Väinölänrannan kaavamuutosalue,

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Väinölänrannan kaavamuutosalue, Jyväskylä Tutkimusraportti, maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.11.2013 P22123P002

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus I 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 KOHTEEN KUVAUS... 1 2.1 Sijainti ja naapurusto... 1 2.2 Toimintahistoria... 2 2.3 Nykyinen ja tuleva käyttö... 2 3 MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESI- SEKÄ SEDIMENTTIOLOSUHTEET... 2 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia... 2 3.2 Pohja- ja orsivesi... 2 3.3 Hule- ja pintavedet... 2 3.4 Sedimentti... 3 4 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET... 3 4.1 Aiemmat tutkimukset ja kunnostukset... 3 4.2 Vuonna 2013 tehdyt tutkimukset... 3 4.2.1 Näytteenotto... 3 4.2.2 Näytteiden analysointi... 4 4.3 Haitta-aineiden esiintyminen... 4 4.3.1 Tulosten tulkinnan perusteet... 4 4.3.2 Kenttätesteillä vuonna 2013 mitatut haitta-ainepitoisuudet... 5 4.3.3 Laboratorioanalyyseillä vuonna 2013 todetut haitta-ainepitoisuudet... 6 4.3.4 Tulosten tulkinta... 6 4.4 Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi... 7 4.4.1 Lähtökohdat... 7 4.4.2 Haitta-ainepitoisen maan määrä... 7 4.4.3 Haitta-aineiden kulkeutuminen... 7 4.4.4 Terveys- ja ympäristöriskien tarkastelu... 8 4.4.5 Yhteenveto kunnostustarpeesta... 8 4.5 Epävarmuustarkastelu... 8 5 SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET... 9 5.1 Aiemmat tutkimukset... 9 5.2 Vuonna 2013 tehdyt tutkimukset... 9 5.2.1 Näytteenotto... 9 5.2.2 Näytteiden analysointi... 10 5.3 Haitta-aineiden esiintyminen... 10 5.3.1 Tulosten tulkinnan perusteet... 10 5.3.2 Vertailu Vna 214/2007 kynnys- ja ohjearvoihin... 11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus II 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä 5.3.3 Vertailu ruoppaus- ja läjityskriteereihin... 12 5.3.4 Haitta-aineiden alueellinen jakautuminen... 13 5.4 Sedimentin pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi... 14 5.4.1 Yhteenveto sedimentin haitta-ainepitoisuuksista... 14 5.4.2 Kulkeutumisriski... 14 5.4.3 Terveysriski... 15 5.4.4 Ekologiset riskit... 15 5.4.5 Yhteenveto kunnostustarpeesta... 16 5.5 Epävarmuustarkastelu... 16 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET... 17 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Piirustus 1 Piirustus 2 Sijaintikartta Yhteenvetotaulukot ja analyysiraportit Koekuoppakortit sekä sedimentin kenttäkortti ja valokuvat Haitta-aineiden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia YMP_P22123_1 Tutkimuspistekartta YMP_P22123_2 Puretut rakennukset Jakelu Jyväskylän kaupunki VRP Rakennuspalvelut Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 kpl 1 kpl 1 kpl FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.11.2013 Maaperän ja sedimentin s pilaantuneisu uustutkimus Väinölänranta, Jyväskylä 1 (18) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VÄINÖLÄNRANNANN KAAVAMUUTOSALUE, MAAPERÄN JA SEDIMENTS TIN PILAANTUNEISUUS 1 JOHDANTO FCG Suunnittelu ja tekniikkaa Oy (FCG) suoritti 24. 26.10.2013 Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen toimeksiannosta maaperän ja sedimentin pilaantuneisuus- edelsi tutkimuksen Jyväskylän Väinölänrannann kaavamuutosalueella. Tutkimusvaihetta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemä esiselvitys: Jyväskylän kaupunki. Väinölänrannan kaavamuutosalue, Jyväskylä. Yhteenveto aiemmista tutkimuksista ja riskinarvio. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P22123P001. 12.8.2013. Tutkimuksen tarkoituksena oli varmistaaa alueen maaperän puhtaus säilytettävän varas- uusien korttelialueiden kohdilla. Lisäksi tehtäväänn kuului sedimenttitutkimus, jolla oli ton vierellä, entisen konepajan tontin itäpuolella ojalinjalla o sekä itäosan suunniteltujen tarkoitus selvittää ranta-alueen sedimentin haitta-ainepitoisuuksia Tutkimusvaiheen rahoittivat r Jyväskylän kaupunkii (yhteyshenkilö Tapani Tommila) ja ja arvioida niiden ai- heuttamaa riskiä alueen tulevassa käytössä. VRP Rakennuspalvelut Oy (yhteyshenkilö Jussi Holmström). FCG:n projektipäällikkönä hankkeessa toimi Arto Itkonen. 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Sijainti ja naapurusto Kohde sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Alue rajautuu pohjoisessa Äijäläntiehen ja etelässä Päijänteen Äijälänsalmen vesialueeseen. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä liitteessä 1. Kuva 1. Alueen sijainti kartalla. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 2 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Alueen omistaa Kiinteistö Oy Jyskän Väinölänranta sekä Jyväskylän kaupunki. Alueen länsipuolella on toiminnassa oleva venetelakka ja itäpuolella jatkuu suunnittelualueelta alkava metsikkö. Alueen pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria. 2.2 Toimintahistoria Alueella on toiminut konepaja vuosina 1897 1993. Konepajalla on ollut konehalli, levypaja, hitsaamo ja takomo, jossa on mm. korjattu laivoja ja valmistettu maatalouskoneita, vesijohtoja sekä sähkölaitteita. Myöhemmin konepajalla on valmistettu myös puuelementtitaloja, kaatopaikkajyriä ja venekalustoa. Alueella on lisäksi toiminut muovialan yritys. Alueella sijainnut tehdashalli paloi vuonna 1993, eikä paikalla ole sen jälkeen ollut teollista toimintaa. Alueen maaperää on kunnostettu vuosina 2004, 2005 ja 2009. Alueella on pystyssä enää yksi rakennus alueen itäosassa. Muut rakennukset on purettu. Palaneen konehallin pohjoispuolella on maanalainen kaksiosainen kaivo, joka on toiminut mahdollisesti alueen likakaivona. Puretut rakennukset on esitetty piirustuksessa YMP_P22123_2 Puretut rakennukset. 2.3 Nykyinen ja tuleva käyttö Alueella ei ole tällä hetkellä mitään toimintaa. Entisen konepaja-alueen osalta maasto on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, sillä alueelta on poistettu pilaantuneita maaaineksia. Alueelle on myös läjitetty raakamaata muilta rakennustyömailta. Alueen itäosa on luonnontilaisempaa ja alueella sijaitsee liito-oravien pesäpuita sekä ruokailualue. Alueella ei ole havaittu virkistyskäytössä olevia polkuja tai uria. Alue on merkitty maakuntakaavaan (vahvistettu 14.4.2009) taajamatoimintojen alueeksi. Kortteliin 266 sijoittuva suunnittelualueen osa on voimassa olevan asemakaavan (vahvistettu 12.1.1982) mukaan teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Alueen itäpuoli on asemakaavan ulkopuolista aluetta. Alueen asemakaavaa ollaan muuttamassa asuinaluekäytön mahdollistavaksi. 3 MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESI- SEKÄ SEDIMENTTIOLOSUHTEET 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Alue on maastoltaan melko tasainen. Perusmaan pinta viettää lievästi etelään päin. Päijänne on tasolla +78,3 m mpy. Tutkimusalueen korkein kohta on noin +85 m mpy. Koekuoppatutkimuksen perusteella alueen perusmaa on täyttökerrosten (0-2 m) jälkeen pääosin tiivistä savea. GTK:n maaperäkartta-aineiston 1:20 000 mukaan alue on pääosin savea, jonka alla on moreenia. 3.2 Pohja- ja orsivesi Kohde ei sijaitse tärkeäksi luokitetulla pohjavesialueella eikä pohjavettä käytetä talousvetenä (käytetään kuitenkin ns. palopostina). Alueen koillisreunalla on kunnallinen vesijohtoverkko. Maaperätutkimuksissa todettiin paikoin kosteaa/märkää maata noin 2-3 m syvyydessä. Pohjaveden virtaussuunta alueella on kohti järveä. 3.3 Hule- ja pintavedet Alueella ei sijaitse päällystettyjä teitä eikä sadevesiviemäreitä. Alue sijaitsee Päijänteen rannalla, Äijälänsalmen läheisyydessä. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 3 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä 3.4 Sedimentti Sedimentti oli kaikissa näytepisteissä (FCG11 sed FCG18 sed ) pääosin liejusavea (hehkutushäviö 2-6 %). Sedimentin pintakerros (noin 10 cm) oli kuitenkin näytepisteissä FCG11 sed FCG14 sed saviliejua (hehkutushäviö 6-20 %). Näytepisteissä FCG11 sed FCG13 sed näytteenotto rajoittui 10-16 cm:n pintakerrokseen pohjan kovuudesta johtuen. Sedimentin kuiva-ainepitoisuus vaihteli välillä 33,4-61,6 %/FS, hehkutushäviö välillä 2,1-15,2 %/, savespitoisuus välillä 1,7-3,3 % ja laskennallinen tiheys välillä 1,24-1,59 g/cm 3. Vedensyvyys vaihteli näytepisteissä välillä 1,0-1,7 m rannan läheisissä näytepisteissä FCG11 sed FCG16 sed. Ulommissa näytepisteissä FCG17 sed ja FCG18 sed veden syvyys oli 9 m ja 12 m. Pohjan arvioidaan syvenevän suhteellisen tasaisesti siirryttäessä poispäin rannasta. Tutkimusalueen pohjatyyppi on sedimentin kerrosjärjestyksen perusteella lähinnä transportaatiopohjaa, jolla tapahtuu sedimentin väliaikaista varastoitumista ohuena kerroksena, mutta jolta hiekkaa hienompi sedimentti vähitellen myrskyjen tms. yhteydessä kulkeutuu syvemmille pohjan alueille. Tuulen pyyhkäisymatka on enintään noin 1,4 km, jolloin tuuli-aaltokuljetuksesta johtuvaksi eroosio / transportaatiopohjan rajasyvyydeksi saadaan noin 1,2 m ja transportaatio / akkumulaatiorajasyvyydeksi noin 2,8 m. Syvimmässä vedessä sijaitsevat pisteet FCG17 sed ja FCG18 sed sijaitsevat siten todennäköisesti akkumulaatiopohjalla, jolla tapahtuu hienoaineksen pysyvää kerrostumista. Haitta-aineiden kerrostumisen jälkeinen kulkeutuminen on näiltäkin pohjilta mahdollista veteen liukenemisen kautta. 4 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET 4.1 Aiemmat tutkimukset ja kunnostukset Alueen länsiosassa sijaitseva entinen konepaja-alue on kunnostettu massanvaihdolla vuosina 2004 2005 sekä syksyllä 2009. Tällöin maita on poistettu yhteensä noin 19000 tonnia, josta raskasmetalleilla pilaantuneita maita oli noin 15 900 tonnia ja öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita noin 2 500 tonnia. Lisäksi alueelta on poistettu raskasmetalleilla, öljyllä ja PCB -yhdisteillä pilaantunutta ojan pohjasedimenttiä noin 700 tonnia. Jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulosten perusteella koko entinen konepaja-alue on puhdistettu kunnostuksen tavoitearvojen mukaisesti SAMASE -ohjearvotasoon. Kunnostettujen alueiden sijainnit on esitetty piirustuksessa YMP_P22123_1 Tutkimuspistekartta. 4.2 Vuonna 2013 tehdyt tutkimukset 4.2.1 Näytteenotto Konepaja-alueella tehdyistä kunnostuksista huolimatta on mahdollista, että jätetäyttöjä ja haitta-aineita esiintyy myös kauempana entisen teollisuusalueen tontin rajasta. Alueen puhtauden varmistamiseksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy teki maaperätutkimuksia 25. 26.9.2013. Näytteenotto suoritettiin koekuoppatutkimuksena 15 pisteessä (FCG1-FCG15). Koekuopat kaivettiin kaivinkoneella. Näytepisteiden sijainnit määritettiin aiemmin tehtyjen kunnostustietojen, muiden kohteesta saatujen tietojen sekä ilmakuvien perusteella. Näytteitä otettiin koekuopista maaperän kerrosjärjestys huomioiden noin metrin välein. Näytteenotto ulotettiin noin kolmen metrin syvyyteen. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 4 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Tutkimuksen yhteydessä puretun konepajarakennuksen pohjoispuolella todettiin betoninen kaksiosainen maanalainen tila, jonka arvellaan liittyneen viemäröintiin. Sen vierelle kaivettiin koekuoppa FCG3. Betonirakenteessa olevan yhden kaivon kantena oli ainoastaan kuormalava. Kaivo suositellaan suojattavaksi paremmin. Vesinäytteitä ei tutkimuksen yhteydessä otettu. Näytepisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa YMP_P22123_1 Tutkimuspistekartta. Koekuoppakortit ovat liitteessä 3. 