1 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti - ISSN 1456-3533 - Numero 1 / 2012 Puheenjohtajan palsta KOSTEA KESÄ Eletään ihmeellisiä aikoja, kevättulvista on siirrytty kesätulvien kautta syystulviin. Talvivaaran altaat vuotavat. Mikä ihme se on, kun katotkaan eivät pidä vettä. Vettä on tullut pystyja vaakasuoraan ja vinoon pitkin kesää. Syksyn kantarellikausi oli uskomattoman pitkä ja suppilovahveroita poimimme ainakin täällä etelässä vielä marraskuun puolellakin. Koulujen vanhempainyhdistykset ovat nousseet barrikadeille vaatimaan parempaa sisäilmaa lapsilleen. Koululakkoja on ollut pitkin Suomea. Vanhempainyhdistysten keskusliitto on tullut julkisuuteen samoilla teemoilla. Vanhemmat alkavat saada tarpeekseen. Ei riitä, että lapselle tarjotaan päivähoito ja koulutus, nyt vaaditaan lisäaineetonta kouluruokaa ja homeetonta sisäilmaa. Aivan oikein! Miksi lapsia saisi kohdella huonommin kuin samoissa tiloissa työskenteleviä aikuisia, joilla on lakisääteinen oikeus vakuutukseen työperäisen sairauden varalta. Sairastuneella työntekijällä on maksuttomat lääkkeet ja oikeus saada sairauden tai oireilun vuoksi siirto puhtaisiin tiloihin tai lähete ammatilliseen kuntoutukseen. Sairastunut lapsi on ilman vakuutusturvaa eikä usein edes pääse tarvittaviin tutkimuksiin. Koulutetussa nuorisossa on kansakunnan tulevaisuus. Lapsia ja nuoria on varjeltava paitsi tupakalta ja päihteiltä sekä koulukiusaamiselta ja epäterveelliseltä ruoalta, myös rakennetun ympäristön kemiallisilta ja mikrobiologisilta haitoilta jotta he voisivat aikanaan astua iloisina ja reippaina yhteiskunnan ja työelämän palvelukseen. Kaikkein suurimmat rimanalitukset sisäilman laadussa on nähty kuitenkin sairaalarakennuksissa ja muissa hoitolaitoksissa. Erään keskussairaalan työntekijät käyvät oikeutta työnantajaansa vastaan, koska ilmiselvien sisäilmaongelmien korjaamista on lykätty vuodesta toiseen ja lopulta monet työntekijät ovat sairastuneet pysyvästi. Keski-Suomessa on purettu sairaalarakennus ja rakennettu konteista tilalle uusi ennätysvauhdilla. Hankalin tilanne tuntuu olevan kuitenkin lastensairaaloissa eri puolella Suomea. Samoissa tiloissa, joissa annetaan lääketieteellisesti äärimmäisen korkeatasoista hoitoa huippulaitteilla ja -henkilöstöllä vakavasti sairaille pikkupotilaille ja hengestään taisteleville keskosille, valuu vesi pitkin ikkunaseiniä muovimaton alla lätisten ja katot kupruillen. Henkilökunta niiskuttaa punaisin silmin, aivastelee ja yskii. Jopa sairaalakouluissa on niin vakavia homeongelmia, että opettajat saavat ammattitauteja ja Stachybotrys-kasvustojen vallattua rakenteet tiloja lopulta suljetaan. Lasten- ja nuorisopsykiatriset suljetut osastot ovat luku sinänsä. Homesairaita kärrätään suljetuille osastoille ja pakkolääkitään psyykenlääkkeillä. Siitä on terapeuttinen ote aika kaukana. Ilmeisesti on tosiaan niin, että kansakunnan sivistystaso ja lääketieteen etiikka punnitaan siinä, miten yhteiskunta kohtelee heikoimpiaan. Ovatko ahneus ja itsekkyys ihmisen luontaisia ominaisuuksia? Voi olla, että evoluutio suosii itsekkyyttä, mutta toisinajattelijat eivät ihan vielä ole kuolleet sukupuuttoon. Omana ratkaisunani esitän, että työterveyshuollon keinot ja asiantuntijat pitäisi ottaa kouluterveydenhuollon avuksi selvittämään systemaattisesti koulukiinteistöjen kuntoa. Lasten ja nuorten käyttämät rakennukset on saatava kuntoon ja altistuneiden