Suomalaispartnerit Erasmus+ -ohjelman strategisissa kumppanuushankkeissa Partneriselvitys 2016 rahoitetuista hankkeista Laatinut: korkeakouluharjoittelija Nina Lehti, 2017
Suomalaiset organisaatiot Erasmus+ -ohjelman KA2 strategisissa kumppanuushankkeissa Selvityksessä kartoitettiin suomalaisten organisaatioiden aktiivisuutta Erasmus+ - ohjelman KA2 strategisissa kumppanuushankkeissa vuonna 2016. Selvityksen ensimmäisessä osiossa käsitellään suomalaisten organisaatioiden aktiivisuutta alueellisesti sekä Suomesta että ulkomailta koordinoiduissa strategisissa kumppanuushankkeissa. Selvityksen toisessa osiossa käsitellään suomalaisia organisaatioita, jotka ovat partnereina ulkomailta koordinoiduissa strategisissa kumppanuushankkeissa. Selvitystä varten tehtiin kysely, joka lähetettiin näille 149 organisaatiolle. Kyselyn vastaukset, jotka saatiin 88 hankepartneruudesta, käsitellään tarkemmin tämän selvityksen toisessa osiossa. 2
Suomalaiset ovat aktiivisia partnereita Erasmus+ strategisissa kumppanuushankkeissa 300 250 212 241 282 Vuonna 2016 Suomesta koordinoitiin 39 strategista kumppanuushanketta! 200 150 123 133 128 118 149 100 84 50 0 Suomesta koordinoitujen hankepartneruudet* (sis. KA219) Ulkomailta koordinoitujen suomalaiset partnerit (KA201-205) Yhteensä 2014 84 128 212 2015 123 118 241 2016 133 149 282 2014 2015 2016 *Hankepartneruudella tarkoitetaan kahden organisaation välistä partneruutta tietyssä hankkeessa. Yhdessä hankkeessa on useampia partneruuksia ja yhdellä organisaatiolla voi olla useampia partneruuksia ja hankkeita. 3
Koulutussektoreiden prosentuaaliset osuudet kaikista hankepartneruuksista 2016 10% KA201 Yleissivistävä KA202 Ammatillinen koulutus KA203 Korkeakoulutus KA204 Aikuiskoulutus 35% 26% 2015 KA201 13% KA202 23% KA203 12% KA204 8% KA205 Nuoriso KA205 5% KA219 Koulujen väliset KA219 39% 9% 6% 14% 4
Osa 1: Alueellinen jakautuneisuus Suomessa
Partneriselvityksessä tarkasteltiin kaikkien hankepartneruuksien jakautuneisuutta Suomessa maakuntien mukaan. Taulukossa on lukumäärät ja prosentuaaliset osuudet vuosilta 2014, 2015 ja 2016. Kuusi maakuntaa, joilla on eniten hankepartneruuksia, ovat Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo. Näistä kolmella ensimmäisellä on hallussaan puolet kaikista hankepartneruuksista. Luvut vaihtelevat vuosittain. Nuoli kertoo onko maakunnan prosentuaalinen osuus kasvussa vai laskussa vuonna 2016, verrattuna vuoteen 2015. Maakunta Hankepartneruudet % maan väestöstä vuosien 2015 ja 2016 välillä (%-osuus) % hankepartneruuksista 2014 2015 2016 2016 2014 2015 2016 Uusimaa 74 76 94 29,8 % 34,9% 31,5% 33,3% Pohjois- Pohjanmaa 9 17 32 7,5 % 4,2% 7,1% 11,3% Pirkanmaa 17 19 20 9,3 % 8,0% 7,9% 7,1% Varsinais- 20 25 18 8,6 % 9,4% 10,4% 6,4% Suomi Keski-Suomi 8 23 15 5,0 % 3,8% 9,5% 5,3% Pohjois-Savo 16 8 15 4,5 % 7,5% 3,3% 5,3% Hankepartneruuksien prosentuaalisia osuuksia voidaan verrata myös maakunnan väestön osuuteen koko Suomen väestömäärästä. Varsinais- Suomella ja Pirkanmaalla on väestömäärään suhteutettuna vähän hankepartneruuksia, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla on paljon hankepartneruuksia. 6