4.2.2 Näytteiden analysointi Maaperänäytteitä otettiin yhteensä 63 kappaletta. Näytteet otettiin kaasutiiviisiin Rilsan -pusseihin. Näytteet säilytettiin kylmässä. Kaikista näytteistä mitattiin raskasmetallien pitoisuudet XRF -kenttäanalysaattorilla. Tämän lisäksi kahdeksasta (8) näytteestä mitattiin kokonaishiilivetypitoisuus PetroFlag -kenttätestillä. Näytteenoton yhteydessä tehtyjen havaintojen sekä kenttätestien mittaustulosten perusteella lähetettiin 12 näytettä Novalab Oy:n laboratorioon analysoitavaksi. Kuudesta (6) näytteestä määritettiin öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 40, raskasmetallit ja PCB -yhdisteet, kahdesta (2) näytteestä öljyhiilivedyt C 10 -C 40 ja raskasmetallit sekä neljästä (4) näytteestä raskasmetallit. Kenttämittausten ja analyysien tulokset sekä analyysitodistukset on esitetty liitteessä 2. 4.3 Haitta-aineiden esiintyminen 4.3.1 Tulosten tulkinnan perusteet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia ohjaa valtioneuvoston ns. PIMA -asetus (214/2007). Tässä asetuksessa maaperän haitta-aineille on määritetty tietyt tavoite- ja ohjearvot. Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Kynnysarvo edustaa kyseisen aineen suurinta pitoisuutta luonnontilaisessa maaperässä. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon. Taulukossa 1 on esitetty alueella todettujen haitta-aineiden PIMA -asetuksen kynnys- ja ohjearvot. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 5 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Taulukko 1. Alueella todettujen haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot. Haitta-aine Kynnysarvo (mg/l) Alempi ohjearvo (mg/l) Ylempi ohjearvo (mg/l) Keskitisleet C 10 -C 21 300 1000 Raskaat öljyjakeet C 21 -C 40 600 2000 Öljyjakeet C 10 -C 40 300 Arseeni 5 50 100 Antimoni 2 10 50 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kupari 100 150 200 Kromi 100 200 300 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 PCB 0,1 0,5 5 4.3.2 Kenttätesteillä vuonna 2013 mitatut haitta-ainepitoisuudet XRF -kenttätestien perusteella havaitut kynnys- ja ohjearvojen ylitykset on esitetty taulukossa 2. Taulukossa on esitetty harmaalla kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset pitoisuudet, oranssilla alemman ja ylemmän ohjearvon väliset pitoisuudet ja punaisella ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet. PetroFlag -kenttätesteillä ei havaittu kokonaishiilivetyjen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Taulukko 2. Kenttätesteillä havaitut kynnys- ja ohjearvojen ylitykset, väreillä on merkitty kynnys- ja ohjearvoihin verrattu pitoisuustaso. Näytepiste Haitta-aine Pitoisuus FCG8/1-2 m Sinkki 464 FCG10/0-1 m Lyijy 162 FCG13/1-2 m Lyijy 2223 Kenttätestien perusteella tutkimuksen suurimmat, ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet havaittiin näytteissä FCG8/1-2 m ja FCG13/1-2 m. Piste FCG8 sijoittuu konepaja-alueen itäpuolelle ja piste FCG13 alueen itäpuolelle. Pisteen FCG13 maaperä oli koko koekuopan alueella kivistä täyttömaata. Pisteessä FCG10/0-1 m havaittiin kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava lyijypitoisuus. Piste FCG10 sijoittuu konepaja-alueelle rannan läheisyyteen. XRF -kenttämittarilla todetut pitoisuudet ovat vain suuntaa antavia eikä tuloksia voida tulkita todellisina pitoisuuksina. Kaikki kenttätesteillä havaitut pitoisuudet on esitetty liitteenä 2 olevassa yhteenvetotaulukossa. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 6 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä 4.3.3 Laboratorioanalyyseillä vuonna 2013 todetut haitta-ainepitoisuudet Laboratorioanalyysien perusteella näytteiden FCG4/1-2 m (5,1 mg/kg), FCG8/1-2 m (9,1 mg/kg) ja FCG12/2,5 m (6,1 mg/kg) arseenipitoisuus ylitti PIMA -asetuksen mukaisen kynnysarvotason 5 mg/kg. Näytteessä FCG8/1-2 m todettiin lisäksi kynnysarvon 60 mg/kg ylittävä lyijypitoisuus 110 mg/kg sekä ylemmän ohjearvon 200 mg/kg ylittävä sinkkipitoisuus 790 mg/kg. Lisäksi näytteen öljypitoisuus C 10 -C 40 oli 570 mg/kg. Keskiraskaiden C 10 -C 21 jakeiden pitoisuus (90 mg/kg) ja raskaiden C 21 -C 40 jakeiden pitoisuus (480 mg/kg) alittivat alemmat ohjearvot. Ennalta suunniteltujen analyysien yhteydessä samassa näytteessä FCG8/1-2 m havaittiin viitteitä myös PAH -yhdisteistä. Tarkemmassa analyysissä todettiin, että näytteen antraseeni-, benso(k)fluoranteeni- ja fenantreenipitoisuus ylitti kynnysarvotason sekä bentso(a)antraseeni-, bentso(a)pyreeni- ja PAH -yhdisteiden summapitoisuus ylitti alemman ohjearvotason. Näytteessä todettu fluoranteenipitoisuus 21 mg/kg ylitti ylemmän ohjearvotason 15 mg/kg. Näytteessä FCG8/2-3 m ei havaittu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia mitään analysoitua haitta-ainetta, mutta pitoisuudet olivat selvästi muita näytteitä korkeampia. Taulukko 3. Laboratorioanalyyseissä havaitut kynnys- ja ohjearvojen ylitykset, väreillä on merkitty kynnys- ja ohjearvoihin verrattu pitoisuustaso. Näytepiste Haitta-aine Pitoisuus FCG4/1-2 m arseeni 5,1 FCG8/1-2 m arseeni 9,1 lyijy 110 sinkki 790 C 10 -C 40 570 antraseeni 3,0 bentso(a)antraseeni 9,7 bentso(a)pyreeni 7,2 bentso(k)fluoranteeni 4,6 fenantreeni 4,6 fluoranteeni 21 PAH (summa) 95 FCG12/2,5 m arseeni 6,1 4.3.4 Tulosten tulkinta Aiemmat tutkimustulokset Aiemmin tehtyjen kunnostusten jälkeen alueen maaperässä ei tiettävästi ole kulkeutumis-, terveys- tai ekologista riskiä aiheuttavia jäännöshaitta-ainepitoisuuksia. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 7 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Vuoden 2013 tutkimustulokset Näytepisteessä FCG8 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet sinkkiä ja fluoranteenia sekä alemman ja ylemmän ohjearvon väliset pitoisuudet bentso(a)antraseenia ja bentso(a)pyreeniä, myös PAH-yhdisteiden summapitoisuuden ollessa alemman ja ylemmän ohjearvon välissä. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina todettiin arseenia, lyijyä, mineraaliöljyjä C 10 -C 40 sekä PAH-yhdisteistä antraseenia, bentso(k)fluoranteenia ja fenantreenia. Haitta-ainepitoisuudet todettiin kerroksessa 1-2 m, jossa havaittiin näytteenoton yhteydessä myös jätejakeita. Jätetäyttökerroksen alapuolisessa maassa ei todettu kynnysarvotason ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Arseenin kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliset pitoisuudet todettiin myös näytteissä FCG4/1-2 m ja FCG12/2,5 m. Näytteiden analyysitulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa sekä analyysiraporteissa liitteessä 2. 4.4 Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 4.4.1 Lähtökohdat Valtioneuvoston asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Kohteessa todettiin tutkimuksen perusteella kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenin, lyijyn, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden osalta. Lisäksi sinkkiä ja fluoranteenia todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä haitta-ainepitoisuus. Kohde ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella, eikä kohteen välittömässä läheisyydessä ole muuta ns. herkkää toimintaa. Aluetta ollaan kuitenkin kaavoittamassa asuinkäyttöön, jolloin kohteen tuleva käyttö huomioon ottaen kohteen pilaantuneisuuden vertailuarvona käytetään alempia ohjearvoja. Kohteessa aiemmin tehtyjen kunnostusten ja tutkimusten perusteella alueella ei todennäköisesti ole suuria määriä alempien ohjearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita. Maaperän ja pohjaveden jäännöspitoisuuksien riskinarviointia ei aiemmissa tutkimuksissa katsottu tarpeelliseksi. Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että alueella kuitenkin on jäljellä jonkin verran haitta-ainepitoista maa-ainesta. 4.4.2 Haitta-ainepitoisen maan määrä Tutkimusten perusteella pilaantunutta maata ei havaittu muualla kuin näytepisteen FCG8 läheisyydessä 1-2 m syvyydessä. Pilaantuneen maan laajuutta ja sen määrää ei tässä tutkimuksessa selvitetty tarkemmin, mutta sen arvioidaan olevan korkeintaan muutama sata m 3. 4.4.3 Haitta-aineiden kulkeutuminen Kohteen luonnollinen maaperä on huonosti vettä johtavaa savea. Maaperä on suurelta osin päällystämätöntä ja sadevedet imeytyvät maaperään. Pohjaveden pinta sijaitsee todennäköisesti yli 3 m syvyydessä. Tutkimuksessa todetut öljyhiilivedyt ovat pääosin pohjaveden mukana heikosti kulkeutuvia tai käytännössä kulkeutumattomia öljyjakeita C 21 -C 40. Myös maaperässä kohonneina pitoisuuksina todetut PAH yhdisteet (bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni ja fluoranteeni) ovat niukkaliukoisia, kulkeutumattomia ja heikosti haihtuvia. Pisteessä FCG8 todettu sinkki voi kulkeutua jossain määrin maaperässä veteen liuenneena vajoveden ja edelleen pohjaveden mukana, kuitenkin laimentuen kulkeutuessaan. Lähin P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 8 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä kulkeutumiskohde on Päijänteen Äijälänsalmi. Mikäli tutkimuspisteessä FCG8 todettu pitoisuus ei edusta laaja-alaista esiintymää, veden mukana kulkeutumisen ei arvioida olevan merkittävää. Muita mahdollisia kulkeutumisreittejä (pölyäminen tai haihtuminen) ei haitta-aineiden esiintymissyvyydestä ja ominaisuuksista johtuen kohteessa ole. Todettujen haitta-ainepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan merkittävää kulkeutumisriskiä. 4.4.4 Terveys- ja ympäristöriskien tarkastelu Alueella on todettu pisteessä FCG8 noin 1-2 m syvyydessä ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus. Lisäksi pisteessä todettiin kohonnut raskaiden öljyjakeiden C 21 -C 40 pitoisuus. Haitta-aineet sijaitsevat jätetäyttökerroksessa alueella sijainneen rakennuksen läheisyydessä. Kyseessä olevan alueen välittömässä läheisyydessä ei ole nykyisin rakennuksia. Kohteessa todetut hiilivetyjen ei arvioida haihtuvan tai pölyävän alueen ilmaan, koska kohonneita pitoisuuksia sisältävät maa-ainekset sijaitsevat yli 1 m syvyydessä. Em. perusteella altistuminen ihokosketuksen tai maan tahattoman nielemisen kautta ei ole myöskään mahdollista. Jos kohteessa tehdään maankaivutöitä, on maaperän mahdolliset haitta-ainepitoisuudet otettava huomioon kaivutöitä suorittaessa (työsuojelu, suojaimet). Pääosin hienoaineksisen maaperän johdosta, haitta-aineiden ei arvioida merkittävissä määrin leviävän pohjaveden mukana alueella. Kohde ei sijaitse tai sen läheisyydessä ei ole ekologisesti tärkeitä alueita tms. kohteita lukuun ottamatta Päijänteen Äijälänsalmea, johon kulkeutuminen vähäisessä määrin on mahdollista. Nyt todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan merkittävää kulkeutumisriskiä. Ranta-alueen sedimenttien laatua on tutkittu maaperätutkimusten yhteydessä ja niiden laatua on kuvattu tarkemmin luvussa 5. Pilaantuneen alueen sijainti, kohteen käyttö ja maaperä (pääosin savea) huomioon ottaen, kohteessa todettujen pitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan terveydellistä tai ympäristöllistä riskiä kohteen nykyisellä käytöllä. 4.4.5 Yhteenveto kunnostustarpeesta Kohteen riskitarkastelun perusteella kohteessa ei ole välitöntä kunnostustarvetta. Alueella ollaan suunnittelemassa asuinrakentamista, jonka toteutuessa alueella olevat rakenteet on purettava. Jätetäyttöjen ja niiden välittömässä läheisyydessä olevien maiden poisto suositellaan tehtäväksi purkutöiden yhteydessä. Kunnostustaso määräytyy pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksen perusteella tehtävässä alueellisen ELY - keskuksen päätöksessä. 4.5 Epävarmuustarkastelu Maaperätutkimusten näytepisteiden sijoittelua rajoittivat alueella olevat rakennusten jäänteet. Lisäksi alueen muut maanalaiset rakenteet, kuten johdot ja kaapelit rajoittivat maaperän tutkimista. Suunnitellut tutkimuspisteet saatiin kuitenkin pääosin sijoitettua ennalta suunniteltuihin paikkoihin. Tutkimuspisteen FCG8 ympärillä ei ole tutkimuspisteistä kaikissa suunnissa ja lähimmät tutkimuspisteet ovat noin 50 m etäisyydellä. Tutkimuspisteessä FCG8 todettuja haittaainepitoisuuksien laajuutta ei ole siten aukottomasti rajattu. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 9 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Näytteet toimitettiin laboratorioon kylmälaukussa 4 päivää näytteenoton jälkeen. Tätä ennen näytteet säilytettiin jääkaapissa. Laboratorioanalyysien mittausepävarmuudet on esitetty analyysitodistuksissa liitteessä 2. 