17 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1. Teorian tehtävä: talouskasvun seli8äminen 2. Tuo8avuuden merkitys 3. Tuotantofunk>o aja8elun apuvälineenä 4. Maiden välisten elintaso- ja tuo8avuuserojen lähteet 5. Talouskasvun lähteet Suomessa 6. Investoinnit ja säästäminen 7. Talouskasvun ensimmäinen malli, ns. Harrod-Domar-malli 8. Talouskasvun perusmalli eli Solow n kasvumalli 9. Solow n malliin perustuvan kasvulaskennan tuloksia Suomelle 10. Modernia endogeenisen kasvun teoriaa 11. Johtopäätöksiä Tämä on Talous'eteen oppikirjan lukua 9 täydentävää materiaalia. 1
1. Teorian tehtävä: talouskasvun seli8äminen Opimme edellä, e8ä talouskasvu on verra8ain uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa vain noin 200 vuo8a vanha - Maata on viljelty 12 000 vuo8a. Miksi kes> 11 800 vuo8a ennen kuin talouskasvu sai alkunsa? - Edellä jo todeuin, e8ä kasvulle myönteiset ins>tuu>ot syntyivät vasta 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa: valistuksen filosofia, kokeellinen >ede, kirkon ja kuninkaan vallan mureneminen, omistusoikeuden käsi8een synty ja sen myötä markkinatalouden yleistyminen Opimme myös, e8ä korkean elintason maissa bkt asukasta kohden on noin 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa - Miksi jotkin maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä? - Miksi aiemmin rikas Argen>ina ei ole pärjännyt yhtä hyvin kuin vielä 100 vuo8a si8en köyhä Suomi, kuten ministeri Kai Mykkänen luennossaan toi esiin? Havaitsimme lisäksi, e8ei Suomen elintaso ole kasvanut kymmeneen vuoteen, sillä bkt/ asukas on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2006 - Olemmeko hukanneet talouskasvun resep>n? - Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? 2
Kuvio 1. Suomen kasvumenestys: Elintason (bkt/asukas) kasvu Bru8okansantuote asukasta kohden viitevuoden 2010 hinnoin,, ostovoimakorja8u 64 000 Yhdysvallat Ruotsi 32 000 Saksa Suomi 16 000 8 000 4 000 2 000 1 000 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Suomi teollistui Länsi-Eurooppaa 30-40 vuo8a jäljessä mu8a kasvoi 1860-luvulta alkaen muita nopeammin Asukasta kohden lasketun bkt:n keskimääräiset kasvuasteet vuosina 1860-2015 logaritmisina prosen8eina: Saksa 1,8, USA 1,9, Ruotsi 2,0 ja Suomi 2,1 Elintaso (bkt/asukas) kasvoi Suomessa 25-, Ruotsissa 22-, Yhdysvalloissa 18- ja Saksassa 15- kertaiseksi Suomi saavuu elintasossa muita maita vuoteen 2008 saakka Elintason kasvu on hidastunut kaikissa maissa, mu8a Suomessa bkt/asukas on supistunut 2008 jälkeen ja elintasoero kasvaa Kullakin maalla on oma kasvuhistoriansa: Suomen vaikeita aikoja ovat sodat ja 1990-luku, USA:n 1930-luku, Saksan sodat 3
2. Tuo8avuuden merkitys Talouskasvun lähteiden jälji8äminen aloitetaan elintason (bkt/asukas) osatekijöistä: Bruttokansantuote Väkiluku Bruttokansantuote = Tehdyt työtunnit Tehdyt työtunnit Väkiluku Bkt asukasta kohden siis voidaan esi8ää kahden tekijän tulona: työn tuo8avuuden ja väestöä koh> lasketun työpanoksen Tuo8avuus voi kasvaa raja8a, työpanos ei Työn tuo8avuus koko kansantalouden tasolla = BKT tehtyä työtun>a kohden Kuviossa 2 nämä esitetään Suomelle indekseinä siten, e8ä 1900 = 1 kullekin sarjalle - Bkt/asukas aikasarja on sama kuin kuviossa 16.1 mu8a tässä indeksimuodossa 4
Kuvio 2a. Elintason osatekijät Suomessa 1900-2016 (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Indeksejä, 1900 =1 Elintaso eli bkt asukasta kohden = työn tuoaavuus eli bkt tehtyä työtunca kohden x työn määrä eli tehdyt työtunnit asukasta kohden 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosina 1900-2016: elintaso on kasvanut 14- kertaiseksi työn tuo8avuus on kasvanut 16- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % Suomen ongelma: Työn tuo8avuuden kasvu on pysähtynyt 5
Kuvio 2b. Elintason osatekijät Suomessa 1900-2016 (ind.1900 = 1) suhdelukuasteikolla Indeksejä, 1900 =1 16,0 8,0 4,0 Elintaso eli bkt asukasta kohden = työn tuoaavuus eli bkt tehtyä työtunca kohden x työn määrä eli tehdyt työtunnit asukasta kohden Vuosina 1900-2016: elintaso on kasvanut 14- kertaiseksi työn tuo8avuus on kasvanut 16- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % 2,0 1,0 Suomen ongelma: Työn tuo8avuuden kasvu on pysähtynyt 0,5 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Kuvio 3a. Työn tuo8avuuden kasvu Suomessa Bkt/työtunnit, vuosikasvu ja eräänlainen liukuva keskiarvo Bkt/työtunnit, vuosikasvu vuosikymmenten keskiarvoina 15 % 5,0 4,7 10 5 4,5 4,0 3,5 3,0 3,5 4,0 3,0 3,2 0 2,5-5 2,0 1,5 1,3-10 -15 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1,0 0,5 0,0 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2011-16 0,4 Suomen vaurastuminen on perustunut työn tuo8avuuden kasvun kiihtymiseen aina 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen tuo8avuuden kasvu on hidastunut, miltei pysähtynyt. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa! 7
Kuvio 3b. Työn tuo8avuuden kasvun vertailua 6 5 4 Suomi Saksa Ruotsi Yhdysvallat 3 2 1 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Financial Times, May 25, 2015 Lähde: omat laskelmat, OECD Produc>vity Database Tuo8avuusmysteeri: Työn tuo8avuuden kasvu on hidastunut teollisissa maissa. Miksi? 8
