NEET-nuorten palveluiden kehittäminen ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen valmistelu. Luonnos Projektisuunnitelma vuosille

Samankaltaiset tiedostot
Raivaamme esteitä. Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Kelan asiantuntijalausunto

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti v

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

NEET projektin tutkimus

Yhteistyökokous Kela ja NUOTTIvalmennuksen Skype Klo

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan ammatillinen kuntoutus - mitä uutta nuorille

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kelan TYP-toiminta KELA

Nuoren ammatillinen kuntoutus

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kuntoutuksen uudistukset

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Valtakunnalliset TYP-päivät. Yhteispalvelun muutoksessa mukana , Jyväskylä. Elli Aaltonen pääjohtaja Kela

Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa

Kelan kuntoutuspalveluiden ohjautumisen mallit

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen

Ajankohtaista kuntoutuksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Kela / Terveysosasto / Työkykyneuvonta. Työkykyneuvonta. Ismo Hiljanen Suunnittelija

AMEO-strategia

Katse tuleviin uudistuksiin

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Helsinki, Kuntamarkkinat

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Keski-Uudenmaan konsensussopimus. Uraohjaus- ja verkostotyömalli ammattiin valmistuville erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

NEET projektin arviointitutkimus. Sari Miettinen Vastaava tutkija TtT Tutkijayliopettaja Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Nuorisotakuu määritelmä

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Mahku hankkeen koulutus Vastaava suunnittelija Hanna Pakkala Kelan kuntoutusryhmä

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Kelan näkemyksiä kuntoutuksen järjestämisestä - kohti asiakaslähtöisempää kuntoutusta

Kuntoutuksen tulevaisuuden näkymät. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus 18.1.

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

NUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoskoulutus 7a

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Kela työ- ja toimintakykyä tukemassa

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Ohjaamo nuoren tukena. Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari Heidi Paatero

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Ohjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa

Kuntous ja sote -uudistus

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Transkriptio:

NEET-nuorten palveluiden kehittäminen ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen valmistelu Luonnos 16.1.2018 Projektisuunnitelma vuosille 2018-2019 1 (10)

Sisällys Projektin esittely... 3 Strateginen päämäärä... 3 Projektin tavoitteet... 3 Rajaus... 5 Yhteydet ja riippuvuudet... 5 Projektin kohderyhmä... 5 NEET-nuorten tunnistaminen ja poiminta Kelassa... 6 NEET-nuoren tunnistaminen ja ohjaaminen sidosryhmäyhteistyössä... 7 Nuorten motivointijakson valmistelu ja toimeenpano... 7 Nuorten toimintakykysuosituksen kehittäminen... 8 Kuntoutuspalveluiden tarjonta vuosina 2018-2019... 8 Viestintä... 9 Liitteet... 9 2 (10)

Projektin esittely Projektin tavoitteena on kehittää NEET-nuorten ohjausta Kelan kuntoutuspalveluihin ja kehittää uusia matalan kynnyksen palveluita Tavoitteena on uudistetaa nykyisiä kuntoutuspalveluita sekä toimeenpannaan tehokkaammin nykyisiä ja tulevia palveluita alle 30- vuotiaille NEET-nuorille (not employed, education or training). Lisäksi kehitetään Kelan ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen välistä yhteistyöprosessia sekä Kelan sisäistä etuuksien välistä toimintamallia. Kela toteuttaa NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeen KKRL 12 mukaisena projektina vuosina 2018-2019. Strateginen päämäärä Projektin tavoitteet Projekti toteuttaa osaltaan strategista tavoitetta, jonka Suomen hallitus on vuoden 2018 valtion talousarvioesitykseen kirjannut. Tämän mukaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä päivitetään tulevassa ammatillisen kuntoutuksen (KKRL 6 ) lainmuutoksessa vuonna 2019. Suunnitelman mukainen Kelan valmistelutyö ja kehittäminen tähtäävät edellä mainittuun lainmuutokseen (liite 1 ja 2). Lainmuutosta varten on vuoden 2018 kehittämistyössä keskeistä määritellä alle 30-vuotiaiden NEET-nuorten kohderyhmä uudet asetettavat ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset mitä tarkoitetaan nuorten heikentyneellä toimintakyvyllä ja luoda sen osalta uusi nuorten toimintakykysuositus. NEET-nuorten palvelun uusi toimintatapamalli noudattaa Kelan strategista tavoitetta erinomaisesta asiakaskokemuksesta Projektin tavoitteena on 3 (10)

