KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS

KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999

2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin koulurakennusten ilmanvaihdon korjausratkaisuja ja toteutusprosessia 14 tutkimuskohteessa. Sisäilman laatua ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin sekä mittauksin että opettajille suunnatuin kyselyin ennen korjausrakentamista ja korjausrakentamisen jälkeen. Korjausratkaisut, niiden kustannukset, vaikutukset energia-talouteen ja sisäilman laatuun analysoitiin. Koulujen mitattu sisäilman laatu parani ilmanvaihdon korjausrakentamisen myötä oleellisesti. Kun ennen korjausta koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 200 2 400 ppm, niin korjauksen jälkeen mitatut enimmäishiilidioksidipitoisuudet olivat yhtä tutkimuskohdetta lukuun ottamatta kaikissa kohteissa alle 1 250 ppm. Ennen korjausrakentamista painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet alenivat keskimäärin 850 ppm. Ilman lämpötilat olivat ohjearvoja korkeampia sekä ennen korjausrakentamista (keskiarvo 23 C) että korjausrakentamisen jälkeen (keskiarvo 22 C). Lämmitysverkostoa ei ollut ehditty kaikissa kohteissa säätää ennen korjauksen jälkeisiä mittauksia. Koettu ilman laatu parani kohteissa korjauksen jälkeen opettajien antamien arvioiden mukaan 6,5:stä 7,9:aan. Ilmanvaihdon korjauksen suunnitelmissa oli puutteellisesti määritelty konekomponenttien tehojen arvoja ja niissä oli kiinnitetty melko vähän huomiota ilmastointilaitoksen mitattavuuteen. Urakka-aikataulut olivat yleensä liian tiukat, kanaviston tiiveyskokeita tehtiin melko harvoin ja toimintakokeet tehtiin liian myöhään urakan vastaanottoon nähden. Sisäilmastotavoitetta ei suunnitelmissa ollut asetettu eikä sitä myöskään mitattu korjauksen valmistuttua. Koulujen lämmitysenergiankulutus kasvoi keskimäärin 12 % mikä selittyy sisäilman laadun ylläpitämiseksi tarvittavan ilmanvaihdon määrän lisäyksestä. Sähköenergian kulutus kohosi koekohteissa ilmanvaihtokorjauksen myötä keskimäärin 34 %. Sähköenergian kulutusta lisää ilmanvaihtokoneiden sähkön kulutus. Ilmanvaihtourakan keskimääräiset kustannukset olivat 533 mk/m 2 ja vaihteluväli oli 213 1 362 mk/m 2 riippuen korjauksen laajuudesta ja toteutustavasta. Kustannuksia tarkasteltiin myös laskennallisesti kolmelle erikokoiselle kuvitellulle koululle. Laskennallisesti tarkastellen ilmanvaihdon kustannukset olivat 375 mk/m 2, ilmanvaihdon rakennustekniset työt 50 mk/m 2 ja sähkötyöt 15 mk/m 2.

ABSTRACT The purpose of this study was to investigate solutions for renovation processes in the ventilation of fifteen school buildings. The quality of indoor air as well as the operation of ventilation were studied. Both measurements and questionnares to teachers were used before and after the renovation work. Solutions for renovation, their costs and effects on energy economy and the quality of indoor air were analyzed. The quality of the indoor air measured in the school buildings was essentially improved as the renovation work proceeded. As the contents of carbon dioxide in the school buildings ranged between 1,200-2,400 ppm before the renovation work, so after that the contents of carbon dioxide were under 1,250 ppm in the maximum in all the school buildings with only one exception. Before the renovation work the maximum carbon dioxide contents in the school buildings furnished with natural ventilation were decreased 850 ppm in the average. The air temperatures were higher than recommended both before the renovation work (23 C in the average) and after that ( 22 C in the average). The heating network was not balanced in all the school buildings before the measurements were made after the renovation work. In the estimates given by the teachers working in these school buildings the quality of the air was experienced to be improved from school grade 6.5 to 7.9. In the plans concerning the renovation of ventilation, only few performance values of machine components were defined and little attention was paid to the measurability of the ventilation plant. Timetables concerning the contract were usually too tight, tests for checking the tightness of ducting were done quite seldom as well as the operational tests were performed late as to the acceptance of the contract. No goal for the indoor climate was set in the plans nor was it measured after the work was completed. Energy consumption in the school buildings was increased about 12 %. The increase in the consumption of heating energy was due to the increase in the quantity of ventilation needed to maintain the quality of the indoor air. The consumption of electrical energy was increased about 34 % in the average in the buildings tested after the renovation.

2 The increase in the consumption of electrical energy is also affected by the consumption of electricity of the ventilation machines. The average costs of the ventilation contract were 533 FIM/m 2 and the range of the costs was 213 FIM/ m 2-1,362 FIM/ m 2, depending on the extension of the renovation and the means of making it.the costs were also estimated for three imaginable schools of different sizes. In the calculations the costs were as follows; ventilation 375 FIM/ m 2, construction 50 FIM/ m 2 and electrical work 15 FIM/ m 2.

ESIPUHE Tämä raportti on yhteenveto Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimuksesta. Tutkimus kuuluu Tekesin Terve talo teknologiaohjelmaan. Tutkimuksesta julkaistut muut raportit ovat Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut, jossa kuvataan korjausrakentamiseen soveltuvia ilmanvaihtoratkaisuja ja Koulujen ilmanvaihdon perusparantaminen, jossa kuvataan korjausrakentamisprosessin läpivientitapaa. Tämä yhteenvetoraportti toimii perusteluosana näille edellä mainituille raporteille. Lisäksi tämän tutkimuksen aineistosta on julkaistu seuraavat Oulun teknillisen oppilaitoksen insinöörityöt: Koulujen sisäilmaston tila, Oulujoen ala-asteen ilmanvaihdon perusparannus, Jokikylän koulun ilmanvaihdon perusparantaminen, Kaanaan ala-asteen ja Vaulammin kyläkoulun ilmastoinnin perusparannus sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan opinnäytetyö Sisäilman laatu ja terveys. Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimus on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Teknologian kehittämiskeskus, Tekes ja seuraavat Suomen Ilmateknillisen Toimialayhdistyksen jäsenyritykset: ABB Fläkt Oy, Halton Oy, Koja yhtiöt, Lindab Oy, LVI-Parmair Oy, Swegon Oy ja Vallox Oy. Tutkimusta ohjanneen johtoryhmän kokoonpano on ollut seuraava: erikoistutkija Ilmari Absetz (Teknologian kehittämiskeskus), yli-insinööri Ritva Kivi (opetushallitus), tuotepäällikkö Kaj Karumaa (ABB Fläkt Oy), yli-insinööri Esko Kukkonen (ympäristöministeriö), myyntipäällikkö Markku Mattila (Oy Lindab Ab), myyntipäällikkö Jussi Merilä (Halton Oy), projekti-insinööri Matti Niinisaari (Vallox Oy), myyntijohtaja Seppo Niemi (LVI-Parmair Oy), tutkimuspäällikkö Jorma Railio (Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys), rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki (Suomen Kuntaliitto), tuotepäällikkö Johan Rönnblad (Oy Swegon Ab), pääsihteeri Tuomo Sirkiä (Suomen Arkkitehtiliitto, SAFA), diplomi-insinööri Ulla Soitinaho (Helsingin kaupungin rakennusvirasto), ylilääkäri Jorma Tikkanen (sosiaali- ja terveysministeriö), asiamies Pekka Tuunanen (Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys), toimitusjohtaja Esko Tähti (Suomen Talotekniikan Kehityskeskus Oy) ja markkinointipäällikkö Kari Äärinen (Koja-yhtiöt). Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut TkL Pirjo Kimari ja tutkijoina LVI-insinööri Kalle Karjalainen ja LVI-insinööri Martti Rautiainen sekä opiskelijat Marko Pihlajakoski, Heikki Karjalainen, Juha Ahola, Pentti Säkkinen, Tuula Jokiranta ja Tarja Korkiakoski.

TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 KOULURAKENNUSKANTA... 2 3 KOULUJEN SISÄILMASTO AIEMMIN TEHTYJEN TUTKIMUSTEN JA OULUN KOULUISSA SUORITETUN KARTOITUKSEN VALOSSA... 6 3.1 Koulujen sisäilman laatuvaatimukset... 6 3.2 TKK:n LVI-laboratorion koulujen sisäilmaa koskevat tutkimukset... 7 3.3 Oulun kaupungin koulujen sisäilmakartoitus... 11 4 TUTKIMUSKOHTEET... 14 5 KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS ENNEN KORJAUSTA... 17 5.1 Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset... 17 5.2 Kysely... 22 6 KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT JA KORJAUKSEN TOTEUTUSPROSESSI... 27 6.1 Korjausratkaisut... 27 6.2 Ilmanvaihtosuunnitelmat... 27 6.3 Urakointivaiheen toteutus... 29 6.4 Kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö... 32 7 KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS KORJAUKSEN JÄLKEEN... 33 7.1 Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset... 33 7.2 Kysely... 37 8 KOULUJEN ENERGIATALOUS... 41 9 ILMANVAIHDON PARANTAMISEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET... 43 9.1 Kohteiden ilmanvaihtokorjausten aiheuttamat kustannukset... 43 9.2 Koulujen ilmanvaihdon laskennalliset kustannukset... 44 9.2.1 Hankintakustannukset... 44 9.2.2 Käyttökustannukset... 46 9.2.3 Hankinta- ja käyttökustannusten nykyarvo... 47 10 YHTEENVETO... 48 LÄHTEET... 53 KIRJALLISUUTTA... 55 LIITTEET

1 JOHDANTO Suomessa on noin 6000 koulurakennusta, joissa viettää aikaansa yli 700 000 ihmistä useita tunteja vuorokauden aikana. Suuri osa näistä rakennuksista ei täytä terveellisen ja viihtyisän sisäilmaston vaatimusta (Kurnitski & al. 1996a s. 43.) Jotta sisäilmaston terveellisyys taattaisiin, tulisi näissä puutteellisissa tapauksissa ilmanvaihtojärjestelmä säätää, uusia osittain tai uusia kokonaan. Koulujen ilmanvaihdon parantamista vaikeuttavat monet syyt. Kiinteistöjen omistajilla ja käyttäjillä on usein hyvin puutteelliset tiedot sisäilmasto-ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Myös ilmanvaihtolaitteistojen uusimisen ja korjaamisen kustannukset pelottavat. Edelleen kartetaan tehokkaiden ilmanvaihtolaitteiden käyttökustannuksia. Koulujen ilmanvaihdon perusparantamiseksi on tarjottava kokonaisratkaisuja, jotka perustuvat selvitettyihin ja mitattuihin tietoihin saavutetusta sisäilman laadun parantumisesta sekä ratkaisujen aiheuttamista hankinta- ja käyttökustannuksista. Koulujen sisäilma ja energiatalous -tutkimushankkeen tavoitteena on ollut luoda konkreettiset mallit ja toimenpideohjeet koulujen sisäilmaongelmien ilmateknisille ratkaisuille. Rakennustekniikan vaikutus sisäilmaan on pyritty ottamaan huomioon, mutta siihen ei ole panostettu tässä hankkeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin eri aikoina rakennetun koulurakennuskannan laajuutta ja LVI-teknisiä järjestelmiä. Koulujen sisäilman laatua selvitettiin sekä aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella että kartoittamalla Oulun kaupungin koulurakennuskannan sisäilman laatua mittauksin. Ilmanvaihdon korjausratkaisuja ja korjausten toteutusprosessia selvitettiin 14 tutkimuskohteessa. Sisäilman laatua ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin sekä mittauksin että opettajille suunnatuin kyselyin ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Korjausratkaisut ja niiden kustannukset sekä vaikutukset energiatalouteen ja sisäilman laatuun analysoitiin.

2 2 KOULURAKENNUSKANTA Suomessa oli vuonna 1995 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 8945 opetusrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli 15 069 402 m 2 (Tilastokeskus 1996). Suurin osa niistä on rakennettu 1950-luvulla, jonka jälkeen rakentaminen on tasaisesti vähentynyt. Kuvassa 1 on esitetty eri vuosina rakennettujen opetusrakennusten lukumäärä ja kerrosala. 2 500 3 500 000 2 000 2 064 Lukumäärä Kerrosala 3 000 000 2 500 000 Lukumäärä [kpl] 1 500 1 000 1 222 1 111 1 279 1 068 1 022 2 000 000 1 500 000 Kerrosala [m2] 1 000 000 500 375 382 422 500 000 0-1920 1921-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990- Tuntematon Rakentamisvuosi 0 Kuva 1. Opetusrakennusten ikäjakauma ja keskimääräiset kerrosalat.

3 Kuvassa 2 on esitetty opetusrakennusten jakautuminen kerrosalan perusteella. Siitä nähdään, että lukumääräisesti eniten on pieniä, alle 1000 m 2 :n rakennuksia. 2000 1800 1600 1626 1786 1727 1400 Lukumäärä [kpl] 1200 1000 800 600 400 200 1121 684 878 401 160 165 397 0-299 300-499 500-999 1000-1999 2000-2999 3000-4999 5000-6999 7000-8999 9000 - Tuntematon Kerrosala [m2] Kuva 2. Opetusrakennusten jakauma kerrosalan perusteella. Opetusrakennusten kantavien rakenteiden pääasialliset rakennusmateriaalit on esitetty kuvassa 3. Yleisimmät rakennusmateriaalit ovat puu, betoni ja tiili. Lukumäärä [kpl] 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 4303 2441 1693 395 113 Puu Betoni Tiili Teräs Muu Rakennusmateriaali Kuva 3. Opetusrakennusten rakennusmateriaalit.

4 Yleisin lämmitystapa opetusrakennuksissa on vesikeskuslämmitys (83 %). Kuvassa 4 on esitetty lämmitystapojen jakauma. Opetusrakennuksia oli tilastossa yhteensä 8 945, joista 41:ssä ei ollut kiinteää lämmityslaitetta ja 197:stä puuttui tieto. 100 % 90 % 80 % 83 % 95 % lukumäärä kerrosala Prosenttiosuus [%] 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 2 % 4 % 1 % 1 % 1 % Vesikeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Uuni- ja kaminalämmitys ilmakeskuslämmitys Lämmitystapa Kuva 4. Opetusrakennusten lämmitystavat Yleisimmät lämmönlähteet olivat kaasu ja öljy, joilla lämmitettiin yhteensä 43 % kaikista opetusrakennuksista. Suurin osa yhteenlasketusta kerrosalasta lämmitetään kaukolämmöllä. Öljy on siis pienten, taajamien ulkopuolella sijaitsevien koulujen lämmönlähde, kun taas kaukolämpö on suurten koulujen pääasiallinen lämmönlähde. Lämmönlähteiden jakauma opetusrakennuksissa on esitetty kuvassa 5. Prosenttiosuus [%] 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 43 % 29.8 % 32.3 % Öljy, kaasu 63.1 % kauko-, aluelämpö Lukumäärä kerrosala 11.5 % 10.0 % 2.8 % 3.0 % 0.2 % 0.1 % 0.1 % 0.1 % Sähkö Puu Kivihiili, koksi Turve Lämmönlähde Kuva 5. Opetusrakennusten lämmönlähteet.