Kuvio 4. Suomen elintaso ja sen osatekijät kansainvälisessä vertailussa 1950-2015 Bkt/asukas, 2010, ostovoimakorja8u Bkt/työtunnit, 2010, ostovoimakorja8u Tehdyt työtunnit/asukas 50 000 60 1 100 Yhdysvallat 45 000 55 Yhdysvallat 1 000 Ruotsi Ruotsi 50 900 40 000 Saksa Saksa 45 800 35 000 Suomi Suomi 40 700 30 000 35 600 25 000 30 500 20 000 25 400 20 Yhdysvallat 15 000 300 15 Ruotsi 10 000 5 000 10 5 200 100 Saksa Suomi 0 0 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Suomessa saavuteuin kau8a historian tavoiteltu eurooppalainen elintaso noin 10 vuo8a si8en Vuoden 2010 jälkeen elintasoero on jälleen kasvanut kasvun pysähdy8yä Suomessa Suomessa tehdään paljon töitä asukasta kohden, joten työn määrä ei ole keskeisin ongelma Ongelmana on työn tuo8avuus, joka on vertailumaita - jopa koko euroalue8a - pienempi, eikä se ole kasvanut kohta kymmeneen vuoteen 9 Lähde: OECD Sta>s>cal Database
Työn tuo8avuuden merkityksestä Edellä esitetystä voi päätellä, e8ä työllisyyden kasvulla on elintason kasvun kannalta vähäisempi merkitys kuin tuo8avuuden kasvulla Työn määrän kasvulla on yleensä vain tasovaikutus, koska se ei voi kasvaa raja8a; tuo8avuuden kasvulle ei puolestaan ole rajaa (kuvio 5) Kuvio 6 näy8ää, e8eivät maiden väliset elintasoerot selity työn määrällä Työn määrä vaiku8aa tulotasoon, mu8a ei sen kasvuvauh>in mitä enemmän tehdään töitä sitä suurempi on tulotaso tulotason kasvu tulee kuitenkin tuo8avuuden kasvusta opimme kohta, e8ä tämä on yksi talouskasvun teorian perustuloksista 10
Kuvio 5. Työn määrä ja työn tuo8avuus elintason kasvun lähteinä Bkt/asukas Työn tuo8avuuden kasvuvauhdin nousu Työllisyysasteen nosto tai työajan pidentäminen aika 11
Kuvio 6. Maiden väliset elintasoerot eivät selity työn määrällä Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Jan 2012, h8p://www.conference-board.org/data/economydatabase/ 12
3. Tuotantofunk>o aja8elun apuvälineenä Opimme edellä työn tuo8avuuden merkityksen, joten seuraavaksi pitää selvi8ää, mistä työn tuo8avuus syntyy Mikrotalous>eteen osuudessa opiuin, miten yrityksen tuotos voidaan esi8ää sen käy8ämien panosten funk>ona Aivan samalla tavoin voidaan esi8ää koko kansantalouden tuotos sen käy8ämien panosten funk>ona Tuotosta mitataan reaalisella eli kiinteähintaisella bru8okansantuo8eella Y Panoksina ovat tuotannontekijät työ mita8una joko työtunteina tai työntekijöiden määränä L kiinteä pääoma eli koneet, lai8eet ja rakenteet K mita8una niiden kiinteähintaisella arvolla henkinen pääoma H mita8una väestön koulutustasolla (= koulutuksen määrä kertaa tuo8oaste) luonnonvarat S välituo8eita ei oteta panoksiksi, kun tuotosta mitataan arvonlisäyksenä (= bru8okansantuote) 13
Tuotantofunk>o: Y t = A t F(K t, H t, L t, S t ) t = aika, esimerkiksi vuosi A t = teknologian tasoa kuvaava parametri, joka esi8ää panosten käytön tehokkuu8a ja jota usein kutsutaan kokonaistuo8avuudeksi (total factor produc>vity) Oletuksia Koska luonnonvarojen määrä on yleensä vakio, yksinkertaistetaan funk>ota jä8ämällä luonnonvarat pois ja niiden merkitykseen palataan myöhemmissä opinnoissa Yksinkertaistetaan sitä edelleen yhdistämällä henkinen pääoma ja työpanos muu8ajaksi hl, jossa h mi8aa työvoiman keskimääräistä koulutustasoa esimerkiksi vuosina Jätetään ajan indeksi t myös taka-alalle, jo8a merkinnät yksinkertaistuvat: jatkossa kaikki muu8ujat tulkitaan siis ajan funk>oiksi 14
Tuotantofunk>o: Y = A F(K, hl) BKT Y on sitä suurempi, mitä suurempi on pääomakanta K, koulutustaso h, työn määrä L ja teknologian taso A OIetetaan, e8ä tuotannon mi8akaavaedut (returns to scale) ovat vakiot tuotantopanosten K ja hl kasva8aminen >etyssä suhteessa x lisää tuotantoa samassa suhteessa x jos esimerkiksi x = 2 niin panosten kaksinkertaistuessa, tuotantokin kaksinkertaistuu Tämä oletus vastaa empiirisiä havaintoja panosten ja tuotoksen välisestä yhteydestä Nyt: xy = A F(xK, xhl). Valitaan x = 1/L => Y/L = A F(K/L, hl/l) =A F(K/L, h) Yksinkertaistetaan merkintöjä: y = A F(k,h) jossa y = Y/L ja k = K/L 15
Työn tuo8avuus y = Y/L on sitä suurempi mitä... 1) enemmän on kiinteää pääomaa työpanosta koh> eli mitä suurempi on pääomaintensiteeu k = K/L 2) mitä enemmän on henkistä pääomaa työpanosta koh> eli mitä suurempi on h 3) mitä korkeampi on teknologian taso A eli se tehokkuus, jolla panoksista saa tuotoksen ir>, tai mitä arvokkaampia tuo8eita panoksista saa Työn tuo8avuuden y = Y/L kasvun lähteet tuotantofunk>on perusteella 1) Investoinnit koneisiin, lai8eisiin ja rakenteisiin eli kiinteään pääomaan K 2) Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan h 3) Teknologinen kehitys A - uusien tavaroiden ja palvelujen kehi8äminen - uusien tuotantomenetelmien kehi8äminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen 16
Kuvio 7. Tuotantofunk>o kuviona y = Y/L A:n kasvu Syyt y:n eroihin kahden maan välillä: 1. sama A mu8a eri k 2. sama k mu8a eri A 3. sekä A e8ä k eroavat k:n kasvu k = K/L Tässä on olete8u h:n olevan vakio, esim. h = 1 17
