Kv 17.11.2014, liite nro 1 Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Kunnan Väestö 31.12. 1545 7241 5857 403287 5451270 rakenteet, (2013) talous ja elinvoima Kunnan Huoltosuhde, 63,1 65,1 74,3 58,1 55,7 rakenteet, demografinen talous ja elinvoima (2013) Kunnan Väestöennuste 1210 7026 5069 438106 5847680 rakenteet, 2030 talous ja elinvoima Kunnan Kuntien välinen -7,8-6,9-0,8 3,3 rakenteet, nettomuutto / 1 14,9 talous ja elinvoima 000 asukasta (2013) Kunnan Muu kuin suomi, 3,9 13,1 8,4 20,7 53 rakenteet, ruotsi tai saame talous ja elinvoima äidinkielenä / 1 000 asukasta (2013) Kunnan Lapsiperheet, % 38,6 40,3 33,4 42,8 39,1 rakenteet, perheistä (2013) talous ja elinvoima 1
Kunnan Yksinhuoltajaperh13,2 16,9 17,9 17,4 20,6 rakenteet, eet, % talous ja elinvoima lapsiperheistä (2013) Kunnan Yhden hengen 36,8 37,5 40,4 39,2 41,7 rakenteet, asuntokunnat, % talous ja elinvoima asuntokunnista (2013) Kunnan Työlliset, % 36,3 37,4 36,5 39,8 43,1 rakenteet, väestöstä talous ja elinvoima Kunnan Koulutustasomitt 261 276 243 350 345 rakenteet, ain talous ja elinvoima Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Lainakanta, euroa / asukas 3649 2304 1822 2665 2261 Keskeisimmät muutokset Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa: -Nettomuutto vähentynyt vertailuaikana (vaihdellut aiempinakin vuosina) -yksinhuoltajaperheiden määrä hieman kasvanut, mutta yksinhuoltajaperheitä on vertailualueita vähemmän -lainakanta euroa / asukas kasvanut (3649 / asukas) Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Osallisuus Äänestysaktiivisuus 66,4 61,3 56,9 56,9 58,2 kuntavaaleissa, % Terveys ja Kelan 124 126,5 124 - - sairastavuusindeksi, ikavakioitu Terveys ja Sairauspäivärahaa 79,3 102,9 98,7 95,3 89,8 2
Terveys ja saaneet 16-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013) THL:n 118,9 127,8 127,1 118,4 100 sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) Poliisin tietoon tulleet 1,9 4,5 3 6,8 7,5 henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 15,3 28,7 19,2 40,2 43,8 omaisuusrikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 3,2 11,5 12,9 11,4 8,8 eräät liikennerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 37,7 33,5 294,8 87,6 80,2 liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,6 3,6 4,3 3,5 3,5 rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Päihtyneiden säilöönotot 1,9 6,5 4,2 11,5 13,2 / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen 3,8 17,7 10,7 16,5 16,5 alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen 2,5 2,9 2 3,7 3,6 alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,6 3,4 2 3,3 3,7 kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,6 0,8 0,8 1,6 2,3 huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta (2010) Tasa-arvo ja Gini-kerroin, oikeudenmukaisuus käytettävissä olevat tulot Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 21,2 23,1 22,8 25,3 27,2 14 10,3 9,4 9,3 8,7 3
Toimeentulo Toimeentulo Toimeentulo (2013) Kunnan yleinen 14,6 17,5 19,3 16,1 14,3 pienituloisuusaste Toimeentulotukea 28 297 191 15066 238373 saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Yleistä asumistukea 1,9 5,3 3 8,1 7,4 saaneet yhteensä, % asuntokunnista (2013) Terveydenedistämisaktii 47,2 46 69,2 78,7 72 visuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Perusterveydenhuollon 1254 1369 1612 1222 1247 avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000 asukasta Yksityislääkärikäynneistä 17,1 14,8 17,3 21 29,7 korvausta saaneet, % väestöstä Aikuisten 426,5 412,5 2720,3 514,3 460,5 mielenterveyden avohoitokäynnit / 1 000 18 vuotta täyttänyttä Erikoissairaanhoidon 939 1104 1339 1357 1536 avohoitokäynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon 2,6 10,1 8 11,4 8,8 avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta (2013) Päihteiden vuoksi 6,4 4,9 5,3 3,6 3,4 sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta Vammojen ja 152,4 201,8 215,9 157,8 156 myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta Kaatumisiin ja 140,5 155,2 187,2 109,5 112,5 putoamisiin liittyvät hoitojaksot/ 10 000 asukasta 4