Hankepartneruuksien lukumäärät ja prosentuaaliset osuudet kaikista hankepartneruuksista maakunnittain: >10% 5,1-10% 2,1-5% <2% Maakunta Hankepartneruuksia lkm %-osuus Uusimaa 94 33,3% Pohjois-Pohjanmaa 32 11,3% Pirkanmaa 20 7,1% Varsinais-Suomi 18 6,4% Keski-Suomi 15 5,3% Pohjois-Savo 15 5,3% Pohjois-Karjala 14 5,0% Satakunta 10 3,5% Kymenlaakso 10 3,5% Pohjanmaa 10 3,5% Kanta-Häme 8 2,8% Kainuu 6 2,1% Keski-Pohjanmaa 6 2,1% Lappi 6 2,1% Päijät-Häme 5 1,8% Etelä-Karjala 4 1,4% Etelä-Pohjanmaa 4 1,4% Etelä-Savo 4 1,4% Ahvenanmaa 1 0,4% Yhteensä 282 100% >10% 5,1-10% 2,1-5% <2% %-osuus kaikista hankepartneruuksista 7
Uudellamaalla on kaikkein suurin %-osuus hankepartneruuksista: 34,9 31,5 2014 % 2015 2016 % 33,3 % >10% 5,1-10% 2,1-5% Uudellamaalla asuu 29,8% maan väestöstä. <2% %-osuus kaikista hankepartneruuksista Pohjois-Pohjanmaan %-osuus hankepartneruuksista on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana: 7,1 % 2014 4,2 2015 2016 % 11,3 % Pohjois-Pohjanmaalla asuu 9,3% maan väestöstä. 8
Aktiivisimmat organisaatiot vuonna 2016 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 6 partneruutta: 4 kpl KA202 1 kpl KA201 1 kpl KA203 Helsingin yliopisto 6 partneruutta: 4 kpl KA201 1 kpl KA202 1 kpl KA203 Turun ammattikorkeakoulu 6 partneruutta: 4 kpl KA203 1 kpl KA205 1 kpl KA202 Innoventum Oy (toimipisteet Joensuu ja Helsinki) 5 partneruutta: 2 kpl KA202 2 kpl KA204 1 kpl KA205 Oulun yliopisto 5 partneruutta: 3 kpl KA203 1 kpl KA202 1 kpl KA219 9
Osa 2: Suomalaiset organisaatiot partnereina ulkomailta koordinoiduissa KA2- hankkeissa
Partnerikysely vuonna 2016 rahoituksen saaneille hankkeille Partnerikysely lähetettiin toukokuussa 2017 niille organisaatioille, jotka ovat OPH:n tietojen mukaan partnereina ulkomailta koordinoiduissa Erasmus+ strategisissa kumppanuushankkeissa. Näitä hankepartneruuksia oli 149 kpl, eri organisaatioita oli 96 kpl. Vastaukset saatiin 88 hankepartneruudesta, ja vastaukset tulivat 65 eri organisaatiosta. Seitsemässä hankkeessa vastaajia oli useampi kuin yksi suomalainen organisaatio. Kyselyssä selvitettiin, minkälaisissa hankkeissa suomalaiset organisaatiot ovat mukana, minkälaisessa roolissa he ovat hankkeissa, mitä konkreettisia tuotteita hankkeissa tuotetaan, ja minkälaista liikkuvuutta hankkeissa on. Kartoituksessa eivät ole mukana koulujen väliset KA219-hankkeet 11
Eniten ulkomailta koordinoitujen hankkeiden hankepartneruuksia oli ammatillisen koulutuksen sektorilla, toiseksi eniten korkeakoulutuksen sektorilla. KA205 16 % KA201 16 % Sektori Lukumäärä KA201 Yleissivistävä 24 KA202 Ammatillinen 50 KA204 9 % KA203 Korkeakoulutus 38 KA204 Aikuiskoulutus 13 KA205 Nuoriso 24 Yhteensä 149 KA203 25 % KA202 34 % 12
Yleisimpiä suomalaisia partneriorganisaatioita ovat korkeakoulut: 38,3% hankepartneruuksista Toiseksi yleisimpiä partneriorganisaatioita ovat ammatilliset oppilaitokset: 19,5% hankepartneruuksista Kolmanneksi yleisimpiä partneriorganisaatioita ovat järjestöt ja yhdistykset: 14,1% hankepartneruuksista 2,7 % %-osuus 38,3 % 19,5 % 14,1 % 10,1 % 8,7 %6,7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Korkeakoulu Ammatillinen oppilaitos Järjestö tai yhdistys Yritys Julkishallinnon organisaatio Yleissivistävä oppilaitos Muu Korkeakoulu Ammatillinen oppilaitos Järjestö tai yhdistys Yritys Lukumäärä %-osuus 57 38,3 % 29 19,5 % 21 14,1 % 15 10,1 % Julkishallinnon 13 8,7 % organisaatio Yleissivistävä oppilaitos 10 6,7 % Muu 4 2,7 % Yhteensä 149 100% 13