5 Tilastokeskuksen tietojen mukaan koneellisella ilmanvaihdolla oli varustettu 3010 opetusrakennusta. Tällöin painovoimaisen ilmanvaihdon rakennusten määräksi jäisi jopa 5935 eli 2/3 kokonaismäärästä. Vastaava kerrosala on noin 9 milj. m 2. On mahdollista, että osa näistä painovoimaista ilmanvaihtolaitoksista on jo korjattu koneellisiksi ilmanvaihtolaitoksiksi, mutta tilastoihin tietoa ei ole korjattu. Tätä tukee kyselytutkimus (Kurnitski J. & al. 1996a), joka kattoi noin neljäsosan Suomen kouluista. Kyselytutkimuksessa ilmanvaihtojärjestelmien jakauma oli seuraava: painovoimainen ilmanvaihto 10 %, koneellinen poisto 26 %, koneellinen tulo ja poisto 47,7 %, kaksi tai useampia ilmanvaihtojärjestelmiä 14,9 %, ilmanvaihtojärjestelmä tuntematon 1,4 %.

6 3 KOULUJEN SISÄILMASTO AIEMMIN TEHTYJEN TUTKIMUSTEN JA OULUN KOULUISSA SUORITETUN KARTOITUKSEN VALOSSA 3.1 Koulujen sisäilman laatuvaatimukset Sisäilmastoa koskevia viranomaisohjearvoja on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. RakMK:n määräykset ja ohjeet määrittävät vähimmäisvaatimustason uudisrakentamisessa. Nykyisin voimassa olevan RakMK:n osan D2 ohjearvot koskevat rakennuksia, joiden rakennuslupa on haettu 1.1.1988 jälkeen. Ohjeiden mukaan hiilidioksidipitoisuuden tulee alittaa arvo 2 500 ppm, josta ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on enintään 1 500 ppm. Ilman lämpötilan ohjearvo lämmityskaudella luokkahuoneissa ja päiväkodeissa on 21 C ja sen vaihtelurajat ± 1 C. Suhteelliselle kosteudelle ei raja-arvoja ole annettu. Luokkatilojen ilmavirran ohjearvoksi on esitetty 6 dm 3 /s, hlö. RakMK:n osassa D2 on esitetty ohjearvoja myös vedolle, operatiiviselle lämpötilalle sekä äänitasolle. Terveydensuojelulain perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on oppaassaan Sisäilmaohje (Sisäilmaohje 1997) määritellyt kouluja ja päiväkoteja koskevia sisäilman ohjearvoja. Ohjearvot koskevat koko olemassa olevaa koulurakennuskantaa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa määritelty tyydyttävä taso vastaa rakentamismääräyskokoelmassa määriteltyä tasoa. Välttävän tason alittaminen voi aiheuttaa terveyshaittaa. Huoneilman laatua voidaan pitää tyydyttävänä, kun ilman hiilidioksidipitoisuus on alle 1 500 ppm. Ilmanvaihdon ohjearvojen osalta opas viittaa RakMK:n ohjeisiin. Huoneilman lämpötilan tyydyttävä arvo on 21 C ja välttävä arvo 20 C. Ilman lämpötila ei saisi kohota yli 26 C, ellei se johdu ulkoilman lämpimyydestä. Sisäilmayhdistyksen, Suomen Rakennuttajaliiton, Suomen Arkkitehtiliiton ja Suomen Konsulttitoimistojen Liiton julkaisussa Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (Sisäilmayhdistys 1995) on esitetty suosituksia sisäilmaston eri laatuluokkien tavoite- ja mitoitusarvoiksi. Julkaisu on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelun, urakoinnin ja laitevalmistuksen apuna. Se ei ole viranomaissäännös. Sisäilmastoluokitus on kolmiportainen. Parhaassa luokassa S1 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisarvo on 1 000 ppm, ilman lämpötilan raja-arvot talvella 21 22 C. Suhteellisen kosteuden tulisi talvella olla 25 45 %. Keskimmäisessä luokassa S2 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisar-

7 vo on 1 250 ppm ja ilman lämpötilan raja-arvot talvella 21 23 C. Suhteelliselle kosteudelle ei ole asetettu tavoitetta luokassa S2. Huonoimmassa luokassa S3 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisarvo on 1 500 ppm, ilman lämpötilan raja-arvot talvella 20 24 C eikä suhteelliselle kosteudelle ole asetettu tavoitetta. Taulukkoon 1 on koottu edellä mainittujen ohjeiden ja suositusten raja-arvot ilman hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan, vedon ja LVIS-järjestelmien aiheuttaman äänitason osalta. Taulukko 1. Sisäilmastoa koskevat ohjearvot. RakMK, osa D2 (YM) Sisäilmaohje (STM) Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (SIY, RAKLI, SAFA, SKOL) Välttävä Tyydyttävä S1 S2 S3 Hiilidioksidipitoisuus, ppm 1500 1500 1500 1000 1250 1500 Ilman lämpötila talvella, C 20 22 20 21 21 22 22-23 20-24 Veto talvella, m/s 0,18 0,20 0,18 0,1 0,15 0,15 Äänitaso, db(a) 35 35 30 35 35 3.2 TKK:n LVI-laboratorion koulujen sisäilmaa koskevat tutkimukset Koulujen sisäilman laatua on aiemmin selvitetty kolmessa TKK:n LVI laboratorion tekemässä tutkimuksessa: - Teijonsalo & al., Luokkahuoneiden ilmanlaatu alustava kartoitus, 1991 - Kurnitski & al., Koulujen sisäilmasto rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, 1996 - Kurnitski, Vilkki & al., Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot, 1996 Tässä luvussa on käsitelty näiden tutkimusten tuloksia. Luokkahuoneiden ilmanlaatu - alustava kartoitus -raportin on tehnyt Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratorio (Teijonsalo & al. 1991). Aineistona tässä tutkimuksessa oli 30 koulua, jotka oli valittu satunnaisotannalla Espoon 85 koulusta. Tutkimuksissa mitattujen luokkatilojen keskimääräinen lämpötila oli 21,6 C lämpötilavaihtelun ollessa

8 suurimmillaan 8 C yhden tunnin aikana. Kosteus vaihteli välillä 16-48 % keskiarvon ollessa 30 %. Luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvo oli 1 130 ppm. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa kouluissa pitoisuus oli keskimäärin 1 100 ppm ja painovoimaisen ilmanvaihdon kouluissa 1 200 ppm. Hajuvoimakkuudet luokissa olivat välillä 1-5 asteikon maksimiarvon ollessa 10. Keskiarvo hajuvoimakkuuksille oli 2,3. Poistoilmavirrat henkilöä kohden vaihtelivat välillä 0,1-12,9 l/s keskiarvon ollessa 3,8 l/s. Koulujen sisäilmasto - rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset -raportti (Kurnitski & al. 1996a) on Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion tekemä. Aineistona tässä tutkimuksessa oli käytetty 1 264:lle yläasteen, ala-asteen tai lukion rehtorille lähetetyn kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastanneita oli 984. Kyselytutkimus kattoi noin neljäsosan Suomen 5 000 koulusta. Oppilasmäärä oli näissä kouluissa yhteensä 355 000, joka on hieman yli puolet kokonaismäärästä 700 000. Lisäksi suoritettiin sisäilmastotutkimuksia 10 koulussa, joista kahdeksan oli pääkaupunkiseudulla. Mittausten kohteena oli yhteensä 56 luokkahuonetta. Ilmanvaihtojärjestelmien jakautuminen rehtorikyselyn koulujen kesken oli seuraava: painovoimainen 10 %, koneellinen poisto 26 %, koneellinen tulo ja poisto 47,7 %, kaksi tai useampia ilmanvaihtojärjestelmiä 14,9 %. 1,4 % rehtoreista ei tuntenut koulunsa ilmanvaihtojärjestelmää. Lämmöntalteenottoa käytettiin 31,4 %:ssa koulurakennuksista. Rehtoreilta kysyttiin myös mielipidettä ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta. Taulukossa 2 on esitetty mielipiteiden jakautuminen eri ilmanvaihtojärjestelmittäin. Taulukko 2. Rehtoreiden mielipiteiden jakautuminen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta. Ilmanvaihtojärjestelmä Täysin toimivat [%] Ei toimi lainkaan [%] Koneellinen tulo ja poisto 57 2 Koneellinen poisto 35 3 Painovoimainen 18 33 Kyselyn perusteella rehtorit pitivät yleisimpinä sisäilmasto-ongelmina koulurakennuksissa seuraavia asioita: vedon tunne talvella, riittämätön ilmanvaihto koko lukuvuoden ajan ja tunkkainen (huono) ilma koko lukuvuoden ajan. Sisäilmasto-ongelmien suurimmiksi aiheuttajiksi rehtorit nimesivät ilmanvaihtojärjestelmän (70,3 %), liian suuren

9 oppilasmäärän luokissa (31,2 %), rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet (26,1 %) sekä kosteusvauriot (16,1 %). Sisäilmaston parantamiseksi rehtorikyselyssä ehdotettiin enimmäkseen ilmanvaihdon parantamista (72,6 %), rakenteiden korjaamista (35,3 %), lämmityksen säätöä (27,4 %) ja kosteusvaurioiden korjausta (27,0 %) sekä siivouksen parantamista (15,9 %). Sisäilmastomittauksissa luokkahuoneiden keskikoko oli 60 m 2. Luokkahuoneen henkilömäärä vaihteli välillä 9 36 sen ollessa keskimäärin 23. Pinta-ala henkeä kohti oli keskimäärin 2,6 m 2 /hlö ja tilavuus 8,0 m 3 /hlö. Painovoimaisen ilmanvaihdon kouluissa vastaavat luvut olivat 3,5 m 2 /hlö ja 11,5 m 3 /hlö, kun taas koneellisen ilmanvaihdon kouluissa ne olivat pienemmät arvoilla 2,5 m 2 /hlö ja 7,6 m 3 /hlö. Painovoimaisen ilmanvaihdon luokkien poistoilmavirta oli keskimäärin 1,6 l/s, hlö ja 0,39 l/s, m 2, koneellisen poiston luokissa 2,3 l/s, hlö ja 0,9 l/s, m 2 ja koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon luokkahuoneissa 5,9 l/s, hlö ja 1,9 l/s, m 2. Luokista mitattujen hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvot eri järjestelmillä olivat seuraavat: painovoimainen 1 285 ppm, koneellinen poisto 1 181 ppm ja koneellinen tulo ja poisto 836 ppm. Huonelämpötilojen keskiarvot eri ilmanvaihtojärjestelmillä olivat seuraavat; painovoimainen 20,6 C, koneellinen poisto 22,1 C ja koneellinen tulo ja poisto 21,1 C. Suhteellisen kosteuden keskiarvo oli painovoimaisen ilmanvaihdon luokissa 24,6 %, koneellisen poiston luokissa 21,7 % ja koneellisen tulon ja poiston luokissa 21,5 %. Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot -raportti on Teknillisen Korkeakoulun LVItekniikan ja talonrakennustekniikan laboratorioiden (Kurnitski, Vilkki & al.1996) tekemä. Tutkimuksen kohteena oli 32 koulua yhteensä noin 280 pääkaupunkiseudun koulusta. Kaikista valituista kohteista käytiin läpi aiemmin tehdyt kuntoarviot ja energiakatselmukset sekä korjaussuunnitelma-asiakirjat. Lisäksi 12 tutkimuskohteessa suoritettiin silmämääräiset rakenne- ja LVI-tekniset katselmukset. Näistä 10 kohteessa suoritettiin mittauksia peruskorjatuissa ja vanhalla järjestelmällä toimivissa luokkatiloissa. Mittauksia suoritettiin yhteensä 34 luokassa yhden opetustunnin aikana kertamittauksena. Mitattavia suureita olivat hiilidioksidipitoisuus (CO 2 ), huonelämpötila, suhteellinen kosteus ja poistoilmavirta. Mittaukset suoritettiin syys-lokakuussa.

10 Hiilidioksidipitoisuusmittausten keskiarvot olivat eri järjestelmillä seuraavat: painovoimainen (yksi koulu) 2 707 ppm, koneellinen poisto (neljä koulua) 1 092 ppm sekä koneellinen tulo ja poisto 1 015 ppm. 15 luokkaa oli varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, kolme painovoimaisella ja seitsemän koneellisella poistoilmanvaihdolla. Suhteellisen kosteuden alhaisin mitattu arvo oli 28 %, ylin 47 % ja keskiarvo 37 %. Mittaukset oli suoritettu syksyllä, mikä selittää melko korkeita suhteellisen kosteuden arvoja. Yhteenvetona edellä esitetyistä kolmesta TKK:n LVI-laboratorion tutkimuksesta voidaan todeta, että ilmanvaihtojärjestelmällä on selvä vaikutus mitattuun ilman hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmavirtoihin sekä rehtorikyselyssä koettuun ilman laatuun. Vaikka painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa oli huonetilavuus suurempi kuin koneellisen ilmanvaihdon rakennuksissa, hiilidioksidipitoisuuksissa oli silti selvä ero. Kuvassa 6 on esitetty yhteenvetona TKK:n tutkimuksista keskimääräiset hiilidioksidipitoisuudet ja ilmavirrat järjestelmäkohtaisesti. TKK:n ilman hiilidioksidipitoisuuksien mittauksissa on käytetty keskiarvoja eikä tilan enimmäisarvoja, joten vertailua viranomaisohjeisiin ei niiden perusteella voi tehdä. 6 Keskimääräiset ilmavirrat ja hiilidioksidipitoisuudet järjestelmäkohtaisesti kahdessa tutkimuksessa 3000 5 2500 Ilmavirta [l/s, hlö] 4 3 2 2000 1500 1000 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, ilmavirta henkilöä kohti Sisäilmasto ja kosteusvauriot, ilmavirta henkilöä kohti Rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, hiilidioksidipitoisuus Sisäilmasto ja kosteusvauriot, hiilidioksidipitoisuus 1 500 0 0 Painovoimainen Koneellinen poisto Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen tulo ja poisto Kuva 6. Keskimääräiset ilmavirrat ja hiilidioksidipitoisuudet järjestelmäkohtaisesti kahdessa TKK:n tekemässä tutkimuksessa.

11 3.3 Oulun kaupungin koulujen sisäilmakartoitus Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö kartoitti Oulun kaupungin koulujen sisäilman laatua talvella 1997 1998. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää normaalin käyttökuormituksen vaikutukset sisäilman laatuun ja ilmanvaihdon riittävyys kuormituksiin nähden. Oulun kaupungin 20 koulun kahdessa luokkatilassa mitattiin ilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja suhteellinen kosteus. Tilaajan edustajat ja kartoituksen suorittajat valitsivat mittauskohteet yhteistyössä siten, että kohteisiin sisältyi erityyppisiä ja ikäisiä ilmanvaihtojärjestelmältään erilaisia rakennuksia. Sisäilmaston laadun kartoittamiseen sisältyivät hiilidioksidipitoisuuden, ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden määrittäminen jatkuvana mittauksena yhden oppitunnin aikana aamupäivisin, ei kuitenkaan aamun ensimmäisen oppitunnin aikana. Mittauksen aikana tiloissa oleva henkilökuormitus kirjattiin ylös. Tilojen ilmanvaihdon ilmavirrat mitattiin niistä tiloista, joissa oli koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa mitattiin huoneiden tilavuudet. Mittaukset suoritettiin 11.12.1997 26.02.1998. Mittauksissa pyrittiin saamaan esille tilojen tavanomainen käyttötilanne. Useimmissa rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, ilmanvaihtoa voidaan käyttää joko täydellä tai puolitetulla teholla. Ilmavirrat voidaan viranomaisohjeiden mukaan Oulussa puolittaa, kun ulkoilman lämpötila on alle 17 C. Mittaajat eivät muuttaneet ilmanvaihdon käyttötehoa, vaikkei se olisikaan ollut oletettu. Ilmanvaihdon käyttötehot ja ulkoilman lämpötilat kirjattiin kuitenkin muistiin. Luokkatilojen enimmäishiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat 955 ppm:stä 2 997 ppm:ään. Viranomaisohjeiden mukainen 1 500 ppm:n raja-arvo ylitettiin 20 luokkatilassa, mikä on 50 % mitatuista tiloista. Luokkatilojen enimmäishiilidioksidipitoisuudet on esitetty kuvassa 7.