Toimeentulotuki, euroa / 17 108 59 87 135 asukas (2013) Vammaispalvelulain 17,9 57,4 105,5 58,9 86,1 mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, euroa/asukas Sosiaali- ja 3573 3714 4420 3369 3445 terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Keskeisimmät muutokset Kaikki ikäryhmät hyvinvointitiedossa: : -henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja omaisuusrikosten määrä kasvanut vertailuaikana, mutta ko. rikoksia on yhä vertailualueita vähemmän -liikennerikokset, liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset sekä rattijuoumustapaukset vähentyneet vertailuaikana : -aikuisten mielenterveyden avokäyntien määrä kasvanut -päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastolla hoidettuja enemmän -vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja aiempaa vähemmän -kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet, mutta määrä on yhä korkeampi kuin koko maassa ja Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. - 5,2 9,9 8,2 8,4 ja 9. luokan oppilaista (2013) 5
Henkinen hyvinvointi Terveys ja Terveys ja Keskivaikea tai vaikea - 7,5 8,1 12 12,8 masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Kokee terveydentilansa - 18,1 16,9 16,2 15,9 keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin 1,2 4,7 4,2 3,7 4 oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) - 0,9 0,8 1,1 1,4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) 0-0,5 0,7 0,8 1,1 15,2 9,3 17,7 18,6 47,7 34,5 34,4 30,5 29,3 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste 13,4 20 20,4 17,2 14,3 Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 4,5 7,6 6,6 7,3 8,7 Lasten päivähoidossa olleet 3-5- 60 51,8 60,6 50,7 67,7 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kodinhoitoapua vuoden aikana 7 13 2 1110 8968 saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat (2009) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2013) 55 115,2 94,9 49,8 74,1 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18-vuotiasta 2010 1846 1606 1759 1927 Mielenterveyden häiriöihin 0 4,3-4,2 4,5 sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 6
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta 7 65 186 148 222 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17- vuotiasta 186 118 151 386 826 Psykiatrian laitoshoidon 12,8 164,7 21,1 142 128,4 hoitopäivät 0-16-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,7 5,6 5,1 6,7 7,2 Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa: Elämänlaatu: -Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.-9- luokan oppilaista, määrä kasvanut (kouluterveyskysely 2013, THL) Henkinen hyvinvointi: -ahdistuneisuutta 8. ja 9. luokan oppilaista koki 3%, mikä on vertailualueita vähemmän (kouluterv.kysely 2013, THL) Terveys ja : -Erityiskorvattavia lääkkeitä (= yli 6 kk kestävä lääkehoito) 0-15 -vuotiailla vertailualueita vähemmän - Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia 8. ja 9. -luokan oppilaita on 25% v.2013 kouluterveyskyselyssä, mikä on vertailualueita enemmän ( päivittäisi oireita janiska-, hartia- ja pääkipua kokevien määrä on myös lisääntynyt edell. kouluterv. kyselystä ja on vertailualueita suurempaa) -ylipainoisten 8.- ja 9. luokkalaisia 21% (kouluterveyskysely 2013), määrä on enemmän kuin edelle. kouterv. kyselyssä ja enemmän kuin vertailualueilla vastaavassa ikäryhmässä Toimeentulo: -Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on noussut yli 15%, mutta määrä on yhä vertailualueita pienempi 7