Organisaatioiden roolit hankkeissa Organisaatioita pyydettiin monivalintakysymyksessä vastaamaan eri rooleihin liittyen, onko heillä kyseinen rooli tärkeä, pieni vai ei ollenkaan. Yleissivistävistä oppilaitoksista 89% vastasi suomalaisten hyvien käytäntöjen tai suomalaisen osaamisen jakamisen olevan heille tärkeä rooli. Ammatillisista oppilaitoksista 90% vastasi kehitystehtävien olevan heille tärkeä rooli. Korkeakouluista 84% vastasi asiantuntijaroolin ja konsultoinnin olevan heille tärkeä rooli. Muita suomalaisten partnereiden tärkeitä rooleja olivat koulutuksen järjestäminen (49%), materiaalien tuottaminen (64%), työkalujen suunnittelu ja toteutus (57%) ja tulosten levittäminen (74%). 14
Lukumäärä Liikkuvuus hankkeissa Oppimis-, opetus- ja koulutustarkoituksessa tapahtuva liikkuminen (learning, teaching and training activity) 73% hankkeista on oppilaitoksen henkilöstön liikkuvuutta. 36% hankkeista on opiskelijoiden liikkuvuutta. 70 60 50 40 30 20 10 0 8 32 12 N=88 64 20 9 16% hankkeista ei ole liikkuvuutta. Liikkuvuus koulutussektoreittain: KA201 KA202 KA203 KA204 KA205 n=16 n=30 n=24 n=8 n=10 Kouluoppilaat 5 1 0 0 2 Opiskelijat (ml. 1 14 13 1 3 aikuisopiskelijat) Nuoret 2 4 1 0 5 Oppilaitoksen 14 23 20 3 4 henkilöstö Yrityksen tai 1 7 6 3 3 yhdistyksen edustaja Nuorisotyöntekijä 0 1 0 1 7 Ei liikkuvuutta 2 5 3 4 0 15
Hankkeiden tuotteet 56% hankkeista on julkaisu (raportti, selvitys, yhteenveto, kirja) 20% hankkeista on tieteellinen artikkeli/julkaisu 42% hankkeista on opettajan/ohjaajan työkalu (esim. toolkit, manuaali) 20% hankkeista on opiskelijan työkalu (esim. toolkit, osaamispassi) 60% hankkeista on nettisivut 26% hankkeista on digitaalinen oppimisympäristö 53% hankkeista on koulutus- tai oppimateriaali 31% hankkeista on koulutusohjelma tai kurssi 39% hankkeista on sosiaalisen median tili/tilejä 24% hankkeista on video 43% hankkeista on esite, posteri tai muu tiedotusmateriaali 7% hankkeista on mobiilisovellus 16
Lukumäärä Hankkeiden tilaisuudet Suomessa 80% hankkeista järjestetään hankepartnereiden kokous Suomessa 36% hankkeista järjestetään kansainvälinen koulutustilaisuus Suomessa 80 70 60 50 40 30 20 10 70 32 26 21 15 12 8 7 4 24% hankkeista järjestetään seminaari Suomessa 0 17
KA201-hankkeiden aiheita Syrjinnän ehkäisy: Rasismin ja ennakkoluulojen vähentäminen Suvaitsevaisuus, osallisuus, radikalisoitumisen estäminen Syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisyn benchmarking Opinto-ohjaus: Opinto-ohjauksen ja työelämän yhteistyön lisääminen Korkeakouluopintoihin valmistautuminen, englanninkieliseen jatko-opintotarjontaan tutustuminen Historia ja yhteiskunta: Talous, etiikka ja kansalaisuus Historian opetuksen kehittäminen Inkluusio, erilaiset oppijat: Vammaisten lasten oikeudet ja osallisuus Inkluusion benchmarking Luonnontieteet: Tiedeopetuksen kehittäminen Matematiikan lisääminen lumaaineiden opetukseen 18
KA202-hankkeiden aiheita Yrittäjyyskasvatus: Perinteisten käsitöissä käytettävien kuvioiden käyttäminen nykyaikaisissa tuotteissa, yrittäjyyden luominen Mikroyrityksen digitaalisen osaamisen kehittäminen Tarinankerronta mainonnassa ja yrittäjyys media-alalla Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Hevosyrittäjyyden koulutuksen verkoston luominen Osaaminen ja sen arviointi: Osaamisen ja sen arvioinnin kehittäminen Leikkaushoitajien osaamisen arvioinnin kehittäminen Osaamisen videoiminen työssäoppimisessa Robotiikka: Automaation ja robotiikan lisääminen yrityksissä Robotiikan opetussuunnitelman laatiminen Kestävä kehitys: Kotitalouskoulutuksen