Tampere Kangasala Orivesi Ylöjärvi Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti Rajaton seutu- Elinkeinojen seudulliset vetovoimaprofiiilit työsuunnitelma 1
Sisällys 1. Lähtökohdat... 3 2. Prosessi... 5 2.1 Tiedon koonti ja jäsennys... 6 2.2 Työpajat... 7 2.2.1 Nykytila-analyysi... 7 2.2.2 Seudullisten kehittämispolkujen valinta... 7 3. Tulokset... 8 4. Aikataulu... 9
1. Lähtökohdat Rajaton seutu- työ on osa Seutustrategian 2020 Kasvulle kestävä rakenne-teemaa. Strategiassa todetaan: Luomme yhtenäistä ja kansainvälisesti vetovoimaista sijoittumisympäristöä yritysten synnylle ja kasvulle. Tunnistamme seudun sisäiset vahvuudet ja hyödynnämme niitä erilaisten toimijoiden sijoittumiseen. Rajaton seutu- hankkeen kautta tarkastelemme ensimmäistä kertaa yhdessä elinkeinojen kentän dynamiikkaa maankäytön näkökulmasta, jossa tähän saakka ovat laajassa mittakaavassa painottuneet liikenteen ja asumisen ratkaisut. Valittu lentokorkeus on seutu, jolloin tarkastelussa painottuu yhtenäisestä taajamarakenteesta muodostuva ydinkaupunkiseutu. Työn painopiste ja tulokset kytkeytyvät kaupunkisuunnitteluun, mutta työtä taustoittavan analyysin painopisteet ovat seudun elinkeinojen dynamiikassa. Laajemmin hanke asettuu käynnissä olevan hallintouudistuksen kontekstiin, kun kuntien uusi rooli elinvoiman edistäjinä korostuu. Tässä yhteydessä katse kääntyy yritysten toimintaedellytysten ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen keinovalikoiman kehittämiseen. Kaupunkisuunnittelu ja -kehittäminen ovat tässä merkitykseltään kasvavia välineitä. Mallia Rajaton seutu -työlle on otettu Keski-Euroopasta, jossa kaupunkisuunnittelua on käytetty tietoisesti elinkeinojen kehittämisen työkaluna jo vuosikymmeniä. Työn valmistelusta vastaa Maankäyttö- ja asuminen -työryhmä (Masto), joka nimesi 8.6.2017 pienryhmän valmistelemaan työsuunnitelmaa. Työsuunnitelma hyväksytään Mastossa, Kuntajohtajakokouksessa ja Seutuhallituksessa. Pienryhmässä ovat olleet Virpi Ekholm ja Pasi Kamppari Tampereen kaupungilta, Tiina Laakkonen Nokian kaupungilta, Karoliina Laakkonen-Pöntys sekä Hanna Djupsjöbacka Pirkanmaan Liitosta, Samuli Alppi Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Raimo Vähämaa Business Tampereesta sekä Kaisu Kuusela Tampereen kaupunkiseudulta. Nimetyn ryhmän lisäksi työskentelyyn on syksyn kuluessa tullut mukaan Matias Ansaharju Tampereen kaupungilta, Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista, Maria Virtanen Pirkanmaan yrittäjistä sekä Ilari Karppi Tampereen yliopistosta. Koska työstämme aihetta ensimmäistä kertaa, työskentelyssä painottuu yhteisen prosessin ja ymmärryksen rakentaminen. Ensimetreiltä lähtien on projektissa etsitty tätä seutua kuvaavia piirteitä yli hallinnonrajojen. Jatkossa seudun kunnat saavat yhdessä hahmottaa miten piirteet näkyvät suunnittelussa, yli kuntarajojen.
Tämä työohjelma on kuvaus tehtävistä selvityksistä sekä sen päälle rakentuvasta vuorovaikutteisesta prosessista, jonka kuluessa tuotamme jaetun ymmärryksen seudun elinkeinojen luonteesta maankäytössä. Tavoitteena on tiivistää kuntien rivejä Rajattoman sijoittumisalueen toteuttamisessa ja seudullisten vahvuuksien löytämisessä.