5 SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET 5.1 Aiemmat tutkimukset Järvialueelle on tehty sedimenttitutkimuksia vuosina 2002 ja 2003. Tutkimuksissa todettiin kohonneita pitoisuuksia mineraaliöljyä, PCB-yhdisteitä, PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja. Sedimenttitutkimuspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa YMP_ P22123_1 Tutkimuspistekartta. Aiempien tutkimusten tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Aiemmissa tutkimuksissa todetut haitta-ainepitoisuudet sedimentissä (mg/kg-kp). Haitta-aine SP1 SP2 SP3 SP4 SP5 SP6 Sp46 C 10 -C 40 - - - 3 700 1,3 1,3 420 PCB - - - 0,15 <0,05 <0,05 - PAH - - - - - - 3,7 Kadmium 1,03 0,18 0,25 22 22,1 0,45 1,98 Sinkki 86,9 76 65,1 186 78,5 120 136 Arseeni 4,22 2,74 2,42 3,36 3,05 24 6,79 Koboltti 6,99 7,86 9,17 4,72 12,5 18,9 10,9 Kromi 25,7 28,5 32,1 36,9 45,5 51,1 36,3 Kupari 15 14,4 19,3 57,8 15,4 20,1 29,3 Lyijy 39,4 45,7 14,7 30,0 11,5 23,2 55,2 Nikkeli 11,3 13 15 52,0 21,2 25,9 17 Haitta-aine Sp47 Sp48 Sp49 Sp50/51 Sp52 C 10 -C 40 308 1 000 320 550 710 PCB - - - - - PAH - 110-400 180 Kadmium 2,2 2,66 2,25 3,83 3,49 Sinkki 142 168 97 97,2 214 Arseeni 5,72 6,08 3,54 3,83 5,85 Koboltti 10,4 9,41 6,69 7,63 5,49 Kromi 36,7 32,5 23,4 53 20,9 Kupari 33,7 36,9 47,2 47,6 51,4 Lyijy 166 131 70,3 207 300 Nikkeli 18,5 16,9 13,6 19,6 11,2 5.2 Vuonna 2013 tehdyt tutkimukset 5.2.1 Näytteenotto Sedimenttinäytteitä otettiin kahdeksasta näytteenottopisteestä (FCG11 sed -FCG18 sed ). Näytepisteissä FCG11 sed ja FCG12 sed saatiin otettua vain pintanäyte (0-0,1 m). Muista näytepisteistä otettiin vähintään kaksi näytettä. Näytepisteessä FCG14 sed alempi näyte P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 10 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä edusti vain noin 6 cm:n kerrospaksuutta (0,1-0,16 m). Muissa näytepisteissä näytteenottosyvyys oli vähintään 0,4 m. Sedimenttinäytteet otti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimeksiannosta Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus 24.9.2013. Näytteet otettiin läpinäkyviin muoviputkiin. Sedimenttinäytteenoton kenttäkortti sekä kuvia sedimenttisarjoista on esitetty liitteessä 3. 5.2.2 Näytteiden analysointi Kaikista näytteistä analysoitiin kuiva-aineen määrä, orgaanisen aineen määrä ja savespitoisuus näytteiden normalisointia varten. Lisäksi analysoitiin: Vna 214/2007 mukaisten metallien pitoisuudet: kaikki näytteet (17 kpl). PCB-yhdisteiden pitoisuudet: 5 näytettä (FCG11 sed /0-0,1 m, FCG12 sed /0-0,1 m, FCG15 sed /0-0,1 m, FCG15 sed /0,1-0,5 m ja FCG17 sed /0-0,1 m). Öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 pitoisuudet: 5 näytettä (FCG11 sed /0-0,1 m, FCG14 sed /0-0,1 m, FCG14 sed /0,1-0,5 m, FCG16 sed /0-0,1 m, FCG18 sed /0-0,1 m). Dioksiinit ja furaanit (PCDD/F): 2 näytettä (FCG11 sed /0-0,1 m ja FCG12 sed /0-0,1 m) TBT-yhdistet: 2 näytettä (FCG13 sed /0-0,1 m ja FCG18 sed /0-1 m). Savespitoisuus analysoitiin Turun yliopiston Geologian laitoksen laboratoriossa laser menetelmällä orgaanisen aineksen hajotuksen jälkeen. Kaikki muut sedimenttianalyysit tehtiin Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksen laboratoriossa. 5.3 Haitta-aineiden esiintyminen 5.3.1 Tulosten tulkinnan perusteet On huomattava, että yksinomaan in situ -sedimentin pilaantuneisuuden arviointia koskevia ohjearvoja ei ole olemassa. Asetuksen Vna 214/2007 mukaiset ohjearvot eivät koske sedimenttiä vaan pilaantunutta maa-ainesta (vrt. asetuksen 1 ). Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjityskriteerit taas koskevat ensisijaisesti läjityskelpoisuuden arviointia meriympäristössä. Sama problematiikka koskee myös sedimentin puhdistustarpeen arviointia, josta ei myöskään ole muodostunut vakiintunutta hallintokäytäntöä eikä säännöstöä. Pilaantuneen maan ja sedimentin off-site sijoittamista säätelee lisäksi kaatopaikkakelpoisuuslainsäädäntö. Vna 214/2007:n mukaiset kriteerit tulevat ensisijaisesti käyttöön jos sedimentti päätetään läjittää maalle. Sedimentissä todettuja pitoisuuksia on tässä verrattu Vna 214/2007:n kriteerien lisäksi myös merisedimenttien meriläjityskelpoisuuden arviointia varten asetettuihin ns. läjityskriteereihin (Ympäristöministeriö, 2004). Riskinarvio koskee läjityskriteeritasojen 1 ja 2 välille ns. harmaalle alueelle sijoittuvia sedimenttejä. Läjityskriteerejä ollaan uusimassa vuonna 2014 viranomaisten muodostaman asiantuntijatyöryhmän toimesta. Uudetkin kriteerit ovat luonteeltaan ohjeellisia. Uudet ohjeet sisältävät entistä enemmän pitoisuustasojen perusteella annettavia toimenpidesuosituksia. Riskinarviointi tulee entistäkin keskeisemmäksi menetelmäksi läjityskelpoisuuden ja läjitysalueiden soveltuvuuden arvioinnissa. Koska uudet läjityskriteerit eivät ole vielä voimassa, on tässä työssä pitoisuuksia verrattu voimassa oleviin läjityskriteereihin. Ennen läjityskriteeritasoihin vertaamista sedimentissä todetut pitoisuudet normalisoitiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 11 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä mukaisesti. Orgaanisten yhdisteiden normalisointi tapahtuu kaavan C korjattu = C mitattu (kuiva-ainesta kohden) * 10 / orgaaninen aines (% hehkutushäviönä). Hehkutushäviö voi tässä vaihdella välillä 2-30 %, paitsi PAH-yhdisteillä välillä 10-30 %. Metalleille käytetään em. oppaassa ilmoitettua kaavaa ja metallikohtaisia korjauskertoimia. Ruoppausmassojen laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan seuraavasti: 1 Haitaton ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppaus-massa on mereen läjityskelpoista. 2 Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaalle alueelle ). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. 3 Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). 5.3.2 Vertailu Vna 214/2007 kynnys- ja ohjearvoihin Vähintään kynnysarvon ylittäviä metallipitoisuuksia todettiin kaikissa tutkimuspisteissä lukuun ottamatta tutkimuspistettä FCG14 sed, jossa metallien pitoisuudet alittivat kynnysarvot. Ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kadmiumia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä todettiin näytteessä FCG12 sed /0-0,1 m. Näytteessä FCG13 sed /0-0,1 m todettiin sinkkiä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus. Öljyhiilivetyjä C 10 -C 40 todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus näytteessä FCG11 sed /0-0,1 m. Muissa näytteissä pitoisuudet alittivat kynnysarvot. PCB:n summapitoisuus oli kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä näytteessä FCG12 sed /0-0,1 m. Samassa näytteessä todettiin myös dioksiineja ja furaaneja kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisenä pitoisuutena. Muissa näytteissä PCB- ja PCDD/F-pitoisuudet alittivat kynnysarvot. Tributyylitinan pitoisuus alitti kynnysarvon kummassakin analysoidussa näytteessä. Taulukossa 5 on esitetty suurimmat todetut normalisoimattomat pitoisuudet verrattuna kynnys- ja ohjearvoihin. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 12 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Taulukko 4. Epäorgaanisten haitta-aineiden analyysien määrät, kynnys- ja ohjearvot, niiden ylitysten määrä sekä todetut ainekohtaiset maksimipitoisuudet. Haitta-aine Analyysien KYA B AOA C YOA D MAX määrä mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg Antimoni (Sb) 17 2 1 60 0 300 0 2,48 Arseeni (As) 17 5 10 50 0 100 0 11 Elohopea (Hg) 17 0,5 0 2 0 5 0 0,22 Kadmium (Cd) 17 1 2 10 2 20 2 97 Koboltti (Co) 17 20 1 100 0 250 0 30 Kromi (Cr) 17 100 1 200 0 300 0 200 Kupari (Cu) 17 100 0 150 0 200 1 230 Lyijy (Pb) 17 60 1 200 0 750 0 130 Nikkeli (Ni) 17 50 1 100 0 150 1 240 Vanadiini (V) 17 100 1 150 0 250 0 130 Sinkki (Zn) 17 200 1 250 0 400 1 1100 C 10 -C 40 5 300 1 - - - - 420 PCB* 5 0,1 1 0,5 0 5 0 0,39 PCDD/F 2 00001 1 0,0001 0 0,0015 0 0,00002 TBT 2 0,1 0 1 0 2 0 0,0012 *) Yksittäisten PCB-kongeneerien pitoisuudet alittavat kynnysarvot 5.3.3 Vertailu ruoppaus- ja läjityskriteereihin Kaikissa näytepisteissä todettiin vähintään läjityskriteeritason 1 ylittäviä metallipitoisuuksia. Öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 pitoisuus on tasojen 1 ja 2 välissä näytteissä FCG11 sed /0-0,1 m ja FCG14 sed /0-0,1 m, kun muissa analysoiduissa näytteissä pitoisuus alittaa tason 1. Näytteessä FCG12 sed /0-0,1 m todettiin PCB:n 28, 52 ja 118 kongeneerejä tasojen 1 ja 2 välisinä pitoisuuksina ja kongeneerejä 101, 138, 153 ja 180 tason 2 ylittävinä pitoisuuksina. Muissa analysoiduissa näytteissä pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat. Dioksiineja ja furaaneja ei todettu tason 1 ylittävinä pitoisuuksina. Tributyylitinaa (TBT) todettiin näytteessä FCG18 sed /0-0,1 m tasojen 1 ja 2 välissä oleva pitoisuus. Toisessa analysoidussa näytteessä FCG13 sed /0-0,1 m pitoisuus alitti tason 1. Kohteessa tutkittujen haitta-aineiden analyysimäärät, todetut normalisoidut maksimipitoisuudet (MAX), läjityskriteerien taso 1 ja taso 2 on esitetty taulukossa 6. Taulukossa on esitetty myös tasojen 1 ja 2 välissä olevien (B) ja tason 2 ylittävien (C) pitoisuuksien lukumäärät. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 13 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Taulukko 5. Orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden analyysien määrät, ruoppausmassojen läjityskriteeritasot 1 ja 2, niiden ylitysten määrä (B = tasojen 1 ja 2 välissä, C = yli tason 2) sekä todetut maksimipitoisuudet (normalisoidut). Haitta-aine Analyysit Taso 1 B Taso 2 C MAX kpl mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg arseeni (As) 17 15 1 60 0 19 elohopea (Hg) 17 0,1 4 1 0 0,28 kadmium (Cd) 17 0,5 6 2,5 2 103 kromi (Cr) 17 65 11 270 1 361 kupari (Cu) 17 50 1 90 2 322 lyijy (Pb) 17 40 3 200 0 163 nikkeli (Ni) 17 45 7 60 6 662 sinkki (Zn) 17 170 9 500 1 1905 mineraaliöljy C 10 -C 40 5 50 2 1500 0 372 PCB-28 5 0,001 1 0,03 0 0,002 PCB-52 5 0,001 1 0,03 0 0,018 PCB-101 5 0,004 0 0,03 1 0,045 PCB-118 5 0,004 1 0,03 0 0,022 PCB-138 5 0,004 0 0,03 1 0,066 PCB-153 5 0,004 0 0,03 1 0,063 PCB-180 5 0,004 0 0,03 1 0,039 PCDD/F 2 0,00002 0 0,0005 0 0,000013 tributyylitina (TBT) 2 0,003 1 0,20 0 0,004 Aiempien tutkimusten näytepisteiden SP48, SP50/51 ja SP52 PAH -analyysitulokset on normalisoitu suuntaa-antavasti näytteen FCG11 sed /0-0,1 m orgaanisen aineksen määrällä. Tulokset on esitetty taulukossa 7. Taulukko 6. Aiemmin otettujen näytteiden SP48, SP50/51 ja SP52 PAH -tulokset normalisoituna näytteen FCG11 sed hehkutushäviön arvolla. Antraseeni Bentso(a) antraseeni Bentso(g,h,i) peryleeni Bentso(k) fluoranteeni Fenantreeni Fluoranteeni Bentso(a) pyreeni Indeno(1,2,3- c,d) pyreeni Kryseeni Naftaleeni Taso 1 0,01 0,03 0,30 0,80 0,20 0,05 0,30 0,60 1,1 0,01 Taso 2 0,10 0,40 3,0 8,0 2,0 0,50 3,0 6,0 11 0,10 SP48 0,79 7,43 8,85 6,02 7,43 7,61 16,81 4,96 12,39 0,59 SP50/51 5,49 27,43 36,28 21,24 0,65 52,21 81,42 < 41,59 0,84 SP52 3,19 15,93 13,27 7,61 10,62 16,81 28,32 6,19 23,01 < 5.3.4 Haitta-aineiden alueellinen jakautuminen Suurimmat haitta-ainepitoisuudet todettiin vuonna 2013 poukamassa lähellä rantaa tutkimuspisteessä FCG12 sed, jossa todettiin Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittäviä kadmiumin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksia sekä kynnysarvot ylittäviä antimonin, arseenin, kromin, lyijyn, PCB-yhdisteiden ja PCDD/F:n pitoisuuksia. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 14 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Öljyhiilivetyjen suurimmat pitoisuudet todettiin vuonna 2013 tutkimuspisteessä FCG11 sed /0-0,1 m, joka sijaitsee aiemmin suurempia öljyhiilivetyjä sisältäneiden tutkimuspisteiden SP4 (>ylempi ohjearvo) ja SP50/51 (alempi ohjearvo ylempi ohjearvo) väliin. