Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2013 VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA AMPUMARADAN, MOOTTORIRATOJEN JA LENTOKENTÄN MELUSELVITYS
VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 19.3.2013 Laatija Jari Hosiokangas Viite 1510002782 Kartat: Maanmittauslaitos, tammikuu 2013 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 2 2.1 Ampumaratatoiminnan kuvaus 2 2.2 Jokamiesluokan rata 5 2.3 Endurorata 5 2.4 Lentokenttä 6 3. YLEISTÄ MELUSTA 6 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT 8 4.1 Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot 8 4.2 Yleiset melutason ohjearvot (moottoriradat) 8 4.3 Lentomelun ohjearvot 9 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET 11 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS 11 6.1 Melun mallilaskenta 11 6.1.1 Yleistä 11 6.1.2 Ampumamelun laskenta 11 6.2 Moottoriratamelun laskenta 12 6.3 Lentokentän melun laskenta 12 7. Melumallinnuksen TOTEUTUS 12 7.1 Laskennan maastomallin lähtötiedot 12 7.2 Ampumaratojen melun mallinnus 12 7.3 Jokamiesluokan radan mallinnus 13 7.4 Enduroradan mallinnus 13 7.5 Lentokentän mallinnus 13 8. Mallinnuksen tulokset 14 9. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 14 LÄHTEET 15 LIITTEET 15
1 1. JOHDANTO Asikkalan kunta laatii Vesivehmaan osayleiskaavaa. Kaavasta on asetettu luonnos nähtäville kesällä 2012. Kaava-alueella on lentokenttä, jokamiesluokan rata, endurorata sekä ampumarata. Näiden aiheuttamasta melusta esitetään tässä arviointi. Ampumarata Jokamiesrata Endurorata Kuva 1.1. Kohteiden sijainti Meluselvitys on tehty Asikkalan kunnan toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on ollut kaavoituspäällikkö Samuli Kantola. Ampumaradasta on antanut tietoja Asikkalan Ampumaseura ry:n puolesta Vilho Laakso, jokamiesluokan radasta Vääksyn Urheiluautoilijat ry:n puolesta Mauri Kungas, enduroradasta Asikkalan Moottorikerho ry:n puolesta Jari Sivula ja lentokentästä kentän päällikkö Jukka Salokannel. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
2 Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa selvityksen projektipäällikkönä on ollut FM Jari Hosiokangas. 2. KOHTEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Ampumaratatoiminnan kuvaus Ampumarata sijaitsee noin 500 m lentokentän pohjoispuolella. Ampumarata-alueella on hirvirata (75/100m), 50 metrin pienoiskiväärirata sekä 25 metrin pistoolirata. Nämä ovat Asikkalan ampumaseuran hallinnassa. Radalle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2008. Melumittauksia tai - mallinnuksia ei ole tehty. Lisäksi alueella on 150 m kiväärirata, jota hallinnoi yksityinen maanomistaja. Ratojen käytöstä on vuoden 2012 kirjanpitoon perustuva selvitys. Sen mukaan rata-alueella ammutaan vajaa 100 000 laukausta vuodessa. Lajiratojen sijainti on esitetty kuvassa 2.1.1. hirvirata A, 100/75 m hirvirata B, 100m 150m kiväärirata Pienoiskiväärirata 50 m Pistoolirata 25m Kuva 2.1.1. Ratojen sijainti Pistooliradalla eniten käytetty ase on pienoispistooli.22, meluisin käytetty on 9 mm pistooli. Radalla on ampumakatos ilman sivu/takaseiniä. Ampumasuunnassa on korkea taustavalli. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
3 Kuva 2.1.1. Pistooliradan ampumasuoja Pienoiskivääriradalla on sivu- ja takaseinäinen ampumasuoja. Radalla ammutaan ainoastaan.22 pienoiskiväärillä. Kuva 2.1.2. Pienoiskivääriradan ampumasuoja Vesivehmaan OYK. meluselvitys
4 Hirviratoja on alueella kaksi. Rata A on itäisempi ns. liikkuvan hirven rata, ja siinä on 100 m ampumapaikka (ammutaan kopista) sekä 75 m ampumapaikka (ammutaan katoksesta, ei seiniä). Rata B on läntisempi, ja siinä ammutaan 100 m matkalta (katoksesta) pääasiassa hirvikokeita. Kuva 2.1.3. Hirviradan A ampumasuoja 100 m ampumapaikalla Kuva 2.1.4. Hirviradan A ampumakatos 75 m ampumapaikalla Vesivehmaan OYK. meluselvitys
5 Kivääriradalla ei ole ampumasuojaa, ammunta tapahtuu hirviratojen takaa maastollisesti ylempänä olevalta paikalta. Paikka on avoin eikä tarjoa kovin paljon esteitä melun leviämiselle ympäristöön. 2.2 Jokamiesluokan rata Jokamiesluokan rata sijaitsee lentokentän pääkiitotien lounaispäässä ja sitä ylläpitää Vääksyn UA ry. Jokamiesluokan rata on rakennettu vuonna 1981-82. Radan pituus on 600 metriä, josta noin 100 metriä on asfaltoitu ja loppuosa sorapintaista. Radalla on ympäristölupa vuodelta 2010. Melusta ei ole tehty erillistä selvitystä. Lupapäätöksen mukaan moottoriurheilukeskuksen toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva päivittäinen ekvivalenttinen melutaso ei saa ylittää 55 db(a) päivällä (klo 7-22) eikä 50 db(a) yöllä (klo 22-7) lähimpien asuintalojen pihamaalla. Loma-asuntoalueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Radan käyttö on ollut viime vuosina vähäistä. Radan sääntöjen mukaan radalla saa harjoitella keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Harjoituksissa on yksittäisiä autoja, enimmäismäärä autoja radalla on 6 kpl (mahd. kilpailut). Kuva 2.2.1. Näkymä jokamiesluokan radan lähtösuoralle (Kuva: Vääksyn UA internet-sivut). 