2. Prosessi Työskentely jakautuu kolmeen osaan: Tiedon koontiin ja jäsennykseen sekä kahteen sarjaan työpajoja, jotka suunnataan kuntien virkamiehille ja poliittiselle johdolle. Tiedon koonnista vastaava pienryhmä saattaa työskentelyä eri vaiheisiin. Työskentelyn ensisijaisena tavoitteena on kuntien yhteisen ymmärryksen vahvistaminen seudusta elinkeinoalustana sekä kuntien yhteistyön merkityksestä seudun elinvoiman tuottajana. Projekti voi poikia jatkohankkeita kunnissa ja seudulla. Työn synnyttämiä hankkeita on mahdollista kytkeä tuleviin MAL-prosesseihin. Mahdollista jatkoa silmällä pitäen työskentely on rakennettu avoimeksi prosessiksi, jossa operatiivisen työn tuloksia ja laajemmin seudun kehitystä voidaan seurata määräajoin. Työskentelyä voi tarvittaessa suunnata uudestaan esimerkiksi tässä työsuunnitelmassa esitetyn mallin kautta. 5
2.1 Tiedon koonti ja jäsennys Ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa elinkeinojen nykytilasta seudun maankäytössä paikkatietomenetelmiin tukeutuen. Tämän vaiheen kautta pyritään mahdollisimman monipuolisesti hahmottamaan keskeiset elinkeinojen kentältä maankäyttöön heijastuvat ilmiöt, kuten seudun elinvoiman kannalta tärkeät sijainnit sekä keskeiset asiakas- ja työssäkäyntivirrat. Tiedon keruusta vastaa Maston nimeämä pienryhmä. Työskentely etenee karkean mittakaavan tarkastelusta seudun tasolle säteilevien paikallisten ilmiöiden kuvaamiseen. Elinkeinoteeman osalta tämä tarkoittaa työssäkäyntialueen rajojen hahmottamista ja seudun elinkeinorakenteen kannalta merkittävien toiminnallisten kokonaisuuksien tunnistamiseen. Työssä pyritään myös arvioimaan seudulla suunnitteilla olevien kehittämishankkeiden vaikutuksia seudun vetovoimaan eri toimialoilla operoivien yritysten silmissä. Tässä vaiheessa tavoitteena on löytää vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin: Kuinka laajalle seudun keskeinen työpaikkavyöhyke yltää? Minne yritykset sijoittuvat? Onko seudun mittakaavassa yhteistä tekijää tai elinkeinopohjaa? Missä on seudun kansainvälinen pohja tai identiteetti? Missä ovat paikalliset toimintaympäristöt, jonne seudullisuus ei yllä? Analyysi Aineisto Vetovastuu Yhdyskuntarakenteen kehityksen ja päivittäisen dynamiikan iso kuva. YKR 1990-2014 + Urban Zone 3 ELY, SYKE Avaintoimialojen kehityksen seuranta 2000-2017. Yritys- ja toimipaikkarekisteri Seutu, Kauppakamari/ konsultti Yritystoimintaan suunnattu rakentaminen rakennustyyppikohtaisesti 2000-2017 (esim. toimistotai tuotantotilat) Rakennusrekisteri seutu/konsultti Asemakaavatilanteen soveltuvuuden tarkastelu Tampereen kaupunkiseudun taajamavyöhykkeellä yritysten sijoittumistarpeiden näkökulmasta Yritys- ja toimipaikkarekisteri, haastattelut konsulttityö Taulukko. Työskentelyn aikana syvennytään tarkastelemaan yritystoiminnan tuottamia heijasteita kaupunkiin ja kaupunkisuunnitteluun. Laadittavissa analyyseissä havainnoidaan seudun kehitystä rakenteena sekä toiminnallisena ja rakentuvana alueena. 6
