1 SIV 2.4.2014 LIITE KANSALAISOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Laki vapaasta sivistystyöstä, Kirkkonummen kuntastrategia, ylläpitämislupa ja kansalaisopiston arvot Laki Vapaasta sivistystyöstä uudistettiin ja se tuli voimaan 1.1.2010. Lain ensimmäisessä pykälässä määritellään lain tarkoitus ja tavoitteet: Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kirkkonummen kuntastrategiasta kansalaisopiston toiminnassa korostuvat seuraavat näkökulmat: 1. Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla, väestön hyvä elämä; 2. Uudistuva palveluverkko, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut, tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit; 3. Sitoutunut ja osaava henkilöstö; 4. Tasapainoinen talous. Vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriö uudisti kaikkien kansalais- ja työväenopistojen ylläpitämisluvat. Kirkkonummen kunnan sopimusluvassa ylläpitäjäkunta on Kirkkonummi ja sopimuskunta Siuntio. Opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Kirkkonummen kansalaisopiston koulutustehtävä on määritelty seuraavasti: Kirkkonummen kansalaisopiston Medborgarinstitutet i Kyrkslätt koulutuksessa painottuvat kielten opetuksen aineet, taide- ja taitoaineet, yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset aineet, luontoon ja ympäristöön liittyvät aineet, tieto- ja viestintätekniset aineet sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää lisäksi maahanmuuttajakoulutusta. Kansalaisopiston opetushenkilöstön keskusteluissa opetustyötä ohjaaviksi arvoiksi on nostettu; yhteisöllisyyden edistäminen, moniarvoisuuden ja demokratian edistäminen, kestävän elämäntavan, kriittisen ajattelun ja hyvän elämän edistäminen. Nämä arvot heijastuvat opetustyössä ja vuosittaisen opinto-ohjelman sisällössä. Kansalaisopistossa opiskelu Kansalaisopisto on paikallinen toimija ja se palvelee kuntalaisia liki 50 opetuspisteessä eri puolilla Kirkkonummen ja Siuntion kuntia. Pääosa opetuksesta annetaan koulujen tiloissa. Eniten opetustunteja on Kirkkonummen koulukeskuksessa. Pienemmät opetustuntimäärät on Masalan Veikkolan koulukeskuksissa. Siuntiossa opetuksen painopiste on Aleksis Kiven koululla. Pienempiä opetuspisteitä pyritään pitämään elävinä opetuksen helpon saavutettavuuden takaamiseksi. Usein pitkien matkojen vuoksi kunnassa se on tärkeätä. Koulujen käyttö kansalaisopiston iltaopetuksessa on noussut aikaisempaa tärkeämmäksi niiden hyvän opetusteknologisen varustuksen vuoksi. Tilojen ja niiden opetusteknisen varustuksen yhteiskäyttö koulujen kanssa on joustavaa ja taloudellisesti merkittävää. Uusien koulurakennusten suunnittelussa pitäisi vielä paremmin ottaa huomioon tilojen yhteiskäytön asettamat haasteet. Ryhmäopiskelun merkitys
Kansalaisopisto on kaikille avoin ja toiminnallisesti neutraali paikka, johon opiskelijan on helppo tulla kehittämään itseään elämän eri vaiheissa. Opiskelu kansalaisopistossa on aina ryhmissä. Kurssitarjonta on laaja, noin 500 eri alan kurssia lukuvuodessa. Opiskelu ryhmissä edistää yhteisöllisyyttä ja mukaan kuulumista ja se pohjautuu opiskelijoiden väliseen dialogiin. Usein opiskelu ryhmissä aktivoi kanssakäymiseen myös ryhmien ulkopuolella. Kaikissa ryhmissä on sekä opiskelijoita, jotka ovat sitoutuneet opiskeluun jo pidemmän ajan ja uusia aloittavia opiskelijoita. Ryhmien heterogeenisyys on haaste aikuispedagogiikalle kansalaisopistossa. Omaehtoinen opiskelu kansalaisopistossa perustuu jokaisen opiskelijan omaan kiinnostukseen, vapaaehtoisuuteen ja haluun kehittää omia tietoja ja taitoja. Joillakin kursseilla voi suorittaa tutkinnon (avoin yliopisto, taiteen perusopetus, merenkulun kurssit, ensiapukurssit, järjestyksenvalvoja, hygieniapassi). Suoritetusta tutkinnosta saa todistuksen, jolla on merkitystä muihin opintoihin haettaessa, opitun tunnistamisessa tai kelpoisuuden osoittamisessa. Kohderyhmät ja tasokurssit Kansalaisopiston opetustarjonta pyrkii vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin. Kohderyhmien