lasten terveyttä tulee seurata korjausten jälkeen. Mikään viranomaisohje ei suosittele pelkkää pintaremonttia ja desinfektioaineita kosteusvaurion korjaamiseksi. Mikrobikasvustojen ruiskuttaminen torjunta-aineilla ja vahvoilla kemikaaleilla johtaa samanlaiseen vaaralliseen mikrobien valikoitumiseen kuin laajakirjoisten antibioottien holtiton käyttö. Terveysriskin arviointi tulee säilyttää terveydenhuollon ammattilaisten hallussa. Monissa kaupungeissa on jo ryhdytty kartoittamaan lasten terveydentilaa tekemällä oirekartoituksia kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin. Että uskaltavatkin. Saattaa vaikka löytyä ongelmia. Taloudellisesti tiukkoina aikoina kannattaa investoida ei Talvivaaran osakkeisiin - vaan tulevaisuuteen, lapsiin ja nuorisoon. Meidän tulisi hylätä kvartaaliajattelu siinä muodossa kuin sen nyt tunnemme. Sodan jälkeen Suomi rakennettiin taloudelliseen nousuun ja menestykseen. Samanlainen jälleenrakennuksen aika on sukupolvellamme edessä kosteusvauriorakennusten korjaamisessa. Neljännesvuosittaisen menestyksen hakemisesta tulee siirtyä neljännesvuosisadan perspektiiviin. Jotta seuraavan sukupolven olisi helpompi hengittää. Erityisesti sisällä. Tuula Putus
2 Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti ISSN 1456-3533 Vuosikerta 15, numero 1 / 2012 Julkaisija: Lääketieteellisen mykologian seura - Finnish Society for Medical Mycology ry Toimitus ja taitto: Tuula Putus ja Mervi Oikonen Monistuspaikka: Labquality Oy, Helsinki Julkaistavaksi tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Seuran sihteerille mieluiten sähköpostitse. Yhteystiedot: Sihteeri Ritva Heikkilä, ritva.heikkila@medix.fi Seuran hallitus vuonna 2013: Tuula Putus, puheenjohtaja Pentti Kuusela, varapuheenjohtaja Ritva Heikkilä, sihteeri Kristian Husman, taloudenhoitaja Mirja Salkinoja-Salonen Tarja Ojanen Riitta Aho Pirkko Koukila-Kähkölä Seuran internetsivut: http://mykologia.net Pankkiyhteys: Nordea FI 87 1652 3000 0016 88 Lehden sisältöä lainattaessa lähde on aina mainittava. Tässä numerossa: Sivu 1 Puheenjohtajan palsta 2 Lehden yhteystiedot 2 Uusi kunniajäsen 2 Vuosikokousuutisia 3 Väitösuutisia 4 Jäsenmaksu ja vuosikokous 5 Valokuvakilpailu 5 Pohjoismainen sienikokous VUOSIKOKOUSUUTISIA Lääketieteellisen mykologian seura - Finnish Society for Medical Mycology piti vuosikokouksensa 27.3.2012 Haartman-instituutissa, Haartmaninkatu 3, Helsinki. Professori Aino Nevalainen piti katsauksen omaan elämäntyöhönsä ja KTL:n tutkimukseen otsikolla Sisäympäristöjen mikrobitutkimukset viranomaisohjeiden tukena. Aino Nevalaista kiitettiin pitkäaikaisesta urasta ja elämäntyöstä sekä toivotettiin leppoisia eläkepäiviä. Seuramme uusi kunniajäsen: professori emerita EEVA-LIISA HINTIKKA Seuramme hallitus valitsi kunniajäseneksi professori emerita Eeva-Liisa Hintikan, joka on syntynyt vuonna 1936 Jyväskylän maalaiskunnassa. Hintikka valmistui ylioppilaaksi v. 1956 Jyväskylän tyttökoulusta ja eläinlääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1963. Hintikka väitteli vuonna 1974 aiheesta Mycotoxicological studies on Stachybotrys alternans. Dosentuurin hän sai jo seuraavana vuonna 1975. Hän on tehnyt laajasti elintarvikehygieenistä tutkimusta ja hänellä on n. 60 tieteellistä julkaisua. Hintikka on työskennellyt mm. EKK:lla assistenttina ja yliassistenttina, Valtion eläinlääketieteen laitoksella eläinlääkärinä, Suomen Akatemian tutkijana