Kouvola 24.3.2011 Ajankohtaista elinkeinoasioista Jätelainsäädäntö uudistuu Benny Hasenson Elinkeinoelämän keskusliitto EK asiantuntija, DI benny.hasenson@ek.fi www.ek.fi
Jätelain muutosta valmisteltiin yli 3 vuotta Elinkeinoelämää Ympäristöministeriön työryhmässä edustivat Katri Penttinen, YYL (Ympäristöyritysten liitto) ja Benny Hasenson, EK. Toimialaliittojen ja yritysten asiantuntijoista koostuva EK:n taustaryhmä kokoontui säännöllisesti. Eniten Ympäristöministeriön työryhmässä käytettiin aikaa yhdyskuntajätehuollon järjestämisen ja pakkausten tuottajavastuun toteuttamisen säätelyn valmisteluun. Lain määräykset kehittyivät myönteiseen suuntaan valmistelun aikana. Mutta eräin osin elinkeinoelämälle keskeiset asiat jäivät toteutumatta uudessa laissa. 2
Laki on hyväksytty Hallituksen esitys annettiin 15.10.2010. Laki hyväksyttiin Eduskunnassa 10.3.2011. Se astunee voimaan noin vuoden kuluttua. EU:n direktiivin kansallisen toimeenpanon aikataulu 12.12.2010 ei toteutunut, mutta Suomi on tässä suhteessa hyvässä seurassa. Sama tilanne on useissa muissakin jäsenmaissa 3
Jätteen määritelmä ei muutu nykyisestä Tässä laissa tarkoitetaan jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä Olennainen kysymys on, mitä tarkoitetaan käytöstä poistolla? - Taloudellinen arvo? - Hyödyntäminen omassa toiminnassa tai muualla? - Toimitus kaatopaikalle! Määritelmä ei muutu, mutta jätelakiin tulee uudet selkeyttävät määritelmät sivutuotteelle ja jäteominaisuuksien lakkaamiselle. 4
Jätettä tai tuotetta sivutuote (by-product) joka ei siis jäte jatkokäyttö varmaa, voidaan käyttää suoraan ilman jatkoprosessointia, on syntynyt integroidusti tuotantoprosessissa (a production process) jatkokäyttö on laillista ja ympäristö- ja terveysvaatimukset täyttyvät Jäteominaisuuksien lakkaaminen (end-of-waste) joka lakannut olemasta jäte on läpikäynyt hyödyntämisprosessin ja soveltuu teknisesti tarkoitukseen ko. uusioraaka-ainetta käytetään yleisesti ko. tarkoitukseen, ja käytölle on olemassa markkinat tai kysyntää käyttö ei aiheuta haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle eikä terveydelle Komissio on käynnistänyt kriteerien suunnittelun (pilotit: rauta- ja teräsromu, alumiiniromu, kupariromu, keräyspaperi ja lasi.) Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sivutuotteen ja end-of-wasten määrittelyperusteista. Voivat koskea haitta-aineiden pitoisuuksia, liukoisuutta sekä käyttöä koskevia teknisiä vaatimuksia. 5
Laitos, jossa jätettä tai sivutuotetta syntyy Tuote sivutuote toisioraaka-aine - jäte jäte Käsittely (laitos) Materiaali on EU:n hyväksymien kriteerien mukainen sivutuote by-product tuote tuote Ei enää jätettä end-of-waste (toisioraaka-aine) Laitos tai muu kohde, jossa käytetään raaka-aineena sivutuotetta tai toisioraakaainetta. 6
Jäte tai tuote entä sitten? Jätteellä on jätteen kyseenalainen leima. Jätteen ammatti- ja laitosmainen hyödyntäminen ja käsittely tarvitsevat luvan. Jätteen siirto ulkomaille on kiellettyä tai edellyttää hankalaa byrokratiaa. Jätteen poltto on tiukasti säänneltyä. Jätteen kuljetus on vähintään ilmoitusvaraista toimintaa. Jätettä ei aina haluta käyttää raaka-aineena toisessa prosessissa (esim. elintarvike, elintarvikkeen pakkaus jne.). Jäte voidaan ominaisuuksiensa perusteella luokitella myös vaaralliseksi jätteeksi Jätteet eivät ole kemikaalilainsäädäntö Reachin piirissä. 7
Jätehuollon ensisijaisuusjärjestyksestä voidaan joustaa Jätehuollon ensisijaisuusjärjestys (hierarkia) on viisiportainen: Jätteen synnyn ehkäiseminen uudelleenkäytön valmistelu kierrätys hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen Loppukäsittely Mm. ympäristövaikutukset ja teknis-taloudelliset tekijät voivat mahdollistaa poikkeamisen hierarkiasta. Eduskunnassa tätä kohtaa muutettiin jonkin verran. 8
Jätteen synnyn ehkäiseminen X Vähentäminen ei ole kierrätystä Voi olla kvantitatiivista tai kvalitatiivista Jäsenmaille velvollisuus laatia vähentämisohjelmia EU:n komissio laatii indikaattoreita ja ohjeistusta Komissio raportoi Euroopan parlamentille v. 2011, missä mennään V. 2014 komissio antaa tavoitteita vuodelle 2020 Jätteen synnyn ehkäisy Irtikytkentä (jätteen syntyminen vs. talouskasvu) 9