12 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Mitatut luokat [kpl] Kuva 7. Luokkatilojen hiilidioksidipitoisuuksien maksimiarvot Oulun kaupungin kouluissa suoritetussa kartoituksessa. Luokkatilojen ilman lämpötilat vaihtelivat 16-26 C. Yleensä ilman lämpötilat ylittivät ohjearvon 21 C, ja minimilämpötila kuvaa lähinnä ikkunatuuletuksesta aiheutuvaa alkutilanteen lämpötilaa joissakin luokissa. Luokkatilojen ilman suhteelliset kosteudet vaihtelivat välillä 8-42 %. Suhteellinen kosteus kuvaa lähinnä mittausten aikana vallinneita sääoloja ja henkilöiden aiheuttamaa kosteuskuormitusta. Suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa huoneilman lämpötila. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä pienemmäksi suhteellinen kosteus muodostuu. Kouluissa ikkunatuuletus oli satunnaista. Tuuletettujen ja tuulettamattomien luokkien lukumäärät ilmanvaihtojärjestelmittäin ilmenevät taulukosta 3. Taulukko 3. Ikkunatuuletuksen käyttö kouluissa. Ilmanvaihtojärjestelmä Tuuletettu Tuulettamaton Koneellinen tulo ja poisto 4 15 Koneellinen poisto 5 7 Painovoimainen 4 4 Ilmanvaihdon määrä vaikuttaa ratkaisevasti tilojen hiilidioksidipitoisuuteen. Kuvassa 8 on esitetty tilojen hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvot, minimien keskiarvot ja maksimiarvojen keskiarvot ilmanvaihtojärjestelmittäin.

13 2500 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] 2000 1500 1000 500 Painovoimainen Koneellinenpoisto Koneellinen tulo ja poisto 0 keskiarvo minimien keskiarvo maksimien keskiarvo Kuva 8. Koulujen hiilidioksidipitoisuuksien arvot ilmanvaihtojärjestelmittäin Oulun kaupungin koulujen kartoituksessa.

14 4 TUTKIMUSKOHTEET Koulujen sisäilmasto ja energiatalous -tutkimuksen tutkimuskohteiksi pyrittiin valitsemaan eri-ikäisiä, laajuudeltaan, ominaisuuksiltaan ja ilmanvaihtojärjestelmiltään erilaisia koulurakennuksia, joissa kunta oli päättänyt suorittaa perusparannuksen. Kohteet olivat seuraavat: - Oriveden koulukeskus (kolme eri rakennusta: yläaste, lukio ja ruokalarakennus) - Oulusta Rajakylän koulukeskus (ala-aste, yläaste ja lukio) ja Oulujoen ala-aste - Muhokselta Huovilan ala-aste - Yli-Kiimingistä Vesalan ala-aste ja Vepsän ala-aste - Haukiputaalta Jokikylän ala-aste - Raisiosta Kaanaan koulu (osakorjaus) - Jokioisilta Vaulammin ala-aste - Turusta Puolalan koulu (osakorjaus) - Kausalasta Iitin lukio - Saarijärveltä Kalmarin ala-aste ja Tarvaalan ala-aste. Lisäksi mukaan otettiin kaksi kohdetta, joissa suoritettiin ainoastaan kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö. Nämä kohteet olivat - Oulusta Oulunlahden ala-aste ja Hönttämäen ala-aste. Lähtötilanne mitattiin ja kartoitettiin, mutta korjaustoimenpiteitä ei tutkimuksen aikana vielä suoritettu seuraavissa kohteissa: - Muhokselta Keskustan ala-aste - Yli-Kiimingin yläaste. Valituissa kouluissa suoritettiin kuudessa koulussa perusteellinen rakennus- ja talotekninen perusparannus, viidessä kyläkoulussa ilmanvaihdon perusparannus, kahdessa isohkossa kaupunkikoulussa osittainen ilmanvaihdon perusparannus ja kahdessa kaupunkikoulussa ilmanvaihdon puhdistus ja säätö.

15 Kohteista kaksi edusti suurehkoa koulukeskusta, jossa oli useita rakennuksia. Tutkimukseen osallistui seitsemän pientä kyläkoulutyyppistä ala-astetta. Kaksi kohdetta edusti kaupunkikoulujen keskikokoisia rakennuksia. Kahdessa isossa koulurakennuksessa suoritettiin ilmanvaihdon korjaus ainoastaan osassa luokkatiloista. Rakennusten iät ja rakennustilavuudet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Tutkimuskohteiden rakennusvuosi ja tilavuus. Kohde Rakennusvuosi Tilavuus [m 3 ] Oriveden koulukeskus - A -osa 1931 5869 - B -osa 1973 5420 - C -osa 1975 5100 Rajakylän yläaste 1978 29600 Huovila Vesalan koulu 1957 2968 Vepsän koulu 1958 3031 Jokikylän koulu 1898 1390 Kaanaan koulu 1957 10720 Vaulammin koulu 1890 1025 Puolalan koulu 1955 25500 Iitin lukio 1964 16735 Oulujoen ala-aste 1947 9340 Kalmari - Vanhempi 1897 1100 - Uudempi 1953 2000 Tarvaala 1961 1600 Kolmessa rakennuksessa oli ennen korjausrakentamista koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, yhdessä koneellinen poistoilmanvaihto ja kaikissa muissa kohteissa painovoimainen ilmanvaihto. Toisessa niistä kohteista, joiden ilmanvaihtoa ei tutkimuksen aikana vielä korjattu, oli koneellinen poistoilmanvaihto ja toisessa oli noin kymmenen vuotta sitten rakennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kahdessa kohteessa, joissa suoritettiin puhdistus ja säätö, oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

16 Kuva 9. Kalmarin koulun uudempi rakennus. Kuva 10. Oriveden koulun A-osa.

17 5 KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS ENNEN KORJAUSTA 5.1 Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset Koulujen luokkatilojen ilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus mitattiin jatkuvana mittauksena yhden oppitunnin ajan. Mittaukset suoritettiin luokkien tavanomaisessa henkilökuormitustilanteessa. Pääosin mittaukset tehtiin toukokuussa vuosina 1997 ja 1998. Pienehköissä kyläkouluissa suoritettiin mittaukset kaikissa luokkatiloissa ja suuremmissa kouluissa koulun koosta riippuen muutamissa luokkatiloissa. Kaikkiaan luokkatiloja mitattiin yhteensä 68. Jos kohteessa oli koneellinen ilmanvaihto, mitattiin myös luokkien ilmavirrat. Mittausten aikainen henkilökuormitus merkittiin muistiin. Tässä luvussa esitetään seuraavien kohteiden mittaustulokset: Oriveden koulukeskuksen yläaste ja lukio, Rajakylän koulukeskuksen yläaste, Oulujoen ala-aste, Huovilan alaaste, Vesalan ala-aste, Vepsän ala-aste, Iitin lukio, Kalmarin ala-aste, Tarvaalan alaaste, Oulunlahden ala-aste, Hönttämäen ala-aste, Muhoksen keskustan ala-aste ja Yli- Kiimingin yläaste. Kohteisiin sisältyy kaksi koulurakennusta, joissa suoritettiin vain ilmanvaihdon puhdistus ja säätö ja kaksi koulurakennusta, joissa ilmanvaihtoa ei tutkimuksen aikana vielä parannettu. Kohteista ei ennen korjausrakentamista ole mitattu Puolalan koulua, jossa ilmanvaihtoa parannettiin vain kotitalousluokissa ja Jokikylän koulua, joka ei ollut käytössä ennen korjausrakentamista. Kouluista mitatut enimmäishiilidioksidipitoisuudet on esitetty kuvassa 11 ilmanvaihtojärjestelmittäin. Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen luokkatiloista mitattu enimmäishiilidioksidipitoisuus ylitti yhtä rakennusta lukuun ottamatta sosiaalija terveysministeriön oppaan (Sisäilmaohje 1997) antaman 1 500 ppm:n rajan. Molemmissa koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetussa koulussa enimmäishiilidioksidipitoisuudet ylittivät arvon 1 500 ppm. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen rakennusten enimmäishiilidioksidipitoisuudet alittivat kolmessa rakennuksessa 1500 ppm:n rajan ja ylittivät rajan kahdessa rakennuksessa.

18 3000 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] 2500 2000 1500 1000 500 0 Painovoimainen Koneellinen Koneellinen tulo poisto ja poisto Kuva 11. Tutkimuskohteiden ilman enimmäishiilidioksidipitoisuudet ennen ilmanvaihdon korjausta ilmanvaihtojärjestelmittäin esitettynä. Ilmavirran riittävyyttä koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa voidaan arvioida enimmäishiilidioksidipitoisuuden ja henkilöä kohden lasketun ilmavirran yhteydestä. Kuvassa 12 on esitetty mitattujen 29 luokkatilan ilmavirrat henkilöä kohden ja enimmäishiilidioksidipitoisuudet. RakMK:n ohjeiden mukainen mitoitusilmavirta 6 dm 3 /s, hlö johtaa mitatuissa luokkatiloissa alle 1 100 ppm:n enimmäishiilidioksidipitoisuuteen.

19 l/s,hlö 16.0 CO2max 1800 Ilmavirta [l/s,hlö] 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] 0.0 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 Mitatut luokat Kuva 12. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen luokkatilojen ilmavirrat ja enimmäishiilidioksidipitoisuudet. Kuvassa 13 on esitetty painovoimaisten ilmanvaihdon luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuudet ja tilavuus henkilöä kohti mittaushetkellä. Tässä tutkimuksessa tehtyjen mittausten perusteella luokan tilavuus henkilöä kohti ei ole määräävä tekijä painovoimaisen ilmanvaihdon luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuuden muodostumisessa. Suurempi vaikutus on ollut ilman vaihtuvuudella. Painovoimaisen ilmanvaihdon tilavuus henkeä kohden ja hiilidioksidipitoisuuden maksimiarvo Tilavuus [m3/hlö] 16.0 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 m3/hlö CO2max 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Mitatut luokat 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Hiilidioksidipitoisuuden maksimiarvo [ppm] Kuva 13. Luokkatilan tilavuuden vaikutus hiilidioksidipitoisuuteen.

20 Koulujen ilman lämpötilan vaihtelu on esitetty kuvassa 14. Myös nämä tulokset on esitetty ilmanvaihtojärjestelmittäin. Ilman enimmäislämpötilat ovat melko korkeita, vaikka ulkoilman lämpötila mittaustilanteissa oli alle 15 C. Lämpötilojen keskiarvo oli 23 C, minimilämpötila 16 C ja maksimilämpötila 26 C. Ilmanvaihtojärjestelmittäin lämpötilojen keskiarvot olivat seuraavat: painovoimainen ilmanvaihto 23 C, koneellinen poistoilmanvaihto 23 C ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto 24 C. Lämpötilojen suureen vaihteluun vaikuttavat lämmitysverkoston säätämättömyys, ilmanvaihdon riittämättömyys sekä se, että tuloilman lämpötilaa ei näissä koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon laitoksissa säädetty jäähdytystarpeen mukaan. Lämpötiloissa ei ole juurikaan eroa eri ilmanvaihtojärjestelmien välillä. 30 25 20 Lämpötila [ C] 15 10 Min Max 5 0 Painovoimainen Koneellinen Koneellinen tulo poisto ja poisto Kuva 14. Tutkimuskohteiden ilman lämpötilan vaihteluvälit ennen ilmanvaihdon korjausta ilmanvaihtojärjestelmittäin esitettynä.

21 Ilman suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa eniten ulkoilman kosteussisältö. Mittaukset suoritettiin keväällä, jolloin ulkoilman kosteussisältö on vähäinen. Keskimääräiset suhteelliset kosteudet kouluittain on esitetty kuvassa 15. 40 35 Suhteellinen kosteus [%] 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Koulut [kpl] Kuva 15. Tutkimuskohteiden ilman keskimääräiset suhteelliset kosteudet ennen ilmanvaihdon korjausta. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus hiilidioksidipitoisuuteen oli tämän tutkimuksen tutkimuskohteiden mittauksissa yhtä ilmeinen kuin TKK:n LVI-laboratorion tekemissä tutkimuksissa (Kurnitski J. & al. 1996a, Kurnitski J. & al. 1996b); riittävän alhaiset hiilidioksidipitoisuudet saavutettiin yleensä vain koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa kouluissa. Ilman lämpötilojen mittaustulokset koekohteissa olivat myös samansuuntaisia TKK:n LVI-laboratorion esittämien tulosten kanssa.

22 5.2 Kysely Koulujen opettajille jaettiin heidän terveyttään ja työpaikan sisäilmasto-oloja kartoittava kyselylomake. Kyselyyn vastasi yhteensä 107 opettajaa. Kyselyn yhteenvedot on esitetty liitteessä 1. Opettajat arvioivat koettua sisäilman laatua kouluarvosanoin asteikolla 4 10. Koetun sisäilman arvosanat ilmanvaihtojärjestelmittäin on esitetty taulukossa 5. Koettu sisäilman laatu oli kohteissa ennen ilmanvaihdon perusparannusta opettajien mielestä keskimäärin välttävä. Taulukko 5. Koettu sisäilman laatu ilmanvaihtojärjestelmittäin ennen ilmanvaihdon korjausta. Kaikki koulut Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo- ja poisto Keskiarvosana 6.5 6.3 6.2 6.7 Minimi koulukohtaisista keskiarvoista 5.3 5.3 5.7 6.3 Maksimi koulukohtaisista keskiarvoista 7.3 7 6.3 7.3

23 Mahdollisten sisäilmaston aiheuttamien terveysoireiden esiintymistiheyttä koskevien kysymysten tulokset on esitetty kuvassa 16. Siitä näkyy, että suurimmat viikoittaiset esiintyvyydet olivat käsien kuivuudella (27 %) ja väsymyksellä (26 %). Nenän ärsytystä ja kurkun käheyttä esiintyi viikoittain 19 %:lla kyselyyn vastanneista. Käsien kuivuus, kutiaminen, punoitus Koneellinen tulo ja poisto Koneellinen poisto Painovoimainen Kasvojen kuivuus, punoitus Yskä Kurkun käheys Nenän ärsytys, tukkoisuus Silmien kutina Keskittymisvaikeuksia Väsymys Päänsärky 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Pronsenttiosuus opettajista [%] Kuva 16. Terveysoireiden viikoittainen esiintyminen ilmanvaihtojärjestelmittäin ennen ilmanvaihdon korjausta. Sisäilmasto-ongelmien esiintymistiheyttä kysyttäessä olivat yleisimpiä viikoittaisia ongelmia tunkkainen ilma ja riittämätön ilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmittäin kyselyn tulokset tunkkaisen ilman ja riittämättömän ilmanvaihdon osalta tukevat hiilidioksidipitoisuuksien mittaustuloksia ilmanvaihtojärjestelmittäin talvitilanteessa. Syksy- ja kevättilanteessa ilmanvaihtojärjestelmien erot eivät kyselyn mukaan ole selviä.