2.3 Endurorata Endurorata sijaitsee jokamiesluokan radan länsipuolella. Rataa ylläpitää Asikkalan moottorikerho ry. Radalle ei toistaiseksi ole edellytetty ympäristölupaa. Rata koostuu ajourista, josta ns. pääuran pituus on noin 900 m ja ns. endurolenkin pituus on 700 m. Lisäksi alueella on lastenrata jonka pituus on noin 300 m. Kalusto koostuu enduro- ja motocrosspyöristä. Noin 70% ajaa pääuraa ja 30% lisäksi endurolenkkiä. Kalusto koostuu kaikista kuutioluokista, n. 70% kuitenkin enintään 250 cm 3 luokista. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
6 Joulu-maaliskuussa radalla käy pyöriä noin 10 kpl/viikko, ja yksi pyörä ajaa noin tunnin. Toukokesäkuussa ja syys-lokakuussa pyöriä on radalla noin 20 viikossa, ja yksi pyörä ajaa noin tunnin. Elokuussa pyöriä on 10-15 riippuen keleistä. Marras ja huhtikuussa rata on yleensä kiinni tai kelit niin huonot että ei ole toimintaa. 2.4 Lentokenttä Lahti-Vesivehmaa on yleinen lentopaikka ja lentokentän toiminta on olemassa olevaa moottoripurjekone ja varjoliitotoimintaa. Kentällä harjoitetaan myös varjoliitolentojen koulutusta, tilauslentoja, palolentoja sekä radio-ohjattavia lennokkeja ja helikoptereita. Kentällä on kolme kiitotietä, joista vain 2 on aktiivisesti käytössä. Päällystetty pääkiitotie 07/25 on 1200 metriä pitkä, ja päällystämätön kiitotie 18/36 on noin 550 m pitkä. Lisäksi on kiitotie 12/30 jota ei juuri käytetä sen kunnon vuoksi. Kentälle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2006, jota Vaasan hallinto-oikeus on osittain muuttanut v. 2008. Vuonna 2012 on myönnetty lupapäätöksen muutos. Lupaehtojen mukaan yksittäiset moottoroidulla ilma-aluksilla suoritettavat nousut ja laskut lentokentällä ovat sallittuja arkipäivisin klo 07.00-22.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 08.00-21.00. Yölentoja ja lentokelpoisuuteen vaadittavia muita pimeänajan lentoja saa tehdä arkipäivisin yhteensä korkeintaan kymmenen kuukaudessa. Luvan mukaan koneiden nousureitit tulee suunnitella siten, että vakituiselle ja loma-asumiselle aiheutuvat meluhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Perusteena tälle on ollut VNp993/92 mukaisten melun ohjearvojen täyttyminen, eli mm. vakituiselle asutukselle L Aeq7-22 55 db ja lomaasutukselle 45 db. Melua aiheuttava lentotoiminta voidaan jaotella seuraavasti: - koulutuslennot - laskuvarjohyppylennot - purjekoneiden hinaukset - vierailevat lennot Koulutuslentoja tehdään useammalla yksimoottorisella potkurikoneella (mm. Cessna F150 ja Piper P28-140) sekä ultrakevyillä koneilla (esim. EV-97 ja Eurofox 3K). Koulutuslennot koostuvat pääasiassa noususta, kierroksesta kentän ympäri ja laskeutumisesta. Lentokorkeus on tyypillisesti noin 200 m. Laskuvarjohyppylentoja tehdään kahdella koneella (Cessna U206C ja CompAir 8). Hypyt tehdään 1-4 km korkeuksista. Purjekoneiden hinauksia tehdään PIK-27 koneella. Hinauksen loppukorkeus on yleensä noin 500 m. Vierailevia lentoja ovat pääasiassa harrastelijoiden suorittamat käynnit kentällä pienillä potkurikoneilla. Kentälle ei ole tehty meluselvitystä aiemmin. 3. YLEISTÄ MELUSTA Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
7 Melu voi mm. haitata puheviestintää, oppimista ja työskentelyä. Impulssimainen (iskumainen) melu on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Aseiden melu luokitellaan impulssimaiseksi meluksi. Suomessa ympäristömelun arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa häiritsevyyttä ja viihtyvyyshaittaa sekä välillisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ulkomelutasojen avulla. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
8 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT Melun vaikutusten arvioimiseksi on olemassa ohjearvot sallituille melutasoille. Seuraavassa on kuvaukset eri melulähteille sovellettavista arvoista. 4.1 Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot Ampumaratojen aiheuttamalle ympäristömelulle on annettu ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 53/1997. Päätös koskee pienikaliiberisten aseiden (kuten kiväärit ja pistoolit) aiheuttamaa melua. Päätöksen mukaisesti ampumaradan melun enimmäistaso ei saa ylittää taulukossa 4.1.1 annettuja arvoja. Taulukko 4.1.1. Ampumaratamelun ohjearvot Vnp 53/1997mukaisesti Asumiseen käytettävät alueet Oppilaitoksia palvelevat alueet Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla L AImax määritettynä enintään 65 db 65 db 60 db 60 db 60 db 60 db 4.2 Yleiset melutason ohjearvot (moottoriradat) Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 1992 (VNp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöksen melutasoja on kuitenkin useissa tapauksissa sovellettu myös moottoriratojen meluun. Taulukko 4.2.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä Yöllä klo 7-22 klo 22-7 1) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Vesivehmaan OYK. meluselvitys
