Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1
1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes Bruttokansantuotteen volyymi 2000 2013, viitevuoden 2000 hinnoin neljännesvuosittain, lähde: Tilastokeskus 45000 43000 41000 39000 37000 35000 33000 31000 29000 27000 25000 Alkuperäinen Trendi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2
3
1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes 4. vuosineljännes 1. vuosineljännes 2. vuosineljännes 3. vuosineljännes Reaaliansiot 2005-2013, 2005 = 100 Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus 120 115 110 105 100 Valtio Kunnat Sektorit yhteensä Yksityinen 95 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 4
Reaaliansiot, 2010 = 100, tuntipalkkaiset Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus 110 108 106 104 102 100 98 96 94 Kuljetus Kauppa Teollisuus Rakentaminen 92 90 2010Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 5
Reaaliansiot, 2010 = 100, tuntipalkkaiset Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus 110 108 106 104 102 100 98 96 94 Paperiteollisuus Elintarviketeollisuus Kemian teollisuus Metalliteollisuus 92 90 2010Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 6
Reaaliansiot, 2010 = 100, tuntipalkkaiset Lähde: Ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus 110 108 106 104 102 100 98 96 94 Sähkötekninen teollisuus Koneiden ja laitteiden valmistus Metalliteollisuus yhteensä Metallituotteiden valmistus 92 90 2010Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 Metallien jalostus 7
Mitkä tekijät vaikuttavat palkkojen ostovoimaan? Sopimuskorotukset + liukuma + rakennemuutos = Ansiotason nimellinen muutos (ansiotasoindeksi) Jaettuna kuluttajahintojen muutoksella = Reaaliansioiden muutos Vuosina 2010 2012 ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua 0,2 0,3 prosenttia vuosittain sekä valtiolla että kunnilla. Lisäksi palkkojen ostovoimaan vaikuttavat: - välittömät verot (valtion tulovero ja kunnallisvero) - sosiaalivakuutusmaksut (työeläkemaksu ym.) 8
Nimellisansioiden vuosimuutos 2010 2011 ja 2011 2012 Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 9
Veronmaksajien keskusliiton laskelma Arvio palkkojen noususta: 2014 +1,5 % 2015 +1,3 % Arvio hintojen noususta: 2014 +1,8 % 2015 +1,6 % Lisäksi otettu huomioon tiedossa olevat verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutokset Keskituloisen palkansaajan ostovoima: 2014-0,6 % 2015-0,5 % Laskelmasta puuttuvat kunnallisveron korotukset 10
Teollisuuden työtuntikustannukset 2012, euroa Lähde: Eurostat Norja Ruotsi Belgia Tanska Ranska Saksa Suomi Hollanti Itävalta Italia Britannia Espanja Viro Puola 7,4 8,4 23,4 23,0 27,5 38,0 36,7 35,4 33,5 33,3 32,9 42,7 44,2 54,9 0 10 20 30 40 50 60 11
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012* Palkansaajakorvausten osuus kansantulosta 1975-2012, prosenttia Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 12
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012* Yritysten voittojen (yrittäjätulon) osuus kansantulosta 1975-2012, prosenttia Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 30 25 20 15 10 5 0-5 13
Kotitalouksien tuloeroihin vaikuttavat tekijät Verrataan kotitalouksien käytettävissä olevaa nettotuloa Alkuperäinen (funktionaalinen) tulonjako yrityksissä eli maksettujen palkkojen ja voittojen suhde voitot jaetaan pääosin osinkoina omistajille Maksetut verot ja sosiaalivakuutusmaksut, esimerkiksi tuloverotuksen progressiivisuus ja pääomatulojen verotus Saadut sosiaalietuudet (eläkkeet, työttömyysturva ) ja muut tulonsiirrot Myyntivoitot olennainen tekijä, jos ovat mukana tulokäsitteessä 14
Tuloerot Suomessa 1966 2011 Lähde: tulonjakotilasto ja kulutustutkimus, Tilastokeskus 15
Tuloryhmien osuudet käytettävissä olevista rahatuloista 1995-2012, prosenttia Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus 30 25 Suurituloisin 10 % 20 15 Suurituloisin 1 % 10 5 Pienituloisin 10 % 0 1995 2000 2005 2010 16
Kestävyysvaje Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa myös pitkällä aikavälillä kun ikäsidonnaiset menot kasvavat VM Kestävyysvajearvioita (miljardia euroa): EU:n komissio 11,1 8/2012 Valtiovarainministeriö 9 8/2013 Suomen Pankki 8,9 12/2013 OECD 8,6 2/2012 IMF 8,1 8/2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 1,9 4,8 1/2013 Palkansaajien tutkimuslaitos 2,5 11/2011 17
Laskelmat ovat hyvin herkkiä oletuksille laskelmat tehdään pitkälle aikavälille (esim. 2060) mikä on julkisen talouden yli/alijäämä lähtövuonna miten tuotanto, työllisyys ja verotulot kehittyvät miten väestö kehittyy (syntyvyys ja maahanmuutto) milloin jäädään eläkkeelle miten terveys- ja hoivamenot kehittyvät mikä on työeläkevarojen sijoitusten tuotto mikä on julkisen velan korko julkisen sektorin varallisuutta ei ole otettu huomioon (esimerkiksi eläkerahastoja ei purettaisi) 18
