Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä tiedostossa ei ole kuvia. Ystävällisin terveisin Toimitus
Nikolaus Kopernikus osoitti 1500-luvun alkupuolella laskelmillaan todeksi jo antiikin aikana esitetyn teorian, että Maa kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Kirkon opin vastainen käsitys jakoi oppineet kannattajiin, epäilijöihin ja vastustajiin. Aurinkokeskisen maailmankuvan hyväksyminen kesti kauan. Koper ylensi Auringon A. G. PULTUSK SCHOOL OF HUMANITIES/O. BLAISE & D.A. HARDY/SPL/FOCI Vuonna 1543 kuolleen Kopernikuksen teokset antoivat ratkaisevan sysäyksen nykyaikaisen tähtitieteen kehitykselle.
nikus
N ykyaikaisen tähtitieteen isästä on säilynyt vain pääkallo ja yksittäisiä luunkappaleita. Viime kesänä ryhmä puolalaisia arkeologeja paikansi yli vuoden kestäneiden etsintöjen jälkeen Nikolaus Kopernikuksen maalliset jäännökset. Kopernikus oli haudattu pohjoispuolalaisen pikkukaupungin Fromborkin tuomiokirkon lattian alle vajaat 500 vuotta sitten. Tuolloin kaupunki kuului Itä-Preussiin ja oli nimeltään Frauenburg. Varsovassa toimiva oikeuslääketieteellinen laboratorio analysoi näytteet. Tulos oli vakuuttava: vainajaa voidaan pitää 99,99 prosentin varmuudella Kopernikuksena. Olettamusta, että tutkijoilla on käsissään Kopernikuksen ruumis, tukee myös oikeuslääkäreiden tekemä digitaalinen kasvorekonstruktio. Se käy pitkälti yksiin Kopernikuksesta hänen elinaikanaan tehtyjen maalausten kanssa. Vanhoilla päivillään Kopernikus oli valkohapsinen mies, jolla oli pistävä katse, huomattavan suuri, jossain vaiheessa murtunut nenä ja arpi vasemman silmän yläpuolella. Puolalaisantropologit ovat päätelleet löytämiensä luiden kuuluneen suunnilleen 70-vuotiaalle miehelle. Elinaikanaan monella tutkimusalalla kunnostautunut Kopernikus kuoli juuri 70 vuoden iässä sairasteltuaan pitkään. Lisäksi historialliset tosiseikat ovat tutkijoiden puolella. Kirjallisten lähteiden mukaan Nikolaus Kopernikus, jonka oikea preussilainen nimi oli Niklas Koppernigk, haudattiin 1543 Frauenburgin tuomiokirkkoon eli työpaikalleen. Teologiaa opiskellut Kopernikus oli kirkon hallintovirkamiehiä. Kirjoitus jäi pöytälaatikkoon 13 vuodeksi Kopernikus veti henkeä viimeisen kerran samana päivänä, kun hänelle tuotiin ensimmäinen painettu kappale hänen merkittävimmästä teoksestaan De revolutionibus orbium coelestium eli Taivaankap- A. G. PULTUSK SCHOOL OF HUMANITIES/0. BLAISE Kallo kuuluu noin 70- vuotiaana kuolleelle miehelle, jolla oli arpeuma vasemman silmän yläpuolella ja murtunut iso nenä. A. G. PULTUSK SCHOOL OF HUMANITIES/0. BLAISE Puolalaiset antropologit ovat verranneet kalloa Kopernikuksen elinaikana tehtyyn muotokuvaan. Yksityiskohdat täsmäävät.