tunnistaminen on kansalaisopiston opetustyön pedagoginen perusta. Siinä tehdään usein hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa; sosiaali- ja terveystoimi, työvoimahallinto, kolmannen sektorin eri toimijat. Kohderyhmiä ovat eri-ikäiset henkilöt 0-98 vuoden välillä, naiset ja miehet, eri koulutustaustaiset ja eritaitoiset henkilöt. Yhteistyöverkoston merkitys korostuu tiettyjen kohderyhmien, kuten vähän liikkuvien, maahanmuuttajien ja senioreiden aktivoinnissa mukaan kansalaisopiston kursseille. Pääpaino on aikuisopiskelijoissa ja aikuisten opettamisessa. Yksinomaan lapsille suunnattua opetusta on taiteen perusopetuksen Käsityökoulun opetus. Kielten, liikunnan ja tietotekniikan kursseille - samoin kuin tutkintotavoitteisille kursseille - on luotu selkeät tasokuvaukset helpottamaan opiskelijan hakeutumista oikean tasoiselle kurssille. Näissä ryhmissä opiskelu voi jatkua tasolta toiselle eri lukuvuosina. Taide- ja taitoaineiden, luontoja yhteiskunnallisen, terveyden ja hyvinvoinnin kursseilla korostuu yhteisöllisyys ja kurssilaisten välinen vuorovaikutus. Eri-ikäiset, taidoiltaan eritasoiset ja erilaisen koulutustaustan omaavat kurssilaiset kohtaavat ja opiskelun tavoitteet muotoutuvat ryhmän tarpeita vastaavaksi. Opetuksen arviointi Kevätlukukaudella 2012 maahanmuuttajien kieli- ja liikunnan koulutuksessa tehtiin vaikuttavuusarviointi. Siinä tutkittiin opetuksen vaikutusta opiskelijan voimaantumiseen, kurssien opettajien kokemuksia opetuksen järjestelyistä sekä yhteistyötyöverkoston toimivuutta. Arviointi tehtiin opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksen määrärahalla sekä yhteistyössä EU- Grundtvig Get together hankkeessa. Vaikuttavuusarvioinnin tulokset huomioitiin lukuvuoden 2012-13 opetusohjelmassa. Kevätlukukaudella 2014 tehdään laaja kehittämis- ja vaikuttavuusarviointi opetushallituksen Laatuja kehittämisrahoituksella yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Raporttiluonnos on valmis 30.4.2014 ja loppuraportti 31.8.2014. Tämän vaikuttavuusarvioinnin tulokset otetaan huomioon uuden lukuvuoden suunnittelussa. Tehty vaikuttavuusarviointi muutetaan pohjaksi jatkuvalle arviointi- ja palautetyölle, mitä jatkossa tehdään kansalaisopiston oman päätoimisen henkilökunnan ja tuntiopettajien työhön kuuluvana lakisääteisenä ja toimintaa kehittävänä työnä. Lukuvuoden 2014-2015 painopistealueet 2
3 Maahanmuuttajataustaisen kieli-, kulttuuri- ja yhteiskuntaan integroiva koulutus Maahanmuuttajien määrä Kirkkonummella nousee jatkuvasti ja nousu on ollut erityisen voimakasta viimeisten vuosien aikana. Kansalaisopistolla on pitkät perinteet maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutuksen järjestäjänä Kirkkonummella. Tämä koulutus tehdään yhteistyöverkostoissa kunnan kotoutumistyön, työvoimahallinnon, varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukion, terveydenhuollon sekä useiden eri kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työvoimapoliittinen suomen kielen koulutus Espoossa palvelee hyvin maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja sinne on nyt aikaisempaa helpompi päästä pitkäkestoiseen, tasolta toiselle etenevään laajaan kielikoulutukseen. Tämä on helpottanut kansalaisopiston toimintaa maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen tarjoajana. Opetuksen tarjonta on voitu rajata lyhytkestoisemmaksi ja tarkemmin eri kohderyhmille suunnatuksi ja tavoitteellisesti tasolta toiselle eteneväksi. Koulutuksen voi aloittaa entistä joustavammin non-stop periaatteella ja siinä voidaan huomioida erilaisia oppimisvalmiuksia ja -taitoja. Kansalaisopiston vahvuus on integroida maahanmuuttajataustaisia henkilöitä myös opiskeluun kansalaisopiston muilla kursseilla. Kansalaisopisto tarjoaa väylän suomalaiseen yhteiskuntaan. Suurena haasteena on maahanmuuttajakoulutuksen rahoituksen järjestäminen. Osaa koulutuksesta on voitu rahoittaa opetushallituksen opintosetelirahoituksen turvin. Koko