Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 Kokousaika 15:00-16:33 Kokouspaikka Kasarmikatu 21 Läsnä Jäsenet Muut Nieminen, Jarmo puheenjohtaja Möller, Antti Paananen, Eija Pasterstein, Dennis saapui 15:04, poissa: 1-2 Rguibi, Mariam saapui 15:23, poissa: 1-4 Sahlberg, Pörrö Kostiainen, Aura varajäsen Wirén, Maija varajäsen Landén, Maria poissa Oskala, Hannu Henttonen, Pekka Hietala, Antti Hyvärinen, Silja Kauto, Jukka Saarinen, Raimo K von Knorring, Maria Rautiainen, Antti Islander, Päivi Sandström, Juhani kaupunginhallituksen edustaja osastopäällikkö osastopäällikkö osastopäällikkö kaupunginarkkitehti kaupungininsinööri viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä asiantuntija saapui 15:13, poistui 15:37, läsnä: 5 asiantuntija saapui 15:38, poistui 16:10, läsnä: 6 Puheenjohtaja Jarmo Nieminen 1-12 t Raimo K Saarinen Jukka Kauto kaupungininsinööri 1-4 kaupunginarkkitehti 5, 9-12
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 Silja Hyvärinen Antti Hietala osastopäällikkö 6 osastopäällikkö 7-8 Pöytäkirjanpitäjä Antti Rautiainen lakimies 1-12
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 Asia 1 Ki/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 Ki/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 3 Ki/3 Ilmoitusasiat 4 Ki/4 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta 5 Ka/3 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi 2016-2021 6 Ko/1 Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvitys 7 Ho/1 Oikaisuvaatimus palveluosaston lakimiehen päätöksestä 3.12.2014, 470 vahingonkorvausasiassa 8 Ho/2 Oikaisuvaatimus palveluosaston lakimiehen päätöksestä 27.11.2014 461 vahingonkorvausasiassa 9 Ka/1 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Lauttasaaren (31.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12278, Lauttasaarenmäki 4 10 Ka/4 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Jätkäsaaren Terassitalokorttelin (20.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12272 11 Ka/2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sörnäisten (10.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12302, Vilhonvuorenkadun jatke 12 Ka/5 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Herttoniemen (43.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12296, Herttoniemenranta, Hitsaajankatu 9
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (41) Ki/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Möller varalla Sahlberg ja Paananen varalla Kostiainen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Möller varalla Sahlberg ja Rguibi varalla Pasterstein tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 2 (41) Ki/2 2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 3 (41) Ki/3 3 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginvaltuusto 12.11.2014 356 Kaj/12 Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12257, Meilahden sairaala-alue) HEL 2013-001497 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuusto 12.11.2014 357 Kaj/13 Mellunkylän Vaarnatien alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12206, Vaarnatien uusi pientaloalue) HEL 2011-009868 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuusto 12.11.2014 358 Kaj/14 Mellunkylän Naulakallion alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12207, Naulakalliontien uusi pientaloalue) HEL 2011-009870 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuusto 26.11.2014 371 Kaj/13 Jätkäsaaren Saukonlaiturin länsiosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12270, Saukonlaituri länsi)
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 4 (41) Ki/3 HEL 2013-009388 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuusto 10.12.2014 409 Kaj/7 Veturitien liikennesuunnitelma ja hankkeen toteutus HEL 2013-004742 T 08 00 00 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuusto 10.12.2014 410 Kaj/8 Keski-Pasilan Veturitien eteläosan asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12230, Veturitien eteläosa) HEL 2013-013241 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuusto 10.12.2014 411 Kaj/9 Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muuttaminen (nro 12248, Vuosaaren voimalaitosalue) HEL 2013001635 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginhallitus 8.12.2014 Ryj/2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päättää, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 48 ja 49 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: - - yleisten töiden lautakunta 2.12.2014 Päätöstiedote nro 44 Kaupunginhallitus 8.12.2014 1292 Kj/3 Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestys HEL 2014-014338 T 00 01 01
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 5 (41) Ki/3 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginhallitus 15.12.2014 Ryj/6 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päättää, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 49 ja 50 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: - - yleisten töiden lautakunta 9.12.2014 Päätöstiedote nro 45 Kaupunginjohtaja 22.12.2014 2014 Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen Vs. kaupunginjohtaja päätti, ettei ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten viikolla 51 tekemiä päätöksiä: - - yleisten töiden lautakunta 16.12.2014 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 24.11.2014 29 Kj/3 Kaupunginhallituksen johtamisen jaoston kokousajat keväällä 2015 HEL 2014-012888 T 00 00 02 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto 27.10.2014 25 Kj/3 Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston kokousajat keväällä 2015 HEL 2014-012517 T 00 00 02 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8.12.2014 176 Kj/4 Kaupunginhallituksen konsernijaoston kokousajat ja -aiheet keväällä 2015 HEL 2014-012886 T 00 00 02 Linkki pöytäkirjaan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 6 (41) Ki/3 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 3.12.2014 70 Kaupunginvaltuuston päätös 29.1.2014 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 22.8.