paleiden kiertoliikkeistä. Perimätieto kertoo, että päiviä tajuttomana ollut Kopernikus virkosi hetkeksi, kun kirja painettiin hänen käteensä, ja ummisti levollisesti silmänsä vilkaistuaan elämäntyötään. Usein sanotaan, että nykyaikainen tähtitiede sai alkunsa Kopernikuksen kuolinvuonna 1543. Käsitys tekee vääryyttä Kopernikukselle sikäli, että hän oli muotoillut uutta aikaa enteilevät ajatuksensa maailmankaikkeuden rakenteesta jo pari vuosikymmentä aikaisemmin. Tuolloin monet olivat vasta hädin tuskin hyväksyneet ajatuksen, että Maa on pallonmuotoinen eikä pannukakku. Oli ymmärrettävää, että kirkonmies ei pitänyt meteliä ajatelmistaan, jotka olivat ristiriidassa paavin siunaamien käsitysten kanssa. Taustalla saattoi myös kummitella pelko pilkan kohteeksi joutumisesta. Olipa syy Taivaankappaleiden kiertoliikkeistä -käsikirjoituksen pimittämiseen mikä tahansa, Kopernikus hyllytti sen 13 vuodeksi, ennen kuin hän antoi suostutella itsensä julkaisemaan sen. vastustaja: Kansa kuuntelee tähtitieteilijänousukasta, joka yrittää todistaa, että Maa liikkuu eivätkä taivas ja taivaankansi, Aurinko ja Kuu. Tämä pässinpää haluaa kääntää päälaelleen tutkimuksen ja tähtitieteen, vaikka pyhät kirjoitukset kertovat meille nimenomaan, että Joosua sai Auringon pysymään paikallaan. Martin Luther, 1483 1546 Teologi ja uskonpuhdistaja Jumala loi Maan kaiken keskipisteeksi Keskiajalla uskottiin yleisesti maailmanselitysoppiin, jossa Maa oli maailman napa: kaikkeuden keskikohta, jota muut taivaankappaleet planeetoista tähtiin kiersivät. Maakeskinen maailmankuva juontui antiikin kreikkalaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Klaudios Ptolemaioksen toisella vuosisadalla julkaisemasta tietosanakirjasta, Almagestista. Vaikka Ptolemaios kokosi teokseensa kaikki antiikin kreikkalaisten tiedot tähtitieteestä, hän torjui todennäköisesti jo Pythagoraksen 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua esittämän aurinkokeskisen maailmankuvan. Hän perusteli kantaansa esimerkillä: jos maapallo kiitäisi taivaalla, kaiken elottoman ja elollisen pitäisi sinkoutua avaruuteen. Ptolemaioksen maakeskistä aurinkokuntamallia ei juuri kyseenalaistettu ennen keskiajan loppua, vaikka yksittäiset havainnot näyttivät olevan ristiriidassa teorian kanssa ja tiedettiin, että muun muassa kreikkalainen Aristarkhos oli jo noin vuonna 265 ennen ajanlaskun alkua esittänyt todisteita siitä, että Maa kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Uutta tai ehkä pikemminkin vanhaa näkemystä Aurinkokunnan rakenteesta oli vaikea markkinoida Euroopassa kristinuskon saatua hallitsevan aseman. Katolisen kirkon vaikutus myös maallisiin asioihin sitoi tutkijoiden kädet siinä määrin, että kristillisestä maailmanselitysopista poikkeavia käsityksiä oli lähes mahdotonta esittää. Kirkon opin mukaan Maa ja ihminen olivat erikoisasemassa, Kopernikus veti maton kirkonmiesten jalkojen alta Kun De revolutionibus orbium coelestium- eli Taivaankappaleiden kiertoliikkeistä -teoksen sisältö tuli julki pian Kopernikuksen kuoleman jälkeen 1543, Eurooppa ei ollut enää entisensä. Käsitys, että Maa on vain yksi Aurinkoa kiertävistä kappaleista, horjutti jo muutoinkin käymistilassa olevan katolisen kirkon asemaa, sillä sen opin mukaan Jumala oli luonut Maan maailmankaikkeuden keskukseksi. Myös uskonpuhdistaja Martin (Martti) Luther vastusti aurinkokeskistä maailmankuvaa. Paavi torjui teorian harhaoppisena vielä 1616. Papin koulutuksen saaneen Kopernikuksen alkuperäistä tekstiä säilytetään Krakovan yliopistossa. Teksti: Stine Overbye 27