opetustuntimäärään se ei kuitenkaan enää riitä. Kirkkonummen kunta saa valtiolta rahoitusta tietyiltä osin maahanmuuttajista aiheutuneisiin kustannuksiin. Osan tästä rahoituksesta tulee kohdentua myös kunnan järjestämään maahanmuuttajien kieli-, kulttuuri- ja yhteiskuntaan integroivaan koulutukseen. Kuntarahoituksella voidaan turvata tavoitteellisen Suomi vieraana kielenä - koulutuksen säilyminen ja kehittyminen tarpeita vastaavaksi Kirkkonummella. Kädentaitojen taiteen perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen laajentaminen Kansalaisopistossa käynnistettiin lukuvuonna 2012-13 lasten ja nuorten kädentaitojen taiteen perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukainen opetus. Ryhmiä on tällä hetkellä kaksi, syksyllä 2012 ja syksyllä 2013 aloittaneet. Opetuksessa kehitetään yhteistyötä kuvataidekoulun kanssa yhteisten rajapintojen hyödyntämisessä. Tähän mennessä on käsityökoulu osallistunut kahteen yhteiseen näyttelyyn kuvataidekoulun kanssa, mutta jatkossa on tarkoitus myös kehittää esimerkiksi oppilaiden valinnaisuustarjontaa yhteistyössä. Henkilökunnan toimenkuvien tarkastaminen Kansalaisopistolla on kolme päätoimista opettajaa; opetusalat ovat kielet, kädentaidot ja liikunta. Jokainen päätoimista opettajista kehittää, suunnittelee, koordinoi ja hoitaa työnjohdon oman opetusalansa tuntiopetukseen. Päätoimisen opettajan toimenkuvassa opetustyön tuntimäärä on 530/580 opetustuntia lukuvuodessa ja ns. muun työn 350 tuntia. Muun työn tuntimäärä ei riitä opetusalan kehittämiseen silloin, kun kyse on erilaisista hankkeista ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta niihin. Suurin haaste on tällä hetkellä liikunnan opetuksessa, jossa on jo ollut useita vuosia ulkopuolisella rahoituksella rahoitettuja hankkeita. Kansalaisopiston OVTESssä on suunnittelijaopettajan nimike, jossa kokonaistuntimäärä on 1200 tuntia. Liikunnan päätoimisen opettajan toimenkuva vastaa talousvastuun osalta ja muulta laajuudeltaan jo nykyisellään suunnittelijaopettajan toimenkuvaa, ja siksi on perusteltua muuttaa toimi suunnittelijaopettajan toimeksi.
4 Kansalaisopisto ja kuvataidekoulun hallinnolliset prosessit ovat yhtenevät ja tätä työtä kehitetään edelleen. Opetustilojen järjestelyt, liikuntatilat ja päiväopetustilat Koulujen liikunnan opetustilojen varaaminen vie paljon työaikaa helmikuussa kesken opetuskauden. Toisaalta lopulliset päätökset tiloista saadaan vasta kesäkuussa opettajien jo mentyä kesälomalle. Ajankäytöllisesti tehokasta olisi myöntää käyttövuorot kahdelle vuodelle peräkkäin. Tällöin tilojen varaamiseen käytettävä aika voitaisiin suunnata sisällölliseen kehittämiseen. Kansalaisopistolle tehokkainta on hakea tilat oman Hellewi -hallintaohjelman kautta, josta saamme kaikkien kurssien vuorot nopeasti sähköisesti tai paperilla. Useilla paikkakunnilla kunnan omat toimijat, kuten kansalaisopisto, voi varata tarvitsemansa liikuntatilat ennen niiden laittamista liikuntajärjestöjen hakuun. Tämä olisi toimiva järjestelmä myös Kirkkonummen kunnassa ja vähentäisi päällekkäisiä hakemuksia. Tämä käytäntö ei mitenkään lopettaisi sitä yhteistyötä ja liikuntavuorojen aikojen sovittelua, mitä tehdään tarvittaessa jatkuvasti. Liikuntatilojen tilaongelmia helpottaisi paljon, mikäli keskustaan saadaan 100-200 m2 rauhallinen liikuntaan ja tanssiin soveltuva matala tila, joka olisi käytettävissä myös päiväopetukseen sekä viikonloppukursseille. Veikkolassa Vuorenmäen koulun ja uuden nuorisotilan liikuntatilat ovat mahdollistaneet liikunnanopetuksen monipuolistamisen ja päiväopetuksen järjestämisen senioreille. Tilojen yhteiskäyttö koulujen kanssa luo paljon mahdollisuuksia. Suurin ongelma on päiväopetustilojen puuttuminen Kirkkonummen keskustasta. Tämä on suuri haaste ikääntyneelle väestölle tarkoitetun opetustarjonnan järjestämiseksi koko toiminta-alueella. Ulkopuolinen rahoitus ja hankkeet Lukuvuodelle 2014-15 haetut avustukset ja EU-rahoitus Kansalaisopisto on hakenut opetushallituksen