24 Mitatut ilman lämpötilat olivat suhteellisen korkeita. Kyselyn mukaan liian korkeana lämpötilaa piti kuitenkin talvella vain 11 % ja syksyllä tai keväällä 19 % vastanneista. Sisäilmasto-ongelmat ja prosenttiosuudet niistä vastanneista, joiden mielestä ongelmia esiintyy viikoittain, on esitetty taulukossa 6 (talvella) ja taulukossa 7 (syksyllä ja keväällä). Tulokset on esitetty ilmanvaihtojärjestelmittäin. Riittämätön ilmanvaihto 57% 71% 50% 49 % Liian korkea huonelämpötila 11% 11% 17% 11 % Liian matala huonelämpötila 11% 16% 8% 9 % Vaihteleva huonelämpötila 15% 29% 17% 5 % Tunkkainen ilma 61% 71% 75% 51 % Epämiellyttävä haju 22% 34% 17% 16 % Kuiva ilma 28% 26% 41% 26 % Pölyinen ilma 21% 21% 25% 19 % Pöly pinnoilla 21% 26% 25% 18 % IV:n aiheuttama melu 6% 8% 0% 5 % Kosteusongelmia 1% 0% 0% 2 % Taulukko 7. Prosenttiosuus opettajista, jotka kokevat keväällä ja syksyllä viikoittain eri sisäilmaongelmia. Taulukko 6. Prosenttiosuus opettajista, jotka kokevat talvella viikoittain eri sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelma Kaikki koulut Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo- ja poisto Veto 28% 40% 33% 19 % Sisäilmaongelma Kaikki koulut Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo- ja poisto Veto 11% 13% 25 % 7 % Riittämätön ilmanvaihto 51% 50% 59 % 49 % Liian korkea huonelämpötila 19% 16% 33 % 18 % Liian matala huonelämpötila 3% 3% 0 % 4 % Vaihteleva huonelämpötila 9% 13% 8 % 7 % Tunkkainen ilma 50% 53% 50 % 47 % Epämiellyttävä haju 23% 32% 25 % 18 % Kuiva ilma 21% 21% 25 % 21 % Pölyinen ilma 21% 21% 25 % 19 % Pöly pinnoilla 22% 24% 25 % 21 % IV:n aiheuttama melu 5% 8% 0 % 4 % Kosteusongelmia 1% 0% 0 % 2 %

25 Suurimpana syynä sisäilmasto-ongelmiin opettajat pitivät riittämätöntä ilmanvaihtoa. Taulukossa 8 on esitetty, kuinka monta prosenttia opettajista arvioi kunkin sisäilmastoongelman heikentävän sisäilman laatua omassa koulussaan. Taulukko 8. Opettajien sisäilmasto-ongelmien syitä koskevien mielipiteiden jakautuminen ennen ilmanvaihdon korjausta. Ongelman syy Kaikki koulut Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo- ja poisto Rakennusmateriaalit tai rakenteet 14 % 16 % 17 % 12 % Kosteusvauriot 14 % 16 % 8 % 14 % Ilmanvaihtojärjestelmä 72 % 76 % 83 % 67 % Suuri oppilasmäärä 29 % 18 % 25 % 37 % Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että oman koulun ilmanvaihtojärjestelmä toimii osittain. Kuten taulukosta 9 nähdään, ilmanvaihtoon täysin tyytyväisten osuus vastanneista oli erittäin alhainen ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä riippumatta. Taulukko 9. Prosenttiosuus opettajista, joiden mielestä ilmanvaihtojärjestelmä toimii täysin tai ei toimi lainkaan. Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo- ja poisto Toimii täysin 0 % 0 % 2 % Ei toimi lainkaan 32 % 41 % 25 % Kyselyn mukaan ikkunatuuletusta käytti 69 % opettajista säännöllisesti ja 20 % epäsäännöllisesti. Kyselylomakkeessa esitetyt vaihtoehdot sisäilmaston parannustoimenpiteiksi ja niitä ehdottaneiden opettajien prosenttiosuudet eri ilmanvaihtojärjestelmien kouluissa on esitetty taulukossa 10. Useimmiten ehdotettiin ilmanvaihdon parantamista.

26 Taulukko 10. Opettajien valitsemien sisäilmaston parannustoimenpiteiden jakautuminen ennen ilmanvaihdon korjausta. Parannustoimenpide Kaikki koulut Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo ja poisto Ilmanvaihdon parantaminen 82 % 84 % 82 % 79 % Lämmityksen säätö 35 % 34 % 59 % 32 % Kosteusvaurioiden korjaus 14 % 11 % 8 % 18 % Rakenteiden korjaus 21 % 26 % 8 % 19 % Siivouksen parantaminen 18 % 21 % 8 % 17 % Koulujen kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia TKK:n LVI-laboratorion rehtorikyselyn tulosten (Kurnitski J. & al. 1996a) kanssa sisäilmasto-ongelmien syiden osalta. Tämän tutkimuksen kohteissa opettajien arvioiden mukaan olivat ilmanvaihtojärjestelmät toimimattomampia kuin rehtorikyselyssä. Käsitykset sisäilmaston parantamiseksi tehtävistä toimenpiteistä olivat melko yhteneväisiä rehtorikyselyn tulosten kanssa.

27 6 KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT JA KORJAUKSEN TOTEUTUSPROSESSI 6.1 Korjausratkaisut Tutkimuskohteissa sisäilmastotavoitetta ei ollut korjauksen suunnitteluasiakirjoihin yleensä merkitty. Ilmavirrat oli kaikissa kohteissa mitoitettu RakMK:n osan D2 pintaalakohtaisten ilmavirtaohjeiden mukaan. Kaikkiin kouluihin valittiin uudeksi ilmanvaihtojärjestelmäksi koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla varustettuna. Niihin kohteisiin, joissa parannettiin ilmanvaihtoa vain osassa luokkatiloista (Puolalan koulu ja Kaanaan koulu), ilmanvaihtojärjestelmänä oli luokkakohtaisin konein toteutettu hajautettu ilmanvaihto. Pienehköissä kyläkouluissa ilmanvaihtojärjestelmänä oli sekä hajautettuja (Kalmarin alaaste, Tarvaalan ala-aste, Vaulammin ala-aste, Vepsän ala-aste, Vesalan ala-aste) että keskitettyjä ratkaisuja (Huovilan ala-aste, Jokikylän ala-aste). Yhdessä kohteessa luokkakohtaisten koneiden ilmavirtaa ohjattiin hiilidioksidipitoisuuden mukaan (Kaanaan koulun toinen korjattu luokka). Isojen koulujen ilmanvaihtojärjestelmät olivat koekohteissa keskitettyjä ratkaisuja (Oulujoen ala-aste, Rajakylän yläaste, Oriveden lukio ja yläaste, Iitin lukio). Yhdessä isoista kohteista oli tarpeen mukaan ohjattu ilmanvaihto (Iitin lukio). Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon vaikutusta energiankulutukseen ei tässä tutkimuksessa pystytty selvittämään, koska Iitin lukio valmistui tutkimuksen aikatauluun nähden liian myöhään. Oululahden ja Hönttämäen ala-asteilla suoritettiin vain kanavien puhdistus ja ilmavirtojen säätö. Hajautetun ilmanvaihdon kohteissa lämmöntalteenottotapana oli levylämmöntalteenotto. Keskitetyissä ratkaisuissa käytettiin sekä pyörivää lämmöntalteenottoa että levylämmöntalteenottoa. Kaikissa koekohteissa ilmanjakotapana oli sekoittava ilmanjako. 6.2 Ilmanvaihtosuunnitelmat RakMK:n osan D2 ohjeissa on esitetty, mitä osioita ilmastointisuunnitelmaan tulisi sisällyttää. Ilmanvaihtosuunnitelmien sisältö analysoitiin näiden ohjeiden perusteella.

28 Taulukkoon 11 on koottu prosenttiosuus tutkimuskohteista, joiden suunnitelmissa ohjeiden mukaiset asiat olivat esitetty. Suunnitelmat analysoitiin yhteensä 14 kohteesta. Taulukko 11. Prosenttiosuus niistä tutkimuskohteista, joiden suunnitelmissa oli RakMK:n ohjeiden mukaiset asiat esitetty. Suunnitelmassa esitetty tieto % Ilmavirrat 92 Huone- ja ulkoilman mitoituslämpötilat 15 Sallittu äänenpainetaso huonetilassa 46 Kanavistoon koneelta suuntautuva äänen tehotaso 0 Huonetilan vetokriteerit 0 Kanava- ja venttiilikoot 100 Kanaviston painehäviöt 8 Koneenosien sallittu maksimipainehäviö 8 Suodattimet (suodatusluokka, maksimiloppupainehäviö, minimi pölynvarauskyky) Lämmityslaitteiden tehot (lämmitysteho, ilman lämpötilat, lämmitysaineen nestevirrat ja lämpötilat) Puhaltimet (kokonaishyötysuhde, maksimitehon kulutus) 46 Mittauspisteiden ja laitteiden sijainti 38 Tiiviysvaatimukset: Kanavisto Kone Ilmanvaihtokoneen toiminta: Säätökaavio Toimintasuunnitelma 38 31 52 46 46 46 Luokkatilojen sisäilmastotavoitteen asettaminen ei sisältynyt suunnitelmiin. Yhdessä koekohteista sisäilmastotavoitetta oli kuitenkin käsitelty suunnitteluvaiheessa, vaikka sitä ei sittemmin suunnitelmaan kirjattukaan. Vetokriteereitä ei suunnitelmiin ollut kirjattu ja osassa kohteista ilmanjakolaitteet oli valittu siten, että niiden heittopituudet eivät soveltuneet huonetiloihin. Luokkatilojen äänitasovaatimukset esitettiin osassa tutkimuskohteita, mutta äänitasolaskelmia ja koneelta kanavistoon sallittua äänentehotasoa ei yhdessäkään kohteessa ollut suunnitteluasiakirjoihin sisällytetty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö osassa kohteista äänitasotarkasteluja jollain tasolla olisi tehty, mutta niitä ei ollut liitetty lopullisiin suunnitelmiin. Koulurakennuksissa tavoitteen asettaminen ei kuulu vielä tämänhetki-

29 seen suunnittelukäytäntöön, vaan ilmavirtojen mitoittamisen nähdään riittävän tavoitteen määrittelyssä. Konekomponenttien tehojen määrittelyssä oli paljon puutteita. Puhaltimien paineentuoton tarvetta ei ollut esitetty suunnitelmissa kanaviston painehäviöiden ja laitteiden painehäviöiden mukaan. Puhaltimen paineentuoton määrittely oli suuressa osassa suunnitelmia jätetty urakoitsijan ja konetoimittajan varaan. Joissain kohteissa kanaviston painetasojen määrittelemättömyys tuli ilmi myös urakkavaiheessa ilmavirtojen säätövaikeutena. Samoin ilmanvaihtokoneen lämmityspatterin ja lämmöntalteenottolaitteiden tehot puuttuivat useasta suunnitelmasta. Taulukon 11 lukuja arvioitaessa on otettava huomioon, että 7 kohdetta 14:sta oli suunniteltu luokkakohtaisin pienkonein ja tällöin suunnitelmaan oli merkitty konetyyppi, joka samalla määrittää myös lämmöntalteenottolaitteen ja lämmitysvastuksen tehon sekä puhaltimen paineen tuoton. Erikseen suunnitelmassa näitä asioita ei kuitenkaan ollut määritetty. Ilmastointikoneen säätökaaviot toimintaselostuksineen sisältyivät kaikkiin keskitetyn järjestelmän koneisiin. Toimintaselostukset olivat kuitenkin puutteellisia ja osittain myös ristiriitaisia. Luokkakohtaisten koneiden säätökaavioita ei yleensä esitetä, koska automatiikka sisältyy koneeseen. Koneiden käyttö eri sää- ja kuormitusoloissa olisi kuitenkin pitänyt hajautetun järjestelmän laitoksissa esittää. Ilmastointilaitoksen mitattavuuteen suunnitelmissa kiinnitettiin melko vähän huomiota. Osassa suunnitelmia ilmavirtojen säätö- ja mittauslaitteet sijaitsivat sellaisissa kohdin, ettei niihin päässyt helposti käsiksi tai luotettava mittaus oli mahdotonta: säätölaitteet sijaitsivat ryömittävässä ullakkotilassa eristyksen sisällä, rakenteisiin tehdyt tarkastusluukut eivät sijainnet säätöpellin kohdalla tai mittaustarkkuuden vaatimat suojaetäisyydet olivat liian lyhyitä. 6.3 Urakointivaiheen toteutus RakMK:n osan D2 ohjeissa esitetään toteutusvaiheessa tehtävät tarkastukset sekä ilmanvaihtolaitoksen vastaanottovaiheessa luovutettavat luovutusasiakirjat sekä käytön opastus. Taulukkoon 12 on koottu prosenttiosuudet niistä tutkimuskohteista, joissa RakMK:n osan D2 mukaiset toimenpiteet suoritettiin.

30 Taulukko 12. Prosenttiosuus niistä tutkimuskohteista, joiden toteutuksessa oli tehty RakMK:n osan D2 ohjeiden mukaiset toimenpiteet. Toteutukseen liittyvät toimenpiteet % Kanaviston tiiveyskoe 31 Laitoksen toimintakoe 85 Sisäilmatekijöiden mittaus 0 Ilmavirtojen mittaus 100 Vastaanottoasiakirjat: - Tarkistetut suunnitelmat 92 - Käyttö- ja huolto-ohjeet 92 Käytön opastus 85 Kanaviston tiiveyskoe suoritettiin varsin harvoin. Syyksi mainittiin, että tyyppihyväksyttyjä osia käytettäessä tiiveyskokeet ovat tarpeettomia. Tällainen käsitys oli sekä urakoitsijoilla että tilaajalla. RakMK:n ohjeet ja kanavien tyyppihyväksyntäohjeet edellyttävät kuitenkin tiiveyskokeita. Luokkakohtaisiin koneisiin sisältyy automatiikka ja toimintakokeiden sisältö on silloin vähäisempi kuin keskitetyn järjestelmän koneissa. Taulukon 12 toimintakokeen suoritusprosenttia laskettaessa on luokkakohtaisten koneiden toimintakoe otettu mukaan, vaikkei sitä useinkaan erillisenä tarkastuksena ole suoritettu, vaan se on tehty esimerkiksi vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Toimintakokeet suoritettiin siis yleisesti ottaen hyvinkin kattavasti, mutta niiden ajoitus oli useimmiten liian myöhäinen urakan vastaanottoon nähden. Toisaalta toimintakokeiden sisältö vaihteli eivätkä urakoitsijat olleet aina läsnä toimintakokeen suorituksen aikana. Sisäilmaston tarkastusmittauksia ei tehty yhdessäkään koekohteessa. Sisäilmastomittauksia urakoitsijat eivät vielä nykyisin yleisesti tee eikä niitä myöskään suunnitteluasiakirjoissa ollut edellytetty. Sitä vastoin ilmavirrat säädettiin ja mitattiin kaikissa kohteissa. Tutkijoiden tekemissä tarkastusmittauksissa todettiin, että ilmavirtojen säätötarkkuus täytti RakMK:n osan D2 määrittelemät toleranssit tutkimuskohteissa kohtuullisesti.

