten omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen laaja-alaista vahvistamista. Tunne- ja turvataitokasvatuksella edistetään lasten itsearvostusta ja itseluottamusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä hyviä kaverisuhteita. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua ehkäistään vahvistamalla lasten omia taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan kiusaamisen, väkivallan, houkuttelun ja ahdistelun tilanteissa. Vastuu lasten turvallisuudesta on kuitenkin aina aikuisilla, ja siksi lapsia ohjataan kääntymään huolissaan turvallisten aikuisten puoleen. Miettikää yhdessä, miten yksittäisistä kiusaamistilanteista voi selviytyä, miten kannattaa toimia turvasuunnitelmaa
Kiusaamistilanteissa tarvittavaa jämäkkyyttä voi myös harjoitella: Miten sanoa vakuuttavasti EI, LOPETA tai ÄLÄ KIUSAA. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-japerheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_ehkaisytyo/turvat aitokasvatus
Miten toimin Koulun työntekijän kanssa kannatta keskustella.
Ole Rohkea Haluamme rohkaista teitä olemaan kiusatun lapsen apuna ja tukena. Haluamme korostaa sitä, että yhdenkin henkilön auttavalla toiminnalla voi olla lapselle koko elämän mittaiset vaikutukset. Tässä toiminnassa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta
Tampereen palveluja nuorille Nuorten talo Ohjaamo tarjoaa alle 30-vuotiaille nuorille tietoa ja tukea saman katon alta hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, asumiseen, raha-asioihin, koulutukseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Palvelut ovat maksuttomia. Avoinna ma - to klo 12-15, Puutarhakatu 2, p. 040 197 5144 tai sähköposti nuortentalo@tampere.fi. https://www.facebook.com/nuortentaloohjaamo. www.tampere.fi/nuortentalo Perhepiste Nopea palvelee 6-17 -vuotiaita tamperelaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään silloin, kun ongelmat nousevat esiin ensimmäisiä kertoja. Nopea auttaa, jos esimerkiksi lapsen tai nuoren kotiintuloajoista ja vapaa-ajanviettotavoista on erimielisyyttä, koulunkäynti ei suju tai keskusteluyhteys kotona ei toimi. Apua tarjotaan nopeasti ja perheen kanssa työskennellään tiiviisti. Perheet voivat ottaa yhteyttä itse puhelimitse tai sähköpostilla, tai yhteydenottaja voi olla työntekijätaho. Palvelu on maksutonta. Yhteydenotot Nuorisoikäiset puh. 040 800 4735 tai nopea@tampere.fi. www.tampere.fi/nopea Etsivä nuorisotyö tukee avun tarpeessa olevia 13-29 -vuotiaita nuoria, jotka eivät käytä olemassa olevia auttamis- ja palvelujärjestelmiä. Työntekijät tarjoavat nuorille mahdollisuuden ammatilliseen, turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä työ auttaa esim. raha-asioiden järjestämisessä, opiskeluun liittyvissä asioissa, tukilomakkeiden täyttämisessä, parisuhde- ja seurusteluongelmissa, terveyteen tai päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Nuori voi itse ottaa suoraan yhteyttä etsivän työn työntekijöihin puhelimitse, sähköpostitse, Facebookissa tai tulla palveluun jonkin viranomaisen tai läheisen ohjauksesta. Palvelu on maksutonta. Palvelut on järjestetty alueittain, lisätietoja vastaava ohjaaja Satu Muikku, p. 0408063067. www.tampere.fi/etsivatyo