9 Moottoriratojen melutason kuvaamiseen ei useinkaan riitä pelkkä keskiäänitasojen arviointi. Useimmissa tapauksissa (mm. ympäristöluvat ja niistä tehdyt oikeuden päätökset) on edellytetty myös enimmäistasojen määrittämistä. Suomessa on vakiintunut oikeuskäytännön kautta, että moottoriurheilumelulle sovelletaan enimmäismelun L AFmax ohjearvoa 60 db vakituiselle asutukselle ja 55 db loma-asutukselle ja virkistysalueille. 4.3 Lentomelun ohjearvot Lentomelua varten on määritelty oma melusuure L den, jossa ilta- ja yöaikaisia lentoja painotetaan. L den määritelmän mukaan jokaisen ilta-aikaisen (klo 19-22) lennon aiheuttamaan melutapahtumaan lisätään 5 db ja yöaikaiseen lentotapahtumaan (klo 22-7) 10 db. Tämä vastaa laskennallisesti tilannetta, että ilta-aikaisten lentojen lukumäärä kerrotaan luvulla 3,16 ja yöaikaisten lentojen lukumäärä luvulla 10. L den - melusuure on kaavoituksessa yleisimmin käytetty suure lentomelun aiheuttamien määräysten asettamiselle. Lentomelutyöryhmän mietinnössä (Ympäristöministeriö, 1993) on esitetty L den meluvyöhykkeitä (vilkkaasti liikennöidyillä lentoasemilla) verrattavaksi valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisiin yleisiin melutason päiväohjearvojen lukuarvoihin, jotka on annettu L Aeq7-22 arvoina. Työryhmän esitys on taulukossa 4.3.1 Taulukko 4.3.1. Lentomelutyöryhmän esittämät lentomelutason ohjearvot ULKONA Asumiseen ja loma-asumiseen taajamassa käytettävä alue Virkistysalue taajamissa Hoito- tai oppilaitoksia palveleva alue Loma-asumiseen käytettävä alue Leirintäalue Virkistysalue taajaman ulkopuolella Luonnonsuojelualue SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Opetus- ja kokoontumistilat Liike- ja toimistohuoneet Lentomelun painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L den -luku, enintään 55 db 55 db 55 db 45 db 45 db 45 db 45 db 35 db 35 db 45 db Ympäristöministeriön asettaman maankäytön meluvaikutuksia arvioineen LIME-työryhmän mietintö (liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa) linjaa lentomelun huomioon ottamisen seuraavasti (Ympäristöministeriö, 2001): Lähtökohtana on, että uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta lentomelualueelle L den yli 55 db. Alueilla, joiden melutaso L den on 55-60 db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos, toimenpiteille on muita erityisen hyviä perusteita. Alueilla, missä melutaso L den on yli 60 db, ei tulisi rakentaa uusia asuntoja eikä sijoittaa muita melulle herkkiä toimintoja. Lentomelu voi aiheuttaa haittoja myös lentomelualueiden (>55 db) ulkopuolellakin. Sisätiloihin kantautuvan melun vuoksi voi olla syytä käyttää ääntä tavanomaista paremmin eristäviä raken- Vesivehmaan OYK. meluselvitys
10 teita esim. melun ajallisen vaihtelun tai korkeiden meluhuippujen vuoksi. Yöajan melun häiritsevyyden huomioon ottamiseksi tulisi pyrkiä siihen, että säännöllisesti toistuva meluhuippu ei ylitä arvoa 45 db asuin-, potilas ja majoitushuoneistoissa. Lentomelutyöryhmä (Ympäristöministeriö, 1993) on esittänyt rakennusten ulkovaipalle asetettavia ääneneristävyyttä koskeviksi vaatimuksiksi taulukon 4.3.2. mukaiset arvot. Lukuarvo kuvaa ulko- ja sisätilan melutason erotusta. Taulukko 4.3.2. Rakennusten ääneneristys eri lentomelualueilla (Ympäristöministeriö, 1993) Rakennuksen käyttötarkoitus L den 50-55 db L den 55-60 db L den 60-65 db Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 38 db 40 db Toimistorakennukset 30 db 35 db 38 db Suomen kaupungeista Vantaalla on em. ohjetta soveltaen (kuitenkin hieman poikkeavilla lukuarvoilla) lentomelun vuoksi käytössä rakentamistapaohje, jossa on asetettu ulkovaipan ääneneristävyydelle vähimmäisarvot kullekin meluvyöhykkeelle. Vesivehmaan lentokentän tapauksessa säännöllisiä yölentoja ei ole (ympäristölupa sallii 10 yölentoa kuukaudessa), joten erityisen ääneneristävyyden määrääminen ei liene välttämätöntä. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