Kreikkalaisen tähtitieteilijän Ptolemaioksen (n. 85 n. 165) tähtitieteellistä mallia ei ollut tarve kyseenalaistaa keskiajalla. Kuvanveistäjä esitti vanhan Kopernikuksen kirjaan syventyneenä. Kopernikus viihtyi omissa oloissaan. Hillitysti monta rautaa tulessa Kopernikus oli monipuolisesti oppinut mies, jonka kansallisuudesta ei olla yksimielisiä. Toiset pitävät häntä puolalaisena, koska hän syntyi Thornissa eli nykyisessä Torunissa, toiset taas saksalaisena, sillä hänen vanhempansa kuuluivat Itä-Preussin saksankieliseen yläluokkaan. Kopernikus kunnostautui paitsi tähtitieteilijänä myös kirkko-oikeuden asiantuntijana, kirkon hallintovirkamiehenä, lääkärinä, taloustieteilijänä ja matemaatikkona. Yksityiselämässään Kopernikus oli syrjäänvetäytyvä ja käytti kaiken vapaa-aikansa itsensä sivistämiseen. Vain kaukaista sukua oleva nainen, Anna Szylling, pääsi seuraamaan häntä 28
koska molemmat olivat Jumalan luomistyön huippuja. Siksi maakeskinen maailmankuva sopi paremmin kuin hyvin uskonnollisille vaikuttajille. Kopernikus oli harras kristitty. Hän piti itseään maltillisena eikä pyrkinyt määrätietoisesti horjuttamaan vallalla olevia käsityksiä. Kopernikuksen hyvistä väleistä katolisen kirkon vallanpitäjiin kertoo paljon se, että hän itse teki huomattavan uran kirkon hallinnossa Frauenburgissa ja lisäksi auttoi seurakuntalaisia lääketieteellisissä ongelmissa. Tähtitiede jäi vain tärkeimmäksi harrastukseksi, vaikka Kopernikus oli 18-vuotiaana alkanut opiskella sitä maineikkaassa Krakovan yliopistossa 1491. epäilijä: Ei ole välttämätöntä, että nämä olettamukset pitävät paikkansa, eikä niiden tarvitse edes olla todennäköisesti oikein. Riittää, että ne laskelmat, joihin ne perustuvat, pitävät yhtä havaintojen kanssa. Liittäkäämme siis nämä uudet olettamukset niihin, jotka me jo tunnemme. Andreas Osiander, 1498 1552 Protestanttinen teologi Harrastus vei Kopernikuksen mukanaan Opintojensa aikana Kopernikus tutustui muun muassa Ptolemaioksen Almagestissa esittämiin monimutkaisiin laskelmiin. Mitä paremmin matemaattisesti hyvin lahjakas Kopernikus perehtyi niin sanotun ptolemaiolaisen maakeskisyyden teoreettisiin perusteisiin, sitä hämmentyneemmäksi hän tuli. Järjestelmässä oli hänen mielestään vikaa. Kopernikus totesi, että valtaosaan ongelmista löytyi ratkaisu, kun siirsi laskelmissa Auringon Maan paikalle. Ptolemaios oli uhrannut paljon palstatilaa selittäessään taivaankappaleiden liikkeissä havaittuja epäsäännöllisyyksiä saadakseen ne jotenkuten sopimaan maakeskiseen aurinkokuntamalliin. Kopernikuksen laskelmissa epäsäännöllisyyksissä oli enemmän järkeä. Harrastuksesta tuli Kopernikukselle lähes pakkomielle, eikä hän enää vapaaajallaan juuri muuta tehnytkään kuin kaavoitti taivaankantta. Kaavat ja taulukot panivat lopulta aurinkokuntamallin uuteen uskoon. Vuosien uurastuksen jälkeen Kopernikus oli niin varma