Aikuissosiaalityö auttaa silloin, kun tarvitsee tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa arkielämän hankalissa tilanteissa. Yhteydenotot jos jäänyt työttömäksi, tarvitsee apua elämänhallinnassa tai haluaa tukea esim. päihteisiin liittyvissä asioissa. Tilanne kartoitetaan yhdessä ja etsitään ongelmiin ratkaisukeinoja. Uusien asiakkaiden neuvonta: ma - pe klo 9-14, Hatanpäänkatu 3 J, 1. krs, puh. 03 5657 0200. www.tampere.fi/aikuissosiaalityo Sosiaalipäivystykseen voi ottaa yhteyttä, kun haluaa tehdä lastensuojeluilmoituksen tai tarvitsee kiireellistä apua ja neuvontaa lastensuojeluun, muuhun sosiaalityöhön, perhekriiseihin, perheväkivaltaan, elämänhallintaan tai asumiseen, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä asioissa. Sosiaalipäivystys palvelee ympäri vuorokauden (24 h): puhelin 0500 625 990, Sorinkatu 12. Virka-aikana myös varhaisen puuttumisen sosiaalityöntekijä, joka puuttuu alaikäisten tekemiin näpistyksiin, päihteiden käyttöön ja heidän elämässään ilmeneviin pieniin huoliin, p. 050 557 4314. Viikonloppuisin Nuorten selviämisaseman palvelut on tarkoitettu poliisin ohjaamana alle 18-vuotiaille päihtyneille pe - la ja la - su klo 20-08, p. 040 806 3515. www.tampere.fi/sosiaalipaivystys
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tukee nuoren terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Perupalveluihin ei tarvita lääkärin lähetettä. Nuoret ja heidän läheisensä voivat itse ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Palvelut ovat maksuttomia. https://www.tampere.fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys/nuoret.html. Kouluterveydenhoitajan tekemä terveystarkastus tehdään peruskoulun oppilaille joka vuosi ja vastaanotolle voi saapua ilman ajanvarausta puhumaan mieltä askarruttavista asioista, kuten jännittämisestä, väsymyksestä, alakulosta tai opiskelupaineista. Kouluterveydenhoitajan yhteystiedot ja koulukohtaiset vastaanottoajat löytyvät koulujen kotisivuilta: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/koulu-jaopiskeluterveydenhuolto/kouluterveydenhuolto/yhteystiedot.html. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalle ja lääkärille on varattava aika etukäteen. Yhteydenotot oppilaitoskohtaisesti ajanvarausja neuvontapuhelimeen ma - to klo 8.15-15 ja pe klo 8.15-13. Opastusta ja neuvontaa saa (ei ajanvarauksia) chat-palvelusta maanantaista torstaihin klo 13-14. Kiireettömiä vastaanotto- ja puhelinaikoja terveydenhoitajalle voi varata sähköisesti. www.tampere.fi/opiskeluterveysneuvonta. Kaikissa Tampereen kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa toimii koulukuraattori- ja psykologi. https://www.tampere.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/opiskelijahuolto/yhteystiedot.html. Koulukuraattorin työskentely painottuu ohjaukseen ja neuvontaan: erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät asiat, kuten motivaatioongelmat ja poissaolot, ihmissuhdeongelmat, kriisit, päihdekäytön vähentäminen, itsenäistyminen, toimeentulo ja asuntoasiat. Koulupsykologin vastaanotolle voi hakeutua mielialaan, väsymykseen, stressiin tai jännitykseen liittyvissä asioissa, mieltä painavien tai opiskelua haittaavien asioiden vuoksi, kun oma kasvu ja kehitys huolestuttavat, kriisitilanteissa, kun ihmissuhteet tai tulevaisuudensuunnitelmat mietityttävät. Nuorisoneuvolan psykologi tukee nuoren itsenäistymistä ja hoitaa lievempiasteisia mielenterveyden häiriöitä, kun ne ensimmäistä kertaa ilmenevät. Keskusteluhoidon