11 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena on määrittää melun mallilaskennalla melun leviämisvyöhykkeet ampumaradalle L AI -enimmäistasona (L AImax ), moottoriradoille päivän keskiäänitasona L Aeq7-22 sekä enimmäitasoina L AFmax, ja lentokentälle päivä-ilta-yö painotettuna vuorokausitasona L den. Lentokentälle on laskettu myös ympäristöluvan perusteena ollut päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22. Laskentojen pohjalta laaditaan melualueen määritys kaavatyötä varten. 6. MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS 6.1 Melun mallilaskenta 6.1.1 Yleistä Melun leviämisen arvioinnissa sekä meluntorjuntasuunnitelmien laatimisessa käytetään laskentamalleja. Laskentamalli arvioi melulähteen aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön laskentakaavoilla, jotka jäljittelevät äänen käyttäytymistä todellisessa ympäristössä. Laskentamallin lähtökohtana on melupäästö eli emissio, joka riippuu melulähteen ominaisuuksista. Tämän jälkeen malli laskee äänen etenemistiellä tapahtuvat vaimennukset ja vahvistukset. Lopputulos saadaan yhdistämällä kaikkien kyseeseen tulevien tekijöiden vaikutus. Tulokset esitetään usein karttapohjilla olevilla meluvyöhykkeillä. Melumallit ovat yleensä ns. myötätuulimalleja, eli melutasot lasketaan myötätuuliolosuhteita vastaavassa tilanteessa (ts. tuulee melulähteestä tarkastelupisteeseen). Tällöin melun vaimeneminen on pääsääntöisesti vähäisempää ja melutasot korkeampia kuin sivu- tai vastatulessa. 6.1.2 Ampumamelun laskenta Melun leviämislaskennat tehtiin SoundPLAN 7.1 melulaskentaohjelmassa (www.soundplan.com) olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982). Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea kaikentyyppisten äänilähteiden melun leviäminen ympäristöön. Malli huomioi äänen leviämisessä geometrisen- eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63-8000 Hz. Mallin laskentatapa vastaa ns. pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia (Falch, 1984) sekä Nordtestin mallia NT ACOU 099 (Nordtest, 2002), poislukien luotiäänen mallinnus sekä kasvillisuuskorjaus. Suoritetuissa meluvyöhykelaskennoissa kasvillisuuskorjauksena on käytetty sen vakio-osaa -5 db. Kyseinen korjaus on alkuperäisessä laskentamallissa sisällytetty osaksi kasvillisuuskorjausta. Malli laskee melun leviämisen olettaen lievän myötätuulen (< 5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Täten melukartat kuvaavat tilannetta, jossa joka suuntaan on myötätuuli. Näin myös esimerkiksi ympäristömelumittausten ja mallilaskennan vertailua voidaan tehdä vain kun mittaushavainnot on saatu hyväksyttävissä myötätuuliolosuhteissa. Ilman aiheuttama absorptio on mallissa huomioitu standardin ISO 9613 mukaisesti standardiolosuhteissa (lämpötila + 15 o C, ilman kosteus 70% ja ilman paine 1013 mbar). Vesivehmaan OYK. meluselvitys
12 Mallilaskennalla saadut meluvyöhykkeet vastaavat mitattujen enimmäistasojen L AImax keskiarvoja. Mallinnustulosten perusteella voidaan ampumamelun melualueiksi määrittää ne alueet, joissa mallilaskennan mukaan VNp 53/97 mukaiset melun ohjearvot voivat ylittyä. 6.2 Moottoriratamelun laskenta Myös moottoriratojen melu laskettiin SoundPLAN 7.1 laskentaohjelmassa olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982). Mallilla laskettiin toiminnan keskiäänitasot L Aeq7-22 ja enimmäistasot L AFmax arvioidun harjoitus- ja kilpailupäivän tilanteessa. Laskentamalli vastaa ruotsalaisen moottoriratamelun laskentamallin laskentamenettelyä (Statens Naturvårdverk, 1983). 6.3 Lentokentän melun laskenta Lentokentän melu laskettiin INM laskentaohjelmalla (versio 7.0 c). INM on Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA (Federal Aviation Administration) lentomelun mallintamista varten kehittämä ohjelmisto, jota päivitetään ja ylläpidetään säännöllisesti. Mallinnusohjelma toteuttaa Euroopan siviiliilmailukonferenssin vuonna 2005 julkaiseman ECAC Doc 29 3rd edition -mukaisen lentomelun laskennan. INM on myös mm. Finavian käyttämä ohjelmisto lentomelun mallinnuksessa. INM -mallinnusohjelma sisältää täydelliset meluprofiilit suuresta määrästä siviili-ilmailussa käytettävistä lentokoneista. Meluprofiili koostuu mitatuista laskeutumisten, nousujen ja ohilentojen melutasoista sekä lentokoneen nousujen ja laskujen nopeus, korkeus ja konetehotiedoista suhteessa etäisyyteen kiitoradasta. Mallilla laskettiin neljän vilkkaimman lentokuukauden (touko-elokuu) keskimääräinen vuorokausimelutaso L den, huomioiden lentokentän pitäjän arvio toiminnan kasvusta n.2030 asti. 7. MELUMALLINNUKSEN TOTEUTUS 7.1 Laskennan maastomallin lähtötiedot Melulaskenta ampumaradalle, enduroradalle ja jokamiesluokan radalle tehtiin 3D- maastomalli huomioiden. Maastomalli laadittiin Asikkalan kunnan numeerisesta pohjakartasta, jonka 3Daineisto ulottui itäsuunnassa jokamiesluokan rataan asti. Muu alue mallinnettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeuskäyrillä, paitsi ampumaradan maastomalli laadittiin tarkemmasta Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvasta korkeusmallista (ns. 2 m korkeusmalli), joka sisälsi myös ampumaradan meluvallit. Radalle tehtiin myös kenttäkäynti ja otettiin valokuvia radasta mallinnuksen tueksi. 