HANKKEIDEN TOTEUTTAJAN NÄKÖKULMA KESTÄVIIN HANKINTOIHIN

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Katsaus komission kiertotaloustoimenpiteisiin

Rakennuskonepäivät INFRA ry Magnus Frisk

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa

Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Kestävä infrarakentaminen

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

KUSTANNUSSÄÄSTÖ- JA PÄÄSTÖVÄHENNYS- POTENTIAALIN HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä Juha Suvanto

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi Juha Suvanto

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä - Miten toteutan kestävän tie- ja -katuhankkeen?

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

AVIAPOLIS - NÄYTÖN PAIKKA. AVIAPOLIS -kestävää kehitystä kiertotaloudesta Tallinna, Kuntatekniikan päivät

Havaintoja toimijakentän haastatteluista

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)

Saint-Gobain Kierrätyksestä kiertotalouteen

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Kiertotalouden indikaattorit ja aluemallinnus Tiina Karppinen & Aino Ukkonen SYKE, CIRCWASTE Kiertotalouden kirittäjät

Rakennusjätteiden kierrätys

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen

Kiertotalous teollisuudessa

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

KESTÄVÄT JA INNOVATIIVISET PIMA KUNNOSTUKSET -TYÖPAJA

Uusiomateriaalit Lahden kaupungissa. Saara Vauramo, ympäristöjohtaja UUMA Road show , Sibeliustalo

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

HELSINGIN MASSAT

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

JÄTTEENKÄSITTELIJÄN KIERTOTALOUSTULEVAISUUS

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY Turku

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

CIRCWASTE A.1 / C.3 Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla Pauliina Hakala

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Uusiomateriaalien mahdollisuudet

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Maailmalle! Kari Häyrinen Toimitusjohtaja Finpro Mikkeli

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

Muokkaa perustyylejä naps. DORANOVA JA PIRKANMAAN KIERTOTALOUS- ALUEET

Kiertotalous purkutyön toteutuksessa havaintoja Hernematalan purkutöistä. RANTA-hanke Rakentamisen kiertotalous kunnissa

Rakentamisen suhdanteet

Hiilineutraali kiertotalous

POHJOIS-KARJALAN HANKINTATOIMEN KOKEMUKSIA JOENSUU

1. päivä Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

Käytöstä poistettu asfaltti on lakien ja määräysten (EU-direktiivit ja Suomen lainsäädäntö) mukaan jäte!

Kiertotalous maarakentamisessa Resurssiviisas infra Jussi Ukkola ja Tapio Siikaluoma

Transkriptio:

HANKKEIDEN TOTEUTTAJAN NÄKÖKULMA KESTÄVIIN HANKINTOIHIN INFRA ry 30.11.2017 Juha Laurila

INFRA ry infra-alan yritysten edunvalvoja, osa Rakennusteollisuus RT:tä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta perustettu vuonna 1954 jäsenyrityksiä noin 1 500 jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto 4,5 Mrd, työtekijöitä 16 000 toimintaa koko maassa INFRA ry

Avainlukuja Suomesta koko ala työllistää suoraan 45 000 ammattilaista miljoonalla eurolla työllistyy 15 alan ammattilaista infran rakentamiseen käytetään 8,5 mrd euroa vuodessa infran osuus rakentamisen markkinoista jo 25 prosenttia INFRAn jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto 4,5 mrd euroa INFRA ry

Toimialan palvelut urakkamuotoinen infran rakentaminen, kunnossapito ja hoito (esim. teiden talvihoito) erilaiset konepalvelut nosturi- ja erikoiskuljetuspalvelut purku- ja kierrätyspalvelut kiviainesten tuotanto ja myynti louhinta ja kalliorakentaminen asfalttityöt INFRA ry

Organisaatio Elinkeinoelämän keskusliitto EK Rakennusteollisuus RT INFRA ry Työmarkkinavaliokunta Konepalveluvaliokunta Ympäristövaliokunta Työturvallisuusvaliokunta Urakointivaliokunta Vaalivaliokunta 6 toimialajaostoa Asfalttijaosto, kiviainesjaosto, kunnossapitojaosto, louhintajaosto, nosturi- ja erikoiskuljetusjaosto, purku- ja kierrätysjaosto 9 piiriyhdistystä ja keskusliitto INFRA Häme, INFRA Kaakkois-Suomi, INFRA Keski- Suomi, INFRA Länsi-Suomi, INFRA Pohjanmaa, INFRA Pohjoinen, INFRA Pohjois-Karjala, INFRA Pohjois-Savo, INFRA Uusimaa, Keskusliitto/Hki INFRA ry