avulla hoidetaan esim. kriisejä, masennus-, jännittämis- ja ahdistusongelmia. Palvelut on tarkoitettu 13 21 -vuotiaille tamperelaisille nuorille, jotka eivät kuulu työ- tai opiskeluterveydenhuollon piiriin. Nuori itse tai hänen läheisensä voi varata ajan eikä lähetettä tarvita. Puhelin 040 806 3907, puhelinaika arkisin klo 12-12.30, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, 4. krs, A-siipi. https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-japaihdepalvelut/mielenterveys/nuoret/psykologi.html
Yläkouluille jalkautuva psykiatrinen tiimi (13-16 -vuotiaat nuoret) toimii osana Tampereen nuorisopsykiatrian poliklinikkaa. Psykiatriset sairaanhoitajat ja ohjaaja ovat koulujen työntekijöiden käytettävissä tilanteissa, joissa tarvitaan nuorisopsykiatrista tietämystä tai huolena on nuoren päihteiden käyttö. Tiimi tarjoaa nuorille ja heidän perheilleen määrämittaisia tuki- ja hoitokäyntejä. Oppilaat ohjataan tiimiin täyttämällä yhteydenottolomake, joka lähetetään sähköpostiin npskouluilla@tampere.fi. https://www.tretasku.fi/web/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/yksikot/nuorisopsykiatrianpoliklinikka Tampereen kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa nuorisopsykiatrista avohoitoa 13 17 -vuotiaille tamperelaisille nuorille ja heidän perheille. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle hakeudutaan viranomaisyhteydenoton kautta, lääkärin lähetettä ei tarvita. Yhteydenottolomake postitetaan osoitteeseen: Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Tipotie 4, 33230 Tampere. Yhteydenotot vaihteen kautta 03 565 715, puhelinaika arkisin klo 12-12.30. https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys/nuoret/poliklinikka.html Terveysasemat tarjoavat apua mielenterveys ja päihdeongelmissa. Mielenterveystiimi ja jalkautuvat päihdehoitajat tarjoavat hoitoa lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden haasteissa, riippuvuuksien hallinnassa sekä elämänkriiseissä. Terveyspalvelujen neuvonta ja ajanvaraus terveysasemalle numerosta 03 10023, joka päivä klo 7-22. https://www.tampere.fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/terveyspalvelut/terveysasemat/palvelut.html Ensiohjaus Ension palveluita voi jatkossa käyttää myös alaikäinen henkilö, jolla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Ensiohjauksen päivystys on arkiaamuisin klo 8:15 11, jolloin paikalle voi saapua ilman ajanvarausta. Asiakkaan vastaanottaa joko sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä, joka arvioi asiakkaan tilannetta ja tarvittaessa ohjaa hänet palveluihin. Alaikäisten nuorten osalta suositellaan soittamaan ensisijaisesti päivystyspuhelimeen, josta saa lisäohjausta. Ensiohjauksen päivystyspuhelin: 040 6397 780, arkisin 8.15 15. Ensio toimii osoitteessa Hatanpäänkatu 3B, 2.krs, 33900 Tampere. Käynnit ovat maksuttomia lukuun ottamatta lääkärinlausuntoja. https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-japaihdepalvelut/mielenterveys/aikuiset/psykiatria-ja-paihdekeskus.html#ensiohjausensio Tays Ensiapu Acuta hoitaa äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneilta potilaita joka päivä ympäri vuorokauden. Päivystyspotilaita ovat sellaiset potilaat, joiden tutkimusta tai hoitoa ei voida turvallisesti siirtää seuraavaan arkipäivään tai hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa, tai joiden henki on uhattuna. Keskus 03 311 611.