ESR haku käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla 15.1.2018
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 % ESR, v. 2017: 8,005 milj. euroa) Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (33 % ESR, v. 2017: 5,379 milj. euroa) Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (20 % ESR, v. 2017: 3,222 milj. euroa) Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla on rahoitettu toimintalinjalta 5 yhteensä 23 kehittämishanketta + 9 työvoimapoliittista rinnakkaishanketta.
TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (tuettavaa toimintaa) ET 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita (palveluinnovaatioita) erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista tarjotaan nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitetään siihen liittyviä palveluita kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa palvelujen kehittäminen myös ennaltaehkäisevästi Kohteena heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat (työllisyys taustalla olevana tavoitteena) Kohderyhmät: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet - erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, työnantajat
TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Tuettava toiminta Kehitetään esim. syrjäytymisen ehkäisyssä kehitetään varhaisen puuttumisen toimintamalleja. nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa tukevia toimintamalleja matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalveluita räätälöityjä sosiaali-, terveys- kuntoutus- ja työllisyyspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä vertaistukea, yhteisöllisiä palveluratkaisuja, omaehtoista toimintaa tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä vammaisten, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityisryhmien palveluita 4
TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Tuotokset ja tulokset Hankkeiden välittömät mitattavat tulokset: Osallistujien parantunut työ- ja toimintakyky (positiivinen tason muutos) Hankkeiden tuotosindikaattorit: Työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain toteuttamien hankkeiden lukumäärä Työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa (4 100) Pitkäaikaistyöttömät (11 250) => ESR-henkilöjärjestelmä 5
Painotukset ESR-rahoitteisissa työllisyyshankkeissa Kohderyhmät ja toimenpiteet: TL3: Kohderyhmänä ne, joilla on mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille Käytetään monipuolisesti asiakkaan tilannetta edistäviä keinoja. Hankkeisiin sisällytetään osaamista vahvistavia elementtejä lisäksi ohjataan ja motivoidaan koulutukseen tai valmennukseen. TL5: Kohderyhmänä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat Työ- ja toimintakykyä ylläpitävät ja kehittävät toimenpiteet, osallisuuden lisääminen. Työllisyys kuitenkin taustalla olevana tavoitteena, vaikka aina ei heti realistista. Palvelujen kehittäminen myös ennaltaehkäisevästi. Sekä asiakastyö että rakenteet. 6
Tuen hakeminen Avoin hankehaku keväällä ESR -hankkeiden alueellinen haku päättyy 5.3.2018 Haussa ovat avoinna kaikki toimintalinjat ja erityistavoitteet ESR:n osalta toivotaan hakemuksia erityisesti erityistavoitteeseen 6.1 "Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen kohdistuvia hankkeita, joissa mm. kehitetään eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä, aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin edistetään työnhakijoiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille tai kannustetaan työnhakijoita ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. Haussa toivotaan myös erityistavoitteeseen 8.1 kohdistuvia hankkeita liittyen miesten osallistumiseen koulutukseen ja työhön sekä erityistavoitteeseen 9.1 kohdistuvia hankkeita, joilla edistetään nuorten työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden etenemistä koulutukseen. Hakuajat löytyvät: www.rakennerahastot.fi Tukea haetaan sähköisen EURA2014-järjestelmän kautta: www.eura2014.fi Rahoituksen hakeminen edellyttää verohallinnon Katso-tunnistautumispalvelun käyttöä (www.vero.fi/katso)