: -Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vähentynyt -Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrin avohoitokäyntien määrä on puolestaan kasvaneett vertailuaikana yli 15% (lastenpsykiatrian käyntejä on silti edelleen vähän ja nuorisopsykiatrian (= 13-17 -vuotiaat) käyntejä vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin, mutta enemmän kuin muissa Helmen kunnissa Kouluterveyskyselyn 2013 (THL) tuloksia: Pyhännän Kouluterveyskyselyn (THL) indikaattorit eivät näy hyvinvointikertomuksen indikaattoritaulukoissa pieneen oppilamäärään liittyvän tietosuojan vuoksi (kohdisa näkyy ain kysymysmerkki). Pyhännän kouluterveyskyselyn 2013 tuloksissa oli tapahtunut paljon muutoksia huonompaan suuntaan. Tulosten heikentymistä oli enemmän kuin vertailualueilla (=Helmen kunnat, Pohjois-Pohjanmaa, koko maa), eikä tuloksiin vaikuttavana tekijänä ole pelkästään oppilaiden pieni määrä. Alla kooste keskeisimmistä muutoksista kouluterveyskyselyissä: Päihteiden käytön, erityisesti päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokan oppilaiden määrä oli kasvanut voimakkaasti (35% tupakoi päivittäin). Työryhmän jäsenten mukaan nuoret saavat tupakat yleensä omilta vanhemmiltaan. Myös oppilaiden vanhempien tupakointi oli lisääntynyt. Aamupalan syönti ja perheiden yhteisten aterioiden määrä oli vähentynyt ( 51 %:a 8.- ja 9. luokkalaisista ei syö aamupalaa, mikä on vertailualueita enemmän ja 47% 8.- ja 9. luokan oppilaiden perheistä ei syö yhteistä ateria iltapäivällä tai illalla). Liikunnan harrastaminen oli vähentynyt (29% harrasti vähemmän kuin tunnin viikossa liikuntaa). 32%:a 8.- ja 9.-luokkalaisista nukkui arkisin alle 8 tuntia (määrä on Helmen kuntien vastaavaa ikäryhmää enemmän ja samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan vastaavalla ikäryhmällä). Kyseessä on uusi indikaattori kouluterveyskyselyssä, joten aiempaa vertailutietoa ei ole. Koulun työilmapiiri, oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ja kokemus kuuluksi tulemisesta koettiin myös aiempaa huonommaksi. Toistuvien rikkeiden teko ja lintsaaminen olivat lisääntyneet (toistuvasti rikkeitä tekeviä 8.-ja 9.- luokkalaisia oli 24% ja 22%:a lintsasi vähintään 2 pv/kk). Ruutuajan käyttö oli lisääntynyt (22%:lla 8.- ja 9. luokkalaisista ruutuaika oli päivittäin enemmän kuin 4 tuntia). Päivittäin oireilevien sekä pää-, niska- ja hartiakipuisten oppilaiden määrä oli lisääntynyt. Koulukiusaamista oli aiempaa enemmän: 10 %:a 8.- ja 9. -luokan oppilaista oli koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, mikä oli enemmän kuin koko maan, Pohjois-Pohjanmaan tai Haapaveden vastaavalla ikäryhmällä (Määrä oli kasvanut kuitenkin lkaikissa Helmen kuntien peruskouluissa) Opiskeluvaikeuksia koettiin aiempaa ja vertailualueita enemmän (46%:lla 8.- ja 9. luokkalaisista oli opiskeluvaikeuksia) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta koki 15 %:a 8.- ja 9.-luokkalaisista, mikä oli aiempaa enemmän Kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille pääsy koettiin vaikeammaksi kuin aiemmin, myös koulukuraattorille ja psykologille pääsy)koettiin vaikeaksi ->Pyhännällä oli tapahtunut eniten muutoksia hyvinvointitiedoissa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden sekä Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointitiedoissa! Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa 8
Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % - - - 6,7 6,4 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % - 6,7-6,9 7,5 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Henkinen Mielenterveyden ja 2,2 1,3-1,3 0,9 hyvinvointi käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % Terveys ja Terveys ja Terveys ja Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö vastaavanikäisistä (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta (2013) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 9 - - - - 18,3 16,4 12,1-21,2 21,3 5 7,1 5,8 6,7 6,1-19,7-21,9 23,1 13,2 8,6 7,4 9,1 10,8 10,4 16,6 15,6 21 14,6 - - - 41,3 38,5 6,3 15,5 10,3 13,3 14,1 0 0 3,8-2,6 3 - - 1,1 1,3
Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa Henkinen hyvinvointi: -Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24 -vuotiaiden määrä vähentynyt vertailuaikana, vaikka on yhä suurempi kuin vertailualueilla (huomioitava, Pyhännän pieni väestömäärä tulosta tulkittaessa) Terveys ja : -Erityiskorvattavia lääkkeitä (= yli 6 kk kestävä lääkehoito) käyttävien 16-24-vuotiaiden määrä vähentynyt alle vertailualueiden Opiskelu ja työ: -Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 -vuotiaiden määrä kasvanut selvästi vertailuaikana -Nuorisotyöttömien 18-24 -vuotiaiden määrä vähentynyt Toimeentulo: -Toimeentulotukea saaneiden 18-24 -vuotiaiden määrä kasvanut Paketti 5: Työikäiset V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Henkinen Mielenterveysperusteisesti 12,2 18,8 18,3 20 17,7 hyvinvointi sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 Henkinen hyvinvointi Terveys ja Terveys ja vastaavanikäistä (2013) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64-vuotiaita, 7,4 6 6,6 4,6 3,7 94,7 120,4 112,8 110,1 102 28,1 28,7 28,7 25,5 21,1 10
Terveys ja Terveys ja Terveys ja Terveys ja Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 14,4 13,7 14 10,2 8,3 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä 2,4 2,9 2,5 2,2 1,7 sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista Verenkiertoelinten sairauksien 1 0,8 0,8 0,5 0,4 vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista Vammojen ja myrkytysten 13,1 18,7 17,7 14,9 13,9 vuoksi sairaalassa hoidetut 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % 25 22,6 24,6 22,2 25,1 työttömistä (2013) Keskimääräinen eläkkeelle 57,8 59,5 59 57,2 59,2 siirtymisikä Vaikeasti työllistyvät 3,7 4 4,1 4,9 4,6 (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista (2013) 0 1,8 0,6 1,5 2,1 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 1048 1215 1391 1060 1032 13,1 7,7 8 5,3 4,7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä - - - 2,5 3,1 Keskeisimmät muutokset paketin Työikäiset hyvinvointitiedossa: 11
Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ->määrä kasvanut Terveys ja : -Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista, määrä kasvanut -Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 25-64 -vuotiaiden määrä vähentynyt (määrässä voimakkaita vaihteluja) Opiskelu ja työ: -Pitkäaikaistyöttömien % -osuus kasvanut (samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin) : -Päihteiden vuoksi sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettujen 25-64-vuotiaiden määrä on voimakkaasti kasvanut vertailuaikana Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Henkinen hyvinvointi Erityiskorvattaviin 3,9 lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä 4,2 4,7 3,5 2,8 Henkinen hyvinvointi väestöstä (2013) Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Terveys ja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 86,9 137,5 99,7 128,4 100 73,1 73,5 75,2 71,1 62,6 12
Asuminen ja ympäristö Asuminen ja ympäristö vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (2013) Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % 81 92,6 91,6 89,9 90 42,7 39,9 42,9 44,9 48,2 3,2 3,9 2,7 2,6 2,6 1,6 5,4 4,1 6,5 4,6 23,6 14,6 17,9 15,6 11,9 16,5 5,1 6,8 6,4 6,1-2,1 1,6 3,5 3,8 13
vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhu 2268 2199 2331 2071 2014 ollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä (2010) 210 151 90 155 184 Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa: : -Omaishoidon tuen 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on vähentynyt -Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75-vuotta täyttäneet asiakkaat: määrä laskenut, mutta on vertailualueita suurempi OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset 1. Monipuolinen elinkeinorakenne 2. Laadukkaat perus 3. Kattava asunto- ja tonttitarjonta 4. Houkuttelevat harrastusmahdollisuudet 5. Paljon vaihtoehtoja nuorille (koulutus- ja työpaikat, nuorten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa) 6. Myönteinen julkisuuskuva Pyhännän kunnan visio on: Pyhäntä on tulevaisuuteen katsova, avoin kunta, jonne ihmisen on hyvä juurtua. Vahvuuksina ovat monimuotoinen luonto, laadukkaat perus, monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet ja vireä elinkeinoelämä. Pyhäntäläiset ovat ylpeitä asuinpaikastaan ja osallistuvat aktiivisesti kotiseutunsa kehittämiseen. 14
Toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat kaikkea Pyhännän kunnan toimintaa ovat: Asukaslähtöisyys o Kunnan toiminta järjestetään asukkaiden tarpeita ja toiveita kuullen. Avoimuus o Kunnan päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Kunta on avoin uusille ajatuksille. Tulevaisuushakuisuus o Kunta suuntaa rohkeasti tulevaisuuteen ja varautuu toiminnassaan sen tuomiin haasteisiin. Lapsi- ja perheystävällisyys o Lapset, nuoret ja perheet ovat kunnan voimavara. Kunnan tukevat nuorten ja perheiden sujuvaa arkea ja valinnanvapautta. Yhteistyökykyisyys o Kunta toimii hyvässä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ja hakee uusia yhteistyömahdollisuuksia. 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Pyhännän kunnan strategia 2012-2017 Pyhännän kunnan henkilöstöstrategia Pyhännän kunnan laaja, valtuustokausittainen hyvinovointikertomus 2013-2016 Pyhännän kunnan hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2012 Pyhännän kunnan hyvinvointisuunnitelma 2011 Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan (Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi) Hyvinvointikertomus 2010 Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointissuunnitelma 2014-2016 Siikalatvan seutukunnan työikäisten ja ikääntyvien hyvinvointistrategia 2007-2012 (päivitetään) Vanhusyön strategia 2013-2016 Lastensuojelusuunnitelma (päivitetään) Mielenterveys, päihde ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn strategia 2012-2017 Kouluterveys 2013, Pyhännän kuntaraportti, THL Kouluterveys 2011, Pyhännän kuntaraportti, THL Kouluterveys 2009, Pyhännän kuntaraportti, THL Tilastot: KELA, SOTKAnet, tilastokeskus, 15
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Elinvoimaisuuden säilyttämi nen Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen Kunnanjohtaja Paljon teollisuutta Työpaikkojen määrä Lähipalvelujen säilyttäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen (lääkärinvastaanotto, neuvola, sairaanhoitajan vastaanotto ja hammashoito) saatavuuden turvaaminen Perusturvajohtaja, Pyhännän sosiaalijohtaja, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen Pyhännän sosiaali Päivähoito Pyhännällä toimivien lähipalvelujen määrä Koulu Huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa Huomioidaan erilaisten ryhmien tarpeet yhdyskuntasuunnittelussa Toteutetaan maakuntakaavan periaatteita yhdyskuntasuunnittelussa kuuleminen yhdyskuntasuunnittelussa Tekninen toimi Terve Pyhäntätyöryhmä Ympäristöpalvel ut Helmi Kuulumistilaisuuksien määrä, Tehdyt päätökset Toteutettu ympäristöntilan seuranta Huolehditaan ympäristön ja ilman puhtaudesta: Pohjavesialueiden (Leiviskäjärven) tilan seuranta Hyvinvointijohtamisen kehittäminen Tekninen johtaja, Perusturvajohtaja, ympäristöpalvelupääl likkö Terve Pyhäntä-työryhmän toiminnan kehittäminen Terve Pyhäntätyöryhmä Terve Pyhäntätyöryhmän kokoukset EVA-menetelmän käyttöönottaminen ja ohjeet milloin menetelmää käytetään Vastuutaho:Kunnanjohtaja, osastopäälliköt 16 Päätösten määrä, joissa EVAmenetelmää on käytetty Laaditut hyvinvointikertomuks et ja vuosittainen raportointi (sekä niiden seuranta ja