ja varttuneena tieteenharjoittajana. Hintikka toimi EELAn osastonjohtajana 1980-luvulla. Hän on opiskellut Norjassa ja tehnyt opintomatkoja mm. Tanskaan, Unkariin, Neuvostoliittoon ja USA:han. E-L Hintikka toimi myös kehitysaputyössä Nigeriassa ja Biafrassa ja rokoteasiantuntijana Nepalissa. Hintikalla on kaksi lasta ja matrikkelitietojen mukaan hän harrastaa mm. luonnossa vaeltelua. Seuramme onnittelee lämpimästi kunniajäsenyyden johdosta! Juha Kirveskari piti esitelmän Sieni-infektioiden molekyylidiagnostiikan erityispiirteistä ja haasteista. Mikko Seppänen kertoi Allergisesta bronkopulmonaarisesta aspergilloosista ja semi-invasiivisista keuhkoaspergillooseista. Lopuksi Hannele Heikkilä esitelmöi Hiuspohjan sieniinfektioista. Näin olimme saaneet mielenkiintoisen katsauksen sekä kliiniseen mykologiaan että ympäristömikrobiologiaan. Seuran hallitus oli valinnut kunniajäseneksi professori emerita Eeva-Liisa Hintikan, jolle varapuheenjohtaja Pentti Kuusela piti onnittelupuheen ja puheenjohtaja Tuula Putus luovutti kukkatervehdyksen ja kunniakirjan. Vuosikokouksessa valittiin Seuran puheenjohtajaksi Tuula Putus, varapuheenjohtajaksi Pentti Kuusela ja sihteeriksi Ritva Heikkilä. Hallituksessa jatkavat Pirkko Koukila- Kähkölä, Tarja Ojanen, Riitta Aho ja Mirja Salkinoja- Salonen. Taloudenhoitajan vastuiden siirtovaikeuksien vuoksi päätettiin hallituksen vastuuvapauden käsittely siirtää seuraavaan vuosikokoukseen ja jäsenkunta vapautettiin vuoden 2011 jäsenmaksuista, koska Seuran rahatilanne on suhteellisen hyvä. Seuran taloudenhoitajana toimii KTK Kristian Husman. Lopuksi nautimme yhteistyökumppanimme tarjoaman buffet-illallisen.
3 Väitösuutisia LL Kirsi Karvalan väitöskirjatyö Asthma in damp indoor work environments tarkastettiin 30.11.2012 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä oli professori Tari Haahtela Helsingin yliopistosta Työpaikan kosteus- ja homevaurioiden on osoitettu olevan yhteydessä haitallisiin hengitystievaikutuksiin, joista yleisin sairaus on astma. Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan vuodesta 2001 alkaen kosteusvauriohomeet ovat olleet yleisin ammattiastman aiheuttaja Suomessa. Tavallisesti kosteusvaurioympäristöön liittyvät hengitystie- ja yleisoireet menevät ohi, kun rakennuksen vauriot korjataan. Osalla potilaista oireet kuitenkin pitkittyvät rakennuksen korjaustoimenpiteistä tai työpisteen vaihdosta huolimatta. Väitöskirjan tavoitteena oli arvioida ja kehittää kosteusvaurioympäristöstä aiheutuvan ammattiastman diagnostiikkaa. Toisena tavoitteena oli arvioida kosteusvaurioympäristössä ilmenevien astmankaltaisten oireiden merkitystä astman riskitekijänä. Tavoitteena oli myös selvittää työpaikan kosteusvaurioihin liittyvän hengitystiesairauden pitkäaikaisvaikutuksia elämänlaatuun ja työkykyyn. Tutkimusaineistona oli 2200 Työterveyslaitoksella ammattitautiepäilyn takia vuosina 1995 2004 tutkittua potilasta, joilla oli ollut työpaikan kosteusvaurioon liittyviä hengitystieoireita. Tutkimusjakson aikana ammattiastman osoittamiseen käytettiin hengitysteiden spesifistä altistuskoetta homeuutteilla. Yhteensä 694 potilaalla oli epäilty olevan kosteusvauriohomeiden aiheuttama ammattiastma, minkä vuoksi heille oli tehty altistuskoe. Tutkimuksiin oli kuulunut myös PEF-työpaikkaseuranta sekä homeherkistymisen toteamiseksi ihopistokokeita ja seerumin IgE-määrityksiä. Potilaiden sairauskertomustietoja