Hankkeen suunnittelussa huomioitavaa (1/3) Hankkeen tulee toteuttaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelmaa (= toteuttaa yhden erityistavoitteen tavoitteita) > hankkeen tavoitteiden, toiminnan ja kohderyhmän tulee olla erityistavoitteen mukaisia Ohjelma löytyy: rakennerahastot.fi Tietoa rakennerahastoista Hankkeen tulee tukea maakuntaohjelman ja muiden maakunnallisten strategioiden (mm. Pohjois- Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia) toimeenpanoa Hankkeen tarpeelle on oltava selkeät perustelut Toiminnan rajaaminen (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) selkeä ongelma, syy tai tarve, mikä hankkeella halutaan ratkaista konkreettiset toimenpiteet selkeästi hakemukseen kohderyhmän määrittely ja rajaus Hankerahoitusta voi hakea toiminnan kehittämiseen ja uuden kokeilemiseen: rakennerahastoista ei rahoiteta vakiintunutta toimintaa rahoitusta ei myönnetä perustutkimuksen tekemiseen, perustutkintoihin tai opinnäytetöiden tekemiseen Hankkeen kohderyhmänä on mahdollista esittää vain ko. erityistavoitteen mukaisia ryhmiä. varsinaisena kohderyhmänä ei voi olla suuryrityksiä osallistujina ei voi olla alle 15-vuotiaita (ESR-toiminnan kohteena työikäiset) ESR-hankkeen osallistujien täytettävä aloitus- ja lopetuslomakkeet. Tiedot tallennetaan sähköiseen ESR Henkilö -järjestelmään (vaikutus hankkeen ja ohjelman indikaattorikertymään)
Hankkeen suunnittelussa huomioitavaa 2/3 Hankkeiden suunnittelussa yhteistyö erittäin tärkeää: varmistettava hankkeen kannalta tarpeellisten ja olennaisten kumppanien sitoutuminen mukaan jo ennen hakemuksen jättämistä (yhteishankkeissa laadittava aie-/yhteistyösopimus) työllisyyshankkeiden osalta yhteys erityisesti TE-toimistoon jo hyvissä ajoin! selvitettävä mitä muut toimijat ovat hankkeen teemaan liittyen jo tehneet tai mitä toimintaa on jo käynnissä Suunniteltava toiminnan jatkuminen hankkeen jälkeen: hankerahoituksen on tarkoitus toimia liikkeelle panevana voimana Kustannustehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo hakuvaiheessa vaikuttaa osaltaan arviointiin Kustannusarvio suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tulee olla perusteltu ja kohtuullinen. Huom. Hankkeiden maksimikesto on 3 vuotta, kaikkeen kehittämistoimintaan ei kuitenkaan tarvita näin pitkää aikaa. Hankkeelle tulee olla varattuna riittävät ja osaavat henkilöstöresurssit (tehtävät on kuitenkin keskitettävä rajalliselle määrälle henkilöitä, eriteltävä henkilöstökustannukset-kohdassa omille riveilleen)
Hankkeen suunnittelussa huomioitavaa 3/3 ESR -kehittämishankkeissa tuki on enintään 80 % kokonaiskustannuksista Edellytetään aina hakijatahon omaa rahoitusta Ulkopuolisesta rahoituksesta tulee olla sitoumukset jo hakuvaiheessa. Rahoituksen tulee olla vastikkeetonta. ESR-kehittämishankkeeseen on mahdollista liittää työvoimapoliittisia toimenpiteitä Tukikelpoisia toimenpiteitä ovat: työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki ESR-osarahoitteisten työvoimapalvelujen hallinnoinnin hoitaa ELY-keskuksen koordinaatiohanke Mikäli hankkeeseen suunniteltuun toimintaan liittyy ko. toimenpiteitä, tulee arvio toimien määrästä esittää kehittämishankkeen hakemuksessa Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformista johtuen ESR-rahoitteisten tutkintotavoitteiset työvoimakoulutukset ovat päättyneet 31.10.2017 mennessä. Tästä eteenpäin hankkeissa voidaan tarjota työvoimapoliittisena koulutuksena ainoastaan eitutkintotavoitteista koulutusta. Maakuntauudistuksen johdosta ESR-rahoitteisia julkisia työvoimapalveluita voidaan käyttää hankkeissa enintään 31.5.2019 saakka.
Mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hankehakemuksessa? (1/2) Hakemuksessa esitettävä hankkeen sisältö konkreettisesti ja ytimekkäästi, vältettävä toistoa ja lavertelua Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota selkeyteen: tavoite toimenpiteet tulokset Hakemuksen liitteisiin voi liittää lisätietoa (esim. taustasta/tarpeesta), ei ole pakollista. Samoja tietoja sisältävää erillistä hankesuunnitelmaa ei ole tarpeen liittää. Tiivistelmässä esitetään hakemuksen pääkohdat eli tavoite, toimenpiteet ja tulokset selkeästi? merkin takaa löytyy ohje, mihin kussakin hakemuslomakkeen kohdassa on tarkoitus vastata, syytä tutustua tarkasti. Tutustu myös hakemuksen täyttöohjeisiin (EURAn kirjautumissivun oikea ylälaita) Hakemuskohta 3: Hankkeen perustiedot ohjaavat hakemuslomakkeen muuta sisältöä Hakemuskohdassa 8.2 kerrotaan, onko hakija hakenut tai saanut samaan toimintaan rahoitusta muualta Hakemuskohdassa 9.1 ja 9.2 kerrotaan mihin muihin hankkeisiin haettava hanke liittyy ja miten 11
Mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hankehakemuksessa? (2/2) Kustannusten avaaminen mahdollisimman tarkalle tasolle (mm. laskentaperusteet) Ennakon hakeminen on mahdollista (pienet toimijat, 30 % ensimmäisestä sidonnasta) Pienille toimijoille on mahdollista räätälöidä lyhyitä maksatusjaksoja Tieto ulkopuolisesta rahoituksesta (haettu ja myönnetty) esitetään hakemuksen kohdassa 8.1 Hankehenkilöstön osalta esitettävä hankesuunnitelmassa tehtäväkuvaus Horisontaaliset periaatteet: sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Hankkeen vaikutukset horisontaalisiin painopisteisiin tulee kuvata riittävän tarkasti vaikuttavat arviointiin Sukupuolten toimintaympäristön analyysi tulee olla tehtynä Hankkeiden kustannusmallit: Prosenttimääräisenä korvattavien välillisten kustannusten malli ESR-hankkeissa pääsääntöisesti flat rate 17 % -malli (muita: flat rate 15 % ja flat rate 40 %, vaativat erilliset perustelut) Kertakorvausmalli (lump sum): julkinen rahoitus max. 100.000 euroa Hakemuksessa esitettävä suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä tulosten levittämisestä Suositellaan ottamaan yhteyttä rahoittajaan jo suunnitteluvaiheessa 12
Hankkeiden yleiset ja erityiset valintaperusteet (1/3) Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää yleiset valintaperusteet: Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu 13
Hankkeiden yleiset ja erityiset valintaperusteet (2/3) Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen Lisäksi hankkeet pisteytetään erityisillä valintaperusteilla: Erityiset valintaperusteet ovat erityistavoitekohtaisia Yleiset ja erityiset valintaperusteet löytyvät: rakennerahastot.fi hakijalle 14
Erityiset valintaperusteet TL5 hankkeet (3/3) Pisteytys asteikolla 1-5, saatava vähintään puolet maksimipisteistä jotta voi tulla rahoitetuksi Hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin työja toimintakykyä lisääviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti Hanke kohdistuu erityisesti ryhmiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Hanke vahvistaa kansalaistoimijalähtöisiä toimintatapoja Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa Hanke tukee yhdenvertaisuutta Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa 15
ELY-keskukseen saapuneen hankehakemuksen käsittely Hakemus jätetään käsittelyyn EURA2014-järjestelmässä hakemus on vireillä Hakemukset otetaan käsittelyyn kootusti hakuajan päätyttyä Hakemukselle valitaan käsittelijä rahoitusyksikössä EURAjärjestelmä lähettää hakemuksen käsittelijästä ilmoituksen hakijalle Mahdolliset tarkennuspyynnöt tai lisäneuvottelut hakijan kanssa Mahdolliset lausuntopyynnöt Hakemuksen arviointi ja pisteytys, sopivuus maakuntaohjelmaan Hakemuksen käsittely ELY-keskuksen hankeryhmissä Pohjois-Suomen rahoittajien käsittelyryhmä (RR-ELY) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen teemaryhmä Ylimaakunnallisissa hankkeissa myös muiden ELYjen käsittelyryhmät Hakemuksen tarkentaminen ja mahdolliset rahoitusneuvottelut hakijan kanssa Hakemuksen käsittely maakunnallisissa ryhmissä Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hankkeet joiden julkinen rahoitus yli 400 000 Ylimaakunnallisissa hankkeissa myös muiden ELYjen käsittelyryhmät 16 Myönteinen tai kielteinen päätös Käsittelyaika: tavoitteena alle 4 kk:n käsittelyaika; mukaan ei lasketa aikaa, joka hakijalta kuluu lisätietojen ja täydennysten antamiseen. Hankkeen aloittaminen ennen rahoituspäätöstä omalla riskillä mahdollista (ei sido rahoittajaa)
Lisätietoa www.rakennerahastot.fi www.tem.fi/ohjelma2014 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa > EU-rahoitus 17