Cobb-Douglas -tuotantofunk>o Mahdollisimman yksinkertainen funk>o, jolla on edellä esitetyt ominaisuudet, on Charles Cobbin ja Paul Douglasin jo 1920-luvulla esi8ämä Y = AK α (hl) 1-α Parametri α (0 < α < 1) kuvaa tuotannon Y joustoa pääoman K suhteen ja 1-α vastaavas> työpanoksen hl suhteen Myöhemmissä opinnoissa näytetään, e8ä α = pääomatulojen osuus käypähintaisesta bru8oarvonlisäyksestä ja se saadaan siten suoraan kansantalouden >linpidosta. Suomessa se on likimain 0,3 Jakamalla funk>on molemmat puolet työn määrällä L, saadaan y = A k α h 1-α jossa siis y = Y/L, k = K/L 18
4. Maiden välisten elintaso- ja tuo8avuuserojen lähteet Opimme aiemmin, e8ä elintaso (BKT/asukas) on rikkaissa maissa 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa Tuo8avuuserot (bkt/työntekijä tai bkt/työtun>) ovat vielä suuremmat Voimme käy8ää tuotantofunk>ota syiden etsintään Oletetaan pääomatulojen kansantulo-osuus α ja palkkojen kansantulo-osuus 1-α yhtä suuriksi kaikissa maissa, mitä ne likimain ovatkin 19
Tuo8avuuserojen lähteet Maat 1 ja 2 köyhä maa 1: y 1 = A 1 k 1α h 1 1- α rikas maa 2: y 2 = A 2 k 2α h 2 1- α Elintaso- tai tuo8avuusero y y 1 2 = A A 1 2 k k 1 2 α h h 1 2 1 α Kuinka paljon erosta y 1 /y 2 seli8yy milläkin tekijällä? Ongelmana on, e8ei teknologian tasojen erolle A 1 /A 2 ole mi8aria. Se saadaan kuitenkin laske8ua residuaalina, jos kaikki muut tekijät y, k, h ja α osataan arvioida. 20
Taulukko 1. Tuo*avuuserojen (bkt/työntekijät) lähteet 2009 Maa y k h k 1/3 h 2/3 A Yhdysvallat 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Iso-Britannia 0,82 0,68 0,87 0,80 1,03 Suomi 0,79 0,92 0,90 0,91 0,87 Japani 0,73 1,16 0,98 1,04 0,70 Korea 0,62 0,92 0,98 0,96 0,64 Meksiko 0,35 0,33 0,84 0,61 0,56 Brasilia 0,20 0,19 0,78 0,48 0,42 Intia 0,10 0,089 0,66 0,34 0,31 Kenia 0,032 0,022 0,73 0,23 0,14 Lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., Pearson, Boston 2013 (s. 206) 21
Taulukon 1 tulkintaa Yhdysvallat on jokaisella mi8arilla = 1 eli muita maita verrataan Yhdysvaltoihin Yhdysvaltoihin verra8una Suomessa oli vuonna 2009 - työn tuo8avuuden taso 79 % - pääoman määrä työntekijää koh> 92 % - työntekijöiden koulutustaso 90 % - panosten kokonaiskontribuu>o siten 91 %, koska 0,92 1/3 0,90 2/3 = 0,91 - Teknologian kontribuu>o oli siksi 0,79/0,91 = 0,87 eli 87 % amerikkalaisesta Huom: Japani käy8ää pääomaa vielä teho8omas> - kuten Suomi teki ennen: Pohjola, M., Tehoton pääoma, WSOY, 1996. 22
Development accoun>ng Tätä menetelmää kutsutaan nimellä development accoun>ng talouskehityksen laskenta tai >linpito Sen sovellusten perustulos on, e8ä alle puolet maiden välisistä elintasoeroista seli8yy tuotannontekijöiden määrien (k ja h) eroilla, yli puolet seli8yy teknologian (tai tehokkuuden) eroilla - ks. seuraava kuvio, jossa punaisella pallolla merki8y Yhdysvallat = 1, Suomi on merki8y vaalean sinisellä pallolla Huomaa taulukossa 1, e8ä köyhien ja rikkaiden maiden erot koulutuksessa ovat paljon vähäisemmät kuin työn tuo8avuudessa - koulutus ei selitä elintasoeroja hyvin! Pane merkille myös, e8ä erot panosten kokonaismäärissä ovat vähäisemmät kuin erot teknologiassa tai tehokkuudessa A 23
Kuvio 8. Tutkimustuloksia: Maiden välisistä elintaso- ja tuo8avuuseroista seli8yy noin 20 % pääoman määrällä, 10-30 % koulutuksella ja 50-70 % teknologialla (tutkimuksesta, maaryhmästä ja periodista riippuen) Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013 24
5. Talouskasvun lähteet Suomessa Edellä kuva8ua menetelmää voidaan soveltaa myös talouskasvun lähteiden eri8elyyn Bkt:n Y kasvu = työn tuo8avuuden (y = Y/L) kasvu + työn määrän (L) kasvu Tarkastellaan talouskasvua yhdessä maassa >e8ynä ajanjaksona kysymällä, kuinka suuri on eri tekijöiden k, h ja A kontribuu>o tuo8avuuden y havai8uun kasvuun Menetelmää kutsutaan kasvu>linpidoksi tai kasvulaskennaksi (growth accoun>ng) Käytetään Cobb-Douglas tuotantofunk>ota nyt niin, e8ä verrataan kahta vuo8a toinen toisiinsa Työn tuo8avuus vuonna t: Työn tuo8avuus vuonna t-1: y t = A t k tα h t 1- α y t-1 = A t-1 k t-1α h t-1 1- α 25
Otetaan logaritmimuunnokset, ln = luonnollinen logaritmi Työn tuo8avuus vuonna t: lny t = lna t + α lnk t + (1-α) lnh t Työn tuo8avuus vuonna t-1: lny t-1 = lna t-1 + α lnk t-1 + (1-α) lnh t-1 => Työn tuo8avuuden y kasvu: lny t lny t-1 = lna t lna t-1 + α (lnk t lnk t-1 )+ (1-α) (lnh t lnh t-1 ) Logaritmiset muutokset kerrotaan 100:lla, jo8a ne voidaan tulkita logaritmisiksi prosenumuutoksiksi Näin ollen työn tuo8avuuden y kasvu = teknologisen kehityksen eli kokonaistuo8avuuden A kasvu + pääoman tulo-osuus α pääomaintensitee>n k kasvu + palkkojen tulo-osuus 1-α koulutustason h kasvu Kasvulaskennassa muu8ujaa A kutsutaan kokonaistuo8avuudeksi, koska A =Y/F(K,hL) 26
Tuotantopanoksen kontribuu>o työn tuo8avuuden kasvuun on siten = panoksen tulo-osuus panoksen määrän kasvuvauh> Kaikki muut muu8ujat voidaan mitata >lastoista paitsi teknologian eli kokonaistuo8avuuden muutos lna t lna t-1 Lasketaan se residuaalina: lna t lna t-1 = lny t lny t-1 α (lnk t lnk t-1 ) (1-α) (lnh t lnh t-1 ) kun yhtälön oikean puolen tekijät voidaan lukea >lastoista Pitkällä aikavälillä tämä residuaali kuvaa teknologian A kehi8ymistä Käytännössä myös pääomatulojen osuus tuloista α muu8uu ajan kuluessa, joten siitä käytetään laskelmissa vuosien t ja t-1 keskiarvoa 27