asiastaan, että hän oli valmis julkaisemaan aurinkokeskisen mallin periaatteet Commentariolus-nimellä tunnetussa teoksessaan. Tähän todennäköisesti vuonna 1514 valmistuneeseen käsikirjoitukseen pääsi tuolloin tutustumaan vain pieni joukko Kopernikuksen tuttavia ja kollegoita. Siksi se jäi vähälle huomiolle, vaikka se merkitsi niin sanotun kopernikaanisen vallankumouksen alkua. Luther intoutui kärkevään kritiikkiin Kopernikus esitti, että tähtien vuorokautiset liikkeet ja Auringon vuotuinen liike ovat vain näennäisiä ja selittyvät todellisuudessa siitä, että Maa pyörii vuorokaudessa akselinsa ympäri ja kiertää vuodessa Auringon. Lisäksi hän totesi, että Aurinko on planeettajärjestelmän paikallaan pysyvä keskus. läheltä. Szylling toimi taloudenhoitajana, mutta suhteen on arveltu olleen intiimi. Piispa Jan Dantyszek piti Kopernikusta ja Szyllingia susiparina ja vaati muutosta tilanteeseen. Parjauspuheet johtivat siihen, että Szylling joutui jättämään Kopernikuksen syksyllä 1539. Kopernikus menetti rakkaan ystävän ja uskotun ja luultavasti myös elämänsä ainoan naisen. Kopernikuksen tähtitieteelliset tutkimusvälineet eivät ole säilyneet. Olsztynin linnan holvissa on yhä hänen merkintöjään vuosien 1516 ja 1521 väliseltä ajalta. 29
Kopernikus asui seitsemän vuotta Lidzbark Warminskin linnassa enonsa, piispa Lukas Watzenroden, luona. Kirkollisissa piireissä herätti hieman huolta vasta Almagestin tähtitieteellisenä käsikirjana haastanut De revolutionibus orbium coelestium, jonka Kopernikus sai valmiiksi vuoden 1530 tietämillä, mutta joka ei siis tullut yleiseen tietoon ennen hänen kuolemaansa 1543. Siitä huolimatta itseään kaikkea muuta kuin kirkonvastaisena kumouksellisena pitänyt Kopernikus ehti maistaa kuuluisuutta. Jotkut kirkonmiehet pitivät Kopernikusta julkisuudenkipeänä. Esimerkiksi saksalainen protestanttinen uskonpuhdistaja Martin (Martti) Luther haukkui Kopernikusta pässinpääksi, joka halusi kääntää tähtitieteen päälaelleen vain saadakseen osakseen huomiota oppineena. Lutherin oppilas, Sveitsissä toiminut uskonpuhdistaja Jean Calvin, tyytyi sen sijaan vain esittämään retorisen kysymyksen: Kuka rohkenee asettaa Kopernikuksen arvovallan Pyhän Hengen yläpuolelle? Sitä vastoin saksalaisen Wittenbergin yliopiston professori Georg Joachim von Lauchen eli Rheticus oli avoimempi uusille ajatuksille. Hän matkusti 1539 Frauenburgiin tapaamaan Kopernikusta. Kun Kopernikus selitti laskelmiaan, Rheticus oli myyty: hän julkaisi pian ensimmäisen Kopernikuksen aurinkokuntamallia käsittelevän kirjan, joka tunnetaan nimellä De libris revolutionum Copernici narratio prima. Juuri Rheticus suostutteli oppi-isänään pitämänsä Kopernikuksen painattamaan valmiin käsikirjoituksen. Välttääkseen konfliktin kirkon kanssa Kopernikus omisti teoksensa paavi Paavali III:lle. Vallankumous eteni hitaasti Kopernikuksen elämäntyön painamista valvoi protestanttinen saksalainen teologi ja tähtitieteilijä Andreas Osiander, joka ilmeisesti tunsi vastenmielisyyttä tehtävää kohtaan, sillä hän lisäsi salaa kirjaan sisällön vesittävän esipuheen. Osianderin tuskin Kopernikuksen työn jatkajat Kopernikus esitti ajatuksia, jotka pakottivat oppineet tarkistamaan käsityksiään maailmankaikkeuden