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat lähellä rantaa, kun kauempaa järveltä otetut näytteet FCG17 sed ja FCG18 sed eivät sisältäneet Vna 214/2007 kynnysarvoja ylittäviä pitoisuuksia, ja läjityskriteereihin verrattuna vain tasojen 1 ja 2 välisiä metallipitoisuuksia. Suurimat haitta-ainepitoisuudet ovat suunnittelualueen näytepisteiden FCG11-FCG13, SP4, SP5 ja SP50/51 alueella sekä suunnittelualueen ulkopuolella näytepisteissä SP48, SP5 ja SP52. PAH-yhdisteiden Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia on todettu näytepisteissä SP48, SP50/51 ja SP52. Aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna lisätutkimuspisteiden pitoisuustasot ovat samaa luokkaa. 5.4 Sedimentin pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 5.4.1 Yhteenveto sedimentin haitta-ainepitoisuuksista Sedimentissä on todettavissa suurimmillaan Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä metallien Cd, Cr, Cu, Pb (SP50/51), Ni ja Zn, mineraaliöljyjen sekä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Läjityskriteeritason 2 ylittävinä pitoisuuksina todettiin metalleja, mineraaliöljyjä, PAH-yhdisteitä ja PCB-kongeneereja 101, 153, 128 ja 180. Pitoisuudet ovat suuruudeltaan sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan seurausta alueen teollisesta toiminnasta ja/tai veneliikenteestä. Enintään läjityskriteeritasojen 1 ja 2 välisinä pitoisuuksina todettiin metalleja As, Hg, ja Pb, PCB-kongeneereja 28, 52 ja 118 sekä TBT:tä. Muita haitta-aineita, dioksiineja lukuun ottamatta, todettiin läjityskriteeritason 2 ylittävinä pitoisuuksina. Haitta-aineiden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia on esitetty liitteessä 4. Lisätutkimusten pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa tutkimuksissa, joten aiempien tutkimusten perusteella vuonna 2013 laadittua riskinarviota voidaan pitää lähtöoletuksiltaan oikeana. Seuraavissa luvuissa on esitetty aiemman riskinarvion kulkeutumis-, terveys- ja ekologisten riskien arviointi, jota tarvittaessa on päivitetty vastaamaan uusia tuloksia. 5.4.2 Kulkeutumisriski Kulkeutumisriski hienoaineksen mukana voi ilmetä siinä tapauksessa, että tulevassa maankäytössä haitta-ainepitoisiin sedimentteihin kohdistuu kulutusta. Alueelle ei kuitenkaan ole suunnitteilla laajamittaista virkistyskäyttöä (esimerkiksi uimarantakäyttöä), joka voisi aiheuttaa kulutusta. Sedimenttiä kulkeutuu jonkin verran ranta-alueelta aaltojen voimasta syvemmälle. Samalla tapahtuu haitta-aineiden hajoamista, laimenemista ja hautautumista syvännesedimenttiin. Rannan suuntaisen kulkeutumisen arvioidaan olevan vähäistä. Näin ollen haitta-aineiden kulkeutumisriskin hienoaineksen mukana ei arvioida olevan merkittävä. Kulkeutumista voi tapahtua myös siinä tapauksessa, että haitta-aineita liukenee veteen pohjasedimentistä, tai veteen liukenemattomia haitta-aineita nousee kuplien mukana pohjasta veden pinnalle puhtaaksi kerrokseksi (esim. öljykalvoksi). Liukeneminen ja sitä kautta kulkeutuminen on kuitenkin todennäköisesti melko vähäistä haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia. Öljykalvoista tms. ei tiettävästi ole havaintoja. Sedimentissä olevat pitoisuudet eivät todennäköisesti ole riittäviä niiden muodostumiseen. Kulkeutumisriski suunnittelualueen ulkopuolelle ei ole merkittävä. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 15 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Telakka-alueella suunnittelualueen ulkopuolella on todettu haitta-ainepitoista pintamaata, jossa raskasmetallien pitoisuudet ylittävät paikoin vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon. Jos alueella ei ole asfalttia tai muuta pinnoitetta, metallipitoiset maa-ainekset voivat kulkeutua vähäisissä määrin telakka-alueen sedimenttiin valumavesien mukana. Sedimentin rannansuuntaisen tuuli-aaltokulkeutumisen arvioidaan kuitenkin olevan vähäistä. Telakka-alueen sedimentistä raskasmetallien ei siten arvioida kulkeutuvan suunnittelualueelle merkittävinä määrinä. Lisäksi telakka-alueen sedimentti on analyysitulosten perusteella puhtaampaa kuin suunnittelualueella. Kulkeutumisriski telakka-alueelta suunnittelualueelle ei ole merkittävä. Kulkeutumisriskin arvioinnin perusteella haitta-ainepitoisen sedimentin kunnostaminen ei ole tarpeellista. Kulkeutumisen kannalta kunnostustoimenpiteet aiheuttaisivat todennäköisesti suuremman riskin kuin koskematta jättäminen. 5.4.3 Terveysriski Kohteessa todetut pitoisuudet ovat PIMA-ohjearvoihin verrattuna melko korkeita ja mahdollisesti terveydelle vaaraa aiheuttavia. Alueelle ei ole suunnitteilla uimarantakäyttöä tms. laajempaa virkistyskäyttöä. Alueelle on kuitenkin suunniteltu terassitaloja jotka rajoittuvat vesialueeseen. Niihin liittyvä vesialueen virkistyskäyttö on todennäköistä. Alue ei tiettävästi ole merkittävä kalastuskohde eikä haitta-aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle ole merkittävää. Pienimuotoinen virkistyskalastus on kuitenkin mahdollista. Merkittäviä terveysriskejä aiheuttavat pitoisuudet kaloissa ovat Suomessa harvinaisia. Haitta-ainepitoiset sedimentit eivät aiheuta hyväksyttävän tason ylittävää terveysriskiä. Terveysriskin arvioinnin perusteella haitta-ainepitoisen sedimentin kunnostaminen ei ole tarpeellista, jos vesialueelle ei tule laajamittaista virkistyskäyttöä (uimarantaa tms.). Asumiseen liittyvän rakentamisen myötä pienimuotoinen virkistyskäyttö on kuitenkin todennäköistä. Tämän vuoksi sedimentillä on kunnostustarve ainakin alueen länsireunalla entisen ojan edustalla. Kunnostustarvetta arvioitaessa on hyvä huomioida myös alueen arvostus ja tulevien asuintonttien arvo. 5.4.4 Ekologiset riskit Haitta-aineiden kulkeutumisen riski todettiin edellä pieneksi. Näin ollen järven vesieliöistä haitta-aineille voivat altistua lähinnä sedimenttien välittömässä läheisyydessä oleva eliöstö, esimerkiksi pohjaeläimet. Taulukossa 8 on esitetty sedimentissä todettujen haitta-aineiden viitearvoja vesieliöille, jos sellaisia aineelle on määritetty. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 16 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä Taulukko 7. Sedimenttien normalisoimattomien haitta-ainepitoisuuksien viitearvoja öljyhiilivedyille, PCB- ja PAH-yhdisteille, kadmiumille, arseenille, lyijylle ja nikkelille. Altistujina vesieliöt. Haitta-aine Canadian ISQG 1) ARCS TEC 2) Pitoisuus sedimentissä mg/kg mg/kg mg/kg Arseeni 5,9 57 24 Elohopea 0,17 0,18 0,22 Kadmium 0,6 11,7 97 Kromi 37,3 43,4 200 Kupari 35,7 31,6 230 Lyijy 35 396 300 Nikkeli - 38,5 240 Sinkki 123 121 1100 C 10 -C 21 - - 3 700 PAH - 13,7 400 PCB 0,0341 0,245 0,39 1) Canadian ISQG, The Interim Sediment Quality Guidelines (ISQG) : Kynnysarvo, jonka alle sijoittuvien pitoisuuksien ei odoteta aiheuttavan biologisia vaikutuksia. Makea vesi, altistujina vesikirppu (Hyalella azteca) ja surviaissääski (Chironomus riparius). 2) ARCS TEC - U.S. EPA Assessment and Remediation of Contaminated Sediments Program: Pitoisuus, jonka ylittävät pitoisuudet saattavat aiheuttaa vahinkoa eliöille ja alittavat pitoisuudet epätodennäköisesti aiheuttavat haittaa. Makea vesi, altistujina vesikirppu (Hyalella azteca) ja surviaissääski (Chironomus riparius). Viitearvovertailun perusteella sedimentin pitoisuudet metallien sekä PAH- ja PCByhdisteiden osalta ovat vesieliöstön kannalta korkeita ja voivat vaikuttaa paikalliseen eliöstöön haitallisesti. Mineraaliöljylle ei ole saatavilla vertailuarvoja. Koko järven mittakaavassa haitta-ainepitoisen sedimentin määrä on kuitenkin vähäinen, eikä sen arvioida vaikuttavan järviekosysteemin kokonaistilaan merkittävästi. Paikallisia vaikutuksia voi ilmetä alueilla, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat korkeita ja ylittävät vertailuarvot. Kohteessa ei kuitenkaan ole erityistä ekologista suojeluarvoa eikä koskemattomana haitta-aineiden kulkeutuminen muualle ole merkittävää. Ekologisten riskien arvioinnin perusteella haitta-ainepitoisen sedimentin kunnostaminen ei ole tarpeellista. 5.4.5 Yhteenveto kunnostustarpeesta Terveysriskin arvioinnin perusteella haitta-ainepitoisen sedimentin kunnostaminen on tarpeellista, jos alueelle rakennetaan terassitaloja, ja ranta-alueella uidaan. Sedimentti suositellaan kunnostettavaksi ainakin alueen länsireunalta entisen ojan edustalta. Pilaantunutta sedimenttiä arvioidaan olevan siellä muutama sata m 3. Sedimentin kunnostus lisää alueen arvostusta ja tulevien asuintonttien arvoa. 5.5 Epävarmuustarkastelu Sedimenttitutkimuksissa ei kaikissa näytepisteissä saatu näytteitä tavoitesyvyyksistä, vaan erityisesti alueen länsiosan ojan edustalla pohjan kovuus esti näytteenottoputken tunkeutumisen. Tämä johtuu todennäköisesti löyhän orgaanispitoisen pintakerroksen ohuudesta, joten asialla ei ole merkitystä pilaantuneisuuden rajauksen kannalta. Tutkimuspisteet saatiin pääosin tehtyä ennalta suunniteltuihin paikkoihin. Aiemmissa tutkimuksissa sedimentin pilaantuneisuutta on todettu myös sellaisella alueella jossa nyt ei sitä havaittu (SP5). On mahdollista, että haitta-ainepitoisuudet eivät enää ole ko. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 17 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä alueella kohonneet haitta-aineiden kulkeutumisesta syvempään veteen tai hajoamisesta johtuen. Laboratorioanalyysien mittausepävarmuudet on esitetty analyysitodistuksissa liitteessä 2. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Maaperänäytteessä FCG8/1-2 m todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät sinkkipitoisuus ja fluoranteenipitoisuus sekä kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevia arseeni- ja lyijypitoisuuksia. Pisteessä FCG8/1-2 m todettiin myös alemman ohjearvon ylittävät bentso(a)antraseeni-, bentso(a)pyreeni- ja PAH -yhdisteiden summapitoisuus. Kohteen kunnostushistoria ja tutkimustulokset huomioon ottaen kohteessa arvioidaan olevan vain vähäisessä määrin PIMA -asetuksen alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia. Rannan läheisyydestä otetuissa sedimenttinäytteissä, erityisesti tutkimuspisteessä FCG12 sed, todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Analyysitulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa, ja viittaavat sedimentin pilaantuneisuuteen alueen länsiosassa entisen ojan edustalla. Kohonneina pitoisuuksina todettiin metalleja, mineraaliöljyjä (C 10 -C 40 ), PAH-yhdisteitä, PCB-yhdisteitä sekä lievempinä pitoisuuksina tributyylitinaa sekä dioksiineja ja furaaneja (PCDD/F pitoisuus ylittää vain Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvon, muttei läjityskriteeritasoa 1). Riskitarkastelun perusteella kohteessa ei katsota olevan välitöntä tarvetta maaperän tai sedimentin kunnostukselle. Maaperää pilaava toiminta alueella on loppunut vuonna 1993. Maaperä esitetään kunnostettavan rakenteiden purkutyön yhteydessä. Sedimentin kunnostuksen arvioidaan olevan tarpeen ainakin länsiosan ojan edustalla jos alueelle rakennetaan rantaan rajoittuvia asuintaloja tai rantaa muuten käytetään esimerkiksi uimiseen. Ojalinjan edustan kunnostus on helpointa suorittaa pitkäpuomisella kaivinkoneella esim. jäältä käsin. Kuoritut sedimentit on syytä kuivata kohteella riittävästi altaassa ja toimittaa sen jälkeen asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Vaihtoehtoisesti pintakerros voidaan imuruopata ja geosäkittää. Sedimentin pilaantuneen pintakerroksen poiston jälkeen syntynyt kuoppa on syytä täyttää karkearakeisella mineraalimaalla, ettei sinne kulkeudu pilaantunutta sedimenttiä viereiseltä telakka-alueelta. Sekä maaperän että sedimentin kunnostus vaativat tarkempaa kunnostussuunnittelua ja yhteydenpitoa ympäristöviranomaisiin. P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maaperän ja sedimentin pilaantuneisuustutkimus 18 (18) 22.11.2013 Väinölänranta, Jyväskylä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Arto Itkonen Johtava asiantuntija, FT Tarkastanut: Terhi Svanström Suunnittelupäällikkö, FM Laatinut: Erja Eskelinen ympäristösuunnittelija, Ins. (AMK) P22123_Tutkimusraportti A1 julkinen.docx