Tuloksia Kuviot 9 ja 10 esi8ävät kasvulaskennan tuloksia Suomelle vuosille 1901-2015 - Perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden >linpitoon ja historiasarjoihin - Tuotoksen mi8arina on bru8okansantuote viitevuoden 2010 hinnoin - Henkisen pääoman h mi8arina on koulutusvuodet kerro8una koulutuksen laskennallisella tuo8oasteella - PääomaintensiteeU esi8ää työtun>a kohden lasketun pääomakannan k (koneet, lai8eet, rakenteet) vaikutusta - Kokonaistuo8avuus on laske8u residuaalina ja se esi8ää teknologian A vaikutusta Tulkintaa - Työn tuo8avuuden 2,4 prosen>n keskimääräisestä kasvusta koko ajanjaksolla noin 20 prosenua on syntynyt henkisestä pääomasta, 40 prosenua pääomaintensitee>stä ja 40 prosenua kokonaistuo8avuuden kasvusta eli teknologian kehityksestä - Henkisen pääoman kontribuu>o oli suurimmillaan 1920-luvulla ja 1961-1989 - Oppivelvollisuuslaki säädeuin 1921, oppikoulujen ja yliopistojen suosio kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla - Pääomaintensitee>n kontribuu>o oli suuri 1951-1990 - Kokonaistuo8avuuden kontribuu>o oli yli 2 prosenuyksikköä 1990-luvulla mu8a lähes nolla sen jälkeen => Suomen ongelmana on kokonaistuo8avuuden kasvun romahtaminen 28
Kuvio 9. Työn tuo8avuuden kasvu (ln %) ja sen lähteet (prosenuyksikköä) keskiarvoina 1901-2015 Bkt tehtyä työtun>a kohden Osatekijöiden kontribuu>ot Henkinen PääomaintensiteeU 4,5 pääoma 4,0 1901-2015 2,4 0,4 1,0 1,0 3,5 1901-10 1,4 0,3 0,9 0,2 3,0 1911-20 -0,7 0,5 0,4-1,6 2,5 1921-30 3,7 0,5 1,0 2,2 2,0 1931-40 0,7 0,3 0,6-0,2 1,5 1941-50 2,7 0,3 0,6 1,7 1,0 1951-60 3,5 0,2 1,7 1,5 0,5 1961-70 4,7 0,6 1,9 2,2 0,0 1971-80 4,0 0,8 1,5 1,7-0,5 1981-90 3,0 0,6 1,1 1,3-1,0 1991-00 3,2 0,3 0,6 2,2-1,5 2001-15 1,0 0,3 0,5 0,1-2,0 Kokonaistuo8avuus eli teknologia 5,0 Henkinen pääoma Pääomaintensitee; Kokonaistuo>avuus eli teknologia Bkt tehtyä työtunfa kohden 1901-10 1911-20 1921-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-15 Lähde: Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017 h8p://www.talous>eteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/kak_3_2017_176x245_web-8-34.pdf 29
Kuvio 10. Työn tuo8avuuden kumula>ivinen kasvu (%) ja sen lähteet (prosenuyksikköä) 1901-2015 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40 1900191019201930194019501960197019801990200020102020 Bkt tehtyä työtun7a kohden Henkinen pääoman kontribuu7o Pääomaintensitee7n kontribuu7o KokonaistuoDavuuden eli teknologian kontribuu7o Kumula>ivinen kasvu lasketaan kullekin sarjalle läh>en vuodesta 1901 = 0, johon lisätään vuoden 1902 muutos, saatuun summaan vuoden 1903 muutos jne. Työn tuo8avuus kasvoi kumula>ivises> 280 prosenua eli 16-kertaiseksi Tästä kasvusta syntyi - noin 20 prosenua henkisestä pääomasta - 40 prosenua pääomaintensitee>stä - Ja 40 prosenua teknologian kehityksestä Lähde: Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017 h8p://www.talous>eteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/kak_3_2017_176x245_web-8-34.pdf 30
Kasvu>linpito eli kasvulaskenta (growth accoun>ng) ei ole teoria eikä siksi kerro mistä talouskasvu syntyy osi8aa havaitun talouskasvun osatekijöihinsä mekaanisella tavalla teknologian vaikutus lasketaan residuaalina, joten se sisältää myös muut tekijät (esim. panosten mi8ausvirheet ja suhdannevaihtelut) - siksi se raportoidaan tavanomaises> vähintään 5 vuoden pituisille ajanjaksoille, jo8a vuotuiset satunnais- ja suhdannetekijät kumoaisivat toisensa ja jäljelle jäisi vain teknologian vaikutus kertoo eri tekijöiden merkityksestä kasvuprosessissa, mu8a ei esimerkiksi sitä, miksi investoidaan kiinteään pääomaan K Tutkimuslaitokset (esim ETLA) ja ministeriöt (VM, TEM) tekevät näitä säännöllises> 31
6. Investoinnit ja säästäminen Opimme jo aiemmin, e8ä elintaso asukasta koh> Y/N on tuo8avuuden Y/L ja työpanoksen L/N tulo, kun N on väestön määrä...ja e8ä pitkällä aikavälillä elintason kasvu voi perustua vain tuo8avuuden y = Y/L kasvuun...ja e8ä työn tuo8avuuden kasvu tulee pääomaintensitee>n k = K/L kasvusta työvoiman koulutustason h noususta ja teknologian A kehi8ymisestä koska y = AF(k,h) Mu8a miten ja miksi pääoma kasvaa, koulutustaso nousee ja teknologia kehi8yy? 32
Teknologia ja henkinen pääoma Tuotantofunk>ossa A kuvaa >etoa ideoita ja osaamista siitä, miten raaka-aineista saadaan lopputuo8eita, joita kulu8ajat haluavat Henkisen pääoman mi8arina on h Näiden kahden käsi8een ero on se, e8ä henkinen pääoma on sitoutunut ihmiseen mu8a >eto, ideat ja osaaminen A on siirre8ävissä ihmiseltä toiselle Esimerkki ruuan valmistuksesta A = resep> h = kokkikoulutus K = uuni, padat, kaulat jne 33
Tuo8avuuden kasvun kolme lähde8ä 1) Pääomaintensitee>n k = K/L kasvu mekanisaa>o eli ihmistyön korvaaminen koneilla on esimerkki tästä pääomakanta kasvaa investoimalla koneisiin, lai8eisiin ja rakenteisiin 2) Koulutustason h nousu koulutustaso nousee investoimalla henkiseen pääomaan 3) Teknologian A kehi8yminen tutkimus- ja kehitystoiminta on avainasemassa 34