kehittäminen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden saralla Takkamuurauksen ekologisuuden kehittäminen Erityisen tuen opiskelijat: Erityisen tuen opiskelijoiden kv-mahdollisuuksien kehittäminen Erityisen tuen opiskelijoiden työllistymisen edistäminen, työelämätaitojen kehittäminen Jonkun tietyn koulutusalan kehittäminen: Maatalouskoulutuksen kehittäminen Sairaalasiivouksen koulutuksen kehittäminen Luonnonvara-alan koulutuksen kehittäminen Korualan opiskelijoiden kv-mahdollisuuksien monipuolistaminen Selvitys puurakentamisen koulutuksesta Muita aiheita: Maahanmuuttajien /pakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen Turismin saatavuuden kehittäminen Luonnontieteiden ja designin yhdistäminen digitaalisilla työkaluilla Ohjeistus ammatillisille opettajille opinto- ja uraohjaukseen Tyttöjen osallistuminen STEM-aineisiin 19
KA203-hankkeiden aiheita Verkko-opetus: Sairaanhoitajakoulutuksen simulaatiotoiminnan kehittäminen Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimiskokemusten digitalisointi potilasturvallisuuden lisäämiseksi STEM-verkkokurssien toteutus Verkko-opetusmateriaalin kehittäminen keskeisiin jalkaongelmiin ja hoitolinjoihin Taiteen menetelmät: Taidelähtöisten tutkimusmetodien käytön levittäminen Taideperustaisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisissa haasteissa Yrittäjyys: Musiikkiyrittäjyyden promotointi Yrittäjämäisen toiminnan ja kansainvälistymisen lisääminen Tietyn alan tai osaamisalueen kehittäminen: Lean-ajattelun opetusmateriaalit ja osaaminen Kuluttajan oikeuksia koskevan koulutus Julkisen sektorin laskentatoimen opetus Liikenneopettajakoulutuksen kehittäminen ja verkostoituminen Tanssin ja esityksen alueella toteutetun taiteelliseen tutkimukseen liittyvä tohtorikoulutus Palveluliiketoiminnan ja matkailualan harjoittelut HR: Korkeakoulujen henkilöstöjohtamisen kehittäminen PK-yritysten HR-haasteiden ratkominen Muita aiheita: Maahanmuuttajien/pakolaisten integroiminen koulutusjärjestelmiin Demokraattisen kulttuurienvälisen kansalaisuuden kehittäminen Nuorten työllistymisen ja työelämätaitojen tukeminen Ruotsin kielen käytön kartoitus pohjoismaisten ja balttilaisten yritysten välisessä viestinnässä 20
KA204-hankkeiden aiheita Maahanmuuttajat: Maahanmuuttajien aktivoinnin ja integroinnin benchmarking Maahanmuuttajien kielitaitotason itsearvioinnin kehittäminen Muita aiheita: Vankien liikunnan ja urheilun kehittäminen Maatalousalan yrittäjyyskoulutuksen benchmarking Opettajien ja kouluttajien ICT-taitojen kehittäminen Kävelyn ja opiskelun/kommunikoinnin yhdistäminen Nuorten aikuisten puhelin- ja verkkopalvelujen päivystäjänä toimimisen selvittäminen Eri ikäisten kansalaisten osallisuuden vahvistaminen yhteiskunnassa 21
KA205-hankkeiden aiheita Yrittäjyys: Nuorten kannustaminen ekoyrittäjyyteen ja ekoinnovaatioihin Nuorisotyön ja yrittäjyyden yhteistyön kehittäminen Osallisuus ja vaikuttaminen: Nuorten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen Eurooppalaisten nuorten välisen yhteistyön ja innovatiivisten käytäntöjen vaihtoa Muita aiheita: Medialukutaidon ja -kriittisyyden hyödyntäminen nuorisotyössä Nuorisotyön uusien oppimiskanavien kehittäminen Non-formaalissa oppimisessa syntyvän osaamisen tunnistamisen kehittäminen Nuorten tieto- ja neuvontatyön koulutuksen kehittäminen Medialaboratorion kehittäminen ja hyödyntäminen nuorisotyössä Nuorisotyön koulutuksen benchmarking 22