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12205, Munkkiniemi, Munkkiniemen puistotie 25) HEL 2011-002770 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 3.12.2014 71 Kaupunginvaltuuston päätös 8.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12192, Käpylä, Kisakylä) HEL 2011-004766 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 3.12.2014 72 Kaupunginvaltuuston päätös 8.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12269, Kaarela, Runonlaulajantie 48) HEL 2013-014144 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 3.12.2014 73 Kaupunginvaltuuston päätös 8.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12247, Mellunkylä, Tanhuantie 1) HEL 2012-002467 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 12.12.2014 75 Kaupunginvaltuuston päätös 22.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12227, Sörnäinen, kortteli 10577 ym.) HEL 2013-009392 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 12.12.2014 76
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 7 (41) Ki/3 Kaupunginvaltuuston päätös 22.10.2014 asemakaava-asiassa (piirustus nro 12258, Kamppi, Bulevardi 12) HEL 2012-009488 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjaan Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.12.2014 401 Akp/2 Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos HEL 2012-006709 T 10 03 03 Linkki pöytäkirjan Helsingin hallinto-oikeus 28.11.2014 14/0990/2 HEL 2014-006422 T 03 01 00 Helsingin hallinto-oikeuden päätös Kovanen Taxi Oy:n kunnallisvalituksesta yleisten töiden lautakunnan 9.9.2014 324 päätöksestä vahingonkorvausasiassa. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus ei tutki valitusta eikä vahingonkorvausvaatimusta. Hallinto-oikeus hylkää oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. - - (päätös on nähtävänä kokouksessa) Helsingin hallinto-oikeus 17.12.2014 14/0962/5 HEL 2014-002171 T 11 01 04 Helsingin hallinto-oikeuden päätös 14/0962/5 17.12.2014, Stansvikin kyläyhdistys ry:n valitukseen luonnonsuojelulain mukaisista rauhoitussäännöksistä poikkeamista koskevasta päätöksestä - - Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää valituksen. - -
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 8 (41) Ki/3 (päätös on nähtävänä kokouksessa) Helsingin hallinto-oikeus 19.12.2014 14/0989/5 HEL 2012-017535 T 10 05 02 Helsingin hallinto-oikeuden päätös 19.12.2014 Asunto Oy Ruoho- Salpan, ********** Saavipolun katusuunnitelmaa koskevasta valituksesta koskien yleisten töiden lautakunnan päätöstä 12.2.2013 51. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää valituksen. - - (päätös on nähtävänä kokouksessa) kaupungininsinööri Raimo K Saarinen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 9 (41) Ki/4 4 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta Päätös päätti, että rakennusviraston viranhaltijoiden päätöksiä ajalta 2. 7.1.2015 ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja 7.1.2015 1 osa 1 Kaupungininsinööri 7.1.2015 1 osa 1 Hallinto-osasto Osastopäällikkö 7.1.2015 1 2 osa 1 Talouspalvelut, talouspäällikkö 7.1.2015 1 osa 1 Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö 7.1.2015 1 osa 1 Arkkitehtuuriosasto Kaupunginarkkitehti 7.1.2015 1 osa 1 Suunnittelutoimisto, toimistopäällikkö AST 7.1.2015 1 osa 1 Katu- ja puisto-osasto Osastopäällikkö 7.1.2015 1 osa 1 Ohjelmointitoimisto, toimistopäällikkö KOT 2.1.2015 1 2 osa 1 Investointitoimisto, toimistopäällikkö KIT 2.1.2015 1 2 osa 1 Ylläpitotoimisto, toimistopäällikkö KYT 2.1.2015 1 2 osa 1 Palveluosasto Osastopäällikkö 7.1.2015 1 2 osa 1 Alueidenkäyttö, toimistopäällikkö PAK 7.1.2015 1 3 osa 1 Pysäköinninvalvonta, kunnallinen pysäköinninvalvoja 7.1.2015 1 3 osa 1 HKR-Rakennuttaja Talotekninen toimisto, toimistopäällikkö RTT 5.1.2015 1 osa 1 Rakennuttamistoimisto 1, toimistopäällikkö RAT 1 7.1.2015 1 osa 1 Rakennuttamistoimisto 2, toimistopäällikkö RAT 2 7.1.2015 1 osa 1 kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. kaupungininsinööri Raimo K Saarinen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 10 (41) Ki/4 Oheismateriaali 1 Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 2 Kaupungininsinööri viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 3 Osastopäällikkö viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 4 Talouspäällikkö viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 5 Henkilöstöpäällikkö viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 6 Kaupunginarkkitehti viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 7 Toimistopäällikkö AST viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 8 Osastopäällikkö viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 9 Toimistopäällikkö KOT viranhaltijan pöytäkirja 02.01.2015/01 10 Toimistopäällikkö KIT viranhaltijan pöytäkirja 02.01.2015/01 11 Toimistopäällikkö KYT viranhaltijan pöytäkirja 02.01.2015/01 12 Osastopäällikkö viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 13 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 14 Kunnallinen pysäköinninvalvoja viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 15 Toimistopäällikkö RTT viranhaltijan pöytäkirja 05.01.2015/01 16 Toimistopäällikkö RAT 1 viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01 17 Toimistopäällikkö RAT 2 viranhaltijan pöytäkirja 07.01.2015/01