opintoseteliavustuksia maahanmuuttajien eri kohderyhmille järjestettävään kieli- ja kulttuurikoulutukseen sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroimiseen normaaliin opiston toimintaan. Opetushallituksen opintoseteliavustuksia on haettu Digi - kansalaisen kamari, TVT teknologian opetuksen järjestämiseen. Kansalaisopisto on mukana EU Erasmus+ KA1 hankehakemuksessa, jossa haetaan 8 opettaja- ja muun henkilökunnan liikkuvuutta 2 vuoden aikana. Hakijana on Bildningsalliansen KKI-rahoitusta haetaan liikunnan kohderyhmäopetukseen vähäinen liikuntatottumuksen omaaville opiskelijoille. Yhteistyöverkostot Kansalaisopiston opetus tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa terveydenhuollon, kunnan eri toimijoiden, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Painopistealueena kaikissa oppiaineissa on yhteistyön ja yhteistyöverkostojen lisääminen. Se lisää niin opetuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja se on erinomainen tapa rekrytoida uusia opiskelijoita ja toimijoita mukaan
5 toimintaan. Kestävän kehityksen ja ekologisuuden opetuksessa jatketaan yhteistyötä paikallisten luontoyhdistysten kanssa. Opetuksen laajuus ja opetustuntijako Lukuvuonna 2014-15 kansalaisopiston opetustuntimäärää voidaan pitää edellisen lukuvuoden tasolla. Opetustuntimäärää on vähennetty 700 opetustuntia 3 edellisen kalenterivuoden aikana talousarvion tasapainottamiseksi. Samaan aikaan opiskelijamäärä on pienentynyt 700 opiskelijalla. Lukuvuoden 2014-2015 opetustuntimääräksi tulee 11000. Opetustunnit jakautuvat lukuvuonna 2014-2015 opetusaloittain seuraavasti: syksy 2014 kevät 2015 Avoin yliopisto 50 50 Kielet 1550 1550 Taide- ja taitoaineet 1800 1800 Tietotekniikka 250 250 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet 400 400 Liikunta, tanssi ja terveys 1450 1450 Kalenterivuonna 2013 opiskelijoita oli suurimmissa opetusaineissa seuraavasti: Kielet 1779 opiskelijaa/ 3375 opetustuntia. Taide- ja taitoaineet 1825 opiskelijaa/3955 opetustuntia Liikunta 3526 opiskelijaa/ 2751 opetustuntia Lukuvuoden 2014-2015 kurssit eri aineryhmissä: Avoin yliopisto: kasvatustiede Kielet: suomi vieraana kielenä, ruotsi, englanti, espanja, italia, japani, kiina, latina, nykykreikka, portugali, ranska, saksa, venäjä, viro Taitoaineet: käsityökoulu, keramiikka, lasi, mosaiikki, hopea, posliini, erikoistekniikat ja teemakurssit, huovutus, ompelu, perinnetekstiilit, kudonta, puu- ja metallityöt, koristemaalaus, verhoilu ja entisöinti, kädentaitojen perhe- ja seniorikurssit sekä integroivat kurssit maahanmuuttajien kielikoulutuksen osana. Taideaineet: musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri. Liikunta: terveysliikunta, kuntoliikunta, perheliikunta, tanssi, zumba, vesiliikunta, niskaselkävoimistelu, kehotietoisuus, pilates ja kehonhuolto, jooga ja chi -kurssit sekä itsepuolustuslajit. Tieto- ja viestintätekniikka: aloittelijoiden peruskoulutus, seniorikurssit, Digi-kansalaisen perustaidot, ohjelmointi, digikuvaus ja kuvankäsittely Terveys- ja hyvinvointi: psykologia, ystävätoiminta, hygieniapassikoulutus, ruokakurssit, ensiapukoulutus, perinnetaidot ja terveys
6 Luonto, ympäristö ja yhteiskunta: luonnontieteelliset kurssit, Kirkkonummi tutuksi luentosarja, merenkulun kurssit, historia ja kotiseutu, vapaa-aika Opettajakoulutus Opettajakoulutuksessa hyödynnetään Osaava- ja Kunnig hankkeiden koulutustarjontaa. Lisäksi hyödynnetään Kansalaisopistojen liiton ja Bildningsalliansenin järjestämää koulutusta. Koko henkilökunnan koulutuksissa keskistytään vaikuttavuus- ja palautearvioinnin muokkaamiseen osaksi kansalaisopiston ja opettajan lakisääteistä työtä. Vapaan sivistystyön lain, Kirkkonummen kuntastrategian ja kansalaisopiston arvojen pohtimista ja niiden sisältöä kansalaisopiston opetustyössä ja eri oppiaineissa jatketaan. Koulutuksissa tarkastellaan yhteisöllisyyden, demokratian, moniarvoisuuden, monikulttuurisuuden ja kestävän elämäntavan käsitettä opettajien opetustyössä.