7.2 Ampumaratojen melun mallinnus Melu mallinnettiin seuraavilta radoilta ja niillä käytetyillä aseilla: Kiväärirata 150 m, rynnäkkökivääri 7.62 RK 62 Pistoolirata 25m, pienoispistooli.22 ja sotilaspistooli 9mm Hirvirata A, 100 m ja 75 m ampumapaikat, kivääri.308 Hirvirata B, 100 m ampumapaikka, kivääri.308 Lähtöarvotietoina käytettiin mitattuja melupäästöarvoja (Ympäristöministeriö, 2006 ja 1985). Melun suuntavaimennuksissa on lisäksi huomioitu mahdollisen ampumasuojan vaikutus pohjoismaisen ampumaratalaskentamallin tyypittelyn mukaan (Falch, 1984). Mallinnuksessa ase on sijoitettuna radan keskipaikalle 0,5 m korkeudelle (makuuammunta: kiväärirata) tai 1,5 m korkeudelle (pystyammunta: pistooli-, hirvi- ja pienoiskiväärirata) ampumapaikan maanpinnan yläpuolelle. Laskettu melusuure on ohjearvoon verrattava A-taajuuspainotettu ja impulssiaikapainotettu enimmäisäänitaso L AImax. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
13 7.3 Jokamiesluokan radan mallinnus Melulaskenta on tehty soveltaen pohjoismaisen moottoriratojen melumallin tyypittelyjä. Melu mallinnettiin seuraaviin tilanteisiin: - harjoituspäivän tilanne: radalla on 1-3 ajoneuvoa, ajoaika (melun tuottoaika) on 3 tuntia klo 7-22 välisenä aikana. - kilpailupäivän tilanne: radalla on 4-6 ajoneuvoa, ajoaika (melun tuottoaika) on 6 tuntia klo 7-22 välisenä aikana. Pohjoismaisessa moottoriratojen melulaskentamallissa esitetty jokamiesluokan ajoneuvon melutaso 10 m etäisyydellä on 110 db (Statens Naturvårdsverk, 1983). Päästöarvo on mitattu Ruotsissa vuonna 1983 ilman äänenvaimenninta. Suomalaisia mittaustuloksia ei ole ollut saatavilla. Nykyisten lajisääntöjen mukaan ajoneuvo on varustettava äänenvaimentimella, ja katsastuksessa melun enimmäistaso 0,5 m etäisyydellä pakoputkesta saa olla enintään 110 db (4500 rpm). Katsastusarvo ei kuitenkaan sovellu suoraan ympäristömelun laskentaan, koska moottori ei ole katsastustilanteessa kuormitettu. Tähän selvitykseen on arvioitu, että nykyinen jokamiesluokan ajoneuvojen melupäästöarvo on 10 db alhaisempi kuin v. 1983 ilman äänenvaimenninta mitattu arvo. Tällöin päästöarvo 1-3 ajoneuvon tapauksessa on 100 db 10 metrin etäisyydellä, ja 4-6 auton tapauksessa 104 db. Meluarvo (ja laskentamallin tulos) kuvaa ajon aikaista melua, yhteislähtötilanteessa (kilpailut) melutaso on hetkellisesti 4-9 db korkeampi. 7.4 Enduroradan mallinnus Melulaskenta on tehty soveltaen pohjoismaisen moottoriratojen melumallin tyypittelyjä, jossa meluarvo on annettu 1-9 ja 10-30 moottoripyörälle. Melu mallinnettiin 250 cm 3 motocrosspyörän meluarvolla 1-9 pyörän tapauksessa. Lähtöarvo on tällöin 96 db 10 metrin etäisyydellä. Enduroradan reitti ja ajomäärä mallinnettiin moottorikerholta saadun tiedon perusteella. Pääuralle mallinnettiin ajoa 2,5 tuntia päivässä ja pääuralle+lisälenkille 1,5 tuntia päivässä. 7.5 Lentokentän mallinnus Lentokentän melumallinnus tehtiin INM 7.0c laskentaohjelmalla, jolla laskettiin vuorokautinen melutaso L den. Kentän lentotoiminnasta (laskukierros- ja nousumenetelmät, konetyypit, lentomäärät, arvio liikenteen kasvusta) saatiin selvitys kentän päälliköltä, ja selvityksen perusteella muodostettiin laskentaa varten tarvittavat tiedot. Laskennassa on perusteena 4 vilkkaimman kuukauden vuorokautinen keskiarvo valitussa ennustetilanteessa. Vilkkaimpia kuukausia ovat touko-elokuu, jolloin tapahtuu noin 70% vuoden liikenteestä. Mallinnuksessa käytettiin tulevaisuuden liikenteen kasvuna 100% laskuvarjohyppylennoille, 30% lentokoulutukselle, 0% hinauksille ja 10% yksityislennoille. Kokonaisuudessaan 4 kuukauden lentomääräksi (laskeutumisia) ennustetilanteessa arvioitiin 4860 kpl. Operaatiomäärä (nousut ja laskeutumiset yhteensä) on kaksinkertainen. Lentomäärä vuorokaudessa on siten keskimäärin 40,5 (81 operaatiota). Lennot jaettiin kiitoteille siten, että kiitotietä 07/25 käytetään 80% ja kiitotietä 18/36 20%. Kiitotien käyttö arvioitiin jakautuvan niin että 60% on "etelään päin" eli 07 ja 18, ja 40% "pohjoiseen päin" eli 25 ja 36. Lentokenttä toimii klo 7-22 välisenä aikana, eli yöaikaan ei pääsääntöisesti ole lentoja. Ilta-ajalle klo 19-22 arvioitiin lentojen osuudeksi koulutuslennoista 20%, laskuvarjohyppylennoista 50%, hinauslennoista 0% ja yksityiskoneiden lennoista 20%. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