määritellä alle 30-vuotiaiden NEET-nuorten kohderyhmä, joka tarvitsee Kelan kuntoutuspalveluita ja hyötyy niistä valmistella ja ottaa käyttöön 1.6.2018 alkaen alle 30-vuotiaiden NEETnuorten uutena kuntoutuspalveluna ns.motivointijakso, joka voi Kelan tuella käynnistyä jo Ohjaamon tai Etsivän nuorisotyön palveluiden ohella rakentaa toimiva yhteistyöprosessi Ohjaamojen ja Etsivän nuorisotyön kanssa auttaa NEET-nuoria pääsemään joustavasti tarpeellisiin Kelan kuntoutuspalveluihin. Uusina menetelminä otetaan käyttöön kuntoutuksen suullinen hakeminen ja ilman diagnoosia. Lisäksi Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön henkilöstöä koulutetaan tunnistamaan kuntoutustarvetta ja sen perusteella tekemään viivytyksetöntä yhteistyötä Kelan etuuskäsittelijöiden kanssa luoda sisäisesti Kelan etuuksien väliseen yhteistyöhön uusi toimintamalli, jossa NEET-nuori ja hänen kuntoutustarpeensa tunnistetaan. Etuuskäsittelijät koulutetaan ohjaamaan nuori esimerkiksi kuntoutuksen asiantuntijan luo arvioon ja saamaan syvempää tietoa eri mahdollisuuksista. Tällä ehkäistään nuorten väliinputoamista ja syrjäytymisen kehittymistä. Projektin lopputuloksena syntyy tietoa ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen sisältöön uudenlainen nuorten kohderyhmän määrittely ammatilliseen kuntoutukseen ammatillisen kuntoutuksen lainmuutokseen liittyen uusi suositus toimintakyvyn arviosta ja siihen liittyvästä monialaisen arvion uudenlaisesta hyödyntämisestä uusia kuntoutuspalveluita sekä nykyisten palvelujen tehokkaampaa tarjoamista nuorille varhaisessa vaiheessa 4 (10)

Rajaus Projektin kohderyhmän täsmentämiseen eivät kuulu sellaiset alle 30- vuotiaat nuoret, joilla on jo koulutus tai työpaikka tai selkeä suunnitelma paluusta työelämään. Yhteydet ja riippuvuudet Yhteydet tietojärjestelmän kehittämiseen Projektilla on yhteys tietojärjestelmän (cics) kehittämiseen. NEETnuorten ilman diagnoosia tehtävä kuntoutuspäätös edellyttää, että tietojärjestelmä on teknisesti käytettävissä ja toimiva ratkaisuja tehtäessä. Projektin aikana NEET-nuorille tehdään kuntoutuspäätöksiä ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ja uuteen motivointijaksoon. Päätöksenteon edellytyksenä on, että järjestelmä ei enää vaadi valmisteluvaiheessa pakollista diagnoosimerkintää tai se on mahdollista ohittaa sovituin menetelmin. Kelan kehittämispalvelut, ICT-tuki sekä kuntoutusryhmä kehittävät järjestelmää projektin onnistumiseksi. Kehittämistyö on käynnistetty marraskuussa 2017. Yhteistyö Kelan lakiyksikön tukiryhmän kanssa NEET-nuorten suunnitelman toteutumisella on yhteys Kelan lakiyksikön tukiryhmän vastuulla olevaan työkykyprojektiin. Tukiryhmä valmistelee omassa prosessissaan etuuksien välistä yhteistyömallia, ja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä projektiryhmän kanssa. Tehtävä liittyy NEET-nuorten tunnistamiseen ja poimintaan eri etuuksien käsittelyn yhteydessä. Lisäksi tukiryhmä selvittää oman projektinsa puitteissa Kelan yhteistyötä Ohjaamojen kanssa. Projektin kohderyhmä 5 (10)