tarkasteltiin jälkikäteen. Altistuminen kosteusvauriomikrobeille arvioitiin potilasasiakirjoihin liitetyistä työpaikan rakennusteknisistä ja sisäilmatutkimusraporteista, joista ilmenivät työpaikan kosteusvauriot ja mikrobianalyysien tulokset. Ammattiastman arvioitiin olevan todennäköinen 156 potilaalla perustuen siihen, että työpaikalla oli todettu kosteus- ja homevaurioita, astmaoireet liittyivät työhön ja ne olivat alkaneet kosteusvaurioympäristössä, keuhkojen toimintakokeissa oli astmalle tyypillisiä muutoksia sekä yhteys työpaikan altisteisiin oli osoitettavissa joko PEF-työpaikkaseurannalla tai altistuskokeilla. Ammattiastmapotilaista 20%:lla todettiin IgE-välitteinen herkistyminen homeille. Tutkimus vahvistaa epidemiologista tutkimustietoa kosteusvaurioympäristön ja astman yhteydestä. Kosteusvaurioympäristön aiheuttaman ammattiastman diagnostiikassa altistumisen arvioinnin perusteena voidaan käyttää kuvauksia työpaikan kosteus- ja homevaurioiden laajuudesta ja sijainnista sekä mikrobimäärityksiä. Yhteys altistumisen ja astman välillä voidaan osoittaa PEF-työpaikkaseurannalla, joka kuvastaa työpaikan altistumistilannetta kokonaisuudessaan toisin kuin altistuskoe. Kosteusvaurioympäristön aiheuttaman astman syntymekanismit ovat edelleen pääosin tuntemattomia. Kyselytutkimukseen osallistui 483 potilasta, joilla oli ollut kosteusvauriotyöpaikkaan liittyviä astmankaltaisia oireita (yskää, hengenahdistusta tai vinkunaa), mutta astman diagnostiset kriteerit eivät olleet täyttyneet Työterveyslaitoksen ammattitautitutkimuksissa. Vastaajista 62 (13%) ilmoitti, että seuranta-aikana lääkäri oli todennut heillä astman. Jos nykyisessäkin työpaikassa oli kosteusvaurio, astmariski oli yli nelinkertainen verrattuna vastaajiin, jotka ilmoittivat, ettei työpaikalla ole kosteusvaurioita. Korjaamattomissa kosteusvauriotiloissa työskentelyyn liittyi merkittävä astman kehittymisen riski. Kosteusvaurioiden korjaaminen näytti vähentävän astmariskiä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kosteusvaurioiden korjaamisella tai oireilevan työntekijän siirtämisellä pois kosteusvaurioituneista tiloista voidaan vaikuttaa astmariskiin. Työterveyshuollon seuranta on tarpeen työntekijöille, joilla on kosteusvaurioympäristöön liittyviä hengitystieoireita. Elämänlaatu oli 3 12 vuoden seurannan jälkeen huonompi ammattiastmadiagnoosin saaneilla verrattuna potilaisiin, joilla oli työssä paheneva astma tai hengitystieoireita ilman astmaa. Työelämän ulkopuolelle jääminen oli myös yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun. Potilaat, joilla oli diagnosoitu ammattiastma, käyttivät enemmän astmalääkkeitä kuin muut astmaa sairastavat. Ammattiastmadiagnoosiin liittyi lähes kuusinkertainen riski ennenaikaiseen poistumiseen työelämästä (työkyvyttömyyseläkkeen, tapaturmaeläkkeen tai työttömyyden takia). Tutkimus toi esille kosteusvaurioympäristöön liittyvän astman yhteyden heikentyneeseen elämänlaatuun, huonoksi koettuun työkykyyn ja ennenaikaiseen poistumiseen työelämästä. Ammattitautilainsäädännön suomista etuuksista huolimatta ammattiastmaa sairastavien elämänlaatu ja työkyky olivat huonompia kuin muuta astmaa sairastavilla tai hengitystieoireisilla potilailla, joilla ei ollut astmaa. Syyt jäävät pohdinnan ja jatkoselvitysten varaan. Työkyvyn tukemiseksi tarvitaan varhaisia ja aikaisempaa tehokkaampia toimia työpaikalla ja työterveyshuollossa.