14 Lopulliset laskennassa käytetyt lentomäärätiedot kiitoteittäin on esitetty raportin liitteenä, samoin mallinnuksessa käytetyt nousu- ja laskukierrokset ("lentoradat"). 8. MALLINNUKSEN TULOKSET Mallinnustulokset ovat liitteinä olevissa melukartoissa 1-13. Kuviin on asuin- ja lomarakennukset merkattu käyttötarkoituksen mukaisella värikoodilla. Koodaus perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietoihin joulukuussa 2012. Enduroradan harjoituspäivän melutilanne keskiäänitasona L Aeq7-22 on esitetty kuvassa 1 ja enimmäistasona L AFmax kuvassa 2. L AFmax tason suositusarvo 60 db on määräävin suhteessa vakituiseen asutukseen. Jokamiesluokan radan harjoituspäivän keskiäänitaso enimmäistaso L Aeq7-22 on esitetty kuvassa 3 ja kilpailupäivän kuvassa 3b. Harjoituspäivän enimmäistaso L AFmax on esitetty kuvassa 4, ja kilpailupäivän kuvassa 4b. L AFmax tason suositusarvo 60 db on määräävin suhteessa vakituiseen asutukseen. Enduro- ja jokamiesluokan ratojen toiminnat edustavat moottoriurheilua, joten niiden melun yhdistelmä L Aeq7-22 harjoituspäivälle on esitetty kuvassa 5 ja L AFmax kuvassa 5b. L AFmax tason suositusarvo 60 db on määräävin suhteessa vakituiseen asutukseen. Ampumaratojen L AImax -enimmäistasot lajiradoittain on esitetty kuvissa 6-11. Melun leviämisalueet riippuvat voimakkaasti aseen kaliiperista sekä ampumapaikan suojauksesta. Pienoiskivääriradan melu on vähäistä, sitä vastoin kivääriradan melu leviää erittäin laajalle alueelle. Tämä johtuu ampumapaikan sijainnista maastollisesti muita ratoja ylempänä, ja että ammutaan avomaalta. Ampumaratojen yhdistelmät on laskettu kahdessa tilanteessa, ilman kiväärirataa (kuva 12) ja kivääriradan kanssa (kuva 13). Lentokentän melumallinnuksen kuvat tulevat eri mallinnusohjelmasta. Kuvassa 14a-c on esitetty mallinnuksessa olleet nousu- ja laskukierrokset ("lentoraradat"). Toiminnan lentomelun tasot L den on esitetty kuvassa 15. Asutukselle sovellettava 55 db raja sijoittuu kiitoteiden suuntaisesti vain hieman kenttäalueen ulkopuolelle. Lentokentän ympäristöluvan perusteena ollut L Aeq7-22 taso on esitetty kuvassa 16. Melutasovyöhykkeet ovat hieman laajemmat kuin vastaavat L den vyöhykkeet. Ohjearvon 55 db sisään ei jää vakituista asutusta. 9. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Melumallinnuksen pohjalta voidaan laatia eri toiminnoille kaavaan merkittävät melualueet. Moottoriratatoiminnan (enduro ja jokamiesluokka) melualue olisi hyvä määrätä enimmäistasovyöhykkeen L AFmax perusteella. Lähtökohta voisi olla harjoituspäivän L AFmax (radalla1-3 autoa), kilpailuja radalla ilmeisesti melko harvoin, jolloin melu voisi olla korkeampaa. Melualue määräytyisi kuvan 5b perusteella, asutukselle 60 db ja loma-asutukselle/virkistysalueille 55 db. Ampumaratatoiminnan melualueeksi asumiselle määritetään enimmäisäänitason L AImax 65 db ylittävä alue, ja loma-asutukselle/virkistys- ja luonnonsuojelualueille 60 db. Koko ratatoiminnan melualue nykyisellään on laaja, jos kaikki radat huomioidaan tarkastelussa (kuva 13b). Jos kiväärirataa ei huomioida (esim. edellytetään melusuojausta kaava-alueen suuntaan tms.) ovat melualueet maltillisempia (kuva 13a). Vesivehmaan OYK. meluselvitys
15 Lentokentän melualueeksi määritetään L den 55 db vyöhyke joka rajautuu lentokentän läheisyyteen, ja loma-asutukselle/virkistysalueille 45 db joka ulottuu selvästi kauemmas. Jos tulkinta tehdään ympäristöluvan perusteena olleen L Aeq7-22 melutason mukaan, ovat vastaavat meluvyöhykkeet hieman laajemmat kuin L den pohjaisesti tarkasteltuna. Mikäli mallinnuksen pohjana oleviin laskentaperusteisiin tulee muutoksia, on mallinnus harkinnan mukaan päivitettävä. LÄHTEET Falch, 1984. Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde siviling Falch, Norway Kragh,J., 1982. Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. Nordtest, 2002. Nordtest method NT ACOU 099. Shooting ranges: Prediction of noise. Edition 2, approved 2002-11. Statens Naturvårdverk, 1983. Buller från motorsportsbanor, beräkningsmodell. Meddelnade 8/1983. Ympäristöministeriö, 1985. Ampumaratamelun laskentamallin sovellutustutkimus. A:37, Helsinki 1985 Ympäristöministeriö, 2006. Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen Ympäristö 38/2006. Ympäristöministeriö, 2007. Ampumamelun arviointi. Suomen ympäristö 39/2007. LIITTEET Melumallinnuksen kuvat 1-15. Liite 1. Lentomelun laskennassa käytetyt lentomäärät. Vesivehmaan OYK. meluselvitys