31 Urakka-aikataulut olivat kohteissa yleensä liian tiukat. Koulun kesäloma-aikaan sijoitettu urakka-aika jäi useimmiten liian lyhyeksi ja ilmanvaihdon toimintakokeet ja ilmavirtojen säätö jouduttiin tekemään, kun koulurakennus oli jo käytössä. Urakan valmisteluaika jäi myös liian lyhyeksi, eivätkä urakoitsijat ehtineet tilata esimerkiksi pitkän toimitusajan vaativia ilmastointikoneita riittävän ajoissa. Kiire valmisteluvaiheessa on yleensä seurausta kuntien rakennushankkeiden budjetoinneista. Kesällä toteutettavien kohteiden suunnittelu aloitetaan vasta, kun tiedetään, mitkä hankkeet kyseisenä vuonna voidaan toteuttaa. Luovutuspiirustukset kohteissa olivat yleensä kunnossa. Koneiden ja laitteiden käyttöja huolto-ohjeet myös yleensä luovutettiin. Sitä vastoin käyttö- ja huoltohenkilökunnalle annettu käytön opastus oli sisällöltään kirjavaa ja puutteellista. Huoltohenkilökunnan mielipiteiden mukaan käytön opastus oli usein riittämätöntä eikä taannut, että laitteistoja osattaisiin käyttää suunnitellulla tavalla. Toisaalta ilmanvaihtokoneiden käyttö erityyppisissä koulurakennuksissa ja kunnissa oli järjestetty hyvinkin eri tavoin. Pienissä kyläkouluissa luokkakohtaisten koneiden käytöstä oli vastuussa joko opetushenkilöstö, keittiöhenkilöstö tai huoltohenkilöstö. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden käyttöaikojen muuttaminen lukukausien vaihtuessa ei ollut välttämättä kenenkään tehtävä.

32 6.4 Kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö Oululahden ja Hönttämäen ala-asteilla suoritettiin kanavien puhdistus ja ilmavirtojen säätö. Oululahden ilmanvaihtolaitteistot olivat vuodelta 1975 ja Hönttämäen vuodelta 1982. Kanavat oli Oululahden koulussa puhdistettu aiemmin noin kymmenen vuotta sitten. Tutkijat videokuvasivat kanavat sisäpuolelta ennen puhdistusta ja sen jälkeen. Kuvissa 17 ja 18 on esitetty kanavat sisäpuolelta ennen puhdistusta ja sen jälkeen. Puhdistus onnistui odotusten mukaisesti ja silmämääräisten havaintojen perusteella kanavat saatiin puhtaiksi. Kuva 17. Ilmanvaihtokanavat ennen puhdistusta. Kuva 18. Ilmanvaihtokanavat puhdistuksen jälkeen. Kohteissa pyrittiin ilmavirrat säätämään alkuperäisten suunnitelmien mukaisiksi. Toisessa kohteessa ilmavirrat pystyttiin säätämään niin, että ne kutakuinkin vastasivat alkuperäisiä mitoitusarvoja. Toisessa kohteessa ilmanvaihtokoneen teho ei vastannut alkuperäistä suunnitelmaa, joten ilmavirrat jäivät jonkin verran vajaiksi.

33 7 KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS KORJAUKSEN JÄLKEEN 7.1 Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset Korjauksen jälkeen koulujen luokkatilojen ilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus mitattiin jatkuvana mittauksena yhden oppitunnin ajan samoista tiloista kuin ennen korjausrakentamista. Mittaukset suoritettiin luokkien tavanomaisessa henkilökuormitustilanteessa. Täysin samat henkilökuormitukset kuin ennen korjausrakentamista eivät toteutuneet, mutta suuria eroja ei kuormituksissa ollut. Mittaukset ajoittuivat useimmissa kouluissa syksyyn vuosina 1997 ja 1998. Kaikkiaan luokkatiloja mitattiin korjauksen jälkeen yhteensä 43. Myös luokkien ilmavirrat mitattiin ja mittausten aikainen henkilökuormitus merkittiin muistiin. Tässä luvussa esitetään seuraavien kohteiden mittaustulokset: Oriveden koulukeskuksen yläaste ja lukio, Rajakylän koulukeskuksen yläaste, Oulujoen ala-aste, Huovilan alaaste, Vesalan ala-aste, Vepsän ala-aste, Jokikylän ala-aste, Kaanaan koulu, Vaulammin ala-aste, Puolalan koulu, Iitin lukio, Kalmarin ala-aste ja Tarvaalan ala-aste.

34 Kouluissa mitatut enimmäishiilidioksidipitoisuudet on esitetty kuvassa 19. Yhdessäkään koekohteessa sisäilman hiilidioksidipitoisuus ei ylittänyt sosiaali- ja terveysministeriön oppaan (Sisäilmaohje 1997) antamaa 1 500 ppm:n rajaa. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus suosituksessa (Sisäilmayhdistys 1995) määritellyn parhaan luokan S1 rajan 1 000 ppm alitti 6 kohdetta ja luokan S2 rajan 1 250 ppm alittivat yhtä lukuun ottamatta kaikki kohteet. Ilmavirtojen mitoitus kohteissa vastasi luokan S3 mitoitusta, mutta käyttötilanteessa saavutettiin yleensä luokkaa parempi sisäilman laatu. 1400 1200 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] 1000 800 600 400 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Koulut [kpl] Kuva 19. Koulujen ilman enimmäishiilidioksidipitoisuudet korjausrakentamisen jälkeen

35 Kuvassa 20 on esitetty vertailu koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuuksista ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Kuvasta käyvät ilmi myös ilmanvaihtojärjestelmät ennen korjausrakentamista. Koulujen mitatut enimmäishiilidioksidipitoisuudet alenivat ilmanvaihdon korjaustoimenpitein keskimäärin 630 ppm. Ennen korjausrakentamista painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet alenivat keskimäärin 850 ppm. Ennen korjausta koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettujen kohteiden hiilidioksidipitoisuudet eivät alentuneet juuri lainkaan. Ilmanvaihdon korjauksen syynä ei näissä kohteissa ollutkaan sisäilman laadun parantaminen, vaan vanhojen laitteiden uusiminen muun perusparantamisen yhteydessä. Hiilidioksidipitoisuus [ppm] 2500 2000 1500 1000 500 Ennen Jälkeen 0 Painovoimainen ja koneellinen poisto Vanha ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen tulo ja poisto Kuva 20. Koekoulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet ennen ilmanvaihdon korjausta ja sen jälkeen.

36 Koulujen ilman lämpötilan vaihtelu korjausrakentamisen jälkeen on esitetty kuvassa 21. Ilman enimmäislämpötilat olivat korjausrakentamisen jälkeen hieman matalampia kuin ennen korjausrakentamista. Lämpötilojen vaihtelu on myös korjausrakentamisen jälkeen suuri. Lämpötilojen suureen vaihteluun vaikuttaa osittain se, että lämmitysverkostoa ei ollut ehditty kaikissa kohteissa säätää ennen mittauksia, vaikka se kohteiden perusparannustoimenpiteisiin useimmissa kouluissa sisältyikin. Erikoisluokkatiloissa, kuten atk-luokissa ja opetuskeittiöissä oli korkeat lämpötilat. Koulujen mitattujen luokkien ilman lämpötilojen keskiarvot, minimilämpötilat ja maksimilämpötilat ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen on esitetty taulukossa 13. 30 25 Lämpötila [ C] 20 15 10 min max 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Koulut [kpl] Kuva 21. Ilman lämpötilan vaihtelut kouluissa korjausrakentamisen jälkeen. Taulukko 13. Koulujen ilman lämpötilat [ C] ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Keskiarvo Minimiarvojen keskiarvo Maksimiarvojen keskiarvo Ennen korjausta 23 20 25 Korjauksen jälkeen 22 19 24

37 Ilman suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa eniten ulkoilman kosteussisältö. Keskimääräiset suhteelliset kosteudet kouluittain ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen on esitetty kuvassa 22. 45 40 Suhteellinen kosteus [%] 35 30 25 20 15 10 5 Ennen Jälkeen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Koulut [kpl] Kuva 22. Koulujen keskimääräiset ilman suhteelliset kosteudet ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. 7.2 Kysely Koulujen opettajille jaettiin heidän terveyttään ja työpaikan sisäilmasto-oloja kartoittava kyselylomake myös korjausrakentamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi yhteensä 63 opettajaa ilmanvaihtokorjausten jälkeen. Kyselyn yhteenvedot on esitetty liitteessä 2. Korjausrakentamisen jälkeen koulujen opettajat antoivat koetulle sisäilman laadulle keskiarvona arvosanan 7,9. Koulukohtaiset arvot vaihtelivat välillä 6 8,7. Koettu sisäilman laatu parani ilmanvaihdon parantamisen myötä opettajien antamien arvosanojen mukaan keskimäärin 1,4. Opettajien arviot sisäilman laadusta ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen on esitetty taulukossa 14.

38 Taulukko 14. Koettu sisäilman ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Koettu sisäilmanlaatu Ennen Jälkeen Keskiarvosana 6.5 7.9 Minimi koulukohtaisista keskiarvoista 5.3 6 Maksimi koulukohtaisista keskiarvoista 7.3 8.7 Mahdollisten sisäilmaston aiheuttamien terveysoireiden esiintymistiheyttä koskevien kysymysten tulokset on esitetty kuvassa 23. Eniten viikoittain esiintyviä oireita olivat käsien kuivuus (19 %), nenän ärsytys ja tukkoisuus (19 %) sekä kurkun käheys (16 %). Käsien kuivuus, kutiaminen, punoitus Ennen Jälkeen Kasvojen kuivuus, punoitus Yskä Kurkun käheys Nenän ärsytys, tukkoisuus Silmien kutina Keskittymisvaikeuksia Väsymys Päänsärky 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kuva 23. Terveysoireiden viikoittainen esiintyminen ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen Sisäilmasto-ongelmien esiintymistiheyttä kysyttäessä yleisimpiä viikoittaisia ongelmia olivat myös korjauksen jälkeen tunkkainen ilma ja riittämätön ilmanvaihto. Niistä kärsivien osuudet olivat kuitenkin huomattavasti vähentyneet. Liian korkeista lämpötiloista kärsivien osuus oli myös vähentynyt, mikä vastaa mittaustuloksia. Vetoa kokevien prosenttiosuus oli myös pienentynyt. Ilmanvaihdon aiheuttamaa melua koki ilmanvaihdon

39 korjauksen jälkeen noin kolminkertainen määrä opettajia ennen korjausta vallinneeseen tilanteeseen nähden. Kaikkien muiden kysyttyjen sisäilmaongelmien paitsi melun osalta tilanne parani ilmanvaihdon korjauksen myötä. Taulukkoon 15 on koottu prosenttiosuudet opettajista, jotka kokivat viikoittain sisäilmaongelmia talvella ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen ja taulukkoon 16 keväällä ja syksyllä sisäilmasto-ongelmia kokeneiden opettajien osuudet. Taulukko 15. Prosenttiosuus opettajista, jotka kokivat viikoittain sisäilmaongelmia talvella ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Sisäilmaongelma Ennen Jälkeen Veto 28 % 13 % Riittämätön ilmanvaihto 57 % 14 % Liian korkea huonelämpötila 11 % 6 % Liian matala huonelämpötila 11 % 5 % Vaihteleva huonelämpötila 15 % 9 % Tunkkainen ilma 61 % 19 % Epämiellyttävä haju 22 % 11 % Kuiva ilma 28 % 9 % Pölyinen ilma 21 % 3 % Pöly pinnoilla 21 % 9 % IV:n aiheuttama melu 6 % 14 % Kosteusongelmia 1 % 2 % Taulukko 16. Prosenttiosuus opettajista, jotka kokivat viikoittain sisäilmaongelmia keväällä ja syksyllä ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Sisäilmaongelma Ennen Jälkeen Veto 11 % 6 % Riittämätön ilmanvaihto 51 % 11 % Liian korkea huonelämpötila 19 % 5 % Liian matala huonelämpötila 3 % 2 % Vaihteleva huonelämpötila 9 % 8 % Tunkkainen ilma 50 % 8 % Epämiellyttävä haju 23 % 7 % Kuiva ilma 21 % 3 % Pölyinen ilma 21 % 3 % Pöly pinnoilla 22 % 5 % IV:n aiheuttama melu 5 % 8 % Kosteusongelmia 1 % 0 %

40 Taulukkoon 17 on koottu vertailu siitä, kuinka ilmanvaihdon korjaus vaikutti opettajien käsitykseen eri sisäilmasto-ongelmien syistä. Taulukko 17. Opettajien sisäilmasto-ongelmien syitä koskevien mielipiteiden jakautuminen talvella ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Sisäilmasto-ongelman aiheuttaja Jälkeen Ennen Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo ja poisto Rakennusmateriaalit tai rakenteet 5 % 16 % 17 % 12 % Kosteusvauriot 6 % 16 % 8 % 14 % Ilmanvaihtojärjestelmä 33 % 76 % 83 % 67 % Suuri oppilasmäärä 20 % 18 % 25 % 37 % Taulukkoon 18 on koottu vertailu ilmanvaihtoon tyytyväisten ja tyytymättömien osuudesta talvella ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Täysin toimimattomana ilmanvaihtoa piti korjausrakentamisen jälkeen 2 % vastanneista, mikä edustaa yhden opettajan mielipidettä. Täysin toimivana ilmanvaihtoa piti kuitenkin 40 % opettajista, kun ennen korjausrakentamista vastaava luku oli 1 %. Taulukko 18. Ilmanvaihtoon tyytyväisten ja tyytymättömien opettajien mielipiteiden jakautuminen. Jälkeen Ennen Painovoimainen Koneellinen Koneellinen poisto tulo ja poisto Täysin toimiva 33 % 0 % 0 % 2 % Ei toimi lainkaan 2 % 32 % 41 % 25 % Ikkunatuuletusta käytti säännöllisesti korjausrakentamisen jälkeen 27 % opettajista ja ennen korjausrakentamista 69 %.

41 8 KOULUJEN ENERGIATALOUS Koulurakennusten keskimääräinen lämmitysenergian kulutus Suomessa ilmastovyöhykkeellä III on 41 KWh/m 3 astepäivälukua 4167 Cd vastaten ja sähköenergian kulutus 8,8 kwh/m 3 KH-kortiston ohjekortin KH20-00157 mukaan. Suomen Kuntaliiton vuoden 1996 tilaston mukaan lämmitysenergian keskimääräinen kulutus koulurakennuksissa oli 41,7 kwh/m 3 ja sähköenergian kulutus 9,5 kwh/m 3. Koulujen energian kulutustiedot kerättiin korjausrakentamista edeltäneeltä vuodelta ja korjausrakentamisen jälkeiseltä vuodelta. Osa kohteiden korjauksista valmistui vasta vuoden 1998 loppupuolella, joten niiden energiankulutustietoja korjausrakentamisen jälkeen ei tähän tutkimukseen ehditty ottaa mukaan. Energiankulutustiedot tässä luvussa ovat seuraavista koekohteista: Rajakylän koulukeskus, Oulujoen ala-aste, Vaulammin ala-aste, Kalmarin ala-aste ja Tarvaalan ala-aste. Näistä kohteista oli mahdollista saada energiankulutustiedot ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Lämmitysenergiankulutukset on normeerattu vastaamaan astepäivälukua 5053 Cd. Kuvissa 24 ja 25 on esitetty kohteiden lämmitys- ja sähköenergian kulutukset korjausta edeltäneeltä vuodelta ja korjauksen jälkeiseltä vuodelta. 100.00 90.00 80.00 Ennen Jälkeen 70.00 kwh/m3 60.00 50.00 40.00 30.00 20.00 10.00 0.00 1 2 3 4 5 Kuva 24. Lämmitysenergian kulutukset kohteissa talvella ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen.