Valtionhallinnon varat ja velat, mrd euroa Lähde: rahoitustilinpito, Tilastokeskus 120 Rahoitusvarat Velat 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 19
Mistä valtion rahoitusvarat koostuivat? (31.12.2012) Käteisvarat ja talletukset 7,4 mrd euroa Osakkeet ja osuudet 33,4 mrd euroa Muut arvopaperit 1,2 mrd euroa Lainasaamiset 17,0 mrd euroa Muut saamiset (kauppaluotot ym.) 3,2 mrd euroa Yhteensä 62,3 mrd euroa Lisäksi valtiolla on reaalivarallisuutta: maata, metsiä, rakennuksia, teitä yms. 20
Julkisyhteisöjen varat ja velat, mrd euroa Lähde: rahoitustilinpito, Tilastokeskus 250 Rahoitusvarat Velat 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 21
250 Julkisyhteisöjen rahoitusvarat, mrd euroa Lähde: rahoitustilinpito, Tilastokeskus 200 150 Muut sosiaaliturvarahastot Työeläkerahastot 100 Paikallishallinto 50 Valtionhallinto 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 22
Julkisyhteisöjen varat ja velat 2012-2013 Vuonna 2012 varat kasvoivat 16,6 miljardia euroa (siitä työeläkerahastot 13,1 mrd euroa) Vuonna 2012 velat kasvoivat 12,4 miljardia euroa (siitä valtionhallinto 10,7 mrd euroa) varat kasvoivat enemmän kuin velat Vuonna 2013 tammi-syyskuussa varat kasvoivat 8,9 miljardia euroa Vuonna 2013 tammi-syyskuussa velat kasvoivat 0,3 miljardia euroa varat kasvoivat enemmän kuin velat 23
Julkinen bruttovelka (EMU-velka), % bkt:sta (2012) Kreikka Italia Portugali Irlanti Belgia Ranska Britannia Espanja Saksa Unkari Itävalta Alankomaat Puola Kroatia Slovenia Suomi Slovakia Tsekki Tanska Latvia Liettua Ruotsi Romania Norja Bulgaria Viro 157 127 124 117 100 90 89 86 81 80 74 71 56 56 54 54 52 46 45 41 41 38 38 29 19 10 24 0 20 40 60 80 100 120 140 160
Julkinen nettovelka, % bkt:sta (2012), lähde: OECD Japani Italia Kreikka Portugali Irlanti Belgia Yhdysvallat Ranska Britannia Unkari Espanja Saksa Itävalta Kanada Hollanti Puola Tsekki Australia Tanska Sveitsi Ruotsi Viro Etelä-Korea Suomi Norja -168-55 -24-33 -37 12 11 7 6 84 82 82 80 70 69 61 60 50 50 44 42 34 113 102-200 -150-100 -50 0 50 100 150 200 136 25
Julkisen talouden ylijäämä/alijäämä, miljardia euroa, lähde: kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 15 Paikallishallinto Valtionhallinto Sosiaaliturvarahastot 10 5 0 6 6 5 8 4 5 5 5 2 1 0 0 0-1 -1-1 -1-1 -1 0 0 8 8 2 1 0-1 5 5 5 5-1 0-1 -2-5 -8-10 -6-7 -10-15 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 2011* 2012* 26
Espanja Kreikka Irlanti Portugali Britannia Kroatia Ranska Slovakia Tsekki Alankomaat Tanska Belgia Puola Slovenia Liettua Romania Italia Itävalta Unkari Suomi Latvia Bulgaria Ruotsi Viro Saksa Norja Julkinen ali/ylijäämä, % bkt:sta (2012) -10,6-9 -8,2-6,4-6,1-5 -4,8-4,5-4,4-4,1-4,1-4 -3,9-3,8-3,2-3 -3-2,5-2 -1,8-1,3-0,8-0,2-0,2-15 -10-5 0 5 10 15 0,1 27 13,6
Johtopäätöksiä Suomen valtiontalouden (tai koko julkisen talouden) alijäämä ja velka eivät ole edelleenkään kohtuuttoman suuria Eläkeikää ei tarvitse nostaa eikä eläkkeitä leikata Myös julkinen kulutus ja julkiset investoinnit ylläpitävät kysyntää kansantaloudessa Julkisen talouden tehtävä on pitää yllä talouden kysyntää myös lama-aikoina Julkisen talouden on työllistettävä enemmän silloin, kun työttömyys muutoin kasvaisi Jos pitää sopeuttaa, nostetaan mieluummin veroja kuin leikataan palveluita 28
Pääomatulot vuonna 2012 verotuksen mukaan Osingot Myyntivoitot Vuokratulot Metsätalouden puhdas tulo Pääomatulot ulkomailta 3 994 miljoonaa euroa 2 648 miljoonaa euroa 1 367 miljoonaa euroa 695 miljoonaa euroa 144 miljoonaa euroa Muut pääomatulot Pääomatulot yhteensä 10 016 miljoonaa euroa Kunnallisvero keskimäärin 19,25 prosenttia Laskennallinen kunnallisveron tuotto 1 928 miljoonaa euroa 29
Pääomatulojen toteutunut veroprosentti, lähde: Verohallinto 30 25 20 19,8 20,7 21,1 19,3 17,5 18,9 18,8 18,1 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 30
Eri pääomaverojen osuus kaikista veroista %, ylempi viiva EU27, alempi viiva Suomi, lähde: Eurostat 25 Suomi EU27 20 15 10 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 31
Suomessa peritään vähän pääomaveroja Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 15,5 % vuonna 2011, kun se EU-maissa keskimäärin oli 20,5 % Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pääomaveroja periä 4 miljardia euroa enemmän Pääomaveroihin on luettu mm. yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut Kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimääräistä enemmän 32