Kylien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Kyläyhdistysten kuuleminen ja yhteistyö kylien kanssa Vastuutaho: sivistysjohtaja Vapaaajanohjaaja Yhteisöhautomo -projekti arviointi) Kylien kanssa toteutetut tilaisuudet ja tapahtumat 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kaikki ikäryhmät Tavoitteet Kunta pyrkii toiminnallaan edistämään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä ehkäisemään terveyserojen syntymistä. Toimenpiteet ja vastuutaho Jatketaan ja kehitetään edelleen Helmen Elämäntapa- ja muiden terveyttä edistävien ryhmien ja liikuntaryhmien toimintaa. Lisäksi otetaan käyttöön v. 2015 videovälitteiset painonhallintaryhmät perusterveydenhuollossa hyvinvointisopimuksen mukaisesti -> kuntalaisille tarjotaan ryhmiin osallistumismahdollisuutta (perusturvajohtaja) Tupakasta vieroitusryhmien toiminnan käynnistäminen. Päihteiden käytön vähentäminen, aloitusiän nostaminen ja päihdehaittojen vähentäminen -> Pakkatoimintamallin käyttöönotto hyvinvointisopimuksen mukaisesti Vuosittaisen Hyvinvointiviikon järjestäminen kuntalaisille Erilaisten teemaviikkojen huomioiminen toiminnassa: vanhusten viikko, ehkäisevän päihdetyön viikko jne. Terveyserojen kaventamisen huomioiminen kaikissa toiminnoissa vastuutaho: perusturvajohtaja, Terve Pyhäntä-työryhmä Resurssit Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen terveyttä edistävät ryhmät ja liikuntaryhmät Kunnan omat liikuntaryhmät Hyvinvointisopimu ksen mukaiset maksuttomat videovälitteiset painonhallintaryhm ät PPSHP:stä Yhteistyö OYS:n perusterveydenhuollo n yksikön kanssa. PAKKAtoimintamallin mukaiset käytännöt, koulutukset ja tapahtumat Ehkäpä-työryhmä Liikennturvallisuustyö ryhmä 17 Terve Pyhäntätyöryhmä Arviointimittarit Sairastavuusindeksit (Kela, THL) Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä Terveyttä edistävien- ja painonhallintaryhmien toimintaa koskevat tiedot ja osallistujamäärät ( Efficapotilastietojärjestelmästä / AVO-hilmosta) Päihteet: -Päihteiden käyttöä kuvaavat PAKKAindikaattorit -Kouluterveyskysely: 1. 8.-9- luokan oppilaista päivittäin tupakoivien oppilaiden määrä 2. 8.-9- luokan oppilaista vähintään kerran kuukaudessa tosi humalassa olevien oppilaiden määrä -Käynnit A-klinikalla ja päihteiden vuoksi tapahtuneet hoitojaksot laitoksissa tai sairaalsssa /terveyskeskuksen vuodeosastolla -Pakka-toimintamallin mukainen toiminta ja työryhmät Liikenneturvallisuussuunnite lma
Liikenneturvallisuusuunnit elman laatiminen liikenneturvallisuustyöryh mässä sekä jatkossa suunnitelman toteuttaminen Kunnan sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen, kuntalaisten osallisuuden parantaminen ja vapaaehtoistyön edistäminen yhteisty össä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. vastuutaho:liikenneturvallisuu styöryhmä Perusterveydenhuollossa Kunnan omat toimijat Järjestöjen kanssa toteutuva tehdään yhteistyötä yhteistyö järjestöjen kanssa mm. Sosiaali- ja järjestöiltä saatavan terveyspiiri Helmi Vapaaehtoistoistoimijoiden opastuksen ja kanssa tehtävä yhteistyö vertaistuen käyttäminen sairastumistilanteissa Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen kunnan toiminnan tueksi järjestöjen kuuleminen