42 16.00 14.00 Ennen Jälkeen 12.00 kwh/m3 10.00 8.00 6.00 4.00 2.00 0.00 1 2 3 4 5 Kuva 25. Sähköenergian kulutukset kohteissa ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Lämmitysenergian normeerattu ominaiskulutus suureni ilmanvaihdon korjauksen myötä kohteissa keskimäärin 6 kwh/m 3 eli 12 %. Lämmitysenergian kulutuksen lisäys selittyy sisäilman laadun ylläpitämiseksi tarvittavan ilmanvaihdon määrän lisäyksestä. Sähköenergian kulutus kohosi koekohteissa ilmanvaihtokorjauksen myötä keskimäärin 2 kwh/m 3 eli 34 %. Sähköenergian kulutuksen lisäykseen vaikuttaa ilmanvaihtokoneiden sähkön kulutus. Energian kulutuksia koskevat tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia, koska seurantaaika korjausrakentamisen jälkeen jäi hyvin lyhyeksi, puolesta vuodesta yhteen vuoteen. On myös huomattava, että ilmanvaihtoa pyritään perusparantamisen jälkeen käyttämään jatkuvasti uusien rakennus- ja pintamateriaalien epäpuhtauspäästöjen vuoksi.

43 9 ILMANVAIHDON PARANTAMISEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET 9.1 Kohteiden ilmanvaihtokorjausten aiheuttamat kustannukset Tutkimuksessa selvitettiin koulujen toteutuneet suunnittelu- ja urakkakustannukset. Taulukkoon 19 on koottu tutkimuskohteiden keskimääräiset suunnittelu- ja toteutuskustannukset pinta-alaa kohden. Taulukko 19. Kohteiden keskimääräiset kustannukset rakennusalaa kohden laskettuna. Suunnittelu / Urakka Kustannukset [mk/m 2 ] LVIAS-suunnittelu 29 Ilmanvaihtourakka 533 Rakennusurakka 1852 Putkiurakka 425 Sähköurakka 362 Automaatiourakka 99 Taulukkoon 20 on koottu vertailu ilmanvaihtourakan kustannuksista kello-ohjatusta hajautetusta ja keskitetystä järjestelmästä. Tarpeen mukaan ohjattuja sekä hajautetun että keskitetyn järjestelmän kohteita oli ainoastaan yksi, joten niistä tietoja ei voida esittää. Kello-ohjauksin toteutettuja keskitettyjä järjestelmiä oli 4 ja hajautettuja järjestelmiä 7. Taulukko 20. Ilmanvaihtourakan kustannukset ilmanvaihtojärjestelmittäin koekohteissa Ilmanvaihtojärjestelmä Kustannukset [mk/m 2 ] Kello-ohjattu keskitetty ilmanvaihto 344 Kello-ohjattu luokkakohtainen ilmanvaihto 498 Osassa kohteita suoritettiin perusteellinen sekä rakennustekniikan että talotekniikan perusparannus. Osassa kohteita korjattiin yksinomaan ilmanvaihtoa. Kohteiden toteutuneista kustannuksista ei tämän vuoksi ole mahdollista selvittää ilmanvaihdon korjauksen aiheuttamia rakennuskustannuksia. Pelkän ilmanvaihdon parantamisen aiheuttamia rakennus-, sähkö-, ja ilmanvaihtokustannuksia on tarkasteltu laskennallisesti luvussa 9.2.

44 Kahdessa kohteessa puhdistettiin kanavistot ja säädettiin ilmavirrat. Kustannukset olivat keskimäärin 11 mk/m 2. 9.2 Koulujen ilmanvaihdon laskennalliset kustannukset 9.2.1 Hankintakustannukset Ilmanvaihdon täydellisen perusparantamisen eli uuden ilmanvaihtolaitoksen rakentamisen hankintakustannukset laskettiin kolmelle erikokoiselle yksinkertaistetulle koulutyypille. Koulujen tilat, laajuudet ja ilmavirrat on esitetty taulukossa 21. Ilmavirrat ovat RakMK:n osan D2 ohjeiden mukaiset. Koulujen ilmanvaihdon hankintakustannukset laskettiin kello-ohjauksin varustettuna sekä keskitetylle että hajautetulle ilmanvaihtojärjestelmälle. Luokkakohtaiset koneet laskettiin varustetuiksi sähkölämmitysvastuksella. Taulukossa 22 on esitetty hankintakustannukset ilmanvaihtojärjestelmittäin erikokoisille kouluille. Hankintahinnat ovat arvonlisäverottomia bruttohintoja. Koneiden hankintakustannukset perustuvat valmistajien ilmoittamiin koneiden ja niiden välttämättömien varusteiden hintoihin. Suunnittelukustannukset perustuvat kolmen erikokoisen suunnittelutoimiston ilmoittamien keskimääräisten suunnitteluhintojen keskiarvoon kyseisen rakennustyypin bruttoneliötä kohti. Kustannuksien laskennassa on käytetty samaa neliöhintaa rakennuskoosta riippumatta. Kanavistokustannukset on arvioitu Talonrakennuksen kustannustieto -kirjan (uudis- ja korjausrakentaminen 1997) ilmoittamien hintojen perusteella. Hajautetun ja keskitetyn ilmanvaihtoratkaisun hintaero on arvioitu LVI-urakoitsijoilta saatujen tietojen perusteella. Päätelaitekustannukset on arvioitu Talonrakennuksen kustannustieto -kirjan (uudis- ja korjausrakentaminen 1997) osion ilmanjako- ja poistolaitteet ilmoittamien hintojen perusteella. Samaa hintaa bruttoneliötä kohti on käytetty riippumatta ilmanvaihtojärjestelmästä. Konehuoneen rakentamiskustannukset keskitetyssä järjestelmässä on arvioitu Talonrakennuksen kustannustieto -kirjan (uudis- ja korjausrakentaminen 1997) ilmoittamien ilmanvaihtokonehuoneen rakennushintojen perusteella. Hintoihin on myös arvioitu ilmanvaihtokanavien yläpohjan läpivientien kustannukset. Kunkin tyyppikoulun konehuoneen koko on määritetty huoneeseen sijoitettavien koneiden todellisten tilantarpei-

45 den perusteella. Kanaviston ja koneiden vaatimien rakennustöiden, kuten läpivientien, tuentojen, kotelointien ja maalauksien, hinnat bruttoneliötä kohti on arvioitu vastaavien toteutettujen kohteiden kustannusten perusteella. Ilmanvaihdon vaatimien sähkötöiden kustannukset bruttoneliötä kohti on arvioitu vastaavien toteutettujen kohteiden kustannusten perusteella. Liitteeseen 3 on koottu laskennassa käytetyt lähtötiedot. Taulukko 21. Laskennassa käytettyjen kuvitteellisten koulujen laajuus, tilajakauma ja ilmavirrat. Tilat Koulutyyppi 1 Koulutyyppi 2 Koulutyyppi 3 400 brm 2 1150 brm 2 2800 brm 2 Pinta-ala [m 2 ] Ilmavirta [dm 3 /s] Pinta-ala [m 2 ] Ilmavirta [dm 3 /s] Pinta-ala [m 2 ] Ilmavirta [dm 3 /s] Keittiö 40 300 80 600 120 900 Ruokala 200 1000 Luokkatilat 200 600 400 1200 1020 3060 Juhla- ja voimistelusali 150 900 300 1800 Opettajien tilat 20 20 40 80 150 300 Sosiaalitilat 10 100 50 150 100 200 Taulukko 22. Ilmanvaihdon laskennalliset hankintakustannukset kuvitteellisissa kouluissa (ilman arvonlisäveroa). Koulutyyppi 1 Koulutyyppi 2 Koulutyyppi3 Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Ilmastointi 429 450 384 346 348 297 Rakennustyöt 35 80 35 59 35 50 Sähkötyöt 26 10 12 5 17 3 Yhteensä 490 540 430 410 400 350 Hankinta- ja käyttökustannukset arvioitiin lisäksi edellä mainittujen kuvitteellisten koulutyyppien ilmanvaihtokorjaukselle, kun ilmavirtojen mitoitusperusteena on Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen luokka S2. Luokan S2 ilmavirrat ovat 1,5-kertaiset verrattuna RakMK:n osan D2 määrittelemiin ohjearvoihin. Ilmavirtojen suurentaminen nostaa hankintakustannuksia noin 15 %. Pienten luokkakohtaisin konein varustettujen tutkimuskohteiden ja keskikokoisten keskitetyllä ilmanvaihdolla varustettujen kohteiden ilmanvaihdon keskimääräiset hankintakustannukset erosivat laskennallisista kustannuksista alle 5 %. Sitä vastoin suurten kes-

46 kitetyllä ilmanvaihdolla varustettujen koulujen keskimääräiset hankintakustannukset olivat noin 30 % alhaisemmat kuin laskennalliset tyyppikoulujen kustannukset. 9.2.2 Käyttökustannukset Lämpö- ja sähköenergian määrä laskettiin kullekin ilmanvaihtokoneelle erikseen käyttäen valmistajien ilmoittamia teknisiä arvoja. Ulkoilman lämpötiloina kouluvuoden (15.9-31.5) aikana käytettiin vuoden 1992 Oulunsalon lentoasemalta mitattuja vuorokauden keskilämpötiloja. Lämmön ja sähkön hintana käytettiin Oulun Energialta saatuja arvonlisäverottomia hintoja. Huoltokustannukset laskettiin koneittain valmistajien ilmoittamien suodatin- ja hihnakustannuksien perusteella ja lisäksi arvioimalla konetta kohti käytetty huoltoaika ja sitä myötä huollon työkustannukset. Suodattimet oletettiin vaihdettavaksi kaksi kertaa vuodessa ja moottorien hihnat viiden vuoden välein. Taulukkoon 23 on koottu edellä kuvattujen erityyppisten koulujen ilmanvaihdon käyttökustannukset. Taulukko 23. Kuvitteellisten koulujen ilmanvaihdon laskennalliset käyttökustannukset (ilman arvonlisäveroa). Koulutyyppi 1 Koulutyyppi 2 Koulutyyppi3 Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Lämpöenergia 4,40 4,80 3,60 3,90 2,60 2,50 Sähköenergia 8,50 4,20 6,70 3,60 6,20 3,80 Huolto 15,70 22,20 16,20 16,90 13,30 11,50 Yhteensä 28,50 31,20 26,40 24,40 22,10 17,80 Ilmavirtojen suurentaminen RakMK:n osan D2 ohjearvoista Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen luokan S2 arvoihin eli 1,5-kertaisiksi nostaa ilmanvaihdon käyttökustannuksia noin 15 20 %.

47 9.2.3 Hankinta- ja käyttökustannusten nykyarvo Ilmanvaihdon hankintakustannukset ja käyttökustannukset laskettiin 20 vuoden ajalta, mikä on todennäköinen ilmanvaihtolaitteiston perusparantamisjakso. Laskentakorkona käytettiin 4 %. Taulukossa 24 on esitetty kuvitteellisten koulujen ilmanvaihdon hankinta- ja käyttökustannusten nykyarvo 20 vuoden ajalta ilmanvaihtojärjestelmittäin. Taulukko 24. Kuvitteellisten koulujen ilmanvaihdon kokonaiskustannukset 20 vuoden ajalta (ilman arvonlisäveroa). Kokonaiskustannukset Koulutyyppi 1 Koulutyyppi 2 Koulutyyppi3 Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] Hajautettu [mk/m 2 ] Keskitetty [mk/m 2 ] 877 963 790 743 697 589 Ilmavirtojen suurentaminen RakMK:n osan D2 ohjearvoista Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen luokan S2 arvoihin eli 1,5-kertaisiksi nostaa ilmanvaihdon kokonaiskustannuksia 20 vuoden ajalta noin 15 %.

48 10 YHTEENVETO Tutkimuskohteet Koulujen sisäilmasto ja energiatalous -tutkimuksen 14 tutkimuskohteessa selvitettiin ilmanvaihdon korjauksen vaikutusta sisäilman laatuun ja energiatalouteen, korjauksen aiheuttamia kustannuksia sekä korjauksen toteutusprosessin ongelmia. Lisäksi selvitettiin kahdessa koekohteessa ilmanvaihtolaitoksen puhdistuksen ja säädön merkitystä. Koulujen ilmanvaihto perusparannettiin kaikissa kohteissa joko keskitetyksi tai hajautetuksi koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi. Lämmöntalteenotto sisältyi kaikkiin ratkaisuihin. Ilmanjakotapana kohteissa käytettiin sekoittavaa ilmanjakoa. Mitattu ja koettu sisäilman laatu Koulujen mitattu sisäilman laatu parani ilmanvaihdon korjausrakentamisen myötä oleellisesti. Ennen korjausrakentamista yhdessätoista viidestätoista koulusta enimmäishiilidioksidipitoisuudet ylittivät sosiaali- ja terveysministeriön oppaan Sisäilmaohje, 1997:1 antaman 1 500 ppm:n rajan. Ilmanvaihdon korjausrakentamisen jälkeen 1 500 ppm:n raja-arvo alitettiin kaikissa kohteissa. Aiemmin painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet alenivat keskimäärin 850 ppm. Korjauksen jälkeen mitatut enimmäishiilidioksidipitoisuudet olivat yhtä lukuun ottamatta kaikissa kohteissa alle 1 250 ppm, joka on Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen luokan S2 raja. Ilmavirrat oli mitoitettu luokan S3 mukaan, mutta tavanomaisessa käyttötilanteessa saavutettiin yleensä luokkaa parempi ilman laatu. Koettu ilman laatu parani opettajien antamien arvioiden mukaan kohteissa 6,5:stä 7,9:ään. Riittämätöntä ilmanvaihtoa ja ilman tunkkaisuutta koki ennen korjausrakentamista noin 60 % opettajista talvisaikaan. Korjausrakentamisen jälkeen nämä tekijät häiritsivät viikoittain enää 14-19 % opettajista. Ilman lämpötilat olivat ohjearvoja korkeampia sekä ennen korjausrakentamista että korjausrakentamisen jälkeen. Keskimääräinen lämpötila ennen korjausrakentamista oli 23 C ja korjausrakentamisen jälkeen 22 C. Lämpötilan vaihtelu oli molemmissa tapa-

49 uksissa keskimäärin 5 C. Tulos kertoo osittain siitä, että ilmanvaihtoa ei kohteissa ollut mitoitettu lämpökuormien mukaan. Osittain tulokseen vaikuttaa se, että kohteiden lämmitysverkostoa ei ollut ehditty säätää ja tasapainottaa ennen mittauksia. Talvella liian korkeista lämpötiloista kärsi ennen korjausrakentamista 11 % opettajista. Toisaalta 11 % piti lämpötilaa liian matalana. Korjausrakentamisen jälkeen liian korkeina ilman lämpötiloja talvisaikaan piti 6 % opettajista ja liian matalina 5 %. Ilmanvaihdon korjauksen vaikutus sekä koettuihin että mitattuihin lämpöoloihin oli selkeästi vähäisempi kuin ilman puhtauteen. Tulos heijastelee ilmanvaihdon parannuksen lähtötilannetta: ilmanvaihdon korjauksen tavoitteeksi asetettiin tutkimuskohteissa yleensä ilman puhtauden parantaminen eikä ilmavirtoja mitoitettu lämpökuormien mukaan. Ilmanvaihdon parantamiseen tutkimuskohteissa kohdistui paljon odotuksia. Ennen korjausrakentamista 82 % opettajista ehdotti sisäilman parannustoimenpiteeksi ilmanvaihdon parantamista. Ennen korjausrakentamista 29 % opettajista arvioi ilmanvaihdon täysin toimimattomaksi ja ainoastaan 1 % täysin toimivaksi. Perusparantamisen jälkeen vain 2 % opettajista arvioi ilmanvaihdon täysin toimimattomaksi ja 33 % täysin toimivaksi. Energian kulutus Energian kulutuksia koskevat tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia, koska kulutuksia ehdittiin seurata korjausrakentamisen jälkeen vain puolesta vuodesta vuoteen. Ilmanvaihtoa käytetään lisäksi heti korjausrakentamisen jälkeen yleensä myös öisin ja viikonloppuisin johtuen rakennus- ja pintamateriaalien epäpuhtauspäästöjen poistotarpeesta. Ilman laadun parantamiseksi tarvittavien ilmavirtojen suurenemisesta johtuen koulujen lämmitysenergian kulutus kasvoi keskimäärin 6 kwh/m 3, mikä vastasi tutkimuskohteissa 12 %:n lisäystä kokonaislämmitysenergian kulutuksesta. Sähköenergian kulutus tutkimuskohteissa lisääntyi keskimäärin 2 kwh/m 3, mikä vastasi keskimäärin 34 %:n lisäystä.