4 Väitösuutisia TtM Anne Karvonen väitteli Kuopiossa 16.11.2012. Väitöskirjan nimi on Microbial Exposure and Childhood Asthma Protective and Adverse Effects [Mikrobialtistus ja lapsuuden astma Suojaavat ja haitalliset vaikutukset]. Vastaväittäjänä toimi professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Juha Pekkanen Itä-Suomen yliopistosta. Kosteusvaurio aiheuttaa lapsilla astmaa Lapsen makuuhuoneen sekä olohuoneen ja keittiön vakavat kosteusvauriot ja näkyvä home lisäävät lasten hengitystieoireita ja riskiä sairastua astmaan. Muissa kodin tiloissa kuten kosteissa tiloissa, ullakolla tai kellarissa olleet vauriot eivät olleet yhteydessä hengitystieoireisiin tai astmaan. Atooppisilla lapsilla astman riski lisääntyi enemmän kuin eiatooppisilla lapsilla. Sen sijaan elinympäristön mikrobien suuri kokonaismäärä ja lajien moninaisuus voi vähentää astmaan sairastumista. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan, TtM Anne Karvosen ympäristöepidemiologian alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa seurattiin 396 vuosina 2002 2005 syntynyttä suomalaista lasta. Tietoja lasten terveydestä ja muista tuloksia mahdollisista sekoittavista tekijöistä kerättiin kyselylomakkeilla kuuteen ikävuoteen asti. Atooppinen herkistyminen 19 allergeenille määritettiin seeruminäytteistä yhden vuoden ja kuuden vuoden iässä. Kodin kosteusvauriokuntoarvio tehtiin lasten ollessa keskimäärin viiden kuukauden ikäisiä. Astmaa ja hengitystieoireita lisäsivät kosteusvauriot, jotka olivat vakavia ja sijaitsivat huoneissa, joissa oleskellaan paljon. Tutkimus tukee käsitystä, että kosteus- ja -homevauriot aiheuttavat pysyvää astmaa, eivätkä pelkästään pahenna astman oireita. Tutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia, koska tutkimus ei perustu asukkaiden omaan ilmoitukseen kosteus- ja homevauriosta, vaan tutkimusinsinöörin tekemään kodin kuntokartoitukseen. Suurimmassa osassa (n. 90 %) taloista oli jonkin asteisia, pääosin pieniä, kosteusvaurioita, mutta oleskelutilojen vakavia vaurioita oli vain alle 10 prosentissa taloista Vaikka tarkkaa syytä siihen, miksi kosteus- ja homevauriot lisäävät hengitystieoireita ja astmaa ei vielä tiedetä, kosteusvauriot kannattaa korjata asianmukaisesti, huolellisesti ja nopeasti, jotta altistuminen jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Runsas mikrobialtistus suojaa astmalta Varhaislapsuuden mikrobialtistusta on tutkittu useissa aiemmissa tutkimuksissa mm. maatilaympäristössä, jossa korkeiden mikrobipitoisuuksien on havaittu olevan yhteydessä alentuneeseen atopian ja myös allergisten sairauksien riskiin. Tämän väitöskirjan tulokset tukevat pääosin näitä aiempien tutkimusten tuloksia. Poiketen aiemmista tutkimuksista, joissa on tutkittu yksittäisten mikrobimarkkereiden yhteyttä terveyteen, tässä tutkimuksessa määritettiin usean mikrobimarkkerin avulla kokonaismikrobialtistuksen määrää ja monimuotoisuutta. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että elinympäristön mikrobialtistuksen kokonaismäärä ja osin sen moninaisuus olivat vahvemmin yhteydessä astmaan sairastumisen riskiin kuin yksittäiset mikrobimarkkerit. Elinympäristön kokonaismikrobialtistuksen selvittämiseksi lasten kodeista kerättiin huonepölynäytteet lasten ollessa kahden kuukauden ikäisiä. Mikrobien kokonaismäärässä huomioitiin sekä bakteerit että homeet. Muutaman yksittäisen mikrobin merkitystä tarkasteltiin myös kansainvälisessä PASTURE-tutkimuksessa, johon osallistui noin 1000 lasta