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 11 (41) Ka/3 5 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi 2016-2021 HEL 2014-011859 T 11 01 01 Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset ja määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle. Ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat laadittiin vesienhoitoalueille vuosiksi 2010 2015. Nyt lausunnolla on toisen suunnittelukierroksen ehdotus vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 2021. Vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltu laajassa yhteistyössä ja yhteiskunnan eri tahoja kuullen. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien tilan osalta vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet. Toisella suunnittelukierroksella on otettu huomioon muutokset, joita on tapahtunut ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien (2010 2015) valmistumisen jälkeen. Vesienhoitosuunnitelmassa on otettu huomioon suunnitteluun vaikuttava yleinen kehitys. Vesienhoitoa on aktiivisesti edistetty ohjelmilla ja strategioilla. Vesienhoidon rinnalle on tullut merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty säädökset merenhoidon suunnittelusta, ja lain nimi on laajentunut laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Tarkasteluun on otettu myös aiempaa pienempiä vesimuodostumia. Ilmastonmuutos on myös otettu huomioon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 12 (41) Ka/3 Helsingin kaupunki on sitoutunut Itämerihaasteen toimenpideohjelmassa vähentämään aiheuttamaansa ravinteiden pisteja hajakuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehittämään öljyntorjuntavalmiuttaan sekä lisäämään tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. Helsingin kannalta tärkeä alue on Suomenlahti ja erityisesti kaupungin edustan rannikkoalue. Ehdotetut sisävesissä ja jokivesistöjen latvaalueilla tehtävät vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat rannikon veden laatuun, mutta vaikutukset ovat hitaita. Sekaviemäröinnin aiheuttamat ohijuoksutukset kuormittavat vesistöjä. Kokonaisvaltaiseen sekavesiviemäröintijärjestelmän korvaamiseen erillisviemäröinnillä ei ole mahdollisuutta ryhtyä. Helsingissä suurena tulevaisuuden haasteena on rehevöitymisestä ja liettymisestä kärsivien merenlahtien kunnostus. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole mukana rannikon pieniä puroja, joiden merkitys matalien merenlahtien veden laadulle voi olla suuri. Kaupunkialueen pienillä puroilla on merkitystä myös virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osalla Helsingin alueen puroista on merkitystä myös uhanalaisen taimenen potentiaalisina poikastuottoalueina. Hulevesien hallinnassa ja käsittelyssä on parannettavaa. Yhä tiivistyvä rakentaminen lisää hulevesien aiheuttamaa kuormitusta läpäisemättömän pinnan kasvaessa. Hulevesisuunnitelmien laatiminen sekä kaavoituksen että maankäyttö- ja rakennuslain keinot ovat tärkeitä hulevesien hallinnan kehittämisessä. Uusissa asemakaavoissa on esitetty aluevarauksia hulevesien viivytys- ja imeytysalueille. Rakentamisen aiheuttamat kiintoainepäästöt vesistöihin aiheuttavat myös rehevöitymistä ja ne tulisi saada kuriin. Uutta ohjeistusta hulevesistä on koottu Kuntaliiton vuonna 2012 valmistuneeseen hulevesioppaaseen. Vesienhoitosuunnitelmassa on todettu vesistöjen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin varatun rahoituksen riittämättömyys. Toimenpiteet tulisi kohdistaa riskialueille sekä alueille, joiden kunnostuksesta saatava hyöty on mahdollisimman suuri. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta on tärkeää. Riittävät seuranta- ja neuvontaresurssit tulee turvata, jotta päästäisiin mahdollisimman kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin. Purojen ja pienvesien kunnostusprojekteja toteutetaan Helsingissä mahdollisuuksien mukaan. Puroista on poistettu nousuesteitä ja niitä on muutettu luonnonmukaisemmiksi joiltain osin. Vapaaehtoisten
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 13 (41) Ka/3 toimijoiden järjestämät kunnostustalkoot ovat olleet merkittävä lisäresurssi kunnostustöiden toteutuksessa. Vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan laajasti eri toimialojen, yksittäisten toiminnanharjoittajien, järjestöjen, yhdistysten ja kansalaisten sekä eri viranomaisten yhteistoimintaa. Valtion ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien heiketessä tulee panostaa uusien yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen. puoltaa suunnitelmaa edellä esitetyin huomautuksin. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: 310 38540 tuuli.ylikotila(a)hel.fi Päivi Islander, projektipäällikkö, puhelin: 310 38649 paivi.islander(a)hel.fi Liitteet 1 Uudenmaan ELY-keskuksen kuulemisasiakirja, Vesien tila hyväksi yhdessä-ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 2021 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunginhallitus pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta (2016 2021) 30.1.2015 mennessä. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: 310 38540 tuuli.ylikotila(a)hel.fi Päivi Islander, projektipäällikkö, puhelin: 310 38649 paivi.islander(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 14 (41) Ka/3 Liitteet Otteet 1 Uudenmaan ELY-keskuksen kuulemisasiakirja, Vesien tila hyväksi yhdessä-ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 2021 Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 15 (41) Ko/1 6 Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvitys HEL 2014-015163 T 10 06 00 Päätös päätti lähettää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi liitteenä olevan otsikon mukaisen Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvityksen ja esittää, että kaupungin ulkovalaistuksessa siirrytään toimimaan selvityksessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja käynnistetään siinä esitetyt jatkoselvitykset hallintokuntien yhteistyönä. Tärkeimpiä tarvittavia jatkoselvityksiä ovat: 1. Joulu- ja kausivalaistusperiaatteet sekä -ohje 2. Taideteosten valaisemisen periaatteet 3. Helsingin perinteisen Y-valaisimen käyttöperiaatteet 4. Valaistavat maamerkit ja erityiskohteet mukaan lukien korkeat rakennukset 5. Julkisivujen ja pihojen valaistusohjeen päivittäminen 6. Puistojen valaistusohjeen laatiminen 7. Ranta-alueiden ja -reittien valaistuksen yleissuunnitelman laatiminen 8. Suunnitelma pimeäksi jätettävistä alueista 9. Leikkipaikkojen ja koira-aitausten valaistusperiaatteiden linjaus 10. Liikekeskustan valaistuksen yleissuunnitelma 11. Kalusteohjeen täydentäminen valaistuskalusteilla 12. Merkittävien julkisivujen valaistuskriteerit Ulkovalaistuksen tarveselvitys on laadittu rakennusviraston johdolla useiden hallintokuntien yhteistyönä. Siinä on määritelty ulkovalaistuksen tavoitteet sekä esitetty keinot niihin pääsemiseksi. Selvityksessä on tarkasteltu kaikkia kaupungin julkisia ulkoalueita. Tarveselvitys