Tuotteita ja tuotantoa koskevia määräyksiä Säädöksiä perustellaan tavoitteella edistää jätteen synnyn ehkäisemistä ja määrän vähentämistä sekä jätteiden haitallisuuden vähentämistä. Lain tavoitteena on ympäristö- ja terveyshaittojen torjumisen lisäksi myös luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Soveltamisalana mm toiminta ja tuote, josta syntyy jätettä. - siis kaikki tuotteet Ympäristölupapäätöksissä voidaan antaa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen liittyviä vaatimuksia - lupaviranomaisen valtuus määrätä jätteen määrän vähentämisestä voi johtaa arvaamattomiin tilanteisiin Valtuus kieltää tilapäisesti tai pysyvästi tuotteen maahantuonti, valmistus, myynti jne., jos tuote ei täytä eräitä vaatimuksia - olisi tullut yksilöidä, missä tilanteissa voidaan soveltaa Tuotteita koskevat määräykset: - mahdollisuuksien mukaan - korjattava, uudelleenkäytettävä, kierrätettävä, säästeliäs raaka-aineen käyttö, raakaaineen korvaaminen jätteellä, tuotantomenetelmän valinta, että syntyy vähän jätteitä jne. tuote- ja tuotannon suunnittelu kuuluvat yritysten autonomiaan tarkempi yksilöinti jäi toteutumatta 10
Tuottajavastuu Tuottajavastuu tarkoittaa, että käytöstä poistetun tuotteen jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaavat tuotteen valmistaja, maahantuoja tai pakkaaja. Suomessa tuottajavastuun piirissä ovat: autot, renkaat, sanoma- ja aikakausilehdet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, pakkaukset sekä paristot ja akut. Tuotteiden tuottajat voivat liittyä tuottajayhteisöihin, joita on useampia. Nämä hoitava velvoitteet korvausta vastaan. Ongelmana ovat nk. free-riderit. Tuottajavastuun piirissä oleville jätteille on asetettu EU:ssa ja kansallisesti talteenotto-, kierrätys- ja hyödyntämistavoitteita. 11
Tuottajavastuu Tuottajavastuusäädöksiin ei pakkauksia lukuun ottamatta suuria muutoksia Pakkausten tuottajavastuu laajentuu osittaisesta tuottajavastuusta kaikenkattavaksi tuottajanvastuuksi Vastaanottopisteverkostoa esitetään laajennettavaksi. Tuotteen viimeisen haltijan tulee voida koko maassa maksutta ja ilman kohtuutonta vaivaa toimittaa ko. jätteet järjestettyyn vastaanottoon Otettava huomioon tuotteiden laji, laatu ja ennakoitu määrä sekä vastaanotosta ja kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Muut toimijat eivät saa toimia niin, että tuottajien mahdollisuus vastata velvoitteistaan vaikeutuu Tuottajayhteisöihin voi kuulua vain tuottajia 12
Jätehuollon vastuunjako (pesä-malli) Jätehuollon vastuunjaosta sovittiin yksimielisesti keskeisten osapuolien kesken nk. pesä-työryhmässä v. 2007. Sen mukaan: kunnan vastuulla on kotitalouksien ja julkisten laitosten jätehuolto elinkeinoelämä vastaa omasta jätehuollostaan tuotteiden tuottajat ja pakkaajat vastaavat tuottajavastuujärjestelmässä käytöstä poistettujen tuotteiden ja pakkausten jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista 13
Asuinkiinteistöjen jätteiden ja niihin rinnastettavien yhdyskuntajätteiden jätehuollon järjestäminen Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa koko kunnan tai sen alueen yhteiskuntajätehuollon kuljetuksen. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä (sopimusperusteinen) jätteen tuottaja valitsee jätteen kuljettajan. Lain mukaan molemmat mallit ovat jatkossakin mahdollisia. Kunta (kuntayhtymä) päättää kuljetusjärjestelmästä kunnan (kuntayhtymän alueella). Kunta voi asettaa kiinteistön järjestämään jätteenkuljetukseen ehtoja: oltava riittävästi palvelutarjontaa, ei saa heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta eikä aiheuttaa lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 14
Yhdyskuntajätehuollon vastuunjaosta Kuntien jätehuoltoyhtiöt ovat yhdyskuntajätehuollon merkittäviä toimijoita Periaatteessa ne voisivat osallistua myös yritysten vastuulla olevan jätehuollon toteutukseen neutraalin kilpailun kautta Neutraalin kilpailun esteet Konkurssisuoja? Ristisubventiot? Vastaavasti myös yksityisille toimijoille tulisi sallia esimerkiksi hyödynnettävien jätteiden kerääminen asuinkiinteistöillä jos kiinteistöt niin haluavat Lain mukaan jäte tulee toimittaa kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn 15