Pääoman määrän lisäksi sen laatu vaiku8aa, sillä joidenkin pääomatavaroiden rajatuo8avuus on korkeampi kuin toisten (vrt. vaikkapa >etokoneet ja työhuoneet) Tässä esimerkki maataloudesta: hevosen korvaaminen traktorilla: Hevosten ja traktorien lukumäärä Suomessa Työn tuo8avuus alkutuotannossa (indeksi, 1900 = 1) Lähde: Suomen Hippos ry ja Tilastokeskus, Moo8oriajoneuvokanta sekä Kansantalouden >lipidon historiasarjat 35
Pääomakannan K kasvu Olkoon K t = pääomakanta periodin t alussa I t = investoinnit periodin t aikana D t = δk t = pääoman poistuma periodina t, 0< δ<1 Pääomakanta periodin t+1 alussa on siten: K t+1 = K t + I t D t = K t + I t δk t eli K t+1 = I t + (1- δ)k t Pääomakanta periodin t+1 alussa = pääomakanta periodin t alussa + investoinnit periodina t poistot periodina t 36
Tilastokeskus laskee pääomakannan tällä tavoin: laskelmat tehdään eri pääomaesineille: koneet ja lai8eet, rakennukset, asunnot ym poistot (eli δ:n arvo) perustuvat >etoihin pääoman käy8öiästä kansantalouden >linpidosta saa >edot investoinneista, jotka muutetaan kiinteähintaisiksi investoin>sarjoiksi pääomakanta lasketaan edellä esitetyllä kertymämenetelmällä Suomen pääomakannan rakenne vuonna 2015 oli: Asuinrakennukset 41 % Muut rakennukset ja rakennelmat 39 Koneet, lai8eet ja kuljetusvälineet 11 Asejärjestelmät 1 Henkiset omaisuustuo8eet 8 - mm. T&K-pääoma, ohjelmistot ja >etokannat 37
Investoinnit ja säästäminen Pääomakanta K t kar8uu investoimalla. Mistä investoinnit I t tulevat? Opimme aiemmin bru8okansantuo8een käytön: Y = C + I + G + X - M Tarkastellaan yksinkertaista talou8a, jossa G = X = M = 0 Nyt: Y t = C t + I t...eli tulot voidaan joko kulu8aa tai investoida Investoinnit on se osa tuloista, jota ei kuluteta eli joka säästetään ko>taloudet pää8ävät siitä, kuinka paljon säästetään nämä säästöt investoidaan, mistä seuraa K:n kasvu 38
=> I t = Y t C t = S t Jos oletetaan, e8ä bru8okansantuo8eesta säästetään >e8y vakio osuus 0 < s < 1, niin S t = sy t => I t = sy t Pääministeri Kekkonen opeu vuonna 1952 Suomen kansaa näin:...>lapäises> on pakko luopua kulutuksen lisäämisen linjalta. Toisin sanoen, kansakunnalle on tehtävä selväksi, e8ä parempi tulevaisuus on saavute8avissa ainoastaan hetkellisillä uhrauksilla. (Urho Kekkonen, Onko maallamme malva vaurastua? Otava 1952, s. 75-76) Itsenäisen Suomen vaurastumisen idea: industrialismi + na>onalismi => elintason kasvu - Investoinnit ja tehdasteollisuus näh>in talouskasvun lähteinä Investoiminen on siis kulutuksesta luopumista Sen mo>ivina on se, e8ä vas>neeksi saadaan talouskasvun kau8a suurempi kulutus tulevaisuudessa Koulutus on investoin>a henkiseen pääomaan koulu8autumisen vaihtoehtona on mennä töihin luovutaan työnteon tuomasta palkasta nyt, jo8a saataisiin suurempi palkka tulevaisuudessa 39
7. Talouskasvun ensimmäinen malli, ns. Harrod-Domar-malli Voimme rakentaa taloudellisen kasvun matemaausen mallin kokoamalla edellä esitetyt osat yhteen: 1) Tuotanto: Y t = A t F(K t,h t L t ) 2) Pääoman kar8uminen: K t+1 K t = I t - δk t 3) Investoin>en rahoi8aminen: I t = sy t Mallin esiuvät ensimmäisinä toisistaan >etämä8ä Roy F. Harrod vuonna 1939 ja Evsey Domar vuonna 1946 Malliin pitäisi lisätä vielä selitys siitä, mistä työvoima L tulee - väestön kasvu Tarkastellaan tässä kuitenkin yksinkertaista >lanne8a, jossa työvoima ei muodostu kasvun rajoi8eeksi 40
Harrodin ja Domarin mallissa oletetaan tuotantoteknologia lineaariseksi: Y t = AK t jossa A on teknologian tasoa kuvaava vakio. Tässä pääoman rajatuo8avuus on vakio Bkt:n Y t kasvuksi saadaan edellä esitetyistä yhtälöistä: Yt δ δ + 1 Yt Kt+ 1 Kt It Kt syt Kt = = = = sa δ Y K K K t t t t Kasvu on sitä nopeampaa, mitä suurempi on säästämisaste s mitä parempi on teknologia A mitä hitaampaa on pääoman kuluminen eli mitä pienempi on poistojen osuus pääomakannasta δ 41
Periaa8eessa henkinen pääoma voidaan lukea mukaan pääomakantaan K kasvu on sitä nopeampaa mitä suurempi on säästämisaste henkiseen pääomaan Mallia voidaan myös yleistää lisäämällä siihen väestön kasvu ja teknologian kehi8yminen Mallin uskouin vielä 1950-luvulla, mikä näkyy esimerkiksi seuraavasta kuviosta - Investoin>aste eli investoin>en ja bkt:n suhde nousi korkeaksi Ongelma: Kun tuotantoteknologia on sellainen, e8ä pääoman rajatuo8avuus vähenee K:n kasvaessa, niin säästämisen merkitys kasvun lähteenä vähenee ja teknologisen kehityksen merkitys korostuu - mikä näh>in jo tuotantofunk>osta (dia 17) - => pääoman kasvukontribuu>o ehtyy ja talouskasvu pysähtyy, ellei teknologia kehity - => teknologian kehitys on talouskasvun tärkein lähde 42
Kuvio 11. Investoin>aste eli kiinteiden investoin>en BKT-osuus, % 35 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi 30 25 20 15 10 5 Pääministeri Urho Kekkonen, Onko maallamme malva vaurastua?, 1952: ainoastaan pääomien kokoamisen >etä voimme toteu8aa laajentamisohjelmamme, ainoastaan täten kykenemme turvaamaan koko kansan elintason pysyväisen nousun. 0 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017 h8p://www.talous>eteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/kak_3_2017_176x245_web-8-34.pdf