ei kuitenkaan ole toimenpideohjelma, vaan se antaa suuntaviivat ulkovalaistuksen suunnittelulle ja päätöksenteolle seuraavan 20 vuoden jaksolla. Toteutettavat toimenpiteet ja niiden ajoitus määräytyvät kulloistenkin tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Ulkovalaistuksen tavoitteiksi on selvityksessä määritelty: turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 16 (41) Ko/1 liikkumisen ja orientoinnin helpottaminen kaupungin imagon parantaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen valaistuksen energiatehokkuuden parantaminen häiriövalon ja muun tarpeettoman valon estäminen esteettömyyden parantaminen Selvityksessä todetaan, että kaupungin ulkovalaistus on yleistasoltaan hyvä. Suurimmat puutteet ovat asukkailta saadun palautteen perusteella puistojen toiminnallisten alueiden, kuten leikkipaikkojen, liikuntapaikkojen ja koira-aitausten valaistuksessa. Valaistus on myös teknisesti hyvässä kunnossa. Kaupungin 86 000 valopisteestä noin 75 % on asennettu vuoden 1990 jälkeen. Sen sijaan käytetyn valon laatu ei kaikilta osin täytä sille asetettuja toiveita. Kustannussyistä yli 60:ssa % valaisimista käytetään suurpainenatriumlamppuja, joiden valo on kellertävää ja värintoistokyky on huono. Tarveselvityksessä esitetään, että kaupungissa siirrytään käyttämään valkoista, hyvän värintoiston omaavaa valoa jäljempänä esitetyin rajauksin. Tarveselvityksessä on selkeytetty valaistussuunnittelun sisältöä ja vastuita eri suunnitelmatasoilla. Merkittävimpinä muutoksina esitetään seuraavia: korostetaan osayleiskaavatasoisten yleissuunnitelmien merkitystä korostetaan aluesuunnitelmien merkitystä rakennetun ympäristön valaistuksen tarkastelussa tiivistetään puistosuunnittelun ja puistojen valaistussuunnittelun yhteyttä historiallisten puistojen valaistussuunnittelussa tehdään tiiviimmin yhteistyötä kaupunginmuseon kanssa puistojen toiminnallisten alueiden valaistus toteutetaan laadittavien linjausten ja suunnitteluohjeiden mukaisesti Tarveselvityksessä todetaan, että energiatehokkuuteen liittyvät EU:n määräykset sekä kaupungin tekemät sitoumukset on huomioitava ulkovalaistuksessa. Kaupunkikalusteohje ohjaa kalustevalintoja Helsingissä. Vaikka ohje ei valaisinkalusteisiin ulotukaan, sitä käytetään valaistuksessa soveltuvin osin. Tavoitteeksi on asetettu ohjeen laajentaminen käsittämään myös valaisinkalusteet. Valaistuksen yleiset periaatteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 17 (41) Ko/1 Esityksen liitteenä olevassa tarveselvityksessä esitetään Helsingin katuvalaistuksen yleisohje. Se toimii suunnitteluohjeena kaikessa suunnittelussa, mutta ennen kaikkea se on laadittu noudatettavaksi niissä tapauksissa, kun alueelle ei ole laadittu valaistuksen yleissuunnitelmaa tai aluesuunnitelmaa. Yleisohjeessa valon värin tavoitteeksi on asetettu valkoinen valo (värilämpötila 3000 K) ja värintoistokyvyksi hyvä (Ra-indeksi > 70). Vaatimus on tiukin keskustassa ja puistoissa. Muilla alueilla sallitaan hiukan enemmän vaihtelua, mutta tavoite on kuitenkin sama. Ainoastaan pääkaduilla ja suurimmilla kokoojakaduilla sallitaan kustannussyistä nykyisten suurpainenatriumlamppujen tuottama kellertävä valo. Yleisohjeessa on esitetty valaisinten ohjeelliset sijoitteluperiaatteet erityyppisille kaduille. Niitä noudatetaan tapauskohtaisesti silloin kun alueelle ei ole laadittu valaistuksen yleissuunnitelmaa. Sijoittelussa otetaan huomioon myös paikalliset tekijät. Yleisohjeessa esitetään kriteerit valaistusluokan valinnalle. Katujen ja kevyen liikenteen pääreitistön valaistusluokat on esitetty kartoilla tarveselvityksen liitteinä. Kaupunkikuvalliset periaatteet Valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet on määritelty vuonna 2003 tehdyssä Kaupungin valot -raportissa. Raportin periaatteet ovat suurelta osin edelleen voimassa, mutta niitä on eräiltä osin täsmennetty. Tarveselvityksessä valaistuksen kaupunkikuvallisista periaatteista todetaan muun muassa seuraavasti: Päiväkaupunki ja yökaupunki voivat olla erilaisia, mutta kulkijan täytyy voida orientoitua ja tunnistaa sijaintinsa niin pimeään kuin valoisaankin aikaan Kaupungilla tulee olla selkeä linjaus siitä, mitä valaistaan ja miten sekä siitä, mitä kohteita korostetaan valolla Ulkovalaistuksen kaupunkikuvalliset tavoitteet esitetään aluetyypeittäin (historialliset alueet, liikekeskusta, aluekeskukset, asuinalueet) Puistojen ja rantojen valaisemiseen tulee kiinnittää huomiota. Rantojen oikealla valaisemisella voidaan korostaa Helsingin merellisyyttä ja omaleimaisuutta Vuodenaikojen vaihtelua, talven pimeyttä ja kesän valoisia öitä tulee tuoda esille Helsingin omaleimaisuutena Valaistustekniset periaatteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 18 (41) Ko/1 Helsingin ulkovalaistuksessa noudatetaan tämän päätökseen liitteenä olevan ulkovalaistuksen tarveselvityksen mukaisia valaistusteknisiä periaatteita. Valaistuksen tarveselvityksessä esitetään, että Helsingin ulkovalaistuksessa noudatetaan seuraavia valaistusteknisiä periaatteita: Siirrytään käyttämään valkoista valoa ja hyvän värintoiston omaavia valonlähteitä. Tarkemmin tavoitteet on esitetty selvityksen luvussa 3.1 Käytetään selvityksen luvussa 3.1 esitettyjä valaistustapoja. Merkittäville tai uusille alueille on niiden omaleimaisuuden tai merkittävyyden perusteella mahdollista suunnitella aluekohtaiset ratkaisut Yksittäisen valaisimen valonjako-ominaisuuksien lisäksi valaistustyypin liikennetilaan tuottamaa valonjakoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Häikäisy sekä ympäristöön suuntautuva häiriövalo on minimoitava Kaduilla ja kevyen liikenteen pääverkostolla noudatetaan luvussa 3.1 esitettyjä valaistusluokkia. Kaduilla käytettävät valaistusluokat on esitetty selvityksen liitteessä 1 ja kevyen liikenteen pääverkoston valaistusluokat liitteessä 2 Valaistuksen ohjausta kehitetään siten, että ympäristön olosuhteet, kuten liikennemäärä ja säätila otetaan huomioon valaistusta säädettäessä. Himmentämistä lisätään laitekannan uusiutuessa. Tavoitteena on koko kaupungin kattava älykäs valaistuksen ohjaus Käytetään kestäviä, kierrätettäviä