rakenteesta. Koska esityksessä oli puutteita ja virheitä, työsarkaa riitti lukuisille tähtitieteilijöille hänen jälkeensä. ROYAL OBSERVATORY, EDINBURGH/SPL/FOCI Tyko Brahe (1546 1601) piti havaintoja laskelmia tärkeämpinä. Hän ei hyväksynyt Kopernikuksen väittämiä, ennen kuin näki todisteet taivaalla. SPL/FOCI Galileo Galilei (1564 1642) käytti ensimmäisenä kaukoputkea havainnoidessaan muita planeettoja. Hän näki, että Maa ei ollut Aurinkokunnan keskus. BETTMANN/CORBIS/SCANPIX Johannes Kepler (1571 1630) pystyi todistamaan, että planeetat kiersivät Aurinkoa. Hän oivalsi kiertoratojen olevan soikeita ja vahvisti teorian. 30
olisi tarvinnut vaivautua vähättelemään teoksen merkitystä, sillä De revolutionibus orbium coelestium oli ennalta tuomittu pölyttymään kokoelmissa. Ihmisiä, joita se olisi puhutellut sisällöllään, ei ollut paljon, sillä harvalla oli edellytykset ymmärtää täysin sen vallankumouksellista sanomaa. Katolisen kirkon reaktiot olivat pitkään vaimeita, jos niitä ylimalkaan oli. Vaikka Kopernikuksen kirjoituksissa oli mullistuksen siemen, se sai itää vielä kauan. 1500-luku uskonpuhdistuksineen ja suurine löytöretkineen oli Euroopassa uusien aatteiden vuosisata, mutta Kopernikuksen vääräksi osoittama maakeskinen aurinkokuntamalli säilytti asemansa vielä 1600-luvun alkupuolelle asti. Ajatus, että Maa ja ihminen eivät ole maailman napoja, oli liian radikaali hyväksyttäväksi. Katolinen kirkko pyrki säilyttämään tilanteen ennallaan julistamalla Kopernikuksen ajatukset harhaoppisiksi vielä niinkin myöhään kuin 1616. Paavi piti kirjaa moraalia rappeuttavana Katolisessa maailmassa Kopernikuksen pääteos joutui kiellettyjen kirjojen luetteloon. Sensuuria perusteltiin sillä, että sen sisältö on haitallista niin uskon kuin moraalinkin kannalta. Päätös kumottiin vasta 1835, vaikka Kopernikuksen laskennallisesti päättelemä aurinkokuntamalli oli ehditty osoittaa oikeaksi havainnoin jo 1600-luvun aikana. Kopernikuksen painoarvoa tutkijana ei vähennä se, että hän esitti uudestaan jo joidenkin antiikin kreikkalaisten keksimän asian. Hänen ennakkoluulottomuutensa ja sinnikkyytensä ansiosta luonnontieteellinen tutkimus vapautui kirkon holhouksesta ja ennen kaikkea tähtitiede sai uuden suunnan. kannattaja: Kuulin Kopernikuksesta, ja vaikka Wittenbergin yliopisto oli nimittänyt minut professoriksi, en ollut tyytyväinen, sillä olin oppinut niin paljon tältä mieheltä. En surkuttele suuria menoja enkä pitkän matkan vaivoja. Niistä kaikista sain hyvän korvauksen, kun minä, yltiöpäinen nuori mies, pääsin jakamaan tämän kunnianarvoisan miehen kanssa ajatuksiani. Georg Joachim von Lauchen eli Rheticus, 1514 1574 Wittenbergin yliopiston matematiikan professori Lisätietoja internetissä osoitteessa www.tieteenkuvalehti.com BETTMANN/CORBIS/SCANPIX Isaac Newton (1642 1727) laati lain maailmankaikkeuden tärkeimmästä voimasta, painovoimasta, joka muun muassa selitti planeettojen kiertoradat. Edwin Hubble (1889 1953) havaitsi tähtien sijaitsevan galakseissa. Hänen elämäntyönsä mahdollisti myös galaksien välisten etäisyyksien laskemisen. BETTMANN/CORBIS/SCANPIX Vuodelta 1510 peräisin olevassa pallokartassa taivaankappaleet kiertävät kaiken keskipistettä, Maata.