LIITE 1 Sijaintikartta

Maanmittauslaitos 7/MML/12 Karttakeskus, Lupa L4659 MERKKIEN SELITYS Kohde Kohde: Väinölänranta, Jyväskylä SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Microkatu 1, 70211 Kuopio, www.fcg.fi PROJEKTI Jyväskylän kaupunki Väinölänranta, Jyväskylä SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ EEs EEs TARKASTAJA PVM AIt 7.11.2013 PROJEKTI NUMERO ASIAKKAAN PRO.NRO PIIR.NRO P22123P002 1 SISÄLTÖ SUHDE Sijaintikartta ASIAKIRJA Maaperän pilaantuneisuustutkimus ARKKIKOKO A4

LIITE 2 Yhteenvetotaulukot ja analyysiraportit

1 / 1 Jyväskylän kaupunki Väinölänranta P22123P002 25.-26.9.2013 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Öljyhiilivetyjakeet Pistetunnus Syvyys Maalajiarvio Kosteus 14 Aistihav. 15 pvm Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn hiilivedyt Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Antrasee Asenafte Asenaftyl Bentso(a) Bentso(a) Bentso(b)f Bentso(g,h,i) Bentso(k) Dibentso Fenantre Fluoranteeni Fluoreeni Indeno Kryseeni Nafta- Pyreeni PAH 5 PCB 6 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 ni eni eeni antraseenteenteeni pyreeni luoran- peryleeni fluoran- (a,h) eni (1,2,3-c,d) leeni aine 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 sum. Keskit. Raskaat sum. ja lisätiedot luontainen pit. 1 1 31 22 5 17 31 antraseeni pyreeni kynnysarvo 5 100 100 60 50 200-2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 - - 300 alempi ohjearvo 50 200 150 200 100 250-10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 300 600 - ylempi ohjearvo 100 300 200 750 150 400-50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500-2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 - - 1 000 100 - - 1 000-1 000 1 000 - - - 2 500-1 000 50 - - 10 000 0 3 0 3 ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) % ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) FCG1 0,0-1,0 1,0 SaMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 21 <30 46 81,3 % <0,5 2,8 <0,5 <0,5 4,3 17 9,2 3,7 8,4 39 24 <0,05 <50 <50 <50 FCG1 1,0-2,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 77 FCG1 2,0-2,8 0,8 Sa 1 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 83 FCG1 2,8 - Sa 1 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 47 FCG2 0,0-1,0 1,0 HkMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 33 <30 64 FCG2 1,0-2,0 1,0 Sa (ruskea) 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 43 80,8 % <0,5 4,5 <0,5 <0,5 5,2 20 13 4,1 12 46 27 <0,05 <50 <50 <50 FCG2 2,0-3,0 1,0 Sa (harmaa) 1 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 86 FCG2 3,0 - Sa (harmaa) 1 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 61 FCG3 0,0-1,0 1,0 HkMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 46 FCG3 1,0-2,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 85 82,6 % 0,55 4,3 <0,5 <0,5 8,6 38 23 5,9 22 71 44 <0,05 <50 <50 <50 FCG3 2,0-3,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 67 FCG3 3,0 - Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 46 FCG4 0,0-1,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 75 FCG4 1,0-2,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 20 <30 88 76,0 % 0,5 5,1 <0,5 <0,5 11,0 43 28 6,9 28 82 18 <0,05 <50 <50 <50 FCG4 2,0-3,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 71 FCG4 3,0 - Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 53 FCG5 0,0-1,0 1,0 SaMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 51 <30 61 FCG5 1,0-1,2 0,2 Sa (tumman harmaa) 0 0 25.9.2013 <10 <50 31 30 <30 66 FCG5 1,2-2,0 0,8 Sa (harmaa) 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 50 FCG5 2,0-2,7 0,7 Sa (harmaa) 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 50 32 FCG5 2,7 - Sa (harmaa) 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 88 FCG6 0,0-0,5 0,5 SaMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 79 FCG6 0,0-1,5 1,5 SaMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 25 <30 66 FCG6 1,5-2,5 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 93 45 FCG6 2,5 - Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 24 <30 62 FCG7 0,0-1,0 1,0 HkMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 63 FCG7 1,0-2,0 1,0 HkMulta 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 22 <30 59 FCG7 2,0-2,9 0,9 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 23 <30 62 FCG7 2,9 - Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 77 82,3 % 0,54 4,5 <0,5 <0,5 9,4 35 22 5,6 18 73 46 FCG8 0,0-1,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 24 <30 39 FCG8 1,0-2,0 1,0 Multa 0 1 25.9.2013 <10 <50 <30 37 <30 464 63,9 % 0,63 9,1 <0,5 0,54 4,3 15 19 110 8,5 790 18 3 0,23 1,6 9,7 7,2 9,7 2,4 4,6 0,81 4,6 21 0,21 3,3 9,7 0,06 16 95 <0,05 90 480 570 FCG8 2,0-3,0 1,0 Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 190 177 82,8 % 0,82 4,6 <0,5 <0,5 7,6 33 27 20 18 130 39 FCG8 3,0 - Sa 0 0 25.9.2013 <10 <50 <30 25 <30 70 FCG9 0,0-1,0 1,0 Turve 0 0 26.9.2013 <10 <50 47 42 <30 190 175 FCG9 1,0-2,0 1,0 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 64 FCG9 2,0-3,0 1,0 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 79 FCG9 3,0 - Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 60 FCG10 0,0-1,0 1,0 HkMulta 0 0 26.9.2013 <10 <50 41 162 <30 138 FCG10 1,0-2,0 1,0 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 65 81,6 % <0,5 2,9 <0,5 <0,5 5,1 21 13 4,3 11 49 30 <0,05 <50 <50 <50 FCG10 2,0-3,0 1,0 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 67 FCG10 3,2 - Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 21 <30 84 FCG11 0,0-1,0 1,0 HkMulta 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 34 <30 132 FCG11 1,0-2,0 1,0 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 69 77,8 % 0,51 4,7 <0,5 <0,5 11,0 37 23 5,9 25 76 46 FCG11 2,0-3,0 1,0 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 45 FCG11 3,0 - Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 20 <30 57 FCG12 0,0-0,5 0,5 Multa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 78 FCG12 1,0-2,0 1,0 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 62 FCG12 2,0-2,5 0,5 Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 FCG12 2,5 - Sa 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 64 37 60,7 % 0,6 6,1 <0,5 <0,5 8,3 33 20 5,4 19 73 37 FCG13 0,0-1,0 1,0 Multa 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 FCG13 1,0-2,0 1,0 Multa 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 2223 <30 59 FCG13 2,0-2,7 0,7 Multa 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 FCG13 2,7 - Multa 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 54 134 87,0 % 0,6 2,4 <0,5 <0,5 3,3 16 15 10 5,9 53 17 FCG14 0,0-0,2 0,2 SaMulta 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 57 FCG14 0,2-1,0 0,8 Sa (ruskea) 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 60 FCG14 1,0-2,0 1,0 Sa (ruskea) 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 63 FCG14 2,0-3,0 1,0 Sa (harmaa) 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 43 FCG14 3,0 - Sa (harmaa) 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 76 42 74,1 % <0,5 3,9 <0,5 <0,5 8,5 32 19 5,2 17 79 45 FCG15 0,0-0,2 0,2 SaMulta 0 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 76 FCG15 0,2-1,0 0,8 Sa (ruskea) 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 100 FCG15 1,0-2,0 1,0 Sa (ruskea) 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 30 FCG15 2,0-3,0 1,0 Sa (harmaa) 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 67 39 FCG15 3,0 - Sa (harmaa) 1 0 26.9.2013 <10 <50 <30 <20 <30 79 Kerrospaksuus Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon. Huomautukset: 1.-12. = kts. VNa 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä 2 = kohtalainen 3 = voimakas

Normalisoimattomat tutkimustulokset 1/1 Jyväskylän kaupunki Väinölänranta P22123P002 24.9.2013 Koordinaatit Fysikaaliset ominaisuudet Viitearvot Metallit ja puolimetallit 2 PCB Torjunta-aineet Öljyhiilivetyjakeet Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V PCB 6 PCB-28 PCB-52 PCDD/F/ PCB-101 PCB-118 PCB-153 PCB-138 PCB-180 TBT 10 C 10-C 40 sum. luontainen pit. 1 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 PCB 7 Kuiva- Tiheys Veden Vesipitoisuuhävipitoisuus Hehkutus- Saves- kynnysarvo 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 0,1 0,00001 0,1 300 Koordinaattijärjestelmä: YKJ ainepitoi- suus nen) alempi ohjearvo 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 0,5 0,0001 1 - (laskennalli- Pistetunnus Syvyys Pvm Havainnot syvyys ylempi ohjearvo 50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 5 0,0015 2 - ongelmajäte raja-arvo 2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 50 0,015 2 500 10 000 N E m %/FS %/FS %/DW p.-% t/m³ ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) FCG11 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon, pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) 6 902 874 3 438 704 1,5 61 38,8 11,3 2,2 1,27 0,49 4,8 0,07 1,9 12 34 26 45 21 140 51 <0,01 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,00001 420 FCG12 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon, näyte öljyinen, 6 902 867 3 438 726 1,5 58 42,3 15,2 2,68 1,28 2,48 6,7 0,22 97 12 200 230 130 240 1100 44 0,39 0,003 0,027 0,068 0,033 0,1 0,095 0,06 0,00002 pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) FCG13 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon, 6 902 863 3 438 735 1,5 63 37,3 10,3 1,26 0,98 6,3 0,09 23 13 41 95 53 52 220 47 0,0012 0,1-0,16 0,06 24.9.2013 pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) 6 902 863 3 438 735 1,5 42 57,8 6,6 1,50 0,39 5 0,05 0,31 13 34 25 23 15 77 52 FCG14 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon 6 902 850 3 438 782 1,5 51 49,3 7,0 1,94 1,39 0,4 4,8 0,04 0,28 12 33 16 23 14 79 48 220 0,1-0,5 0,4 24.9.2013 6 902 850 3 438 782 1,5 38 61,6 2,3 1,99 1,59 0,25 3,4 0,02 0,15 14 34 13 6 16 60 52 <100 0,5-0,55 0,05 24.9.2013 6 902 850 3 438 782 1,5 53 47,1 4,1 1,38 0,31 4,7 0,03 0,2 14 38 11 7 17 75 60 FCG15 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon 6 902 810 3 438 843 1,5 41 59,4 2,1 1,56 0,33 4,6 0,02 0,28 14 36 14 7 16 60 58 <0,01 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,1 0,5 0,4 24.9.2013 6 902 810 3 438 843 1,5 45 55,3 2,9 1,49 0,32 4,8 0,02 0,18 14 38 11 6 17 69 60 <0,01 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,5-0,53 0,03 24.9.2013 6 902 810 3 438 843 1,5 53 46,6 3,1 1,38 0,53 11 0,04 0,32 30 80 28 13 37 150 130 FCG16 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon 6 902 773 3 438 891 1,5 60 39,7 4,3 2,69 1,31 0,32 6,7 0,03 0,2 20 47 17 7 22 78 71 <100 0,1-0,5 0,4 24.9.2013 6 902 773 3 438 891 1,5 53 47,2 2,6 1,39 0,33 7,2 0,03 0,22 18 49 20 7 23 82 75 0,5-0,65 0,15 24.9.2013 6 902 773 3 438 891 1,5 50 50,3 2,7 1,43 0,58 5,4 0,07 0,61 15 35 18 21 16 100 55 FCG17 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 savikerrostuneisuutta n.33 cm kohdalla 6 902 722 3 438 842 9,0 67 33,4 4,3 1,73 1,24 0,74 7,2 0,09 1,1 13 39 20 20 17 82 53 <0,01 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,1-0,4 0,3 24.9.2013 6 902 722 3 438 842 9,0 49 50,9 3,2 2,2 1,44 0,56 7,1 0,06 0,6 15 40 15 15 17 79 60 FCG18 sed 0,0-0,1 0,1 24.9.2013 savikerrostuneisuutta n.33 cm kohdalla 6 902 787 3 438 742 12,0 52 48 2,4 3,32 1,41 0,51 5,2 0,05 0,37 14 37 14 14 16 91 60 0,0009 <100 0,1-0,5 0,4 24.9.2013 6 902 787 3 438 742 12,0 46 54 3,2 1,47 0,62 5,5 0,08 0,29 14 43 17 25 15 88 58 Kerrospaksuus 1 Verta, M., Mannio, J., Iivonen, P., Hirvi, J.-P., Järvinen, O. & Piepponen, S., 1990. Trace metals in Finnish headwate Sedimenttiluokitus: Effects of acidification and airborne load. In: Kauppi ym. (Ed.). Acidification in Finland. P. 883-908. Springer-Verlag Hehkutushäviö Raekoko 0-2 % savi <0,002 mm savi 2-6 % liejusavi 0,002-0,06 mm siltti 6-20 % savilieju 0,06-2,0 mm hiekka >20 % lieju >2,0 mm sora Hienodetritus: Karkeadetritus: Muta: Eroosiopohja: Transportaatiopohja: Akkumulaatiopohja: Mikroskooppisia kasvinjäänteitä Makroskooppisia kasvinjäänteitä Runsaasti humusaineita C/N >10 Kerrostumista ei tapahdu Kerrostuminen ja eroosio vuorottelevat Kerrostuminen jatkuvaa Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajäte raja-arvon. Huomautukset: 1.-12. = kts. VNa 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen C:\Users\itkonar\Desktop\P22123_sedimentti_YV_A0.xls

Normalisoidut pitoisuudet 1 (1) Jyväskylän kaupunki Väinölänranta P22123P002 24.9.2013 Koordinaatit Fysikaaliset ominaisuudet Viitearvot Torjunta-aineet Öljyhiilivetyjakeet PCB Ruoppausmassoje C 10 -C 40 Kuivaainepitoisuu As Hg Cd Cr Cu Pb Ni Zn PCDD/F TBT PCB-28 PCB-52 PCB-101 PCB-118 PCB-153 PCB-138 PCB-180 Vesipitoisuuhäviö * (laskennallinen) Hehkutus- Savespit. Tiheys n laatukriteeritasot * sum. Koordinaattijärjestelmä: YKJ Pistetunnus Syvyys (m) Havainnot s Taso 1 15 0,1 0,5 65 50 40 45 170 0,000020 0,003 50 0,001 0,001 0,004 0,004 0,004 0,004 0,004 Taso 2 60 1 2,5 270 90 200 60 500 0,000500 0,20 1 500 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 N E %/FS %/FS %/DW p.-% t/m³ ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) FCG11 sed 0,0-0,1 0,1 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon, pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) 6 902 874 3 438 704 61,2 38,8 11,3 2,20 1,27 6,8 0,09 2,29 63 41 60 60 266 < 372 < < < < < < < FCG12 sed 0,0-0,1 0,1 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon, näyte öljyinen, pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) 6 902 867 3 438 726 57,7 42,3 15,2 2,68 1,28 8,8 0,28 103 361 322 163 662 1905 0,000013 0,002 0,018 0,045 0,022 0,066 0,063 0,039 FCG13 sed 0,0-0,1 0,1 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon, pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) 6 902 863 3 438 735 62,7 37,3 10,3 2,34 1,26 9,1 0,12 29 75 151 72 147 425 0,0012 0,1-0,16 0,06 6 902 863 3 438 735 42,2 57,8 6,6 2,34 1,50 7,8 0,07 0,44 62 44 33 43 161 FCG14 sed 0,0-0,1 0,1 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon 6 902 850 3 438 782 50,7 49,3 7 1,94 1,39 7,5 0,06 0,39 61 28 33 41 167 314 0,1-0,5 0,4 6 902 850 3 438 782 38,4 61,6 2,3 1,99 1,59 5,9 0,03 0,25 63 27 9 47 141 < 0,5-0,55 0,05 6 902 850 3 438 782 52,9 47,1 4,1 2,34 1,38 7,8 0,04 0,31 69 21 11 48 166 FCG15 sed 0,0-0,1 0,1 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon 6 902 810 3 438 843 40,6 59,4 2,1 2,34 1,56 8,0 0,03 0,48 66 29 11 45 140 < < < < < < < 0,1 0,5 0,4 6 902 810 3 438 843 44,7 55,3 2,9 2,34 1,49 8,1 0,03 0,30 69 22 9 48 157 < < < < < < < 0,5-0,53 0,03 6 902 810 3 438 843 53,4 46,6 3,1 2,34 1,38 18,6 0,06 0,52 146 55 20 105 340 FCG16 sed 0,0-0,1 0,1 ranta-alue liian kovapohjaista näytteenottoon 6 902 773 3 438 891 60,3 39,7 4,3 2,69 1,31 10,9 0,04 0,31 85 32 10 61 169 < 0,1-0,5 0,4 6 902 773 3 438 891 52,8 47,2 2,6 2,34 1,39 12,3 0,04 0,37 90 40 11 65 188 0,5-0,65 0,15 6 902 773 3 438 891 49,7 50,3 2,7 2,34 1,43 9,2 0,10 1,01 64 36 32 45 229 FCG17 sed 0,0-0,1 0,1 savikerrostuneisuutta n.33 cm kohdalla 6 902 722 3 438 842 66,6 33,4 4,3 1,73 1,24 12,0 0,13 1,72 73 39 30 51 186 < < < < < < < 0,1-0,4 0,3 6 902 722 3 438 842 49,1 50,9 3,2 2,2 1,44 12,0 0,09 0,98 74 30 23 49 180 FCG18 sed 0,0-0,1 0,1 savikerrostuneisuutta n.33 cm kohdalla 6 902 787 3 438 742 52 48 2,4 3,32 1,41 8,7 0,07 0,61 65 27 21 42 200 0,0038 < 0,1-0,5 0,4 6 902 787 3 438 742 46 54 3,2 2,34 1,47 9,3 0,11 0,47 79 33 38 43 199 Kerrospaksuus (m Sedimenttiluokitus: *Kursiivilla laskennassa käytetty keskimäär. savespithehkutushäviö Raekoko 0-2 % savi <0,002 mm savi 2-6 % liejusavi 0,002-0,06 mm siltti 6-20 % savilieju 0,06-2,0 mm hiekka >20 % lieju >2,0 mm sora Hienodetritus: Karkeadetritus: Muta: Eroosiopohja: Transportaatiopohja: Akkumulaatiopohja: Mikroskooppisia kasvinjäänteitä Makroskooppisia kasvinjäänteitä Runsaasti humusaineita C/N >10 Kerrostumista ei tapahdu Kerrostuminen ja eroosio vuorottelevat Kerrostuminen jatkuvaa *Viitearvovertailu: Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje 19.5.2004 C:\Users\itkonar\Desktop\P22123_sedimentti_YV_A0.xls