INFRA ry

Kiertotalous ja rakentamisen resurssitehokkuus Materiaalitehokkuus kansallisesti, mm. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelma UUMA2 ohjelma (infrarakentamisen materiaalitehokkuus) Resurssiviisas infrarakentaminen tilaaja-toimittaja tilaisuudet (Motiva/YTP/Infra ry) Kansallinen kiertotalouden tiekartta (Sitra et. al.) Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun KEIKKA (SYKE) Materiaalitehokkuuden sopimustoiminta (Motiva; TEM&YM) Circwaste - Kohti kiertotaloutta (SYKE) Juha Laurila 30.11.2017

Challenges and possible solutions Challenge: European Commission delivers binding legislation on environment but has no competence on permitting and landuse planning Possible solutions: Projects such as MIN-GUIDE and Minerals4EU; exchange of good practice examples on permitting, land-use planning and geological knowledge; continued use of European Commission Raw Materials Supply Group; renew/update EU Raw Materials Strategy and recognition in a wider EU Industrial Strategy

Rakennettu ympäristö - kiviainekset 1 Family house: 400 t 1 km of high-speed railway: 9,000 t 1 km of motorway: up to 30,000 t

Kiviainesten tarve Saksalainen tutkimus tulevaisuuden kysynnästä vuoteen 2030 asti ennustetaan joko heikkoa tai voimakasta talouskasvua ja täten kiviainesten kysynnän kasvua Talouskriisin (Irlanti, Espanja, Unkari) kärsivät maat elpyvät kymmenen seuraavan vuoden aikana Kierrätyskiviainesten käyttö kasvaa hitaasti maissa, joissa kierrätysaste on alhainen. Paikallisen tai alueellisen tarjonnan puuttuminen voi aiheuttaa huomattavia vaikutuksia liikenteessä ja siihen liittyvissä hiilidioksidipäästöissä

Rakennusala 2013-2019 INFRA ry

UEPG, National Production 2015 (mt) 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Re-Used & Backfilled Recycled Mobile Recycled Fixed Manufact'd Aggs Marine Aggs Crushed Rock Sand & Gravel INFRA ry

kiviainesten arvioitu kokonaiskäyttö Suomessa 160 140 120 100 1000 Mt t Työmaan sisäinen, toisilta työmailta, muu kokonaiskäytön arvio 80 60 Kalliomurske 40 Jalostettu sora ja hiekka 20 0 Jalostamaton sora ja hiekka 1990 1995 2000 2005 2010 2015 INFRA ry Juha Laurila

Työmaan materiaalivirrat INFRA ry Juha Laurila

INFRA ry

Mikä on tavoite kierrätysasteelle? Source: Christoph Scharff, CEC4EUROPE Pyrkiminen liian korkeaan kierrätysasteeseen saattaa kääntyä itseään vastaan. 100 % korvaa 20 % tarpeesta

Biodiversiteetti

Kokemuksia INFRA ry

Betonimurskeet INFRA ry

Betonimurskeet Tarjouksen liitteessä olevissa suunnitelmissa BeM mukana, noin 60 kt. Urakan ratkettua tilaaja rajoitti käytön vain paalulaatan yläpuolisiin täyttöihin ja määrä putosi noin kymmenesosaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesta määrästä. BeM hinta on noin 1/3 KA murskeista niin tilaajan on pitänyt jollain lailla hyvittää muutos urakoitsijalle. Betonimurskeet on yksiselitteisesti kielletty monessa infraurakassa, ilman mitään perusteluja. INFRA ry

Betonimurskeet - Kaupungin on hyödyttävä taloudellisesti siitä että urakassa saa käyttää betonimurskeita. Tekniset kelpoisuudet tai resurssitehokkuus eivät ole riittäviä argumentteja ainakaan toteutuksen tasolla. - Monessa kunnassa poliittisesti sovitut tavoitteet ja käytännön tekeminen eivät kohtaa. Pelätään virheitä ja ongelmia, joita varmasti tulee, jos osaaminen hankintaprosesseissa ei ole kunnossa. Toisaalta myöskään käytännön tasolla ei osata tunnistaa kierrätysmateriaalien laatupoikkeamia tai niihin ei haluta puuttua. Ei tiedetä mitä teknisiä laatuvaatimuksia materiaaleilla on ja hyväksytään luokattomia materiaaleja. Tämä aiheuttaa sen, ettei kierrätysmateriaaleilla ole yleistä luottamusta ja niitä kohdellaan jätteinä. - Isot tiehankkeet, joissa materiaalille on annettu tarjousvaiheessa laadulliset kriteerit ja se on ylipäätään huomioitu - Silloin ei tule ongelmia hankkeen edetessä siitä voidaanko betonimurskeita käyttää ja millainen hyödy tilaajalle on korvattava. INFRA ry