2.2 Työpajat Keväällä 2018 pidettävissä työpajoissa syvennetään ja rikastetaan hankkeen alussa kerättyä tietoa seudun kehityksestä vastaavien virkamiesten sekä seudun johdon osaamisella. Kahdessa työpajasarjassa pidetään kaksi tapaamista, joita etukäteen järjestettävä tietoisku pohjustaa. Työpajoja vetää professori Ilari Karppi Tampereen yliopistosta. Prosessissa sovelletaan Problem Based Learning- menetelmää, jossa työpaja-muotoisella työskentelyllä jalostetaan seudun toimijoiden hallussa olevaa arvokasta ja yhteisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa kaupunkiseudun kokonaistilanteesta. Työpajoissa tätä tietoa käytetään seudun keskeisten kehittämishaasteiden paikantamiseen sekä siihen, mitä toimijoiden pitäisi näihin haasteisiin vastaamiseksi tehdä. Ensimmäisessä työpajassa määritellään ohjatun työskentelyn lopputuloksena yhteinen, kaupunkiseudun tason kehittämishaasteita täsmentävä tehtävä, johon jokainen ryhmän jäsen muotoilee sovitun ajan kuluessa oman ratkaisuehdotuksensa. Nämä ehdotukset jaetaan kaikille ryhmän jäsenille ja niistä muodostuu materiaali seuraavaan työpajaan. 2.2.1 Nykytila-analyysi Projektin alkumetreillä kerätyn tiedon analysointi ja yhteisen ymmärryksen tuottaminen seudun nykytilasta annetaan seudun kuntien kaavoittajien ja elinkeinojohtajien käsiin. Tässä prosessin toisessa vaiheessa sovitetaan toisiinsa esiin nousseita seudun ominaispiirteitä ja kunnissa tehtävää elinkeinojen kehittämistyötä. Näkökulma tässä on maankäytöllinen. Tämä vaihe on varsinaista nykytila-analyysiä, sillä esiin tulee nostaa vain aidosti seudulliset ja seudullisesti merkittävät teemat. Tässä työryhmässä voidaan myös miettiä, mitkä ovat seudun elinkeinojen kentän ja maankäytön suunnittelun keskeiset leikkauspinnat sekä mitä maankäyttö ja liikennesuunnittelu voivat tehdä yrityskentän tukemiseksi? 2.2.2 Seudullisten kehittämispolkujen valinta Ymmärrys jalostuu päätöksiksi prosessin kolmannessa vaiheessa, joka suunnataan kuntajohtajille ja seutuhallitukselle. Tämä ryhmä saa kahden työpajan ajan pohtia, millaiseen yhteistyöhön kunnat ryhtyvät maankäytön kehittämisessä elinkeinojen osalta. Työskentelyn painopiste on edelleen seudullisuudessa, vaikka toimet voivat olla hyvinkin paikallisia. Kaikkiaan prosessi pohjustaa kuntien yhteisen näkemyksen muodostumista seudun elinvoiman peruspilareista myös maankäytössä. 7
3. Tulokset Prosessin sisältö muotoutuu työpajoissa ja näin ollen se mahdollistaa erilaisia lopputulemia. Työpajoissa voi syntyä kartta tai kuva sekä mahdollisesti selostus prosessin johtopäätöksistä. Yhtälailla voi syntyä malli seudulliselle yhteistyö- ja vuorovaikutusprosessille elinkeinojen kehittämisen ja maankäytön suunnittelun välillä. Työskentelyn tuottamaa informaatiota voidaan hyödyntää seudun rakennesuunnitelmatyössä ja MAL-sopimuksessa sekä kuntien omassa työssä. Prosessi voidaan tarpeen mukaan toistaa tai sitä voidaan jatkaa erillisinä hankkeina. 8
4. Aikataulu Prosessin aikataulu ja työvaiheet on kuvattu oheisessa taulukossa. Kuva. Prosessi ja työvaiheet. 9
10
11