NEET-nuorten ryhmä on hyvin heterogeeninen ja heidän ongelmansa ovat laaja-alaisia. Nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat luettelevat lukuisia syrjäytymiseen johtavia tekijöitä kuten esimerkiksi arjen toiminnan puutteelliset taidot, ylisukupolvinen huono-osaisuus tai koulukiusaamisen seurauksena syntyvät sosiaalisten tilanteiden pelot. Lisäksi esiin nousee muitakin vaikeuksia kuten nuoren heikko itsetunto, opintoihin liittyvät ahdistavat ryhmätilanteet, heikot asiointitaidot ja ymmärrys siitä, miten huolehtia itsestään ja taloudestaan. Osa nuorista kokee, että he leimautuvat ja joutuvat häpeään hakiessaan sosiaaliturvaa, osa taas pitää sitä oikeutenaan. Vaikka nuorten tilannetta kuvataan edellä hyvinkin haasteelliseksi, on mahdollista luottamusta rakentaen, nuoren mukana kulkien ja yksilöllisyys huomioiden johdattaa nuori oman polkunsa alkuun. Tämän perusteella rakennamme nuoren kanssa uudenlaista tulevaisuuden näkymää rikkonaiset taustat ja muutokseen kuluva aika huomioiden. NEET-nuorten tunnistaminen ja poiminta Kelassa Kelan etuuskäsittely Vuoden 2018 valmistelussa selvitämme sen, millaiset ovat NEETnuorten kuntoutustarpeet Kelan näkökulmasta. Kelan sisäisessä etuuksien välisessä yhteistyössä tarkastelemme niitä alle 30 vuotiaita nuoria, jotka ovat saaneet etuuksina pelkkää perustoimeentulotukea, työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen yhdistelmää sekä sairauspäivärahan ja perustoimeentulotuen yhdistelmää. Arvioimme myös sitä, mikä yhteys perustoimeentulon kestolla on nuoren elämänhallinnan ongelmiin ja siten kuntoutustarpeeseen. Lisäksi tarkastelemme sotilasavustuksen lakkautustilanteita. Selvitämme, onko tässä nuorten joukossa armeijan keskeyttäneitä varusmiehiä ja tietoa keskeyttämissyistä, ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Valmistelutyön aikana rakennamme edellä mainittujen etuuksien käsittelyä varten erityisen NEET-nuoren tunnistamisohjeen. Kun eri etuuksien käsittelijät tunnistavat NEET-nuoren ja hänen terveydelliset tai elämänhallinnalliset haasteet, käsittelijät sovitusti siirtävät nuoren asian kuntoutuksen asiantuntijalle arvioon. Tunnistetuilta nuorilta ei edellytetä sairausdiagnoosia. Nuoren heikentynyt toimintakyky ilmenee 6 (10)

elämänhallinnan ja itsetuntemuksen puutteina, mikä johtaa useimmiten lisääntyvään moniongelmaisuuteen, näköalattomuuteen ja kyvyttömyyteen tehdä omaa tulevaisuuden suunnittelua. Nämä nuoret tarvitsevat pitkäjänteistä psykososiaalista tukea. Kelan asiakaspalvelu Kelan asiakaspalvelu kartoittaa nuorten elämäntilannetta palvelutapahtuman yhteydessä. Laadimme asiakaspalvelua varten etuuskäsittelyä vastaavan NEET-nuoren tunnistamisohjeen. Kun palveluneuvoja tunnistaa NEET-nuoren ja hänen terveydelliset tai elämänhallinnalliset haasteet, hän siirtää nuoren asian tarpeen mukaan kuntoutuksen asiantuntijalle. NEET-nuoren tunnistaminen ja ohjaaminen sidosryhmäyhteistyössä Kohderyhmän määrittelyssä hyödynnämme Ohjaamojen ja Etsivän nuorisotyön asiantuntijoita, jotka ovat lähellä nuoren arkea ja havainnoivat esteitä, jotka vaikuttavat nuoren elämänkulkuun haittaavasti. Kelalla on olemassa Ohjaamoihin rakennettu yhteispalvelumalli, jota hyödyntäen käynnistämme NEET-nuoren tunnistamisen ja jatko-ohjaamisen kuntoutuspalveluihin nuoren toivomaan tahtiin sekä nuorta tukien. Selvitämme alkuvuodesta 2018, onko nykyinen yhteistoimintamalli riittävä kuntoutusta tarvitsevien NEET-nuorten kohdalla, ja millaista resurssia tuleva yhteistyö Kelalta vaatii. Ohjaamojen ja Etsivän nuorisotyön kanssa tehtävän yhteistyön avulla saamme lisätietoa siitä, millainen NEET-nuori hyötyy jatkossa Kelan kuntoutuspalveluista ja mitä tehdään ennen palvelujen aloittamista. Nuorten motivointijakson valmistelu ja toimeenpano 7 (10)