1(6) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: 1303699 Pvm: 8.10.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Erja Eskelinen Microkatu 1, PL 1199 70211 KUOPIO Tilauksen nimi: Maa, P22123P002 Jkl, Väinölänranta Näytetunnus 13MN 3079 13MN 3080 13MN 3081 13MN 3082 13MN 3083 Näytteen nimi FCG 1/0-1 m FCG 2/1-2 m FCG 3/1-2 m FCG 4/1-2 m FCG 8/1-2 m Näytteen saapumispäivä 01.10.2013 01.10.2013 01.10.2013 01.10.2013 01.10.2013 Näytteen aloituspäivä 03.10.2013 03.10.2013 03.10.2013 03.10.2013 03.10.2013 Näytteen valmistumispäivä 08.10.2013 08.10.2013 08.10.2013 08.10.2013 08.10.2013 Määritykset Kuiva-aine % 81,3 80,8 82,6 76,0 63,9 Novalab 010 Öljypitoisuus (>C10-C21) mg/kg < 50 < 50 < 50 < 50 90 ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C21-<C40) mg/kg < 50 < 50 < 50 < 50 480 ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C10-<C40) mg/kg < 50 < 50 < 50 < 50 570 ISO 16703:2004, mod.* PCB-28 mg/kg < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 Novalab 051 PCB-52 mg/kg < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 Novalab 051 PCB-101 mg/kg < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 Novalab 051 PCB-118 mg/kg < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 Novalab 051 PCB-138 mg/kg < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 Novalab 051 PCB-153 mg/kg < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 0.002 Novalab 051 PCB-180 mg/kg < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 Novalab 051 PCB-yhdisteiden summa mg/kg < 0.05 < 0.05 < 0.05 < 0.05 < 0.05 Novalab 051 Arseeni (As) mg/kg 2,8 4,5 4,3 5,1 9,1 Novalab 068* Kadmium (Cd) mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 0,54 Novalab 068* Koboltti (Co) mg/kg 4,3 5,2 8,6 11 4,3 Novalab 068* Kromi (Cr) mg/kg 17 20 38 43 15 Novalab 068* Kupari (Cu) mg/kg 9,2 13 23 28 19 Novalab 068* Elohopea (Hg) mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Novalab 068* Nikkeli (Ni) mg/kg 8,4 12 22 28 8,5 Novalab 068* Lyijy (Pb) mg/kg 3,7 4,1 5,9 6,9 110 Novalab 068* Antimoni (Sb) mg/kg <0,5 <0,5 0,55 0,50 0,63 Novalab 068* Vanadiini (V) mg/kg 24 27 44 53 18 Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

2(6) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: 1303699 Pvm: 8.10.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Erja Eskelinen Microkatu 1, PL 1199 70211 KUOPIO Tilauksen nimi: Maa, P22123P002 Jkl, Väinölänranta 13MN 3079 13MN 3080 13MN 3081 13MN 3082 13MN 3083 FCG 1/0-1 FCG 2/1-2 FCG 3/1-2 FCG 4/1-2 FCG 8/1-2 m m m m m Sinkki (Zn) mg/kg 39 46 71 82 790 Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

3(6) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: 1303699 Pvm: 8.10.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Erja Eskelinen Microkatu 1, PL 1199 70211 KUOPIO Tilauksen nimi: Maa, P22123P002 Jkl, Väinölänranta Näytetunnus 13MN 3084 13MN 3085 13MN 3086 13MN 3087 13MN 3088 Näytteen nimi FCG 10/1-2 m FCG 7/2,9 m FCG 11/1-2 m FCG 8/2-3 m FCG 12/2,5 m Näytteen saapumispäivä 01.10.2013 01.10.2013 01.10.2013 01.10.2013 01.10.2013 Näytteen aloituspäivä 03.10.2013 03.10.2013 03.10.2013 03.10.2013 03.10.2013 Näytteen valmistumispäivä 08.10.2013 08.10.2013 08.10.2013 08.10.2013 08.10.2013 Määritykset Kuiva-aine % 81,6 82,3 77,8 82,8 60,7 Novalab 010 Öljypitoisuus (>C10-C21) mg/kg < 50 < 50 < 50 ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C21-<C40) mg/kg < 50 < 50 < 50 ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C10-<C40) mg/kg < 50 < 50 < 50 ISO 16703:2004, mod.* PCB-28 mg/kg < 0.002 Novalab 051 PCB-52 mg/kg < 0.002 Novalab 051 PCB-101 mg/kg < 0.002 Novalab 051 PCB-118 mg/kg < 0.002 Novalab 051 PCB-138 mg/kg < 0.002 Novalab 051 PCB-153 mg/kg < 0.002 Novalab 051 PCB-180 mg/kg < 0.002 Novalab 051 PCB-yhdisteiden summa mg/kg < 0.05 Novalab 051 Arseeni (As) mg/kg 2,9 4,5 4,7 4,6 6,1 Novalab 068* Kadmium (Cd) mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Novalab 068* Koboltti (Co) mg/kg 5,1 9,4 11 7,6 8,3 Novalab 068* Kromi (Cr) mg/kg 21 35 37 33 33 Novalab 068* Kupari (Cu) mg/kg 13 22 23 27 20 Novalab 068* Elohopea (Hg) mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Novalab 068* Nikkeli (Ni) mg/kg 11 18 25 18 19 Novalab 068* Lyijy (Pb) mg/kg 4,3 5,6 5,9 20 5,4 Novalab 068* Antimoni (Sb) mg/kg <0,5 0,54 0,51 0,82 0,60 Novalab 068* Vanadiini (V) mg/kg 30 46 46 39 37 Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

4(6) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: 1303699 Pvm: 8.10.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Erja Eskelinen Microkatu 1, PL 1199 70211 KUOPIO Tilauksen nimi: Maa, P22123P002 Jkl, Väinölänranta 13MN 3084 13MN 3085 13MN 3086 13MN 3087 13MN 3088 FCG FCG 7/2,9 FCG FCG 8/2-3 FCG 10/1-2 m m 11/1-2 m m 12/2,5 m Sinkki (Zn) mg/kg 49 73 76 130 73 Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

5(6) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: 1303699 Pvm: 8.10.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Erja Eskelinen Microkatu 1, PL 1199 70211 KUOPIO Tilauksen nimi: Maa, P22123P002 Jkl, Väinölänranta Näytetunnus 13MN 3089 13MN 3090 Näytteen nimi FCG 13/2,7 m FCG 14/3 m Näytteen saapumispäivä 01.10.2013 01.10.2013 Näytteen aloituspäivä 03.10.2013 03.10.2013 Näytteen valmistumispäivä 08.10.2013 08.10.2013 Määritykset Kuiva-aine % 87,0 74,1 Novalab 010 Öljypitoisuus (>C10-C21) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C21-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C10-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* PCB-28 mg/kg Novalab 051 PCB-52 mg/kg Novalab 051 PCB-101 mg/kg Novalab 051 PCB-118 mg/kg Novalab 051 PCB-138 mg/kg Novalab 051 PCB-153 mg/kg Novalab 051 PCB-180 mg/kg Novalab 051 PCB-yhdisteiden summa mg/kg Novalab 051 Arseeni (As) mg/kg 2,4 3,9 Novalab 068* Kadmium (Cd) mg/kg <0,5 <0,5 Novalab 068* Koboltti (Co) mg/kg 3,3 8,5 Novalab 068* Kromi (Cr) mg/kg 16 32 Novalab 068* Kupari (Cu) mg/kg 15 19 Novalab 068* Elohopea (Hg) mg/kg <0,5 <0,5 Novalab 068* Nikkeli (Ni) mg/kg 5,9 17 Novalab 068* Lyijy (Pb) mg/kg 10 5,2 Novalab 068* Antimoni (Sb) mg/kg 0,60 <0,5 Novalab 068* Vanadiini (V) mg/kg 17 45 Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

6(6) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: 1303699 Pvm: 8.10.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Erja Eskelinen Microkatu 1, PL 1199 70211 KUOPIO Tilauksen nimi: Maa, P22123P002 Jkl, Väinölänranta 13MN 3089 13MN 3090 FCG 13/2,7 m FCG 14/3 m Sinkki (Zn) mg/kg 53 79 Novalab 068* Novalab Oy Jarkko Kupari Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Hiilivetytulosten mittausepävarmuus: 30-100 mg/kg ± 50 %, 101-500 mg/kg ± 30 %, 501-1000 mg/kg ± 20 ja 1000 mg/kg ± 10 %. Yksittäisten PCB-yhdisteiden mittausepävarmuus on ± 50 %. Maanäytteelle metallianalyysien epävarmuusarvio: 0,5-10 mg/kg ± 50 %, 11-100 mg/kg ± 20 % ja yli 100 mg/kg ± 10 % Jakelu erja.eskelinen@fcg.fi; arto.itkonen@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

LIITE 3 Koekuoppakortit sekä sedimentin kenttäkortti ja valokuvat

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P002 Koekuoppa nro: FCG1 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys (m) 0-0,5 m SaMulta Maanpinta (mp): 0,5-2,8 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -2,8 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 0,5 m Perusmaa: 2,3 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, poutaa Muut havainnot: Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG1 0-0,5 SaMulta 0 0 Pintamaa FCG1 1-2 Sa 0 0 FCG1 2-2,8 Sa 0 0 FCG1 2,8 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P002 Koekuoppa nro: FCG2 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-0,5 m HkSaMulta Maanpinta (mp): 0,5-3 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -3 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 0,5 m Perusmaa: 2,5 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, poutaa Muut havainnot: Koekuoppa rakennuksen jäänteiden kulmalla. Vieressä ilmeisesti alueella sijainneen parkkipaikan Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone lämmitystolppien kaapeleita. Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG2 0-0,5 HkSaMulta 0 0 FCG2 1-2 Sa 0 0 FCG2 2-3 Sa 0 0 FCG2 3 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P002 Koekuoppa nro: FCG3 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-1 m HkMulta Maanpinta (mp): 1-3 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -3 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 1 m Perusmaa: 2 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, poutaa Muut havainnot: Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG3 0-1 HkMulta 0 0 FCG3 1-2 Sa 0 0 "Ruostejuuria" FCG3 2-3 Sa 0 0 "Ruostejuuria" FCG3 3 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P002 Koekuoppa nro: FCG4 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-0,1 m Multa Maanpinta (mp): 0,1-3 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -3 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 0,1 m Perusmaa: 2,9 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG4 0-1 Sa 0 0 "Ruostejuuria" FCG4 1-2 Sa 0 0 "Ruostejuuria" FCG4 2-3 Sa 0 0 "Ruostejuuria" FCG4 3 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG5 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-1 m SaMulta Maanpinta (mp): 1-1,2 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -2,7 m 1,2-2,7 m Sa Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 1 m Perusmaa: 1,7 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Erittäin kovaa. Kivistä. Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG5 0-1 SaMulta 0 0 FCG5 1-1,2 Sa 0 0 Tummemman harmaa FCG5 1,2-2 Sa 0 0 Harmaa FCG5 2-2,7 Sa 0 0 Harmaa, "ruostejuuria" FCG5 2,7 Sa 0 0 Harmaa Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG6 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-0,5 m Multa Maanpinta (mp): 0,5-1,5 m SaMulta Kuopan syvyys mp:stä: -2,5 m 1,5-2,5 m Sa Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 0,5 m Perusmaa: 2 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Erittäin kovaa. Kivistä. Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG6 0-0,5 SaMulta 0 0 FCG6 0,5-1,5 Sa 0 0 FCG6 1,5-2,5 Sa 0 0 FCG6 2,5 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Kivinen Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG7 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-2 m Multa Maanpinta (mp): 2-2,9 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -2,9 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 2 m Perusmaa: 0,9 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kivinen. Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG7 0-1 Multa 0 0 FCG7 1-2 Multa 0 0 Mukana hieman tiiliä FCG7 2-2,9 Sa 0 0 FCG7 2,9 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Kivinen Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG8 Pvm: 25.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-1 m Sa Maanpinta (mp): 1-2 m Multa Kuopan syvyys mp:stä: -3 m 2-3 m Sa Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 2 m Perusmaa: 1 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Tiiliä yms. Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG8 0-1 Sa 0 0 FCG8 1-2 Multa 0 0 Mukana paljon tiiliä yms. FCG8 2-3 Sa 0 0 FCG8 3 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG9 Pvm: 26.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-1 m Turve Maanpinta (mp): 1-3 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -3 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 1 m Perusmaa: 2 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG9 0-1 Turve 0 0 Mukana hieman tiiliä FCG9 1-2 Sa 0 0 Mukana hieman tiiliä FCG9 2-3 Sa 0 0 FCG9 3 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG10 Pvm: 26.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone maalajihavainnot syvyys 0-1 m HkMulta Maanpinta (mp): 1-3,2 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -3,2 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 1 m Perusmaa: 2,2 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kuopan kahdella puolen mahd. vanhoja perustuksia (Hk) joista valuu vettä. Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG10 0-1 HkMulta 0 0 FCG10 1-2 Sa 0 0 FCG10 2-3 Sa 0 0 FCG10 3,2 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG11 Pvm: 26.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-1 m HkMulta Maanpinta (mp): 1-3 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -3 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 1 m Perusmaa: 2 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG11 0-1 HkMulta 0 0 FCG11 1-2 Sa 0 0 FCG11 2-3 Sa 0 0 FCG11 3,2 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG12 Pvm: 26.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-0,5 m Multa Maanpinta (mp): 0,5-2,5 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -2,5 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 0,5 m Perusmaa: 2 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kuopan kahdella puolen oja Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG12 0-0,5 Multa 0 0 Voimakasta juurakkoa FCG12 1-2 Sa 0 0 FCG12 2-2,5 Sa 0 0 FCG12 2,5 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Ei voitu kaivaa enempää, sillä monttu olisi voinut romahtaa Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG13 Pvm: 26.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-1 m Multa Maanpinta (mp): 1-2,7 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: -2,7 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 1 m Perusmaa: 1,7 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kivinen. Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG13 0-1 Multa 0 0 FCG13 1-2 Sa 0 0 FCG13 2-2,7 Sa 0 0 FCG13 2,7 Sa 0 0 Pohjanäyte Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG14 Pvm: 26.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-0,2 m SaMulta Maanpinta (mp): 0,2-3 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: 3 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 0,2 m Perusmaa: 2,8 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Paikalla ollut aiemmin lentopallokenttä. Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG14 0-0,2 Multa 0 0 FCG14 0,2-1 Sa 0 0 Ruskea savi FCG14 1-2 Sa 0 0 Ruskea savi FCG14 2-3 Sa Harmaa savi FCG14 3 Sa 0 0 Pohjanäyte, harmaa savi Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