8. Talouskasvun perusmalli eli Solow n kasvumalli Talous>eteen nobelis> (1987) Robert M. Solow laajensi Harrod-Domar mallia vuonna 1956 korvaamalla kiinteäkertoimisen tuotantofunk>on Y = AK yleisellä Y = AF(K, hl) ole8amalla, e8ä teknologia kehi8yy eksogeenisella (talouden ulkopuolella määräytyvällä) vauhdilla ΔA/A, joka oletetaan vakioksi g sallimalla väkiluvun kasvaa vakiovauhdilla n Solow n kasvumallin perustuloksia ovat: - Työn tuo8avuus y = Y/L kasvaa pitkällä aikavälillä teknologian kehityksen vauhdilla g - Säästämisaste ei vaikuta talouden kasvuvauh>in pitkällä aikavälillä, joten kasvua voi kiihdy8ää säästämisaste8a kasva8amalla vai >lapäises> - Säästämisasteen kasva8aminen kasva8aa kuitenkin talouden pääomakantaa eli tuotannollista varallisuu8a eli paljon säästävästä kansantaloudesta tulee vähän säästävää rikkaampi pitkällä aikavälillä - Koulutustason h nostamisella on samanlainen vaikutus - Jatkuva kasvu voi syntyä vain teknologian kehityksestä
Solow n kasvumallin yksinkertainen versio Palataan diassa 40 esite8yyn malliin, ja oletetaan ensin, e8ä teknologia A, koulutustaso h ja työvoiman määrä L ovat vakioita eli eivät muutu ajassa t Nyt 1) Tuotanto: Y t = A F(K t, hl) 2) Pääoman kar8uminen: K t+1 K t = I t δk t 3) Investoin>en rahoi8aminen: I t = sy t K t+1 K t = I t δk t = sy t δk t = s A F(K t, hl) δk t eli K t+1 K t = s A F(K t, hl) δk t Tämä yhtälö kuvaa, miten pääomakanta K t (ja siten myös BKT eli Y t ) kasvaa Koska pääoman rajatuo8avuus on vähenevä, voi kasvun ole8aa ennen pitkää pysähtyvän eli talouden päätyvän vakaaseen >laan, jossa pääomakanta on vakio, jolloin K t+1 K t = 0 Lasketaan yllä olevasta yhtälöstä, mikä tällainen vakaa eli steady-state >la K* on s A F(K *, hl) = δk *
Kuvio 12a. Mallin vakaa >la eli steady-state: Y Y* kulutus Y = A F(K, hl) δk (= poistot) sy* s A F(K, hl) (= investoinnit) säästäminen eli investoinnit K 0 K* K Kun pääomakanta on tasapainoa pienempi (esim K 0 ), ovat investoinnit poistoja suuremmat ja pääomakanta kasvaa. Vakaassa >lassa kansantalous investoi poistojen verran ja kulu8aa loput kokonaistuotannosta Y* 46
Kuvio 12b. Säästämisasteen s nousu ja koulutustason h nousu kasva8avat pääomakantaa mu8a eivät vaikuta pitkän ajan kasvuun sillä säästämisaste ja koulutustaso eivät voi kasvaa raja8a Y δk s 2 Y 2 * s 1 Y 1 * s 2 A F(K, hl) s 1 A F(K, hl) K 1 * K 2 * K s 1 è s 2 => K 1 * è K 2 * ja Y 1 * è Y 2 * 47
Kuvio 12c. Talouskasvu syntyy teknologia A kehi8ymisestä se on jatkuvaa eikä sillä ole ylärajaa. Solown n mallin vakaan kasvun uralla pääomakerroin K/Y on vakio Y sy 2 * sy 2 * sy 1 * δk s A 3 F(K, hl) s A 2 F(K, hl) s A 1 F(K, hl) K 1 * K 2 * K 3 * K A 1 è A 2 è A 2 => K 1 * è K 2 *è K 3 * ja Y 1 *è Y 2 * è Y 3 * 48
Kuvio 13. Pääomakerroin K/Y eräissä maissa 1950-2014 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Yhdysvalloissa pääomakerroin on ollut vakaa kaiken aikaa Suomessa ja Ruotsissa se kasvoi sodan jälkeen mu8a on sen jälkeen pienentynyt Lähde: Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017 h8p://www.talous>eteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/kak_3_2017_176x245_web-8-34.pdf
9. Solow n malliin perustuvan kasvulaskennan tuloksia Suomella Aiemmin kuvioissa 9 ja 10 esitetyissä kasvulaskennan tuloksissa oleteuin pääoman ja teknologian olevan toisistaan riippuma8omia kasvun lähteitä Solow n teoriasta >edämme tämän yliarvioivan pääoman vaikutusta, koska sen kasvu pysähtyy, jos teknologian kehitys lakkaa Osa pääomakannan kasvusta syntyy siten teknologian kehityksestä eli uudista ideoista Asia on helppo ymmärtää aja8elemalla yrityksen perustamista, jossa teknologia = idea - Idea siitä mitä ja miten tuo8aa on yrityksen toiminnan perusta - Vasta sen jälkeen mie>tään, mihin investoidaan eli mitä tuotantovälineitä hankitaan Seuraavat kuviot esi8ävät tällä tavoin korjatut kasvulaskennan tulokset Kasvun lähteet ovat koulutus, pääomakerroin ja teknologian eli kokonaistuo8avuuden kehitys Tuloksia - Työn tuo8avuuden 2,4 prosen>n keskimääräisestä kasvusta koko ajanjaksolla noin 30 prosenua on syntynyt henkisestä pääomasta, vain 3 prosenua pääoman vaikutuksesta mu8a 67 prosenua kokonaistuo8avuuden kasvusta eli teknologian kehityksestä - Nyrkkisääntö: kolmasosa kasvusta syntyy koulutuksesta ja kaksi kolmasosaa teknologian kehityksestä - Suomen talouskasvun nykyisenä ongelmana on kokonaistuo8avuuden eli teknologian kontribuu>on romahdus
Kuvio 14. Työn tuo8avuuden kasvu (ln %) ja sen lähteet (prosenuyksikköä) keskiarvoina 1901-2015 Bkt tehtyä työtun>a kohden Osatekijöiden kontribuu>ot Henkinen pääoma Pääomakerroin 1901-2015 2,4 0,7 0,1 1,6 1901-10 1,4 0,6 0,7 0,2 1911-20 -0,7 1,0 1,5-3,2 1921-30 3,7 1,0-1,5 4,3 1931-40 0,7 0,6 0,5-0,3 1941-50 2,7 0,5-0,8 3,0 1951-60 3,5 0,4 0,6 2,5 1961-70 4,7 0,9 0,4 3,4 1971-80 4,0 1,2 0,3 2,5 1981-90 3,0 0,9 0,1 2,0 1991-00 3,2 0,6-1,1 3,7 2001-15 1,0 0,6 0,1 0,2 Kokonaistuo8avuus eli teknologia 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0 Henkinen pääoma Pääomaintensitee; Kokonaistuo>avuus Bkt tehtyä työtunda kohden 1901-10 1911-20 1921-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-15 Lähde: Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017 h8p://www.talous>eteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/kak_3_2017_176x245_web-8-34.pdf