sekä energiatehokkaita valaistuslaitteita. Laitevalinnoissa huomioidaan myös kustannustehokkuus ja ilkivallan kestävyys. Toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet Ulkovalaistuksen toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet on tarkasteltu aluetyypeittäin. Aluetyypit on esitetty selvityksen liitteessä 3. Eri aluetyyppien valaistuksen tärkeitä tavoitteita ovat mm. seuraavat: Kantakaupungissa käytetään ripustusvalaistusta aina kun se on tarkoituksenmukaista. Perinteisen Y-valaisimen käyttömahdollisuudet selvitetään ja laaditaan suunnitelma valaisimen käytöstä. Liikekeskustan valaistuksessa tulee korostua alueen kävelypainottuneisuus. Valaistuksessa tulee keskittyä jalankulkijan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 19 (41) Ko/1 Alue- ja palvelukeskusten valaistuksessa tulee keskittyä julkisen valaistuksen ja kiinteistöjen julkisivuvalojen ja valomainosten yhteensovittamiseen. Arvoympäristöksi luokiteltujen asuinalueiden valaistuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle luonteenomainen ilme. Uusille alueille ja arvoympäristöksi luokitelluille alueille laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma, muutoin noudatetaan valaistuksen yleisohjetta. Historiallisten alueiden ominaispiirteet otetaan valaistussuunnittelussa huomioon. Katualueiden toiminnallisuus varmistetaan noudattamalla selvityksessä esitettyjä valaistusluokkia. Valaistusluokissa on huomioitu myös bussija raitiolinjat sekä pysäkit. Pyöräilyn Baanaverkko on esitetty muita paremmin valaistavaksi, millä tuetaan verkon tunnistettavuutta, toimivuutta ja jatkuvuutta läpi kaupungin. Viher- ja virkistysalueiden valaistus määräytyy pääasiassa hoitoluokan mukaan. Tavoitteena on reittien yhtenäinen valaistus sekä ympäristön erityiskohteiden huomioiminen. Viheralueilla valkoisen valon ja hyvän värintoiston käyttäminen on erityisen tärkeää. Vesialueiden ja rantojen valaistuksella korostetaan Helsingin merellistä luonnetta. Valaistuksessa otetaan huomioon myös luonnon, muun muassa lepakoiden erityisvaatimukset. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden valaistuksessa huomioidaan alueen erikoisluonne. Jos alueelle ei ole ohjeellista suunnitelmaa, käytetään kaupunginmuseon tai muun alueen hyvin tuntevan tahon asiantuntemusta. Erityisvalaistavat kohteet ja valotaide lisäävät alueen tunnistettavuutta ja orientoitavuutta. Erityisvalaistavia kohteita ovat muun muassa muistomerkit ja taideteokset. Niitä voivat olla myös sillat, kiertoliittymät tai meluaidat. Niin ikään kaupunkikuvallisesti kauas näkyvät kohteet, kuten vesitornit, savupiiput tai korkeat rakennukset voivat olla erityisvalaistavia. Helsinkiin tulee laatia erityisvalaistavien kohteiden suunnitelma. Julkisivuvalaistuksesta on laadittava ohjeet sekä määriteltävä yhteistyössä kiinteistöjen kanssa ne rakennukset, joiden julkisivut toivotaan valaistavan. Ensi sijaisesti suunnitelma tarvitaan liikekeskustan alueelle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 20 (41) Ko/1 Joulu- ja kausivalaistuksella parannetaan viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaisuutta. Kausivalaistuksen toteuttajina ovat useimmiten kiinteistöt ja elinkeinonharjoittajat. Yhdessä toimijoiden kanssa on laadittava ohjeistus ja periaatteet kausivalaistuksen toteuttamiseksi. Pimeäksi jätettävät alueet ovat tärkeitä valaistujen alueiden vastapainona asukkaiden virkistymisen ja rentoutumisen kannalta. Pimeillä alueilla tarkoitetaan alueita, jotka voidaan jättää valaisematta alueen toimintojen ja turvallisuuden kärsimättä. Kaupunkiin on laadittava suunnitelma pimeäksi jätettävistä alueista. Lisätiedot osastopäällikkö Silja Hyvärinen Juhani Sandström, valaistuspäällikkö, puhelin: 310 38521 juhani.sandstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Ulkovalaistuksen tarveselvitys, valaistuksen tavoitteet ja periaatteet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu Otteet Ote Kaupunginhallitus Valmistelija Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupungin ulkotilan valaistus ja pimeän ajan kaupunkinäkymä ei kokonaisuutena kuulu Helsingissä minkään yksittäisen hallintokunnan vastuulle, vaan asioiden hoitamiseen osallistuvat useat eri toimijat johtosäännön määrittelemissä puitteissa. Katujen ja puistojen valaistuksesta vastaa rakennusvirasto. Sen lisäksi liikuntavirasto vastaa hallinnoimiensa alueiden valaistuksesta ja Helsingin Satama omien alueidensa valaistuksesta. Iso osa kaupunkinäkymään vaikuttavasta valaistuksesta kuuluu kiinteistöjen vastuulle, mutta niitä ohjeistaa ja valvoo rakennusvalvontavirasto. Vuoden 2014 loppuun asti Helsingin Energia lisäksi vastasi yleisten alueiden valaistuksen toteutuksesta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 21 (41) Ko/1 Kaupunkisuunnitteluvirasto määrittelee uusien alueiden valaistusperiaatteet osayleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Tämän lisäksi ulkovalaistus liittyy läheisesti monien muidenkin hallintokuntien toimintaan. Kaupunginkanslian elinkeino-osasto pyrkii kehittämään kaupungin vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä saadakseen kaupungista houkuttelevamman kohteen asukkaiden, matkailijoiden sekä yritysten näkökulmasta. Näissä yhteyksissä asetetaan usein toiveita kaupungin ulkovalaistukselle tai kausivalaistukselle. Kausivalaistuksesta, erityisesti jouluvalaistuksesta, vastaavat kiinteistöt, yrittäjät ja yritysten muodostamat kauppiasyhdistykset. Jouluvalaistuksen toteutukseen on toimijoiden taholta toivottu usein kaupungin ohjeistusta, apua tai rahallista tukea. Myös kaupungin taholta on toivottu yhtenäisempää ja näyttävämpää jouluvalaistusta. Valaistuksen tarveselvitys on laadittu tavoitteiden ja vastuiden selkeyttämiseksi. Siihen on koottu ne valaistuksen periaatteet ja toimintatavat, joista vallitsee yleinen yksimielisyys ja jotka saadun asukaspalautteen perusteella edustavat selkeästi kuntalaisten toiveita. Tämän lisäksi siinä on esitetty ne periaatteet, jotka perustuvat yleisiin ohjeisiin tai määräyksiin. Selvitykseen on lisäksi koottu lista lisäselvityksistä, jotka työryhmän