KOEKUOPPAKORTTI Projektin nimi: JKL, Väinölänranta Proj. nro: P22123P001 Koekuoppa nro: FCG15 Pvm: 26.9.2013 Kenttätyöntekijä: Erja Eskelinen Koord: maalajihavainnot syvyys 0-0,2 m SaMulta Maanpinta (mp): 0,2-3 m Sa Kuopan syvyys mp:stä: 3 m Vesipinta mp:stä: Täyttömaa: 0,2 m Perusmaa: 2,8 m Aistinvaraiset arviot: Säätila: +2 C, sateinen Muut havainnot: Kaivutapa / näytteenottoväline: Kaivinkone Näyte syvyys maalaji Kenttätesti (öljyt) XRF Kemikaalin haju 1 Kosteus 2 Havainnot m mg/kg FCG15 0-0,2 Multa 0 0 FCG15 0,2-1 Sa 0 0 Ruskea savi FCG15 1-2 Sa 0 0 Ruskea savi FCG15 2-3 Sa Harmaa savi FCG15 3 Sa 0 0 Pohjanäyte, harmaa savi Kaivu lopetettiin: määräsyvyyteen luonnonmaahan kallioon ei päästy syvemmälle muu syy, mikä: Nouseeko kuoppaan vettä? ei kyllä, hitaasti kyllä, nopeasti 1) Kemikaalin haju: 0 = ei hajua, 1 = lievä haju, 2 = kohtalainen haju, 3 = voimakas haju 2) Kosteus: 0 = kuiva, 1 = kostea, 2 = märkä, 3 = pohjaveden pinnan alla

FCG / Sedimenttinäytteenotto Väinölänranta 24.9.2013 Paikka Koordinaatit(YKJ) Vesisyvyys (m) Näytteiden vertikaalisyvyydet (cm) Huomioita N E FCG11 6902874 3438704 1,5 0 10 Ranta alue liian kovapohjaista näytteenottoon. Huomaa pohjoiskoordinaatit Näyte n. 20 m ulospäin varsinaisesta pisteestä Syvemmälle ei näytteenotinta saanut. Pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) FCG12 6902867 3438726 1,5 0 10 Ranta alue liian kovapohjaista näytteenottoon. Huomaa pohjoiskoordinaatit Näyte n. 40 m ulospäin varsinaisesta pisteestä Syvemmälle ei näytteenotinta saanut. Pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) Näyte öljyinen. FCG13 6902863 3438735 1,5 0 10 Ranta alue liian kovapohjaista näytteenottoon. Huomaa pohjoiskoordinaatit 10 16 Näyte n. 20 m ulospäin varsinaisesta pisteestä Syvemmälle ei näytteenotinta saanut. Pohjassa runsaasti puuta sekä puun osia (haketta?) FCG14 6902850 3438782 1,5 0 10 Ranta alue liian kovapohjaista näytteenottoon. Huomaa pohjoiskoordinaatit 10 50 Näyte n. 20 m ulospäin varsinaisesta pisteestä 50 55 FCG15 6902810 3438843 1,5 0 10 Ranta alue liian kovapohjaista näytteenottoon. Huomaa pohjoiskoordinaatit 10 50 Näyte n. 10 m ulospäin varsinaisesta pisteestä 50 53 FCG16 6902773 3438891 1,5 0 10 Ranta alue liian kovapohjaista näytteenottoon. Huomaa pohjoiskoordinaatit 10 50 Näyte n. 10 m ulospäin varsinaisesta pisteestä 50 65 FCG17 6902722 3438842 9 0 10 Huomaa savikerrostuneisuus kuvassa n.33 cm kohdalla 10 40 FCG18 6902787 3438742 12 0 10 Huomaa savikerrostuneisuus kuvassa n.33 cm kohdalla 10 43

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Väinölänrannan kaavamuutosalue, 1 (4) Jyväskylä 7.11.2013 Tutkimusraportti P22123P002 Kuva 1. FCG11b. Kuva 2. FCG12a. P22123_Valokuvat.doc

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Väinölänrannan kaavamuutosalue, 2 (4) Jyväskylä 7.11.2013 Tutkimusraportti P22123P002 Kuva 3. FCG13b. Kuva 4. FCG14. P22123_Valokuvat.doc

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Väinölänrannan kaavamuutosalue, 3 (4) Jyväskylä 7.11.2013 Tutkimusraportti P22123P002 Kuva 5. FCG15. Kuva 6. FCG16. P22123_Valokuvat.doc

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Väinölänrannan kaavamuutosalue, 4 (4) Jyväskylä 7.11.2013 Tutkimusraportti P22123P002 Kuva 7. FCG17b. Kuva 8. FCG18b. P22123_Valokuvat.doc