hyvinvointikertomukesta vuosittain? Hyvinvointikoordinaattori tapaa Vanhus- ja vammaisneuvoston vuosittain (vanhus- ja vammaisneuvoston pj. kutsuu) Yhdistykset ja järjestöt Seurakunta Kunnan yhdistyksille tarjoamat tilat vastuutaho: sosiaalijohtaja, terveyspalvelupäällikkö,nuoris o- ja vapaa-ajan ohjaaja, hyvinvointikoordinaattori Vapaaaikatoimen, kirjasto- toteuttaminen Palvelutarvekyselyn sekä nuorisopalvelujen vastuutaho: Sivistysjohtaja johtaminen ja kehittäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Nuoriso- ja vapaaaikaohjaaja Kirjaston henkilökunta Palvelutarvekyselyn tulokset, Toteutetut uudet liikunta- ja harrastusmahdollisuudet 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen moniammatillisesti yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa Toimintamallien kehittäminen ja Moniammatillinen perheiden varhainen tukeminen -> työryhmä aloitetaan perhekeskustoimintamallin Lasten Kaste-hanke kehittäminen Lasten Kastehankeen tuella ja otetaan käyttöön Lapset -Puheeksi v.2015 Lapset puheeksi - toiminatamallinkoulutukset, toimintamalli kouluilla, päivähoidossa sekä sosiaali- ja 18 Uusien toimintamallien käyttöönotto Lapset Puheeksi - menetelmäkouluttajien ja koulutettujen työntekijöiden määrä
Kouluikäisten henkisen ja fyysisen kasvun tukeminen. terveystoimessa Yhteistyön kehittäminen päivähoidon, neuvolan, sosiaalitoimen ja kehitysvammahuollon kanssa. menetelmäkouluttajat ja toimintamallin käyttöön koulutettu henkilöstö srk, (vastuutahoja: sosiaalijohtaja, sivistysjohtaja,terveyspalvelupäällikkö, järjestöt päivähoidon johtaja, kehitysvammahuollon ohjaaja) -Oppilashuollon kehittäminen oppilashuoltoryhmä uuden oppilashuoltolain mukaisesti (Sivistysjohtaja, vapaa-ajanohjaaja varhaiskasvatuksesta vastaava) -lasten harrastusmahdollisuuksien tukeminen -välituntiliikunnan kehittäminen -vanhemmuuden tukeminen; vanhempainiltojen kehittäminen kuraattori koulupsykologi, alueellinen 8/2014 alkaen, lisäksi haetaan toista kouluja opiskelupsykologia v.2015 alkaen Kouluterveyskyselyn tulokset Koulun ilmapiiri-kyselyn tulokset Pakka-indikaattoritieto -Kouluterveyskyselyn tulokset käydään koulujen johtokunnassa, vanhempainilloissa ja sivistyslautakunnassa läpi -koulukiusaamisen estämiseksi kouluilla mietitään ja otetaan käyttöön keinoja, myös oppilaskunnalta pyydetään ehdotuksia koulukiusaamisen ja yksinäisyyden vähentämiseksi kouluterveydenhuolto tukioppilastoiminta koulun henkilökunta harrastusmahdollisuudet seurakunnan nuorisotyö -Pakka -toimintamallin mukainen toiminta kouluikäisten parissa vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) saatavuutta Sivistysjohtaja, Perusturvajohtaja, Sosiaalijohtaja 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Nuoret ja nuoret aikuiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 19
Nuorten yhteiskuntatakuun hyvä hoitaminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy etsivän nuorisotyön avulla ja tukemalla nuorten koulunkäyntiä ja nuorten työllistymistä Nuorten kanssa toimivien tahojen hyvä yhteistyö (Sosiaalijohtaja, Sivistysjohtaja) Etsivä nuorisotyöntekijä Vapaa-aikaohjaaja Te-toimisto Alle 29-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % -osuus västaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Etisivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten määrä Terveellisiin elämäntapoihin, Terveysneuvonta päihteettömyyteen ja liikunnallisiin Päihdehaittojen elämäntapoihin ohjaaminen vähentäminen: PAKKAtoimintamallin käyttöönotto vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) saatavuutta harrastusmahdollisuudet Sivistysjohtaja, Sosiaalijohtaja, Koulut Terveys Vapaa-aikaohjaaja EHKÄPÄ-työryhmä Paikalliset liikuntaryhmät ja urheiluseurat Pakkatoimintamallin mukaiset tapahtumat