50 Ilmanvaihdon toteutus Ilmanvaihdon toteutusprosessia on tutkimuksen mukaan syytä kehittää monilta osin. Ilmanvaihdon korjauksen toteutusprosessia arvioitiin RakMK:n ohjeiden pohjalta. Sisäilmastotavoitteen asettaminen oli varsin harvinaista; yhdessäkään kohteessa ei suunnitelmaan kirjattu sisäilmastotavoitetta. Ilmavirtojen mitoittamisen nähtiin riittävän. Suunnitelmissa ei myöskään osoitettu laskelmin, minkälaisen äänitason ilmanvaihtolaitteet luokkatiloihin aiheuttavat tai mikä on koneelta kanavistoon suuntautuva enimmäisäänen tehotaso. Joissakin kohteissa äänitasoja oli tarkasteltu suunnitteluvaiheessa, mutta suunnitelmiin tarkastelun tuloksia ei ollut kirjattu. Konekomponenttien mitoitustiedot esitettiin suunnitelmissa puutteellisesti. Esimerkiksi puhaltimien paineen tuotto ja lämmöntalteenottolaitteiden ja lämmityspatterien lämmitystehot esitettiin vain muutamien kohteiden suunnitelmissa. Säätökaaviot ja toimintaselostukset sisältyivät kaikkiin keskitetyn ilmanvaihdon laitoksiin. Ne olivat kuitenkin osittain ristiriitaisia ja puutteellisia. Ilmavirtojen mitattavuutta ja säädettävyyttä ei kaikissa suunnitelmissa myöskään ollut otettu huomioon. Urakointivaiheessa kanaviston tiiveyskokeet suoritettiin vain kolmasosassa kohteista. Sekä tilaajat että urakoitsijat pitivät tiiveyskokeita tarpeettomina, kun kanavisto oli rakennettu tyyppihyväksyttyjä kanavaosia käyttäen, vaikka RakMK:n osan D2 määräykset ja ohjeet sekä kanavien tyyppihyväksyntäohjeet niitä edellyttävät. Laitoksen toimintakokeet suoritettiin miltei kaikissa kohteissa. Aikataulullisesti ne suoritettiin kuitenkin yleensä liian myöhään; ilmavirtoja päästiin säätämään vasta, kun koulu oli jo käytössä. Kaikissa koekohteissa urakoitsijat säätivät ja mittasivat ilmavirrat. Tutkijoiden tekemien tarkistusmittausten mukaan ilmavirtojen säätötarkkuus täytti kohtuullisesti RakMK:n osassa D2 määritellyt toleranssit. Käytön opastusta annettiin suurimmassa osassa kohteita, mutta huoltohenkilökunta koki sen usein riittämättömäksi. Kustannukset

51 Ilmanvaihdon korjausrakentamisen toteutuneet kustannukset vaihtelivat kohteissa melko paljon. Ilmanvaihtourakan keskimääräiset kustannukset olivat 533 mk/m 2 ja vaihteluväli oli 213 mk/m 2 1362 mk/m 2. Koska kohteissa suoritettiin myös muita kuin ilmanvaihdon perusparannustöitä, ilmanvaihdon aiheuttamia rakennus- ja sähkötöiden kustannuksia ei voitu arvioida tutkimuskohteiden toteutuneiden kustannusten perusteella. Kustannuksia tarkasteltiin myös laskennallisesti kolmelle erikokoiselle kuvitellulle koululle. Laskennallisesti tarkastellen ilmanvaihdon kustannukset olivat 375 mk/m 2, ilmanvaihdon rakennustekniset työt 50 mk/m 2 ja sähkötyöt 15 mk/m 2. Korjausratkaisuja ja toteutusprosessia koskevat mallit Tutkimushankkeen tulosten perusteella laadittiin lisäksi kaksi julkaisua opastamaan koulujen ilmanvaihdon korjauksissa. Toisessa julkaisuissa, Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut kuvataan koulujen ilmanvaihdon korjausrakentamiseen soveltuvia sisäilmaston ja energiatalouden tavoitetasoja, ilmanvaihtoratkaisuja sekä niiden aiheuttamia kustannuksia. Toisessa julkaisuissa, Koulujen ilmanvaihdon perusparantaminen kuvataan korjausrakentamisprosessin läpivientiä.

52

53 LÄHTEET Haahtela, Y. & Kiiras, J. 1997. Talonrakennuksen kustannustieto 1997. Uudis- ja korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. 463 s. ISSN 1236-2905. KH 20-00157. 1992. Rakennuksen energiantarpeen laskenta. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö. 12 s. Kurnitski, J. & Palonen, J. & Engberg, S. & Ruotsalainen, R. 1996. Koulujen sisäilmasto rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, Sarja B 43. 60 s. ISBN 951-22-3061-5 Kurnitski, J. & Vilkki, R. & Jokiranta, K. & Kettunen, A.-V. & Hejazi-Hashemi, S. 1996. Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. 70 s. + liitteet 19 s. (LVI-tekniikan laboratorion raportti B 46, talonrakennustekniikan julkaisu 58.) ISBN 951-22-3397-5 Sisäilmaohje. 1997. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 72 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1.) ISBN 952-00-0261-8 Sisäilmayhdistys. 1995. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Helsinki: Sisäilmayhdistys. 32 s. (Sisäilmayhdistyksen julkaisu 5.) ISBN 951-97186-2-1 Ympäristöministeriö.1987. Suomen rakentamismääräyskokoelma. D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 1987. 20 s. ISBN 951-860-624-2 Suomen kuntaliitto.1998. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 1996. Helsinki: Suomen kuntaliitto. 62 s. + liitteet 3 kpl. ISBN 951-755-076-6 Teijonsalo J. & Kurnitski J. & Miettinen P. & Ruotsalainen R. 1991. Luokkahuoneiden ilmanlaatu alustava kartoitus. Sisäilmasto- ja ilmastointiseminaari 1991. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, LVI-tekniikan laboratorio. S. 98-103. ISBN 952-9601- 01-8 Tilastokeskus. 1996. Opetusrakennukset kerrosalaluokittain, rakennusaineen, perusparannusvuoden ja rakentamisvuoden mukaan 31.12.1995. Tilastokeskus. Saatavissa: levyke.

54

55 KIRJALLISUUTTA KH RAKH-10215. LVI RAKH-00127. 1994. Rakennusautomaatiojärjestelmän hankintaopas. Rakennushallitus. Rakennustietosäätiö. Säännöstiedosto. LVI 05-10144. 1989. Rakennusten sisäilmasto. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö. 8 s. LVI 05-10235. 1995. Sisäilmasuunnittelu. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö ja LVI- Keskusliitto. 19 s. LVI 05-10264. 1997. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen käyttö. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö ja LVI-Keskusliitto. 4 s. LVI RYL 92. 1992. LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Helsinki: Rakennustietosäätiö ja LVI-keskusliitto ry. 440 s. ISBN 951-682-226-6 LVI- Säätökaaviot, ST-käsikirja. 1992. Espoo: Sähkötieto ry. ISBN 951-9284-89-3. Sisäilmaohje. 1997. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 72 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1.) ISBN 952-00-0261-8 Sisäilmayhdistys. 1995. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Helsinki: Sisäilmayhdistys. 32 s. (Sisäilmayhdistyksen julkaisu 5.) ISBN 951-97186-2-1 Ympäristöministeriö.1987. Suomen rakentamismääräyskokoelma. D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 1987. 20 s. ISBN 951-860-624-2

LIITTEET LIITE 1 TULOKSET ENNEN KORJAUSTA TEHDYSTÄ KYSELYSTÄ LIITE 2 TULOKSET KORJAUKSEN JÄLKEEN TEHDYSTÄ KYSELYSTÄ LIITE 3 KUSTANNUSTEN LASKENTAPERUSTEET

2 Kyselyn yhteenveto Kaikki tutkimuskohteet ennen ilmanvaihdon korjausta OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 41 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 26% Naisia 74% 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 10 vuotta 2. Tupakoitteko? 7 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 5 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 26 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

3 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 8 % 77 % 10 % väsymystä 26 % 69 % 2 % keskittymisvaikeuksia 6 % 52 % 32 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 9 % 41 % 46 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 19 % 61 % 14 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 19 % 66 % 14 % yskää 3 % 75 % 18 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 17 % 42 % 37 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 27 % 45 % 26 % TYÖYMPÄRISTÖ 1. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 20 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 22 % Joskus 56 % Ei koskaan 21 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 6,5 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 28 % 40 % 26 % 11 % 40 % 33 % riittämätön ilmanvaihto 57 % 26 % 6 % 51 % 34 % 6 % liian korkea huonelämpötila 11 % 27 % 42 % 19 % 38 % 24 % liian matala huonelämpötila 11 % 36 % 39 % 3 % 23 % 54 % vaihteleva huonelämpötila 15 % 36 % 34 % 9 % 38 % 36 % tunkkainen (huono) ilma 61 % 27 % 4 % 50 % 34 % 7 % epämiellyttävä haju 22 % 39 % 28 % 23 % 36 % 29 % kuiva ilma 28 % 38 % 21 % 21 % 33 % 32 % pölyinen ilma 21 % 30 % 38 % 21 % 30 % 33 % havaittava pöly/lika pinnoilla 21 % 25 % 42 % 22 % 27 % 36 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 6 % 11 % 73 % 5 % 14 % 69 % kosteusongelmia 1 % 15 % 71 % 1 % 16 % 70 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa? 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa?

4 ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 14 % Kosteusvaurioista 14 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 72 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 29 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 1 % Toimii osittain 30 % Ei toimi 29 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 7 % Kyllä, epäsäännöllisesti 20 % Kyllä, säännöllisesti 69 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 82 % Lämmityksen säätö 35 % Kosteusvaurioiden korjaus 14 % Rakenteiden korjaukset 21 % Siivouksen parantaminen 18 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

5 Kyselyn yhteenveto Kohteiden, joissa painovoimainen ilmanvaihto ennen ilmanvaihdon korjausta OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 43 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 31 % Naisia 69 % 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 13 vuotta 2. Tupakoitteko? 0 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 5 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 21 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

6 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 11 % 68 % 16 % väsymystä 21 % 79 % 0 % keskittymisvaikeuksia 8 % 53 % 34 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 5 % 40 % 50 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 13 % 64 % 13 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 16 % 66 % 16 % yskää 3 % 82 % 13 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 26 % 29 % 42 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 29 % 40 % 31 % TYÖYMPÄRISTÖ 2. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 19 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 8 % Joskus 68 % Ei koskaan 24 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 6,3 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 40 % 47 % 13 % 13 % 50 % 29 % riittämätön ilmanvaihto 71 % 18 % 3 % 50 % 29 % 5 % liian korkea huonelämpötila 11 % 21 % 45 % 16 % 39 % 21 % liian matala huonelämpötila 16 % 50 % 21 % 3 % 39 % 42 % vaihteleva huonelämpötila 29 % 42 % 18 % 13 % 50 % 21 % tunkkainen (huono) ilma 71 % 21 % 5 % 53 % 34 % 5 % epämiellyttävä haju 34 % 34 % 26 % 32 % 34 % 29 % kuiva ilma 26 % 45 % 18 % 21 % 37 % 29 % pölyinen ilma 21 % 31 % 40 % 21 % 26 % 39 % havaittava pöly/lika pinnoilla 26 % 24 % 42 % 24 % 24 % 42 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 8 % 0 % 84 % 8 % 0 % 84 % kosteusongelmia 0 % 13 % 76 % 0 % 21 % 71 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa? 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa?

7 ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 16 % Kosteusvaurioista 16 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 76 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 18 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 0 % Toimii osittain 29 % Ei toimi 32 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 3 % Kyllä, epäsäännöllisesti 5 % Kyllä, säännöllisesti 87 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 84 % Lämmityksen säätö 34 % Kosteusvaurioiden korjaus 11 % Rakenteiden korjaukset 26 % Siivouksen parantaminen 21 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

8 Kyselyn yhteenveto Tutkimuskohteet, joissa koneellinen poistoilmanvaihto ennen ilmanvaihdon korjausta OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 46 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 33 % Naisia 67 % 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 15 vuotta 2. Tupakoitteko? 25 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 0 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 8 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

9 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 17 % 59 % 17 % väsymystä 41 % 50 % 8 % keskittymisvaikeuksia 17 % 41 % 33 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 17 % 42 % 33 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 17 % 50 % 17 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 25 % 50 % 25 % yskää 0 % 59 % 25 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 8 % 33 % 50 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 33 % 42 % 25 % TYÖYMPÄRISTÖ 3. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 17 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 42 % Joskus 42 % Ei koskaan 17 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 6,2 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 33 % 33 % 17 % 25 % 42 % 8 % riittämätön ilmanvaihto 50 % 33 % 0 % 59 % 17 % 8 % liian korkea huonelämpötila 17 % 25 % 42 % 33 % 25 % 25 % liian matala huonelämpötila 8 % 42 % 33 % 0 % 41 % 41 % vaihteleva huonelämpötila 17 % 50 % 17 % 8 % 41 % 33 % tunkkainen (huono) ilma 75 % 0 % 0 % 50 % 25 % 8 % epämiellyttävä haju 17 % 59 % 0 % 25 % 50 % 8 % kuiva ilma 41 % 33 % 8 % 25 % 33 % 17 % pölyinen ilma 25 % 33 % 25 % 25 % 33 % 17 % havaittava pöly/lika pinnoilla 25 % 8 % 42 % 25 % 33 % 17 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 0 % 8 % 59 % 0 % 33 % 50 % kosteusongelmia 0 % 8 % 59 % 0 % 17 % 67 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa? 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa?