mielestä tulisi laatia, jotta kaupungin ulkovalaistusta voitaisiin tulevaisuudessa kehittää johdonmukaisesti. Useimmat esitetyistä lisäselvityksistä sivuavat useamman viraston toimialaa, joten ne on tehtävä hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Selvityksessä on esitetty vastuutahoja eri selvityksille, mutta vastuut voidaan yhdessä sopimalla jakaa toisinkin. Lisäksi selvityksessä on esitetty eri selvityksille alustava tavoiteaikataulu. Ulkovalaistuksen tarveselvitys on laadittu rakennusviraston johdolla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston sekä Helsingin Energian kanssa. Lisäksi työn kuluessa on oltu yhteydessä useiden muidenkin virastojen edustajiin. Siinä on määritelty ulkovalaistuksen tavoitteet sekä esitetty keinot niihin pääsemiseksi. Selvityksessä on tarkasteltu kaikkia kaupungin julkisia ulkoalueita. Tarveselvitys ei kuitenkaan ole toimenpideohjelma, vaan se antaa suuntaviivat ulkovalaistuksen suunnittelulle ja päätöksenteolle seuraavan 20 vuoden jaksolla. Toteutettavat toimenpiteet ja niiden ajoitus määräytyvät kulloistenkin tarpeiden ja kaupungin rahoitustilanteen mukaan. osastopäällikkö Silja Hyvärinen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 22 (41) Ko/1 Lisätiedot Juhani Sandström, valaistuspäällikkö, puhelin: 310 38521 juhani.sandstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Ulkovalaistuksen tarveselvitys, valaistuksen tavoitteet ja periaatteet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu Otteet Ote Kaupunginhallitus Valmistelija Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 23 (41) Ho/1 7 Oikaisuvaatimus palveluosaston lakimiehen päätöksestä 3.12.2014, 470 vahingonkorvausasiassa HEL 2014-010302 T 03 01 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot osastopäällikkö Antti Hietala Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503 antti.rautiainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Päätösehdotus päättää hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen palveluosaston lakimiehen 3.12.2014 470 tekemästä päätöksestä. Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai näyttöä, joiden perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle sattunut vahinkotapahtuma olisi johtunut Helsingin kaupungin tuottamuksesta tai laiminlyönnistä. Hakijan rullaluistellessa 27.7.2014 klo 15.15 Konalantien kevyen liikenteen väylällä Piispantien risteyksen kohdalla luistimen vasen rulla juuttui sillan liikuntasaumaan. Vauhdin pysähtymisen seurauksena hakijan vasempaan jalkaan tuli jännevamma. Katu- ja puisto-osaston ylläpitotoimistosta saadun selvityksen mukaan kevyen liikenteen väylillä sillan liikuntasauman pinta kovetetaan ja varustetaan punaisella huomiovärillä varoitukseksi siitä, että pinnan ominaisuus muuttuu. Kevyenliikenteenväylien kunnossapito tehdään jalankulun ja pyöräilyn vaatimusten mukaisesti. Kaupunki ei ole laiminlyönyt kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisia velvollisuuksiaan. Erityisten liikuntamuotojen harjoittajien tulee noudattaa olosuhteiden edellyttämää riittävää varovaisuutta. Tiivistelmä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 24 (41) Ho/1 n perustelut Korvausvaatimus Hakija on tehnyt Helsingin kaupungin kirjaamoon 10.12.2014 saapuneen oikaisuvaatimuksen palveluosaston lakimiehen vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä 3.12.2014 470. Päätös ja oikaisuvaatimus ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2. Kuntalain 89.1 ja 2 :n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle. Kuntalain 92.1 :n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen, että asianosainen eli henkilö, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Oikaisuvaatimus on kuntalain 93 :n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta. Hakijalle on lähetetty häntä koskeva päätös oikaisuvaatimusohjeineen 3.12.2014. Oikaisuvaatimus on saapunut yleisten töiden lautakunnalle määräajan kuluessa 10.12.2014. Palveluosaston lakimiehen asiassa 3.12.2014 470 tekemää päätöstä ei ole syytä muuttaa. Hakijan ilmoituksen mukaan hänen rullaluistellessaan 27.7.2014 klo 15.15 Konalantien kevyen liikenteen väylällä Piispantien risteyksen kohdalla luistimen vasen rulla juuttui sillan liikuntasaumaan. Kohtaan, johon luistimen rulla juuttui oli lisätty punaista asfalttimassaa. Vauhdin pysähtymisen seurauksena hakijan vasempaan jalkaan tuli jännevamma. Korvausvaatimuksen määräksi on ilmoitettu 271,25 euroa. Palveluosaston lakimiehen korvauspäätös perusteluineen "Palveluosaston lakimies päätti hylätä hakijan korvausvaatimuksen. Hakemuksen mukaan hakija kaatui rullaluistellessaan kohtaan jota oli korjattu. Rullaluistinten pyörät eivät pyörineet ja äkkipysähdys aiheutti kaatumisen. Hakemuksen mukaan tiehen oli lisätty punaista asfalttimassaa. Siltayksiköstä saamamme selvityksen mukaan hakija on kaatunut sillan massaliikuntasaumaan. Kevyen liikenteen väylillä sauman pinta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 25 (41) Ho/1 Oikaisuvaatimus kovetetaan ja varustetaan punaisella huomiovärillä varoitukseksi siitä, että pinnan ominaisuus muuttuu. Edellä olevan perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt katujen kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan eikä ole asiassa korvausvelvollinen." Hakija vaatii oikaisua vahingonkorvaushakemuksensa hylkäämiseen Hakija toteaa, että pyörätien ollessa korjattu kohta mukaan lukien väriltään punainen, on vaikea tietää materiaalin olevan sauman kohdalla täysin rullilla luistamatonta. Hakija toteaa, ettei kaatunut vaan hänen jalkansa pysähtyi paikalleen sillan saumaan, jonka seurauksena jalan loukkaantuminen tapahtui. Lisätiedot osastopäällikkö Antti Hietala Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503 antti.rautiainen(a)hel.fi Liitteet 1 Päätös 470, 3.12.2014 2 Oikaisuvaatimus Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen lähettäjä Palveluosasto Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 26 (41) Ho/2 8 Oikaisuvaatimus palveluosaston lakimiehen päätöksestä 27.11.2014 461 vahingonkorvausasiassa HEL 2014-012034 T 03 01 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot osastopäällikkö Antti Hietala Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503 antti.rautiainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Päätösehdotus päättää hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen palveluosaston lakimiehen 27.11.2014 461 tekemästä päätöksestä. Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai näyttöä, joiden perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle sattunut vahinkotapahtuma olisi johtunut Helsingin kaupungin tuottamuksesta tai laiminlyönnistä. Hakija on ajaessaan 18.9.2014 klo 17.00 polkupyörällä kevyen liikenteen väylällä keskustan suunnasta länteen päin törmännyt Lauttasaarentie 54:n kohdalla väylällä olleeseen betoniporsaaseen. Hakijan polkupyörä on rikkoutunut törmäyksessä. Asiassa saadun selvityksen mukaan kyseinen kevyen liikenteen väylä on merkitty liikennemerkillä: Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (424 ja 425). Näillä merkeillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä rinnakkaista pyörätietä ja jalkakäytävää. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Vahingon tapahtuma-aikana ko. betoniporsaan on todettu olleen jalankululle varatulla kevyen liikenteen osuudella. Betoniporsaan sijainti ei ole vaikuttanut polkupyöräliikenteeseen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 27 (41) Ho/2 Tiivistelmä n perustelut Korvausvaatimus Kaupunki ei ole laiminlyönyt kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisia velvollisuuksiaan. Hakija on tehnyt Helsingin kaupungin kirjaamoon 12.12.2014 saapuneen oikaisuvaatimuksen palveluosaston lakimiehen vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämistä koskevasta päätöksestä 27.11.2014 461. Päätös ja oikaisuvaatimus ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2. Kuntalain 89.1 ja 2 :n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle. Kuntalain 92.1 :n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen, että asianosainen eli henkilö, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Oikaisuvaatimus on kuntalain 93 :n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta. Hakijalle on lähetetty häntä koskeva päätös oikaisuvaatimusohjeineen 27.11.2014. Oikaisuvaatimus on saapunut yleisten töiden lautakunnalle määräajan kuluessa 12.12.2014. Palveluosaston lakimiehen asiassa 27.11.2014 461 tekemää päätöstä ei ole syytä muuttaa Hakija on ilmoituksensa mukaan ajaessaan 18.9.2014 klo 17.00 polkupyörällä kevyen liikenteen väylällä keskustan suunnasta länteen päin törmännyt Lauttasaarentie 54 :n kohdalla väylällä olleeseen betoniporsaaseen. Hakijan polkupyörä on rikkoutunut törmäyksessä. Korvausvaatimuksen määräksi on ilmoitettu 169 euroa. Palveluosaston lakimiehen korvauspäätös perusteluineen "Palveluosaston lakimies päätti hylätä korvausvaatimuksen. Hakemuksen mukaan hakija ajoi keskustan suunnasta kevyen liikenteen väylää länteen päin törmäten Lauttasaarentie 54:n kohdalla tien reunassa olleeseen betoniporsaaseen. Saamamme selvityksen mukaan kyseinen kevyen liikenteen väylä on merkitty liikennemerkillä: Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (424 ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 28 (41) Ho/2 Oikaisuvaatimus 425). Näillä merkeillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä rinnakkaista pyörätietä ja jalkakäytävää. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Vahinkoaikana ko. betoniporsas oli jalankululle varatulla kevyen liikenteen osuudella eikä näin ollen vaikuta polkupyöräliikenteeseen. Edellä olevan perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt katujen kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan eikä ole asiassa korvausvelvollinen." Hakija vaatii oikaisua vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämiseen. Hakija toteaa, että kaupunki on tien ylläpitäjänä velvollinen huolehtimaan, että erilliset pyöräilijöille ja jalankulkijoille tarkoitetut osuudet on erotettu toisistaan. Näitä kahta ei kuitenkaan oltu erotettu. Toisaalta jos tietyön tai muusta syystä tien merkinnät ovat puutteelliset, kaupunki on tien ylläpitäjänä velvollinen huolehtimaan poikkeavien liikennejärjestelyjen asianmukaisesta merkitsemisestä. Kun kaupunki oli laiminlyönyt nämä molemmat velvollisuutensa, ei pyöräilijä voi tienkäyttäjänä tietää, mihin tien rakentaja on tarkoittanut asettaa pyörätien ja jalkakäytävän välisen rajan. Päätös on ristiriitainen, koska pyöräilijä ei voi tietää missä kulkee pyöräilijöille varattu osuus, koska jalankulkijoiden osuutta ei oltu erotettu pyöräilijöiden osuudesta. Tällöin pyöräilijän on tieliikennelain mukaisesti ryhmityttävä tien oikeaan reunaan, jossa länteen päin kuljettaessa oli betonieste kulkuväylällä. Lisätiedot osastopäällikkö Antti Hietala Antti Rautiainen, lakimies, puhelin: 310 38503 antti.rautiainen(a)hel.fi Liitteet 1 Päätös 461, 27.11.2014 2 Oikaisuvaatimus Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 29 (41) Ho/2 Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen lähettäjä Palveluosasto Otteen liitteet Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 30 (41) Ka/1 9 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Lauttasaaren (31.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12278, Lauttasaarenmäki 4 HEL 2013-009781 T 10 03 03 Lausunto antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos koskee korttelia Lauttasaarenmäki -nimisen kadun varrella. Asemakaavan muutoksesta ei aiheudu kustannuksia rakennusvirastolle. Yleisten töiden lautakunnalla ei ole huomauttamista muutokseen. puoltaa asemakaavan muutosta nro 12278. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk 28.10.2014 325 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12278 selostus, päivätty 28.10.2014, päivitetty Kslk:n 28.10.2014 päätöksen mukaiseksi 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12278 kartta, päivätty 28.10.2014 Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 31 (41) Ka/1 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Lauttasaaren (31.