Kuvio 15. Työn tuo8avuuden kumula>ivinen kasvu (%) ja sen lähteet (prosenuyksikköä) 1901-2015 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Bkt tehtyä työtun7a kohden Henkinen pääoman kontribuu7o Pääomaintensitee7n kontribuu7o KokonaistuoDavuuden eli teknologian kontribuu7o Kumula>ivinen kasvu lasketaan kullekin sarjalle läh>en vuodesta 1901 = 0, johon lisätään vuoden 1902 muutos, saatuun summaan vuoden 1903 muutos jne. Työn tuo8avuus kasvoi kumula>ivises> 280 prosenua eli 16-kertaiseksi Tästä kasvusta syntyi - noin 20 prosenua henkisestä pääomasta - 3 prosenua pääomakertoimesta - ja 67 prosenua teknologian kehityksestä Suomen talouskasvun ongelma on kokonaistuo:avuuden eli teknologian kontribuu>on nega>ivinen kontribuu>o 10 viime vuoden aikana Lähde: Pohjola, Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017 h8p://www.talous>eteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/kak_3_2017_176x245_web-8-34.pdf
10. Modernia endogeenisen kasvun teoriaa Solow n kasvumallin perustulos on, e8ä työn tuo8avuus ja elintaso kasvavat pitkällä aikavälillä teknologian kehityksen määräämällä vauhdilla jonka oletetaan olevan eksogeeninen eli mallin ulkopuolelta määräytyvä vakio, mistä syystä teoriaa kutsutaan myös talouskasvun eksogeeniseksi teoriaksi Teknologia kehi8yy eli uusia ideoita syntyy kuin sataisi mannaa taivaasta 1990-luvulta alkaen kehitetyssä endogeenisen talouskasvun teoriassa A:n muutos selitetään ideoiden tuotantofunk>olla ΔA/A = G(S), jossa S (= scien>sts) on ideoiden tuo8amiseen kohdentuva henkinen pääoma - Uusia ideoita syntyy sitä nopeammalla vauhdilla, mitä enemmän henkistä pääomaa käytetään ideoiden kehi8ämiseen eli käytännössä tutkimus- ja kehitystoimintaan Teknologian kehitykseen vaiku8avat kaikki ne tekijät, jotka määri8ävät, kuinka paljon henkistä pääomaa siihen allokoituu korkeakoulujärjestelmä tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteet hyödykemarkkinoiden kilpailullisuus tekijänoikeusjärjestelmä ym. 53
Talouskasvun moderni eli ns. endogeenisen talouskasvun teoria Teoria lii8ää kansantalouden tuotantofunk>oon Y = A F(K, hl) ideoiden tuotantofunk>on ΔA/A = G(S). Bru8okansantuo8een määrä Y on sitä suurempi, mitä enemmän kansantaloudessa on ideoita A, kiinteää pääomaa K, henkistä pääomaa h ja mitä suurempi on työn määrä L. Ideoiden kasvuvauh> ΔA/A on puolestaan sitä nopeampaa mitä enemmän on tutkimusta ja kehi8ämistä tekeviä sekä muita henkisiä omaisuustuo8eita luovia ihmisiä S (= scien>sts). (Pohjola, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2017,s. 285) Henkinen pääoma eli koulute8u työvoima H Aineellinen pääoma K ja koulu8amaton työvoima Kulu8ajat eli ko>taloudet S h Teknologia A: >eto, ideat, osaaminen Paten>t ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, bkt = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu ΔA/A = G(S) Y = A F(K, hl ) 54
Talouskasvu syntyy teknologiasta eli ideoista: Ideoiden lukumäärä on periaa8eessa rajaton => talouskasvulla ei ole käsi8eellistä ylärajaa Alkuaineita on 118 kappale8a - niitä voi yhdistää 2 118 3,3 10 35 erilaisella tavalla Vuonna 1986 löydeuin ensimmäinen ns. korkean lämpö>lan suprajohde yhdistämällä 4 alkuaine8a - neljän alkuaineen yhdistelmiä on 178 miljoonaa kappale8a Arkisempi esimerkki - 2 täyte8ä + 2 mauste8a => 8 erilaista pizzaa - 4 täyte8ä + 5 mauste8a => 128 erilaista pizzaa - plus ko>inkuljetus => 256 erilaista pizzaa Nykyaikainen protokollatalous - tuo8een arvo ei muodostu raaka-aineiden arvosta, vaan siitä miten raaka-aineita on yhdiste8y - >etojärjestelmillä tärkeä merkitys - Esimerkki: auto + >etotekniikka => itseohjautuva auto 55
Ovatko arvokkaat ideat nyt loppumassa, kun talouskasvu on hidastunut? Suomen elintaso on viimeksi kasvanut yhtä hitaas> 1800-luvulla 5,0 4,5 elintaso työn tuottavuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1901-1910 1911-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-16 The great inven>ons of IR #2 were just more important than anything that has happened since. Robert Gordon h8ps://www.ted.com/talks/robert_gordon_the_death_of_innova>on_the_end_of_growth 56
Tietotekniikka, digitalisaa>o ja tekoäly uusien ideoiden lähteinä Mooren laki : >etokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu 2 vuoden välein. eli kasvaa 35 % vuodessa => Teknologian singulariteeu Tietokoneiden laskentatehon hinta, $ 1 $ 0,000 000 000 001 $ 57 W. Nordhaus, Yale University, 2015 h8ps://humanswlord.wordpress.com/2014/01/14/brainfood-moores-law-explained/
Olisiko siis ICT:n ja digitalisaa>on osalta paras vielä kokema8a, kuten sähkön osalta oli 1930-luvulla? Työn tuo8avuus Yhdysvalloissa sähkön (alempi vaaka-akseli, 1915 = 100) ja >etotekniikan (ylempi vaakaakseli, 1995= 100) aikakaudella Lähde: Brynjolfsson ja Syverson, NBER wp 2017 Is growth over? Not a chance. It is just being held back by our inability to process all new ideas fast enough. Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee h8ps://www.ted.com/talks/erik_brynjolfsson_the_key_to_growth_race_em_with_em_the_machines 58