Betonimurskeet - Sisäinen ohje, jossa BeM hyödyntäminen kielletty 200 metriä lähempänä vesistöjä, puroja ja pohjavesialueita. Käytännössä betonimurskeen hyödyntäminen tulisi kielletyksi koko kunnan rakennetulla alueella. INFRA ry

Betonimurskeet INFRA ry

Asfalttirouhe INFRA ry

Toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi - asfaltti Päällystysohjelmien laadinta Ympäristövaikutteiden huomioon ottaminen hankinnoissa Päällystysurakat selkeät kohdekokonaisuudet jatkuva tuotanto mahdollisimman vähän ja lyhyitä siirtoja Päällystetuotteet uusiokäytön suosiminen matalalämpöasfaltit Hankintamuodot innovatiiviset hankintamuodot pitkäkestoiset urakat, joissa urakoitsija voi vaikuttaa suunnitteluun ja päällystekiertoon palvelusopimukset

Eri toimenpiteiden ympäristövaikutukset Toimenpide *** Merkittävyys Suuruusluokka** (päästövähennys) Huom! Uusiokäyttö merkittävä ~5 15 % luonnonvarat Matalalämpöasfaltti merkittävä ~5 % Urakoitsijan omat toimenpiteet merkittävät ~5 10 % * Tilaajan toimenpiteet merkittävät ~5 10 % * Valinnat * Usean eri toimenpiteen vaikutus ** Hiilidioksidipäästöt pitää laskea tapauskohtaisesti *** Muutamat toimenpiteet saattavat olla hiukan ristiriitaisia INFRA ry 30.11.2017 Juha Laurila

Miten rajoitetaan? Alimmaiseen 50 mm:n kerrokseen sai käyttää rouhetta, sen päälle tuli vielä 90 mm neitseellistä, kosta ylimmän kerroksen kuulavaatimus oli An10. Tuolle liikennemäärälle vähän hätävarjelun liioittelua.. Isoissa urakoissa on ollut rouheen käytön tiukennettuja rajoituksia lähinnä, jossa maksimimäärä on ollut joillain massatyypeillä/kohteilla n. 30%. Investointihankkeilla tuntuu olevan erilaisia käytäntöjä. Riippuen urakasta rouheen käyttö on ollut kiellettyä ylimmässä, kahdessa ylimmässä tai jopa kolmessa ylimmässä kerroksessa. Ylimmän kerroksen rouheen kielto perusteltua remix-näkökulmasta vilkkailla teillä, joissa päällysteet tehdään An7 tai An10 kivellä ja massat ovat AB tai SMA. Kuitenkaan ei ole perusteltua, että tilaajilla on omia Asfalttinormeista poikkeavia maksimimääriä kohteilla, joita tuskin tullaan koskaan remiksaamaan. Kuntapuolella ja varsinkin pienemmissä kunnissa on esiintynyt totaalisia rouheen käyttökieltoja kaikissa massoissa. Lisäksi kuntapuolella on esiintynyt uudisrakentamisessa rouheen käyttökieltoja kaikissa päällystekerroksissa, myös ABK. INFRA ry

Asfalttirouhe INFRA ry

Siirrytään piloteista tavaksi toimia Luonnon kiviaineksille on löydyttävä vaihtoehtoisia ratkaisuja Isot materiaalivirrat paremmin käyttöön Asenne Rakennushankkeeseen ryhtyvä Tunnistaa materiaalivirrat Tahtotila uusiomateriaalien käyttöön Urakoitsija Jätteet nähtävä hyödynnettävänä materiaalina, jotka hyödynnetään mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteina Ohjeistus Tietämys uusiomateriaalien riskeistä ja laatukelpoisuudesta Muut reunaehdot sääolosuhteet jne. Käytettävät materiaalit laajemmin tietoisuuteen Mikäli kierrätysmateriaali täyttää käyttötarkoituksen laatuvaatimukset, niin teknisten kuin ympäristökelpoisuuksien osalta, sen käyttöä ei saisi kieltää. Aluetason ohjaus ja maankäytön suunnittelu isossa roolissa Kiviaineshuollon huomiointi Kierrätysalueiden huomiointi Massatasapainon huomiointi suunnittelussa Hyvä hankintaosaaminen takaa resurssiviisaat ratkaisut Yleisistä periaatteista käytäntöön Toiminnanharjoittajien on tuotettava ensiluokkaisia ja tasalaatuisia kierrätysmateriaaleja Koko rakentamisen ketjulla on osaamista tunnistaa hanketasolta lähtien eri materiaalien potentiaalit Ohjeistus yms. Tarvitaan asennemuutos! INFRA ry

KIITOS INFRA ry 30.11.2017 Juha Laurila