10 ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 17 % Kosteusvaurioista 8 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 83 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 25 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 0 % Toimii osittain 33 % Ei toimi 41 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 17 % Kyllä, epäsäännöllisesti 33 % Kyllä, säännöllisesti 50 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 82 % Lämmityksen säätö 59 % Kosteusvaurioiden korjaus 8 % Rakenteiden korjaukset 8 % Siivouksen parantaminen 8 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

11 Kyselyn yhteenveto Tutkimuskohteet, joissa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ennen ilmanvaihdon korjausta OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 39 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 21 % Naisia 79 % 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 8 vuotta 2. Tupakoitteko? 7 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 5 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 33 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

12 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 5 % 86 % 5 % väsymystä 26 % 67 % 2 % keskittymisvaikeuksia 3 % 54 % 30 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 11 % 42 % 46 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 23 % 62 % 14 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 19 % 70 % 10 % yskää 4 % 74 % 19 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 12 % 53 % 31 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 24 % 49 % 23 % TYÖYMPÄRISTÖ 4. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 21 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 28 % Joskus 51 % Ei koskaan 21 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 6,7 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 19 % 37 % 37 % 7 % 33 % 42 % riittämätön ilmanvaihto 49 % 30 % 9 % 49 % 42 % 5 % liian korkea huonelämpötila 11 % 32 % 40 % 18 % 40 % 25 % liian matala huonelämpötila 9 % 26 % 53 % 4 % 9 % 65 % vaihteleva huonelämpötila 5 % 30 % 47 % 7 % 30 % 47 % tunkkainen (huono) ilma 51 % 37 % 3 % 47 % 35 % 9 % epämiellyttävä haju 16 % 38 % 35 % 18 % 33 % 33 % kuiva ilma 26 % 35 % 26 % 21 % 30 % 37 % pölyinen ilma 19 % 28 % 40 % 19 % 31 % 31 % havaittava pöly/lika pinnoilla 18 % 30 % 42 % 21 % 28 % 37 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 5 % 19 % 69 % 4 % 19 % 63 % kosteusongelmia 2 % 17 % 70 % 2 % 12 % 70 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa? 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa?

13 ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 12 % Kosteusvaurioista 14 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 67 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 37 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 2 % Toimii osittain 30 % Ei toimi 25 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 7 % Kyllä, epäsäännöllisesti 26 % Kyllä, säännöllisesti 61 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 79 % Lämmityksen säätö 32 % Kosteusvaurioiden korjaus 18 % Rakenteiden korjaukset 19 % Siivouksen parantaminen 17 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

14 Kyselyn yhteenveto Kaikki tutkimuskohteet ilmanvaihdon korjauksen jälkeen OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 44 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 28% Naisia 72% 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 10 vuotta 2. Tupakoitteko? 5 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 3 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 17 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

15 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 5 % 61 % 25 % väsymystä 10 % 79 % 11 % keskittymisvaikeuksia 0 % 56 % 35 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 8 % 32 % 48 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 19 % 57 % 21 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 16 % 56 % 25 % yskää 6 % 57 % 27 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 13 % 41 % 38 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 19 % 40 % 38 % TYÖYMPÄRISTÖ 5. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 19 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 8 % Joskus 59 % Ei koskaan 27 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 7,9 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 13 % 41 % 32 % 6 % 27 % 32 % riittämätön ilmanvaihto 14 % 41 % 32 % 11 % 29 % 29 % liian korkea huonelämpötila 6 % 22 % 38 % 5 % 22 % 29 % liian matala huonelämpötila 5 % 32 % 32 % 2 % 17 % 38 % vaihteleva huonelämpötila 9 % 30 % 38 % 8 % 24 % 35 % tunkkainen (huono) ilma 19 % 35 % 33 % 8 % 35 % 25 % epämiellyttävä haju 11 % 29 % 43 % 7 % 29 % 32 % kuiva ilma 9 % 33 % 43 % 3 % 24 % 38 % pölyinen ilma 3 % 21 % 64 % 3 % 19 % 49 % havaittava pöly/lika pinnoilla 9 % 28 % 53 % 5 % 25 % 40 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 14 % 19 % 52 % 8 % 14 % 44 % Kosteusongelmia 2 % 8 % 73 % 0 % 8 % 57 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa?

16 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa? ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 5 % Kosteusvaurioista 6 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 33 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 20 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 33 % Toimii osittain 46 % Ei toimi 2 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 38 % Kyllä, epäsäännöllisesti 32 % Kyllä, säännöllisesti 27 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 32 % Lämmityksen säätö 24 % Kosteusvaurioiden korjaus 6 % Rakenteiden korjaukset 10 % Siivouksen parantaminen 13 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

17 Kyselyn yhteenveto Tutkimuskohteet, joissa painovoimainen ilmanvaihto, ilmanvaihdon korjauksen jälkeen OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 43 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 23 % Naisia 77 % 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 11 vuotta 2. Tupakoitteko? 0 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 3 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 17 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

18 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 3 % 58 % 27 % väsymystä 13 % 80 % 7 % keskittymisvaikeuksia 0 % 50 % 43 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 3 % 36 % 50 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 13 % 63 % 20 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 13 % 57 % 27 % yskää 7 % 47 % 37 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 13 % 37 % 43 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 23 % 30 % 43 % TYÖYMPÄRISTÖ 6. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 17 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 3 % Joskus 73 % Ei koskaan 23 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 8,0 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 23 % 37 % 30 % 10 % 30 % 40 % riittämätön ilmanvaihto 7 % 47 % 33 % 7 % 40 % 37 % liian korkea huonelämpötila 3 % 17 % 40 % 7 % 20 % 33 % liian matala huonelämpötila 10 % 37 % 20 % 3 % 23 % 37 % vaihteleva huonelämpötila 13 % 30 % 40 % 10 % 37 % 37 % tunkkainen (huono) ilma 17 % 40 % 33 % 3 % 50 % 30 % epämiellyttävä haju 7 % 37 % 43 % 0 % 43 % 40 % kuiva ilma 10 % 43 % 40 % 3 % 33 % 47 % pölyinen ilma 3 % 23 % 67 % 3 % 20 % 67 % havaittava pöly/lika pinnoilla 10 % 33 % 53 % 3 % 33 % 50 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 13 % 23 % 53 % 10 % 20 % 53 % Kosteusongelmia 3 % 10 % 77 % 0 % 10 % 73 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa?

19 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa? ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 3 % Kosteusvaurioista 13 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 37 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 13 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 37 % Toimii osittain 40 % Ei toimi 3 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 20 % Kyllä, epäsäännöllisesti 43 % Kyllä, säännöllisesti 33 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 30 % Lämmityksen säätö 20 % Kosteusvaurioiden korjaus 13 % Rakenteiden korjaukset 10 % Siivouksen parantaminen 20 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

20 Kyselyn yhteenveto Tutkimuskohteet, joissa koneellinen poistoilmanvaihto, ilmanvaihdon korjauksen jälkeen OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 47 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 50 % Naisia 50 % 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 10 vuotta 2. Tupakoitteko? 8 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 8 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 25 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

21 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 0 % 67 % 33 % väsymystä 0 % 75 % 25 % keskittymisvaikeuksia 0 % 50 % 42 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 8 % 42 % 42 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 17 % 50 % 33 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 8 % 58 % 33 % yskää 0 % 58 % 33 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 0 % 58 % 33 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 0 % 75 % 25 % TYÖYMPÄRISTÖ 7. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 18 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 8 % Joskus 25 % Ei koskaan 50 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 8,5 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 0 % 33 % 33 % 0 % 17 % 42 % riittämätön ilmanvaihto 8 % 17 % 50 % 8 % 17 % 33 % liian korkea huonelämpötila 0 % 33 % 33 % 0 % 33 % 25 % liian matala huonelämpötila 0 % 25 % 42 % 0 % 8 % 50 % vaihteleva huonelämpötila 0 % 42 % 33 % 0 % 25 % 33 % tunkkainen (huono) ilma 8 % 17 % 50 % 8 % 17 % 33 % epämiellyttävä haju 25 % 17 % 33 % 17 % 17 % 25 % kuiva ilma 8 % 25 % 42 % 0 % 25 % 33 % pölyinen ilma 0 % 8 % 67 % 0 % 8 % 50 % havaittava pöly/lika pinnoilla 0 % 8 % 67 % 0 % 8 % 50 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 17 % 25 % 33 % 17 % 17 % 25 % Kosteusongelmia 0 % 0 % 67 % 0 % 0 % 50 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa? 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa?

22 ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 8 % Kosteusvaurioista 0 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 17 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 8 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 25 % Toimii osittain 58 % Ei toimi 0 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 75 % Kyllä, epäsäännöllisesti 17 % Kyllä, säännöllisesti 8 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 17 % Lämmityksen säätö 17 % Kosteusvaurioiden korjaus 0 % Rakenteiden korjaukset 0 % Siivouksen parantaminen 0 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

23 Kyselyn yhteenveto Tutkimuskohteet, joissa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, ilmanvaihdon korjauksen jälkeen OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö KYSELYLOMAKE Hyvä vastaaja Tällä kyselykaavakkeella selvitän työskentely-ympäristönne ilmanvaihdon toimintaa, sisäilmastotekijöitä ja viihtyisyyttä. Kysely liittyy Koulujen sisäilmasto ja energiatalous - tutkimukseen, jota Tekes ja ilmastointialan yritykset rahoittavat. Toivomukseni on, että vastaatte huolellisesti jokaiseen kysymykseen. Kiitän osallistumisestanne. Tkl Pirjo Kimari VASTAAJA 1. Ikä: 43 vuotta 2. Sukupuoli: Miehiä 24 % Naisia 76 % 3. Ammatti / toimi: TYÖPAIKKA 1. Pääasiallinen työskentelypaikka (luokan nro + kerros): TERVEYS 1. Kauanko olette ollut nykyisessä työpaikassanne? 8 vuotta 2. Tupakoitteko? 10 % 3. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 0 % 4. Onko Teillä nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? 14 % 5. Onko Teillä sellaisia oireita, joiden olette havainnut pahenevan työpaikallanne?

24 6. Kuinka usein Teillä on ollut viimeisen 12 kk:n aikana seuraavia oireita / sairauksia? Rengastakaa jokaisesta kohdasta yksi, sopivin vaihtoehto. Joka viikko Joskus Ei koskaan päänsärkyä 10 % 62 % 19 % väsymystä 10 % 81 % 10 % keskittymisvaikeuksia 0 % 67 % 19 % silmien kutinaa, kirvelyä, ärsytystä 14 % 19 % 48 % nenän ärsytystä, tukkoisuutta, vuotoa 29 % 53 % 14 % käheyttä tai kurkun kuivuutta 24 % 53 % 19 % yskää 10 % 72 % 10 % kasvojen ihon kuivuutta tai punoitusta 19 % 38 % 34 % käsien ihon kuivuutta, kutinaa tai punoitusta 24 % 33 % 38 % TYÖYMPÄRISTÖ 8. Kuinka monta oppilasta on luokkatilassa keskimäärin tunnin aikana? 22 oppilasta 2. Työskentelettekö koko päivän samassa tilassa? 3. Koetteko työnne aiheuttavan teille stressiä? Usein 14 % Joskus 57 % Ei koskaan 19 % 4. Millaisena pidätte työpaikkanne sisäilman laatua asteikolla 4-10? 7,4 5. Onko koulunne luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jotain seuraavista ongelmista viimeisen kuluneen vuoden aikana? Talvella Syksyllä/ Keväällä Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny Kyllä, viikottain Kyllä, joskus Ei esiinny vetoa 5 % 52 % 33 % 5 % 28 % 14 % riittämätön ilmanvaihto 29 % 47 % 19 % 19 % 19 % 14 % liian korkea huonelämpötila 14 % 24 % 38 % 5 % 19 % 24 % liian matala huonelämpötila 0 % 29 % 43 % 0 % 14 % 33 % vaihteleva huonelämpötila 9 % 24 % 38 % 9 % 5 % 33 % tunkkainen (huono) ilma 29 % 38 % 24 % 14 % 24 % 14 % epämiellyttävä haju 10 % 24 % 47 % 10 % 14 % 24 % kuiva ilma 10 % 24 % 48 % 5 % 10 % 29 % pölyinen ilma 5 % 24 % 57 % 5 % 24 % 24 % havaittava pöly/lika pinnoilla 14 % 33 % 43 % 9 % 24 % 19 % ilmanvaihdon aiheuttamaa melua 14 % 10 % 62 % 0 % 5 % 43 % Kosteusongelmia 0 % 9 % 72 % 0 % 9 % 38 % 6. Onko erikoisluokissa/ muissa tiloissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Millaisia ongelmia, missä luokissa?

25 7. Esiintyykö koulussanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa oppilaitten tai opettajien poissaoloa? ei ollenkaan vähän paljon en tiedä 8. Mikäli koette koulun sisäilmaston ongelmalliseksi, niin mistä ongelmat mielestänne johtuvat? Rakennusmateriaaleista/rakenteista 5 % Kosteusvaurioista 0 % Ilmanvaihtojärjestelmästä 38 % Liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa 38 % 9. Missä kunnossa koulunne ilmanvaihtojärjestelmä mielestänne on? Toimii täysin 34 % Toimii osittain 48 % Ei toimi 0 % 10. Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? Ei koskaan 43 % Kyllä, epäsäännöllisesti 24 % Kyllä, säännöllisesti 29 % 11. Mitä mielestänne pitäisi välttämättä tehdä sisäilman parantamiseksi? Ilmanvaihdon parantaminen 43 % Lämmityksen säätö 34 % Kosteusvaurioiden korjaus 0 % Rakenteiden korjaukset 14 % Siivouksen parantaminen 10 % LISÄTIETOJA: Kiitos avustanne!

26 (1) LIITE 3 ILMANVAIHDON HANKINTAKUSTANNUSTEN LASKENNASSA KÄYTETYT LÄHTÖTIEDOT Taulukko 1. Ilmanvaihtokoneiden määrä ja ilmavirrat eri tyyppikouluissa Tyyppikoulu 1 Tyyppikoulu 2 Tyyppikoulu 3 Hajautettu järjestelmä 10 konetta ja huippuimuri: *keittiön kone, 300 l/s *luokkatilojen koneet, 8 x 75 l/s *opettajien tilojen kone, 20 l/s *sosiaalitilojen huippuimuri, 100 l/s 19 konetta ja huippuimuri: *keittiön kone, 600 l/s *luokkatilojen koneet, 16 x 75 l/s *juhlasalin kone, 900 l/s *opettajien tilojen kone, 80 l/s *sosiaalitilojen huippuimuri, 150 l/s 38 konetta ja huippuimuri: *keittiön kone, 900 l/s *ruokalan kone, 1000 l/s *luokkatilojen koneet, 34 x 90 l/s *juhlasalin kone, 1800 l/s *opettajien tilojen kone, 300 l/s *sosiaalitilojen huippuimuri, 200 l/s Keskitetty järjestelmä 2 konetta ja huippuimuri: *keittiön kone, 300 l/s *luokka- ja opettajien tilojen kone, 620 l/s *sosiaalitilojen huippuimuri, 100 l/s 3 konetta ja huippuimuri: *keittiön kone 600 l/s *luokka- ja opettajien tilojen kone, 1280 l/s *juhlasalin kone, 900 l/s *sosiaalitilojen huippuimuri, 150 l/s 4 konetta ja huippuimuri: *keittiön ja ruokalan kone, 1900 l/s *luokka- ja opettajien tilojen koneet, 2 x 1680 l/s *juhlasalin kone, 1800 l/s *sosiaalitilojen huippuimuri, 200 l/s Ilmanvaihtokoneiden hankintakustannukset perustuvat valmistajien ilmoittamiin koneiden ja niiden välittömien varusteiden hintoihin. Kanavistokustannuksina on käytetty tyyppikoulun koosta ja järjestelmästä riippuen 71 mk/br-m 2 83 mk/br-m 2. Päätelaitekustannuksina on käytetty 29 mk/br-m 2. Suunnittelukustannuksina on käytetty 20 mk/br-m 2.