ja koulutukset Kouluterveyskyselyn tulokset Pakka- indikaattoritieto Time Out-toimintaan ohjattujen määrä Terveyspalvelupäällikkö Oppilaskunnan roolin vahvistaminen nuorten hyvinvoinnin edistämisessä Sivistysjohtaja Nuoriso- ja vapaaajan ohjaaja Oppilaskunnan ohjaaja (opettaja) Seurakunnan nuorisotyö Oppilaskunnan tekemien aloitteiden määrä ja niiden toteutumismäärä Oppilaiden osallistuminen koulun kehittämiseen 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työikäiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Työikäisten Työterveyshuollon terveyspalveluissa kiinnitetään Tavoitteena vähentää: huomiota terveysneuvontaan ja omaehtoiseen tupakointia Resurssit Työterveyshuolto työttömien terveystarkastuksia 20 Arviointimittarit Toimineet terveyttä edistävät ryhmät ja ryhmiin osallistuneiden määrät ( tiedot Efficapotilastietojärjestelmästä ja
terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alkoholin käyttöä ylipainoa Tavoitteena edistää työikäisten liikkumista Työttömien terveystarkastusten jatkaminen Kehitetään yhteistyötä TEtoimiston, KELA:n, työttömien terveystarkastuksia tekevän terveydenhoitajan sekä työllisyysprojekteista vastaavien työntekijöiden kanssa tekevä terveydenhoitaja savuttomat työpaikat Helen elämäntaparyhmät ja -liikuntaryhmät kansalaisopiston ryhmät yhdistykset urheiluseurat AVO-hilmosta) Sairauspoissaolojen määrä tehdyt työttömien terveystarkastukset Työllisyyden ja työkyvyn tukeminen perusturvajohtaja, Oman organisaation työhyvinvoinnin kehittämisessä huomioidaan fyysisen työkyvyn ylläpitämisen lisäksi hyvän työilmapiirin edistäminen ja työsuojelutarpeet (kunnanjohtaja, osastopäälliköt) Työpaikat Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen Työterveyshuolto Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkö Työyksiköiden esimiehet liikunta- ja ulkoilureitit harrastusmahdollisuudet Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 24-65-vuotiaiden määrä 24-65-vuotiaiden työttömien määrä vaikeasti työllistyvien 15-64- vuotiaiden määrä toimeentulotukea pitäaikaisesti saavien 24-65- vuotiaiden määrä 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmiset Tavoitteet Tuetaan ikäihmisten kotona ja tehostetussa palveluasumisessa asumista. Toimenpiteet ja vastuutaho Kuntouttavan työotteen käyttö kotihoidossa, Resurssit Seurakunta, Edistetään kunnan, yhdistysten ja seurakunnan Yhdistykset, välistä yhteistyötä ikäihmisten hyvinvoinnin Sosiaali- ja terveyspiiri osalta Helmi vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ikäihmisten hoidossa Kotihoidon henkilöstö, Kotona paras arki - hanke Arviointimittarit Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä. Tehostetussa palveluasumisessa olevien yli 75-vuotta oleiven määrä 65-75 vuotiaille tehdyt ikästarttitarkastukset (Helmen Efficapotilastietojärjestelmästä) 21
(Sosiaalijohtaja) 65-75 -vuotiaiden ikästarttitarkastukset aloitetaan v.2015 (perusturvajohtaja) Vanhus- ja vammaisneuvoston roolin vahvistaminen ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Vanhuspalveluissa käyn nistyy Kotona paras arki -hanke (1.1.2015-2017). Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja, jotka tukevat ikäihmisten ä. (vanhuspalvelupäällikkö) Terve Pyhäntä-työryhmä kuulee vuosittain vanhusja vammaisneuvostoa mm. hyvinvointikertomuksen osalta Hyvinvointikoordinaattori tapaa vanhus- ja vammaisneuvoston vuosittain (sosiaalijohtaja kutsuu kokoukseen) Sosiaalijohtaja Terve Pyhäntä-työryhmä vanhus- ja vammaisneuvosto OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Vanhus- ja vammaisneuvoston kokoukset ja niissä tehdyt aloitteet Vanhus- ja vammaisneuvoston hyvinvointikoordinaattori tapaamiset / kuulemistilaisuudet 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 22