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarjolla runsaasti erikoissairaanhoidon palveluja nuorille aikuisille. Hoitoon ohjaudutaan pääasiassa lääkärin lähetteellä. Hoidon tarpeen arvioon saa apua lähetetiimin sairaanhoitajilta Anne Koivistolta, p. 040 8062 566, Minna Jokiniemeltä, p. 040 6840 607 tai Sonja Uschanovilta p. 040 8062 503. www.tampere.fi/mielenterveys Konsti on kotiin suunnattua tukea yli 18-vuotiaille päihde- ja mielenterveysasiakkaille. Tavoitteena on tukea arjen hallintaa, toimintakykyä sekä kotona asumista. Kaikille asiakkaille suunnitellaan yksilöllinen, lyhyt määräaikainen tukijakso, jonka aikana tarvittaessa ohjataan asiakasta muihin häntä hyödyttäviin palveluihin. Konstiin voi ohjautua viranomaisen tai asiakkaan oman yhteydenoton kautta. Käynnit ovat asiakkaille maksuttomia, p. 040 806 2117 arkisin klo 8-19 ja viikonloppuisin klo 8-17. Sähköposti konsti@tampere.fi. Selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla hoidetaan yli 16-vuotiata alkoholista päihtyneitä tamperelaisia ja orivesiläisiä. Selviämishoitoon asiakkaat ohjaa viranomainen (poliisi, pelastuslaitos, Acuta). Katkaisuhoitoon voi asiakas hakeutua itse tai hänet voi sinne ohjata. Katkaisuhoidon tarkoituksena on katkaista päihdekierre, hoitaa vieroitusoireita ja motivoida asiakas jatkohoitoon. Hoidon kesto on muutamia vuorokausia hoidon tarpeen mukaan ja se voidaan toteuttaa avo- tai laitosmuotoisena. Laitoskatkaisuhoidosta peritään asiakasmaksu. Asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä katkaisuhoitoasemalle puhelimitse joka päivä klo 8-20, p. 040 8063 802, Sorinkatu 12.
Huumehoidon avopalvelut Jeesi ja Breikki tarjoavat moniammatillista apua, tukea ja hoitoa huumeiden käyttäjille sekä heidän läheisilleen. Palvelut koostuvat huumeiden käyttäjien avohoidosta, etsivästä työstä, suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvonnasta ja asiakkaiden yhteisöllisestä toiminnasta. Jeesi Sumeliuksenkatu 13 A, 2. krs, puh. 040 1368 739 (päivystys ja ajanvaraukset ma-ke ja pe klo 13 15.45). www.a-klinikka.fi/hoitopalvelut/tampereen-seutu/tampereen-huumehoidon-avopalvelut-jeesi Breikki Hatanpään valtatie 34 B, 3. kerros, puh. 050 437 2354. Avoinna ma pe klo 8.30 15.30. https://www.hoiva.fi/palvelut/paihde-ja-mielenterveyspalvelut/artikkelit/293-paihdepalveluyksikkohameenpuisto Päiväperho tarjoaa päihdeongelmaiselle raskaana olevalle tai pienen lapsen perheelle kohtaamispaikan, jossa voi keskustella ohjaajien ja sairaanhoitajan kanssa, osallistua erilaisiin ryhmiin, tarvittaessa ruokaillakin. Yhteyttä voi ottaa joko puhelimitse tai menemällä käymään. Ajanvarausta ei tarvita. Yhteydenoton perusteella asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus hakeutua tarpeenmukaisen hoidon ja tuen piiriin. Palvelu on maksutonta. Kohtaamispaikka puh. 040 806 3941 avoinna ma, ti, ke, pe klo 10-14, Rauhaniementie 21. www.tampere.fi/paivaperho Pirkanmaan omaisyhdistys FinFami tarjoaa tukea mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien läheisille. Hämeenkatu 25 A 3 krs. ja 6. krs, 33200 Tampere, puh. 040 7224292, ma, ti, to 12-16, omaisneuvonta@finfamipirkanmaa.fi. http://finfamipirkanmaa.fi/ www.nuortenmielenterveystalo.fi Tietoa nuorten mielenterveysongelmista ja itsehoitomenetelmistä verkossa.
Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Koostuu julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoista, jotka työskentelevät suoraan tai välillisesti väkivallan parissa. Verkostossa ovat mukana seuraavat toimijat: Kriisikeskus Osviitta Maria Akatemia Pirkanmaan rikosuhripäivystys Pirkanmaan sovittelutoimisto Poliisi Pro Tukipiste Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys Setlementti Tampere ry:n Perheväkivaltaklinikka ja Välitä!- toiminta Verkoston tehtävänä on lisätä kuntalaisten tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen sekä tarjota apua ja palveluja kuntalaisille. Lisäksi verkosto tarjoaa asiantuntijuuttaan ja työkaluja väkivaltatyön ehkäisemiseksi. AJANKOHTAISET TIEDOT: www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta
Lähteet Opas kiusaamisen jälkihoitoon, Päivi Hamarus, Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi PS-kustannus 2015 Hovila, S. 2001. Kiusaaja, tiedätkö tekosi seuraukset? Tutkimus koulukiusaamisen vaikutuksista kiusatun myöhempään elämään. Pieksämäki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Internet: http://www.kivakoulu.fi/toimenpiteet_kotona http://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/rikosnimikkeet/ https://www.stopbullying.gov/index.html https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-japerheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_ehkaisytyo/turvataitokasv atus
Tervetuloa syventämään osaamistasi Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiin tietoisuustapahtumiin. Tietoisuutta on tarjolla pääkirjasto Metsossa. Tapahtumissa luennoivat asiantuntijoiden rinnalla myös kokemusasiantuntijat. Tapahtumat ovat maksuttomia ja ennakkoon ei tarvitse ilmottautua. www.tampere.fi/mielenterveys TEEMAT keväällä 2018 Tietoa, taitoa ja mielenterveyttä KAKSOISDIAGNOOSIT 14.2.2018 klo 12.30-15.30, Kuusi & Pihlaja salit n KANNABIS 20.3.2018 klo 12-15, Lehmus sali PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA 10.4.2018 klo 12-15, Lehmus sali SUKUPUOLI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLEN KORJAAMINEN 22.5.2018 klo 12-15, Lehmus sali Lisätietoja Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluista: katri.pihlaja@tampere.fi, sini.hyvonen@tampere.fi Tampereen pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2
Tarjolla kiusatuksi tulleiden aikuisten jälkihuollollinen menetelmäkoulutus Tampereella 14.3.2018 klo 9-13, Setlementti Tampere ry:n Pyynikki salissa, Hatanpäänvaltatie 34, 4.krs Koulutuksen kohderyhmä: henkilöstö, joka työssään kohtaa väkivallasta (kiusaaminen) kärsiviä ihmisiä. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveys sekä opetus- ja ohjausalojen ammattilaisille. Koulutuksen tavoite: osallistuja saa perustietoa ja työvälineitä väkivallan (kiusaamisen) puheeksi ottamiseen, arviointiin, tukeen sekä palveluihin ohjaamiseen. Menetelmäkoulutus antaa osallistujalle valmiudet käsitellä väkivalta- ja kiusaamiskokemuksia sekä toteuttaa yksilö- ja ryhmämuotoista ohjaustoimintaa. Koulutusmateriaalien avulla osallistuja voi toteuttaa kiusatuksi tulleille ihmisille jälkihuollollista ryhmää. Koulutuksen sisältö: Väkivallan muodot Itsetunto ja itsearvostus Viha Psykosomatiikka ja terveyden edistäminen Häpeä ja vuorovaikutus Selviytymisen strategioita ja palvelut Väkivalta jättää jäljet ja voi pahimmillaan estää ihmistä nauttimasta elämästä ja saavuttamasta tavoitteita. Väkivaltakokemus on hyvä purkaa ja pilkkoa, että asiat saavat oikeat mittasuhteet ja koettuja asioita päästään jäsentämään yhdessä. Ikävien kokemusten ei tarvitse antaa vaikuttaa koko elämään. Maksuton, ilmoittautumiset e-lomakkeella https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/14879/lomake.html Lisätietoja katri.pihlaja@tampere.fi