Uuden nuorten kuntoutuspalvelun ns. motivointijakson (virallinen nimi esitetään myöhemmin) valmistelu on käynnistetty marraskuussa 2017. Luomme nuorille matalan kynnyksen palvelun, joka sisältää elementtejä sosiaalisesta ja ammatillisesta kuntoutuksesta sekä mukailee nuoren elämäntilannetta. Palvelu tulee olemaan yksilöllistä, toiminnallista, suunnitelmallista sekä nuoren itsensä asettamat tavoitteet huomioivaa. Motivointijaksosta tulee siirreltävä palvelu. Tämä tarkoittaa, että nuori voi saada palvelua yksilöllisen tarpeen mukaan toistuvasti esimerkiksi ennen tai jälkeen muun ammatillisen kuntoutuksen. Tärkeintä palvelussa on nuoren ja valmentajan välille rakentuva kestävä luottamussuhde ja tuen antaminen ilman tiukkoja aikarajoja. Palvelu toteutetaan käyttäen ratkaisukeskeistä ja voimavarasuuntautunutta lähestymistapaa. Kehitämme motivointijakson jo olemassa olevasta Opiskeluvalmennuskokeilun palvelusta. Palvelu tulee olemaan lähellä nuoren arkea ja suunnitelmana on, että palvelua toteuttava valmentaja jalkautuu nuoren luo ja hänen verkostoihinsa. Palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi silloin, kun nuori on Ohjaamon asiakkaana. Motivointijakson palvelukuvaus valmistellaan ajalla 1.12.2017-31.1.2018. Samalla käynnistyy hankinnan valmistelu ja motivointijakso kilpailutetaan alkukeväästä 2018. Loppukeväästä Kela kouluttaa muun muassa uudet palveluntuottajat, sidosryhmät sekä Kelan etuuskäsittelijät. Motivointijakso on nuorten asiakkaiden käytettävissä 1.6.2018 alkaen. Nuorten toimintakykysuosituksen kehittäminen Kela kehittää ehdotuksen mukaisesti uuden nuorten monitieteellisen toimintakykysuosituksen THL:n Toimia-verkoston asiantuntijoiden kanssa. Suositukseen liittyvä yhteistyökeskustelu on käynnistetty THL:n kanssa marraskuussa 2017. Tavoitteena on saada uusi suositus nuoren toimintakyvyn arviointiin valmiiksi kesällä 2018, jotta se olisi käytettävissä ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen valmistelussa. Kuntoutuspalveluiden tarjonta vuosina 2018-2019 8 (10)

NEET-nuorille tarjotaan Kelan ammatillista kuntoutusselvitystä kevyemmin perustein heti, kun se teknisesti on mahdollista (alustava aloitusaika 10.2.2017) sekä edellä esiteltyä uutta motivointijaksoa 1.6.2018 alkaen. Lisäksi kuntoutustarpeen arvioinnin yhteydessä huomioidaan tehokkaammin vuosina 2018-2019 myös lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ja tiivistetään ohjausta esimerkiksi nuorten harkinnanvaraisille mielenterveyskursseille tai OPI-kuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen voimaan tultua vuonna 2019 alle 30 vuotiaiden nuorten uusi määritelty kohderyhmä ohjataan ilman diagnoosia motivointijaksolle, ammatilliseen kuntoutuselvitykseen sekä työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK). Viestintä Suunnitelman toimeenpanon etenemisestä informoidaan Sosiaali ja terveysministeriön edustajia sovitusti. Kela tiedottaa sidosryhmiä, muita kumppaneita sekä sisäisesti eri Kelan yksiköitä nuorten suunnitelman valmistelusta ja toimeenpanosta. Kelan virallisesta ulkoisesta viestinnästä vastaa Kelan Viestintäyksikkö. Liitteet 1. Arvio NEET- nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeen kustannuksista 9 (10)

Liite 1 NEET-nuorten palveluiden kehittäminen ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen valmistelu Ammatillisen kuntoutuksen kriteereiden uudistamista koskevan hanke nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi. NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämishankkeen kokonaisrahoituksen arvio vuodelle 2018. Arvio: Rahoituksen 4,0 milj. euroa jakaminen Milj. euroa Osuudet (%) Kuntoutuspalvelukustannukset 2,9 72,5 Kuntoutusraha 1 25,0 Matkat 0,1 2,5 Yhteensä 4 100,0 Hankkeen piiriin kuuluvien ammatillisen kuntoutuksen palvelujen kustannukset vuonna 2018; ammatillisen kuntoutusselvityksen kustannukset ovat 1,9 milj. euroa ja motivointijakson kustannukset ovat 1 milj. euroa. Palveluihin pääsee 2,9 miljoonan kustannusarviolla noin 1 900 NEET-nuorta. 10 (10)