3428000 Äänitaso db(a) 70< 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50< <= 55 45 < <= 50 <= 45 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAeq 7-22 tavoitetaso 55 db asuinalueilla ja 45 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Endurorata Melualueet LAeq 07-22 6781000 Harjoituspäivä, ajoa 2,5 h pääuralla, ja 1,5 h pääuralla+lisälenkillä Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 100 200 400 600 800 12.2.2013 J.Hosiokangas Kuva 1 3428000
3428000 Äänitaso db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAFmax, tavoitetaso 60 db asuinalueilla ja 55 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Endurorata Melualueet, enimmäistaso L AFmax 6781000 Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 50 100 200 300 400 500 m 12.2.2013 J.Hosiokangas Kuva 2 3428000
3428000 Äänitaso db(a) 70< 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50< <= 55 45 < <= 50 <= 45 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAeq 7-22 tavoitetaso 55 db asuinalueilla ja 45 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Jokamiesluokan rata Melualueet LAeq 07-22 Harjoituspäivä, ajoa 3 h, 1-3 autoa 6781000 Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 50 100 200 300 400 500 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 3 3428000
3428000 Äänitaso db(a) 70< 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50< <= 55 45 < <= 50 <= 45 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAeq 7-22 tavoitetaso 55 db asuinalueilla ja 45 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Jokamiesluokan rata Melualueet LAeq 07-22 Kilpailupäivä, ajoa 6 h, 4-6 autoa 6781000 Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 50 100 200 300 400 500 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 3b 3428000
3428000 Äänitaso db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAFmax, tavoitetaso 60 db asuinalueilla ja 55 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Jokamiesluokan rata Melualueet, enimmäistaso L AFmax 1-3 autoa radalla (harjoitus) 6781000 Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 50 100 200 300 400 500 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 4 3428000
3428000 Äänitaso db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAFmax, tavoitetaso 60 db asuinalueilla ja 55 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Jokamiesluokan rata Melualueet, enimmäistaso L AFmax 4-6 autoa radalla (kilpailu) 6781000 Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 50 100 200 300 400 500 m 19.2.2013 J.Hosiokangas Kuva 4b 3428000
3428000 Äänitaso db(a) 70< 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50< <= 55 45 < <= 50 <= 45 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAeq 7-22 tavoitetaso 55 db asuinalueilla ja 45 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Jokamiesluokan ja enduroradan yhteismelualueet LAeq 07-22 Molemmissa harjoituspäivä 6781000 Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 50 100 200 300 400 500 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 5 3428000
3428000 Äänitaso db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus LAFmax, tavoitetaso 60 db asuinalueilla ja 55 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Jokamiesluokan ja enduroradan yhdistetyt melualueet Harjoituspäivä, enimmäistaso L AFmax 6781000 Laskentakorkeus mp +2 m 6781000 Mittakaava 0 50 100 200 300 400 500 m 12.2.2013 J.Hosiokangas Kuva 5b 3428000
3428000 3432000 3433000 Äänitaso 6785000 db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 6785000 6784000 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Ampumarata Pistoolirata, 9 mm pistooli Melualueet, enimmäistaso L AImax Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 100 200 400 600 800 1000 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 6 3428000 3432000 3433000
3428000 3432000 3433000 Äänitaso 6785000 db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 6785000 6784000 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Ampumarata Pistoolirata,.22 pienoispistooli Melualueet, enimmäistaso L AImax Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 100 200 400 600 800 1000 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 7 3428000 3432000 3433000
3428000 3432000 3433000 Äänitaso 6785000 db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 6785000 6784000 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Ampumarata Pienoiskiväärirata,.22 pienoiskivääri Melualueet, enimmäistaso L AImax Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 100 200 400 600 800 1000 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 8 3428000 3432000 3433000