Yleiskäy8öiset teknologiat talouskasvun lähteinä Opimme edellä, e8ä teknologian kehitys (eli kokonaistuo8avuuden kasvu) on työn tuo8avuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus ope8aa lisäksi, e8ä ns. yleiskäy8öisen teknologian kehitys on kasvun kannalta erityisen tärkeää - höyryvoima, sähkö, >eto- ja vies>ntäteknologia (ICT, informa>on and communica>ons technology) Ominaisuuksia - vaiku8aa ko>talouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa - kehi8yy ja tulee halvemmaksi ajan myötä - luo uusia tuo8eita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehi8ää teknologiaa - => posi>ivinen teknologiakierre 59
Yleiskäy8öiset teknologiat ja talouskasvu 2. 3. Tieto- ja vies>ntäteknologia (ICT) ja digitalisaa>o 1975- mikroprosessori ja PC >etoliikenne internet 1995- >etotyön automaa>o lisää aivokapasiteeqa 1. Höyryvoima 1780 rauta>et teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa Sähkövoima 1890 pol:omoo:ori maan>eliikenne teollisuusautomaa>o lisäsi lihasvoimaa 60
Maailmantalouden muutosvoimat ennen ja nyt Industrialismi ja na>onalismi ennen Suomi menestyi hyvin Teollinen valmistus on atomien järjestämistä uuteen, arvokkaampaan järjestykseen Sähkövoima käy8övoimana eli yleiskäy8öisenä teknologiana Teolliset yritykset kulkivat kehityksen kärjessä Meillä metsä- ja metalliteollisuus Kansalliset ja toimialojen intressit tärkeitä Digitalisaa>o ja globalisaa>o nyt Suomella on ollut Nokian matkapuhelimien jälkeen vaikeaa Digitaalinen palvelutuotanto on biuen yhdistämistä arvokkaalla tavalla uudelleen, informaa>on muokkaamista >edoksi ICT ja digitalisaa>o yleiskäy8öisenä teknologiana Korkean teknologian palveluyritykset kulkevat kärjessä Informaa>o ja vies>ntä sekä liike-elämän palvelut Markkinat ovat aidos> globaalit: toiminnot keski8ävät digitaalisille alustoille (esim. Facebook) 61
11. Johtopäätöksiä Opimme aiemmin, e8ä työn tuo8avuuden kasvuvauh> on hidastunut Suomessa ja muissakin rikkaissa maissa Kasvulaskennan avulla opimme, e8ä syynä on kokonaistuo8avuuden kasvu hidastuminen, Suomessa jopa sen muu8uminen nega>iviseksi Se, mistä tämä johtuu, on talous>eteessä vielä epäselvää Mistä ideoita saa ja mitä niiden lisäämiseksi pitäisi tehdä? Kasvuteorian vastaus on yksinkertainen: ideoita syntyy tutkimuksesta ja kehi8ämisestä, johon pitäisi investoida enemmän: ΔA/A = G(S), jossa S = tutkimuspanoksen määrä (scien>sts) Käytännön ongelmana on, e8emme vielä >edä funk>on G ominaisuuksista kovin paljon Uusimman tutkimuksen mukaan tutkimustoiminnan tuo8avuus on heikentynyt, jolloin >etyn talouskasvun aikaansaamiseksi pitäisi investoida paljon enemmän kuin ennen Mooren lain ylläpitäminen vaa>i nykyään 20-kertaisen määrän tutkimusta 1970-lukuun verra8una USA:n tuo8avuuskasvu hitaampaa nyt kuin 1930-luvulla vaikka tutkimuspanos on 20-kertainen
Suomessa kuitenkin leikataan tutkimus- ja kehi8ämistoiminasta emmekä ole enää korkeakoulutuksen määrässä OECD-maiden keskiarvoa parempia Tutkimus- ja kehitysmenojen bkt-osuus, % Korkea-asteen tutkinnon suori8aneiden osuus 25-34-vuo>aista 2015, % 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: omat laskelmat, Kansalliset >lastokeskukset 70 60 50 40 30 20 10 0 Japani Kanada Iso-Britannia Norja Yhdysvallat Ruotsi HollanB Ranska Tanska Belgia OECD Espanja Suomi Viro Kreikka Itävalta Portugali Unkari Tsekki Saksa Italia 63
Suomi menestyy vieläkin erinomaises> elintason ja hyvinvoinnin kansainvälisissä vertailussa ja nykyiset ongelmat vaiku8avat vähäpätöisiltä nälkävuosiin, so>in ja jopa 1990-luvun lamaan verra8una Työikäisen väestön supistuminen ja työn tuo8avuuden kasvun hidastuminen vievät kuitenkin pohjaa elintason ja hyvinvoinnin tulevalta kasvulta (luento 8) Mitä pitäisi tehdä? Työn tuo8avuuden kasvun lähteet ovat nyt samat kuin 100 vuo8a si8en: henkinen pääoma ja ideat => Koulutuksesta olisi pide8ävä huolta, sillä Suomi on vielä verrokkimaita jäljessä henkisen pääoman mi8arilla Ideoiden kasvukontribuu>on romahtaminen on koulutustakin suurempi ongelma uusia ideoita on en>stä vaikeampi löytää Pienellä kansantaloudella on vain yksi talouskasvun strategia: hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat mitä on vaikea tehdä ilman koulutusta, tutkimusta ja kehi8ämistä
Omia talouspoliiusia suosituksiani: Talouden (digi)murros tulee hyödyntää Koulutuksesta ei pidä leikata Väestön koulutustaso ei enää automaauses> kohoa Julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja tulisi lisätä, ei leikata niiden ulkoisvaikutukset ovat myönteisiä ja suuria (luento 7) Yleisiä yritys- ja investoin>tukia ei tarvita Kiinteän pääoman puute ei ole hidastanut tuo8avuuden kasvua Aloi8avien yritysten tukeminen on kuitenkin yhteiskunnan kannalta järkevää Palvelualojen sääntelyä tulee edelleen purkaa jo8a digitalisaa>on vaikutukset saadaan hyödynne8yä Suurena >etotekniikan käy8äjänä julkinen sektori voi vauhdi8aa digitalisaa>ota ja edistää tuo8avuuden kasvua palveluväylä, liikennekaari, digitaalinen SOTE-uudistus 65