viidestä eri Euroopan maasta. Tässä tutkimuksessa käytetyt mikrobimääritykset eivät kuitenkaan pystyneet selittämään maatilalla asumiseen liittyvää vähentynyttä riskiä sairastua astmaan eivätkä kosteusvaurioihin liittyvää kohonnutta astmariskiä. Jatkossa tarvitaan parempia mikrobistoa kuvaavia mittareita kuvamaan elinympäristön mikrobialtistusta, jolla voi olla sekä suotuisia että haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Bo Sahlberg väitteli Ruotsissa Uppsalan yliopistossa kesäkuussa 2012 otsikolla Indoor environment in dwellings and sick building syndrome (SBS) longitudinal studies. Vastaväittäjänä oli professori Berndt Stenberg. Muistutuksia Seuran jäsenille Muistathan maksaa seuran jäsenmaksun vuodelle 2012! Vuoden 2012 jäsenmaksu on 12 euroa ja se pitäisi maksaa ennen vuodenvaihdetta. Tilin numero on FI 87 1652 3000 0016 88 (Nordea). Laita viitekenttään maksajan nimi sekä vuosi 2012. Vuodelta 2011 jäsenmaksua ei kerätä. Vuosikokous pidetään 21.3.2013 klo 14 Meilahdessa, Helsingissä. Tarkempi paikka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin lähetettävässä kutsussa, mutta varaa päivä jo kalenteriisi!
5 Valokuvakilpailu Lääketieteellisen Mykologian Seura kutsuu jäsenensä mikro- ja makrosieniaiheiseen valokuvakilpailuun. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1. mikrosienet: mikroskooppikuvat ja kudosleikekuvat 2. makrosienet, näkyvät sienet ja sienikasvustot 3. rakennus- tai rakennekuvat, joissa näkyy 'ajan hammas' ja siitä seuraavat mikrobi- tai muut vauriot Tähän mennessä kuvia on lähetetty vain muutamia. Kilpailuun osallistumisaikaa on päätetty jatkaa. Kilpailuaika päättyy 30.6.2013. Parhaat kuvat palkitaan. Lähetä kuvat digitaalisessa muodossa tai paperikuvina Seuran sihteerille. Sähköpostin liitteen koko voi olla korkeintaan 10 MB. Käytä skannauksessa resoluutiona 100-200 pikseliä/tuuma. Jos haluat paperikuvasi palautettaviksi, liitä mukaan osoitteella varustettu palautuskuori. Muista liittää mukaan kuvan ottajan yhteystiedot, mihin sarjaan kuva osallistuu sekä saako kuvan julkaista Seuran lehdessä ja verkkosivuilla. Tuula Putus Pohjoismainen sienikokous järjestettiin Helsingissä 24.-25.5.2011 8th Scientific Meeting of the Nordic Society for Medical Mycology järjestettiin toistamiseen Helsingissä Biomedicumissa 24.- 25.5.2011 yhdessä Suomen Lääketieteellisen Mykologian Seuran kanssa. Tapahtuman organisaattorina ja puheenjohtajana toimi dosentti Pentti Kuusela HUSLABin kliinisen mikrobiologian vastuualueelta. Kokouksen kutsuttu pääpuhuja oli professori Ben de Pauw Hollannista. De Pauw on voinut seurata läheltä eurooppalaisen kliinisen mykologian kehitystä toimiessaan vuosina 1996-2001 puheenjohtajana European Organization for Research and Treatment of Cancer (EORTC)-järjestön sieniinfektioryhmässä Invasive Fungal Infections Cooperative Group. Hän on jäänyt eläkkeelle Nijmegenin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien professorin virasta. De Pauwn esitelmä Fungus; from a rarity to a regular customer with specific demands tarjosi mielenkiintoisia vertailuja ja kyseenalaistuksia tämän päivän kliinisestä mykologiasta. Kokouksen muu aihepiiri käsitteli ympäristömykologiaa, dermatologian ja gynekologian sieni-infektioiden ajankohtaisuuksia sekä matkailijoiden mukanaan tuomia sieni-infektioita. Myös HUSLAB kuuluu kokouksen tukijoiden joukkoon. Kuvat: P. Kuusela ja A. Sorsa
Sienet ja terveys 1 / 2012 Lopuksi toivotetaan kaikille Seuran jäsenille Riemullista Joulujuhlaa! 6