Jätelain vaikutuksia yritysten toimintaan Jätteen määrittelyyn tulossa uusia arviointikriteerejä. voi johtaa eräiden nykyisin jätteeksi luokiteltujen materiaalien jätestatuksen uudelleen arviointiin. Luonnonvarojen kestävä käyttö jätelain tavoitteeksi. voi johtaa lupamenettelyssä ylilyönteihin, joilla yritetään vaikuttaa yrityksen tuotantoon ja tuotteisiin. Pakkausjätteille täysi tuottajavastuu. uhkana on, että pakattujen tuotteiden hintoja joudutaan nostamaan. Arvioiden mukaan kustannusvaikutus pakkaajille n. 50 milj/vuosi. Kuntien osuus ja vastuu jätehuollon operoinnissa kasvaa. yksityisten alan yritysten toimintaedellytykset voivat kaventua 16
Jätelain vaikutuksia yritysten toimintaan Tuote voidaan kieltää eräin edellytyksin. suojaa asianmukaisesti toimivia yrityksiä, mutta sallii myös ylilyönnit Otetaan käyttöön laiminlyöntimaksu. käyttöönottokynnys on matala ja maksu voi eräissä laiminlyönneissä nousta jopa 500 000 euroon Viranomainen voi tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia, jos epäilee laiminlyöntiä. Yritys voi joutua maksamaan kustannukset, vaikka tutkimus olisi aiheeton. kustannukset voivat nousta suureksi esim. maaperätutkimuksissa. Ympäristölupamenettelyssä voidaan antaa ehtoja jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Tarpeen mukaan voidaan ottaa huomioon myös energian ja materiaalien käytön tehokkuus. ongelmallinen asia. Edellyttää yrityksen tuotantotekijöitä koskevaa asiantuntemusta 17
Mitä muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön? Jätteen määritelmän selkeyttäminen Pakkausten tuottajille kokonaisvastuu Kattaa siis myös asumisessa syntyvät pakkausjätteet Kuntien vastuun kasvattaminen yhdyskuntajätehuollossa Kiinteistön haltijan järjestämä (sopimusperusteinen) jätteenkuljetusvaihto kuitenkin säilyy Ongelmajäte vaarallinen jäte Jätteen kansainväliseen siirtoon liittyvän hyödyntämislaitoksen ennakkohyväksyntä Siirtoasiakirjakäytännön laajentaminen jätteenkuljetuksiin ei kuitenkaan tavanomaisen jätteen kuljetuksiin Laiminlyöntimaksun käyttöönotto Materiaalitehokkuusvaatimus 18
Miltä jätehuollon tulevaisuus näyttää voimassa olevan lain valossa? Jätehuoltoon ei ole tulossa radikaaleja muutoksia Jätteen määrittelyyn uusia elementtejä, luokittelu toivon mukaan selkeytyy Tuotteita koskevat valtuudet sisältävän riskin yrityksille Yksityisten ympäristöalan yritysten vastuualue supistuu jonkin verran Pakattujen tuotteiden hintoihin voi kohdistua korotuspaineita Yritykset voivat jatkossakin itse päättää jätteidensä kuljetuksista ja käsittelijöistä poikkeuksena yhdyskuntajätteet Kaatopaikkakäsittelyyn rajoituksia (asetuksessa) vauhdittanee jätteen energiasisällön hyödyntämistä (polttoa) 19
Jäteverolain muutos Jätevero eli käytännössä kaatopaikkavero otettiin käyttöön v. 1997. Jätevero on vielä tänä ja ensi vuonna 40 euroa/t jätettä, mutta nousee v. 2013 alussa 50 euroon/t. Veron tuotto oli v. 2009 n. 55 milj. euroa, josta elinkeinoelämän osuus on ollut noin puolet. VM on arvioinut jäteveron kertymäksi 100 milj. euroa v. 2011. Yrityksille aiheutunee noin 20-30 milj. euron vuosittainen kustannuslisä. Tämän vuoden alusta lukien kaikki kaatopaikat ovat jäteveron piirissä. Hyödyntämiseen soveltumattomat jätteet ovat kuitenkin verottomia. Veronalaiset jätteet on lueteltu lain liitteessä. 20
EK:n arvioita ja näkemyksiä jäteverolain muutoksesta EK pitää myönteisenä, että kovassa kilpailutilanteessa olevien vientiyritysten väistämättä syntyvien jätteiden kaatopaikkakäsittely säilyi verottomana. Ohjausvaikutuksen kannalta on kuitenkin outoa, että jätteiden hyödyntämis- ja ympäristönsuojelutoiminnoissa syntyviä hyödyntämiskelvottomia jätteitä ryhdyttiin verottamaan. Se vaikuttaa tällaisten toimintojen kannattavuuteen. Esim: Tuhkat, rikinpoistokipsit, rakennusjätteiden rejektit, auto- ja romupalottamoiden hyödyntämiskelvoton kevytjae, (siistausliete) Jäteveron ohjausvaikutus on ollut koko lain voimassaoloajan hyvin vaatimaton. 21
Hyvää kevättä t. Benny 22