LIITE 4 Haitta-aineiden fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia

Liite 4 1 (7) 7.11.2013 Väinölänrannan kaavamuutosalue, Jyväskylä Haitta-aineiden ominaisuudet 1. Metallit ja puolimetallit Arseeni Arseeni sitoutuu maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin. Karkearakeisissa maalajeissa arseeni voi olla helposti liikkuvaa ja kulkeutua pohjaveteen. Suurille arseenipitoisuuksille altistumisesta voi seurata vaikutuksia mm. maksassa, munuaisissa ja hermostossa. Arseeni luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 1 µg/kg d (WHO). Arseeni on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Elohopea Kadmium Kromi Elohopean liikkuvuus ja liukoisuus on maaperässä melko vähäistä ja se sitoutuu lujasti humukseen. Liukoisuus ja liikkuvuus lisääntyvät maaperän happamuuden lisääntyessä. Elohopea ärsyttää silmiä sekä hengitysteitä ja voi aiheuttaa keuhkoputkentulehduksen. Suurille elohopeapitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia munuaisissa ja keskushermostossa. Luonnossa elohopeasta voi mikrobitoiminnan seurauksena muodostua myrkyllistä orgaanista metyylielohopeaa (CH 3 Hg), joka on pysyvää ja rikastuu ravintoketjussa, erityisesti vesiekosysteemeissä. Kasveissa elohopea häiritsee muun muassa juurten kasvua ja fotosynteesiä. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 0,1 µg/kg d (WHO). Kadmium liikkuu helposti maaperässä veden mukana ph:n ollessa 4,5 5,5, mutta on lähes liikkumaton emäksisissä oloissa, etenkin ph:n ollessa yli 7,5. Kun maan ph on korkea, kadmium sitoutuu karbonaatteihin ja fosfaatteihin. Orgaaninen aines sitoo kadmiumia tehokkaasti. Kadmium sitoutuu veressä punasoluihin ja kerääntyy elimistössä munuaisiin ja maksaan. Kadmium voi pitkäaikaisaltistuksessa vahingoittaa myös keuhkoja. Lisäksi kadmium on todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 0,5 µg/kg d (WHO). Kadmium on eliöille pääsääntöisesti erittäin myrkyllistä. Se kertyy sekä eläimiin että kasveihin. Kasvit eivät kuitenkaan yleensä ole erityisen herkkiä kadmiumin vaikutuksille. Sen sijaan maaperän mikro-organismeille ja selkärangattomille kadmium on erittäin myrkyllistä. Vesieliöille kadmium on niin ikään erittäin myrkyllistä sekä lyhyt- että pitkäaikaisessa altistuksessa. FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 4 2 (7) 24.10.2013 Kupari Kromi esiintyy hapetusasteilla +3 ja +6. Kuudenarvoinen kromi on maaperässä helpommin liikkuvaa. Kuudenarvoisen kromin yhdisteet myös imeytyvät elimistöön kolmenarvoisia kromiyhdisteitä helpommin. Kuudenarvoisen kromin yhdisteet ovat hengitettyinä syöpävaarallisia ja eliöille kolmenarvoista kromia haitallisempia. Kromille altistuminen voi aiheuttaa silmien punoitusta ja yskää. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 5 µg/kg d (WHO). Kuudenarvoinen kromi on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja se voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Kupari sitoutuu maaperään tiukasti ja on maaperässä kohtalaisen liikkumaton. Se adsorboituu erilaisiin rauta-, alumiini- ja mangaanioksidisaostumiin ja kompleksoituu orgaaniseen ainekseen. Kupari on liikkuvimmillaan kun näitä sitovia tekijöitä esiintyy maassa vähän ja ph on alle 4. Kupari on kasveille, ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta voi aiheutua ihon herkistymistä. Kupari saattaa kroonisessa altistuksessa aiheuttaa keuhkovaurioita. Suuret päivittäiset annokset voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia ja vatsakramppeja. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 140 µg/kg d (WHO). Kupari on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Lyijy Lyijyn liukoisuus ja liikkuvuus maaperässä on melko vähäistä ja se on raskasmetalleista vähiten liikkuva. Hapettavat ja happamat olosuhteet lisäävät lyijyn liukoisuutta ja kulkeutuvuutta, samoin kompleksoituminen liukoisiin yhdisteisiin. Lyijy kertyy ihmiseen ravintoketjussa. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta lyijylle altistumisesta voi seurata haittavaikutuksia hermostossa ja munuaisissa. Lyijy voi myös häiritä lisääntymistä. Erityisesti lapset voivat altistua lyijylle pölyn ja maaperän syönnin seurauksena, jolloin se saattaa vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysisen kehitykseen. Lyijy voi aiheuttaa myös anemiaa ja koliikkia. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 3,6 µg/kg d (WHO). Lyijy kerääntyy maassa eläviin selkärangattomiin ja on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Nikkeli Nikkelin liikkuvuus kasvaa happamuuden lisääntyessä ja se on liikkuvin ph:n ollessa alle 4. Nikkeli sitoutuu orgaaniseen ainekseen sekä maaperän hienoaineksen savi- ja oksidimineraaleihin. Nikkeli on pieninä annoksina ihmisille välttämätön hivenaine. Toistuvassa ja pitkäaikaisessa altistuksessa se voi aiheuttaa ihotulehduksen ja ihon herkistymisen. Nikkelille allergisoituminen onkin hyvin yleistä. Nikkelipölyn hengittäminen saattaa pitkäkestoisena altistuksena aiheuttaa hengitysteiden syöpiä. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 50 µg/kg d (WHO). Tietyt nikkeliyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Liite 4 Kriittisten aineiden ominaisuudet.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 4 3 (7) 24.10.2013 Sinkki Sinkin suolat ovat melko vesiliukoisia, joten se voi kulkeutua maaperässä veteen liuenneena. Kun maaperän ph on korkea, sinkki sitoutuu voimakkaasti mm. karbonaatti- ja savimineraaleihin ja raudan ja mangaanin oksideihin. Sinkin hydrolysoituneet muodot, jotka esiintyvät ph:n ollessa yli 7,7, sitoutuvat voimakkaasti maahiukkasten pintaan. Myös orgaaninen aines sitoo sinkkiä tehokkaasti. Sinkki on tarpeellinen hivenaine kasveille, eliöille ja ihmisille. Suurempinakin määrinä se on suhteellisen vaaraton. Kasveille se voi kuitenkin aiheuttaa vaurioita sellaisina pitoisuuksina, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Ihmisillä pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihotulehduksen ja lyhytaikaisessa voimakkaassa altistuksessa sinkkihuurun hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumeen. Suurina annoksina sinkki voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa anemiaa ja muutoksia veren HDL-kolesterolin pitoisuuteen. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 500 µg/kg d (WHO). Tietyt sinkkiyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. 2. Öljyhiilivedyt C 10 -C 40 Todetut öljyhiilivedyt ovat keskiraskaita ja raskaita jakeita, pääasiassa jälkimmäisiä. Taulukossa 1 esitetyn mukaisesti kyseiset fraktiot sisältävät niukkalukoisia tai hyvin niukkaliukoisia ja kulkeutumattomaksi tai heikoksi kulkeutuvaksi luokiteltuja yhdisteitä. Haihtuvuuden luokitus vaihtelee hyvin heikosti haihtuvasta haihtuvaan. Kuitenkin suurin osa (>84%) öljyhiilivedyistä on >C 21 -jakeita, jotka ovat heikosti tai hyvin heikosti haihtuvia. Taulukko 1. Öljyhiilivetyjen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Fraktio S (mg/l) V p (Pa) (+10 C) K oc (l/kg) Alifaattiset >C 10 -C 12 0,0340 Hyvin niukkaliukoinen >C 12 -C 16 7,60E-04 Hyvin niukkaliukoinen >C 16 -C 35 2,50E-06 Hyvin niukkaliukoinen Aromaattiset >C 10 -C 12 25,0 Liukeneva >C 12 -C 16 5,80 Niukkaliukoinen >C 16 -C 21 0,650 Niukkaliukoinen >C 21 -C 35 6,60E-03 Hyvin niukkaliukoinen 79 Haihtuva 3,6 Haihtuva 0,172 Kohtalaisen haihtuva 79 Haihtuva 3,6 Haihtuva 0,172 Kohtalaisen haihtuva 1,70E-05 Hyvin heikosti haihtuva 250 000 Kulkeutumaton 5,00E+06 Kulkeutumaton 6,30E+08 Kulkeutumaton 2300 Heikosti kulkeutuva 5000 Kulkeutumaton 16 000 Kulkeutumaton 130 000 Kulkeutumaton Taulukossa S=vesiliukoisuus, V p =Höyrynpaine, K oc =jakautumiskerroin (kulkeutuvuus). Kevyt polttoöljy/dieselöljy (C 10 -C 21 ) sisältää sekä alifaattisia (suoraketjuisia) että aromaattisia (rengasrakenteisia) hiilivetyjä, joiden hiiliatomien lukumäärä on 10 20. Alifaattiset hiilivedyt eivät ole kovin haitallisia terveydelle. Aromaattisten yhdisteiden osuus tuoreessa öljyssä on n. 30 %. Orgaanista ainesta sisältävä maaperä sitoo keskiraskaita hiilivetyjä ja voi estää myös niiden hajoamista. Savikerrokset pidättävät hiilivetyjä, mutta hiekka- ja soramaissa kulkeutuminen voi olla huomattavaa. Öljyhiilivetyjen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Liite 4 Kriittisten aineiden ominaisuudet.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 4 4 (7) 24.10.2013 Raskas polttoöljy/voiteluöljy (C 21 -C 40 ) sisältää heikosti haihtuvia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia vain ihokosketuksessa tai nieltynä. Käytetty öljy voi sisältää haitallisempia yhdisteitä epäpuhtauksina. Voiteluöljyn komponentit ovat niukkaliukoisia. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Osa öljyhiilivedyistä on pitkäaikaisaltistuksessa syöpävaarallisia aineita. 3. Polyaromaattiset yhdisteet (PAH) Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) koostuvat kahdesta tai useammasta toisiinsa kiinnittyneestä aromaattisesta renkaasta. Useimmat PAH-yhdisteet ovat niukkaliukoisia veteen ja ne sitoutuvat tiukasti kiintoaineeseen niin, että niiden liikkuvuus on alhainen. Taulukosta 2 käy ilmi, että naftaleenia lukuun ottamatta PAH-yhdisteet ovat niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia. Kohteen uusimissa tutkimuksissa (FCG 2013) ei naftaleenia todettu maaperässä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Sedimentistä ei vuonna 2013 tutkittu PAH-yhdisteistä ja vanhemmissa sedimenttitutkimuksissa on ilmoitettu vain PAH-yhdisteiden summapitoisuus eikä ole tietoa mistä yksittäisistä yhdisteistä pitoisuduet koostuvat. Tästä syystä alla on kerrottu myös naftaleenin ominaisuudet. Taulukko 2. PAH-yhdisteiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Fraktio S (mg/l) Antraseeni 0,071 B(a)antraseeni 0,012 B(a)pyreeni 0,00084 B(k)fluoranteeni 0,00048 Hyvin niukkaliukoinen Hyvin niukkaliukoinen Hyvin niukkaliukoinen Hyvin niukkaliukoinen Fenantreeni 0,85 Niukkaliukoinen Fluoranteeni 0,2 Niukkaliukoinen Naftaleeni 31,8 Liukeneva V p (+10 C) (Pa) 0,00093 Heikosti haihtuva 2 E-07 Hyvin heikosti haihtuva 1,2 E-07 Hyvin heikosti haihtuva 1,2 E-08 Hyvin heikosti haihtuva 0,015 Heikosti haihtuva 0,0038 Heikosti haihtuva 6,83 Haihtuva log K oc (l/kg) 4,3 Kulkeutumaton 5,5 Kulkeutumaton 5,8 Kulkeutumaton 6,2 Kulkeutumaton 4,2 Kulkeutumaton 5,16 Kulkeutumaton 2,98 Hieman kulkeutuva Taulukossa S=vesiliukoisuus, V p =Höyrynpaine, K oc =jakautumiskerroin (kulkeutuvuus). PAH-yhdisteiden joutuessa iholle pölyn tai veden mukana ne aiheuttavat ärsytystä. Muina oireina saattaa esiintyä silmä-ärsytystä, väsymystä, päänsärkyä ja pahoinvointia. PAH-yhdisteet saattavat imeytyä ihon läpi, mikä on todettu kohonneina haittaainepitoisuuksina veressä. Osan PAH-yhdisteistä on todettu tai epäilty olevan syöpävaarallisia suurina pitoisuuksina ja pitkillä altistusajoilla. Antraseeni Antraseeni on kolmesta bentseenirenkaasta muodostuva PAH-yhdiste. Antraseeni haihtuu heikosti ja on veteen niukkaliukoinen. Maaperässä se sitoutuu maan orgaaniseen ainekseen, mikä vähentää sen liikkuvuutta. Antraseeni on biologisesti huonosti hajoavaa, mutta suotuisissa olosuhteissa se voi hajota maaperässä. Liite 4 Kriittisten aineiden ominaisuudet.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 4 5 (7) 24.10.2013 Antraseeni ei ole syöpävaarallinen tai muuten ihmiselle erityisen haitallinen yhdiste, joskin sille altistuminen voi aiheuttaa yskää, kurkkukipua ja iho-oireita. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 40 µg/kg d (WHO). Antraseeni on myrkyllistä vesieliöille. Bentso(a)antraseeni Bentso(a)antraseeni on neljästä bentseenirenkaasta koostuva PAH-yhdiste. Bentso(a)antraseenin käyttäytymistä maaperässä säätelevät yhdisteen alhainen höyrynpaine ja vesiliukoisuus sekä taipumus sitoutua maaperän orgaaniseen ainekseen. Ominaisuuksiensa ja kemiallisen rakenteensa vuoksi sen liikkuvuus maaperässä on hyvin vähäistä ja biologinen hajoaminen hidasta. Yhdiste voi kertyä biologisesti. Bentso(a)antraseeni on syöpävaarallinen aine. Aine on vesieliöille erittäin myrkyllistä. Sen toksisuudesta maaekosysteemille on saatavissa vain vähän tietoa. Bentso(a)pyreeni Bentso(a)pyreeni on viisirenkainen PAH-yhdiste. Maaperässä bentso(a)pyreeni pysyy tavallisesti orgaaniseen ainekseen sitoutuneena eikä merkittävässä määrin haihdu ilmakehään tai kulkeudu pohjaveteen. Yhdisteen biologinen hajoavuus maaperässä on tutkimusten mukaan hidasta ja se voi kertyä biologisesti. Bentso(a)pyreeni on tunnetuista PAH-yhdisteistä herkimmin syöpää aiheuttava aine. Se saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita ihmisen sukusoluissa. Eläinkokeiden perusteella aine saattaa vahingoittaa ihmisen lisääntymistä tai kehitystä. Aine on vesieliöille erittäin myrkyllistä. Aineen toksisuudesta maaekosysteemille on saatavissa vain vähän tietoa. Bento(k)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni on viisirenkainen PAH-yhdiste. Maaperässä bentso(k)fluoranteeni on hyvin heikosti liikkuva alhaisen vesiliukoisuutensa ja haihtuvuutensa vuoksi ja pidättyy tiukasti maan orgaaniseen ainekseen. Bentso(k)fluoranteenin biologinen hajoavuus maaperässä on muiden suurimolekyylisten PAH-yhdisteiden tavoin hidasta. Hydrofobisuutensa vuoksi aine on biologisesti kertyvä. Bentso(k)fluoranteeni on syöpävaarallinen aine. Bentso(k)fluoranteeni on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Aineen toksisuudesta maa- ja vesiekosysteemeille on saatavissa vain vähän tutkimustietoa. Fenantreeni Fenantreeni on kolmesta bentseenirenkaasta muodostuva PAH-yhdiste. Fenantreeni on niukasti vesiliukoinen, mutta kulkeutuu raskaampiin PAH-yhdisteisiin verrattuna paremmin maaperässä ja voi päätyä pohjaveteen. Fenantreenin biologinen hajoaminen maaperässä voi olla suhteellisen nopeaa. Fenantreeni on syöpävaarallinen aine. Fenantreeni on myrkyllistä vesieliöille. Fenantreenin ekotoksikologisista vaikutuksista maaperässä on saatavissa heikosti tietoa. Liite 4 Kriittisten aineiden ominaisuudet.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 4 6 (7) 24.10.2013 Fluoranteeni Naftaleeni Fluoranteeni on nelirenkainen PAH-yhdiste. Fluoranteeni on niukasti vesiliukoinen, mutta ei kulkeudu helposti maaperässä. Sen biologinen hajoaminen maaperässä on hidasta. Pitkäaikainen altistuminen fluoranteenille voi aiheuttaa syöpää. Fluoranteeni on myrkyllistä vesieliöille. Aineen ekotoksikologisista vaikutuksista maaperässä on saatavissa heikosti tietoa. Naftaleeni on rakenteeltaan yksinkertaisin PAH-yhdiste, joka muodostuu kahdesta bentseenirenkaasta. Naftaleeni on PAH-yhdisteistä vesiliukoisin ja herkimmin haihtuva. Siksi aine voi kulkeutua maaperässä ja päätyä pohjaveteen tai hengitysilmaan. Naftaleenin biologinen hajoavuus maaperässä on nopeampaa kuin muiden PAH-yhdisteiden. Naftaleenille altistuminen aiheuttaa päänsärkyä, heikkoutta, pahoinvointia, oksentelua, hikoilua, sekavuutta, keltatautia, virtsan tummumista, vatsakipua, ripulia, kouristuksia ja tajuttomuutta. Pitkäaikaisesta altistumisesta voi seurata vaikutuksia veressä, jotka johtavat krooniseen hemolyyttiseen anemiaan. Aineelle altistuminen voi aiheuttaa myös harmaakaihia. Naftaleeni on mahdollisesti ihmisessä syöpää aiheuttava aine. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 40 µg/kg d (WHO). Naftaleeni on erittäin myrkyllistä vesieliölle. Naftaleenin ekotoksikologisista vaikutuksista maaperässä on saatavissa heikosti tietoa. 4. Polyklooratut bifenyylit (PCB) Polykloorattuja bifenyyleitä on olemassa 209 erilaista yhdistettä. Maaperässä PCByhdisteet ovat heikosti kulkeutuvia ja hyvin hitaasti hajoavia. Niiden vesiliukoisuus ja haihtuvuus laskee ja pysyvyys lisääntyy kloorautumisen asteen kasvaessa. Penta- ja sitä korkeammin kloorautuneet PCB-yhdisteet luokitellaan ympäristössä pysyviksi. PCB-yhdisteiden vaikutukset vaihtelevat yhdisteen mukaan. Myrkyllisimpiä ovat ns. dioksiinienkaltaiset PCB-yhdisteet. PCB-yhdisteille altistuminen aiheuttaa ihon kuivumista ja punoitusta sekä päänsärkyä ja tunnottomuutta. Pitkäaikainen PCB-yhdisteille altistuminen voi aiheuttaa mm. neurologisia oireita ja ihomuutoksia sekä mahdollisesti myös syöpää. PCB-yhdisteet ovat erittäin kertyviä vesiympäristössä ja voivat rikastua ravintoketjussa kertyessään eläinten rasvakudoksiin. Pitkäaikainen altistuminen PCB-yhdisteille on aiheuttanut lisääntymis- ja kehityshäiriöitä esim. hylkeillä ja linnuilla. 5. Tributyylitina (TBT) Tributyylitina on orgaaninen tinayhdiste, jota on käytetty eliöiden kiinnittymisenestoon laivojen ja veneiden pohjamaaleissa. Siten suurin osa TBT:n ympäristöpäästöistä päätyy vesistöihin, joissa aine sedimentoituu kiintoaineeseen sitoutuneena. TBT:n puoliintumisaika merisedimentissä voi olla useita vuosia. Sedimenttien ruoppauksissa osa sedimentoituneesta TBT:tä vapautuu takaisin vesistöön. Maaperässä oleva TBT on usein peräisin maalle läjitetyistä sedimenteistä. TBT:tä voi löytyä myös telakoiden ja pienvenesatamien maaperästä veneiden kunnossapidon seurauksena. Maaperässä TBT adsorboituu hienoainekseen ja orgaaniseen materiaaliin eikä Liite 4 Kriittisten aineiden ominaisuudet.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 4 7 (7) 24.10.2013 siten ole helposti kulkeutuvaa. Maaperässä TBT:n ja sen hajoamistuotteiden vaikutuksia on tutkittu vain vähän, mutta tutkimusten mukaan aine ei ole maassa yhtä haitallinen kuin vesistöissä. Akuutti tributyylitinalle altistuminen voi aiheuttaa vatsan kouristavia kipuja, yskää, ripulia, hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, kurkkukipua ja oksentelua, joskin oireet voivat ilmetä vasta altistumisen päätyttyä. Myös ihon ja silmien punoitusta ja kipua voi esiintyä. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 0,3 µg/kg d (WHO). TBT on rasvaliukoinen ja kertyy tämän vuoksi vesistöissä eliöihin, kuten kaloihin. Se on myös hyvin myrkyllistä useimmille vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisessa altistuksessa mm. hormonaalisia muutoksia ja lisääntymishäiriöitä. Taulukko 3. TBT:n fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia Haitta-aine S (mg/l) TBT 0,75 Niukkaliukoinen V p (Pa) (+20 +25 C) 0,0000907 Hyvin heikosti haihtuva K oc (l/kg) Liite 4 Kriittisten aineiden ominaisuudet.docx

PIIRUSTUS 1 YMP_P22123_1 Tutkimuspistekartta