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12278, 16.1.2015 mennessä. Lauttasaarenmäen katualueeseen kohdistuvat muutokset on huomioitu jo Lauttasaarenmäen asemakaavassa eikä hankkeesta aiheudu kustannuksia rakennusvirastolle. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk 28.10.2014 325 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12278 selostus, päivätty 28.10.2014, päivitetty Kslk:n 28.10.2014 päätöksen mukaiseksi 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12278 kartta, päivätty 28.10.2014 Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 32 (41) Ka/4 10 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Jätkäsaaren Terassitalokorttelin (20.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12272 HEL 2011-006089 T 10 03 03 Lausunto antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos mahdollistaa asumisen, palveluiden, pysäköinnin, liike- ja toimitilojen rakentamisen Jätkäsaaren Saukonpaateen. Muutos koskee myös Laivapojan aukiota. Aukiolle ehdotettu kahvilarakennus (Y2) on todennäköisesti liian pieni nykyvaatimusten mukaisen ja kannattavan kahvilatoiminnan järjestämiseen. Kokemus on osoittanut, että yrittäjät haluavat suurempia tiloja, ja he myös hakevat herkästi poikkeamispäätöksiä liian pieniin kerrosalamääräyksiin. Esitetty rakennusala on hyvin kapea kaksikerroksiselle rakennukselle. Suojeltava puhelinkioskin museaalisen arvon säilyminen tulee määritellä kaavamääräyksissä tarkemmin. Jos rakenne ei ole museaalisesti arvokas tai sen säilymistä ei voida turvata, sen suojelu asemakaavamääräyksellä on turhaa ja määräys tulee poistaa. Erityis- ja palveluasumisen korttelien ympäristö tulee olla esteettömyyden erikoistason aluetta. Kaavaselostuksessa todetaan, että alue on pääosin esteettömyyden kannalta normaalia tasoa. Katuja aukioympäristön tulee olla yleisesti vähintään esteettömyyden perustasoa. Erityis- ja palvelurakennusten ympäristöt tulee olla esteettömyyden erikoistasoa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut kustannuksiksi yleisten alueiden muutostöiden osalta noin 2 miljoonaa euroa. puoltaa asemakaavan muutosta nro 12272 edellä esitetyin huomautuksin. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 33 (41) Ka/4 Liitteet Otteet 1 Kslk 28.10.2014 323 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12272 selostus, päivätty 21.10.2014, päivitetty Kslk:n 28.10.2014 päätöksen mukaiseksi 3 Asemakaavan muutosehdotus nro 12272 kartta, päivätty 21.10.2014 Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Jätkäsaaren Terassitalokorttelin (20.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12272, 16.1.2015 mennessä. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk 28.10.2014 323 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12272 selostus, päivätty 21.10.2014, päivitetty Kslk:n 28.10.2014 päätöksen mukaiseksi 3 Asemakaavan muutosehdotus nro 12272 kartta, päivätty 21.10.2014 Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 34 (41) Ka/2 11 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sörnäisten (10.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12302, Vilhonvuorenkadun jatke HEL 2013-012526 T 10 03 03 Lausunto antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Lisäksi mahdollistetaan toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen sekä muodostetaan tontti Kalasataman jakelusähköasemalle. Kalasataman kokoojakaduksi ja eteläosan sisääntulokaduksi rakennettava Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Se avaa kulku- ja näkymäakselin Sörnäisten Kurvista aina merelle asti. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota riittäviin tilavarauksiin jalankululle ja pyöräilylle. puoltaa asemakaavaa ja asemakaavan muutosta nro 12302 edellä esitetyin huomautuksin. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Liitteet 1 Kslk 4.11.2014 339 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12302 selostus, päivätty 4.11.2014, päivitetty Kslk 4.11.2014 päätöksen mukaiseksi 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12302 kartta, päivätty 4.11.2014 Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 35 (41) Ka/2 Lausuntoehdotus n perustelut Lausunto on ehdotuksen mukainen. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää yleisten töiden lautakunnan lausuntoa Sörnäisten (10.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta, nro 12302, Vilhovuorenkadun jatke, 23.1.2015 mennessä. Asemakaavan muutosalue sijaitsee 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) ja koskee osaa korttelista 252 ja satama- sekä katualuetta. Muutoksessa muodostuu uudet korttelit 10649 ja 10650. Alue sijaitsee itäisessä kantakaupungissa, Suvilahden voimalaitoksen RKY-alueen eteläpuolella. Lännessä alue rajautuu Sörnäisten rantatiehen ja idässä Parrulaituriin. Etelässä aluetta rajaavat Parrukatu sekä Hanasaaren voimalaitos. Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Helsingin Energia hallinnoi aluetta. Rakennusoikeus on 12 500 k-m² liike- ja toimitilarakennusten korttelialueella ja 820 k-m² energiahuollon korttelialueella. Vilhonvuorenkadun jatkeen, sähköaseman ja tulevan toimitilarakennuksen tieltä puretaan joitakin rakennuksia: voimalaitoksen toimistorakennus (Parrukatu 2, rakennusvuosi 1959), ABC-deli/ huoltoasemarakennus ja Helsingin Energian varastorakennus (Parrukatu 4, rakennusvuosi 1979). Myös joitakin pienempiä rakennelmia, kuten katoksia ja aitoja tullaan purkamaan. Vilhonvuorenkadun jatke on joukkoliikenteen yhteys Sörnäisten rantatieltä Kalasataman metroasemalle. Kadulla varaudutaan sekä linja-autoliikenteeseen että myöhemmin raitioliikenteeseen. Pyöräilyn pääreitistön osana toimivalle katuosuudelle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet tai pyöräkaistat. Alue on rakennettavuudeltaan vaativa paksujen sekalaisten täyttöjen, täyttöjen alla olevan savikerroksen ja olemassa olevien rakenteiden takia. Alueen maaperä on etenkin Vilhonvuorenkadun jatkeen katualueen kohdalla erittäin pilaantunutta. Kaava-alueen toteuttaminen aiheuttaa kaupungille kaupunkisuunnitteluviraston arvion mukaan seuraavat kustannukset: - Rakennusten purkutyöt 2 miljoonaa euroa - Johtosiirrot 2 miljoonaa euroa