3428000 3432000 3433000 Äänitaso 6785000 db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 6785000 6784000 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Ampumarata Hirvirata B 100m,.308 Melualueet, enimmäistaso L AImax Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 100 200 400 600 800 1000 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 9 3428000 3432000 3433000
3428000 3432000 3433000 Äänitaso 6785000 db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 6785000 6784000 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Ampumarata Hirvirata A 100m,.308 Melualueet, enimmäistaso L AImax Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 100 200 400 600 800 1000 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 10 3428000 3432000 3433000
3428000 3432000 3433000 Äänitaso 6785000 db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 6785000 6784000 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Ampumarata Hirvirata A 75m,.308 Melualueet, enimmäistaso L AImax Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 100 200 400 600 800 1000 m 28.1.2013 J.Hosiokangas Kuva 11 3428000 3432000 3433000
3428000 3432000 3433000 6786000 6786000 3427000 Äänitaso 6785000 6785000 db(a) 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 Selitteet 6784000 Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 Asuinrakennus Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla MELUSELVITYS Ampumarata Kiväärirata 150m, 7.62 RK Melualueet, enimmäistaso LAImax Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 125 250 3427000 28.1.2013 J.Hosiokangas 500 750 1000 3428000 1250 m Kuva 12 3432000 3433000
3427000 3428000 3432000 3433000 Äänitaso 6785000 6786000 6786000 db(a) 70 < 65< <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 6785000 6784000 Selitteet Asuinrakennus Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala MELUSELVITYS Ampumarata Melualueet, enimmäistaso L AImax Ratojen yhdistelmä - pistoolirata - hirviradat - pienoiskiväärirata Mittakaava 0 125 250 500 750 1000 1250 m Laskentakorkeus mp +2 m 19.2.2013 J.Hosiokangas Kuva 13a 3427000 3428000 3432000 3433000
3428000 3432000 3433000 6786000 6786000 3427000 Äänitaso 6785000 6785000 db(a) 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 <= 55 Selitteet 6784000 Muu rakennus Vapaa-ajanrakennus 6784000 Asuinrakennus Vesivehmaan osayleiskaava, Asikkala LAImax, tavoitetaso 65 db asuinalueilla ja 60 db loma-asuinalueilla/virkistysalueilla MELUSELVITYS Ampumarata Melualueet, enimmäistaso LAImax Ratojen yhdistelmä - pistoolirata - hirviradat - pienoiskiväärirata - kiväärirata Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava 0 125 250 3427000 500 750 1000 3428000 19.2.2013 J.Hosiokangas 1250 m 3432000 3433000 Kuva 13b
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Vesivehmaan lentokentan lentomelualueet Kuva 1a: Laskukierrokset ja nousumenetelmat, koulutus- ja hinauslennot Ramboll Finland Oy 13.2.2013
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Vesivehmaan lentokentan lentomelualueet Kuva 1b: Laskukierrokset ja nousumenetelmat, laskuvarjolennot Ramboll Finland Oy 13.2.2013
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Vesivehmaan lentokentan lentomelualueet Kuva 1c: Laskukierrokset ja nousumenetelmat, yksityislennot Ramboll Finland Oy 13.2.2013
45 50 55 60 45 0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Vesivehmaan lentokentan lentomelualueet Kuva 2: Lentomelualueet Lden Ramboll Finland Oy 13.2.2013
45 45 50 50 55 60 45 0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 Scale in Meters 1:40,000 (1 cm. = 400 meters) N Vesivehmaan lentokentän lentomelualueet Kuva 3: Lentomelualueet päiväaika LAeq,d Ramboll Finland Oy 18.3.2013
Lentomäärätilasto melumallinnuksessa Liite 1 Nousua/laskua/päivä kiitoteittäin, 2030 4 vilkkaimman kk keskiarvo Koulutus 07 25 18 36 summa -ultrat 3,9 5,8 1,5 1,0 12,1 -cessnat ja piperit 4,3 6,4 1,6 1,1 13,4 Laskuvarjohyppy 07 25 18 36 - cessna U206 0,3 0,5 - - 0,8 - comp-air 1,1 1,7 - - 2,8 Hinaukset 07 25 18 36 - PIK-27 1,4 2,1 - - 3,4 Yksityiskoneet 07 25 18 36 -cessna/piper 2,5 3,8 1,0 0,6 8,0 summa 13,5 20,3 4,0 2,7 40,5 yht 1 pv nousua/laskua/päivä kiitoteittäin, 2030 4 vilkkaimman kk keskiarvo, jaettuna klo 7-19 ja 19-22 Koulutus, 80/20 07 25 18 36 summa 7-19 19-22 7-19 19-22 7-19 19-22 7-19 19-22 Ultrakevyet (INM:GASEPF) 3,1 0,8 4,7 1,2 1,2 0,3 0,8 0,2 12,1 Cessna 150 ymv 3,4 0,9 5,1 1,3 1,3 0,3 0,9 0,2 13,4 Laskuvarjohyppy 50/50 Cessna U206 0,2 0,2 0,2 0,2 0,8 Comp-Air (INM:GASEPV) 0,6 0,6 0,8 0,8 2,8 Hinaukset 100/0 PIK-27 (INM: GASEPF) 1,4 2,1 3,4 Yksityiskoneet 80/20 Cessna 172 ymv 2,0 0,5 3,1 0,8 0,8 0,2 0,5 0,1 8,0 summa 10,7 2,9 16,0 4,3 3,2 0,8 2,1 0,5 40,5 Kentän operaatiomäärä = x2 taulukon luvut