Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016

Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä 23.9.2014

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. POHJANMAAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUONNA 2015 2016... 4 3. ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN 2011 2014 TOTEUTUMISESTA... 7 4. POHJANMAAN MAAKUNTASTRATEGIA 2014 2017... 9 4.1 Maakunnan kehittämisen painopisteet... 9 4.1.1 Kilpailukykyinen alue... 10 4.1.2 Hyvinvoiva väestö... 11 4.1.3 Hyvä elinympäristö... 12 4.2 Maakuntastrategian tavoitteiden seuranta... 12 5. POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2015 2016... 15 5.1 Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat... 15 5.1.1 Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha... 15 5.1.2 Kansalliset kehittämisohjelmat... 16 INKA innovatiiviset kaupungit ohjelma... 16 Kasvusopimus... 17 5.1.3 EU ohjelmat... 18 Rakennerahasto ohjelmat... 18 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma... 22 Euroopan meri ja kalatalousrahasto (EMKR)... 25 Botnia Atlantica ohjelma... 25 5.2 Pohjanmaan kärkihankkeet 2015 2016... 26 5.2.1 Kilpailukykyinen alue... 27 5.2.2 Hyvinvoiva väestö... 28 5.2.3 Hyvä elinympäristö... 29 6. POHJALAISMAAKUNTIEN YHTEISTOIMINTA ALUEEN HANKE JA NEUVOTTELUESITYS... 30 6.1 Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen... 30 6.2 Hyvinvointia kulttuurista... 31 6.3 Energia alan toimintaedellytysten tukeminen... 31 7. RAHOITUSSUUNNITELMA... 31 8. LIITTEET... 32 Liite 1. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelma Liite 2. Pohjanmaan maakunnan tärkeimmät liikenne ja logistiikkahankkeet

3 1. JOHDANTO Pohjanmaan maakuntastrategia kostuu kahdesta osasta. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan tavoitetila vuodeksi 2040 sekä maakunnan kehittämisen painopisteet. Maakuntaohjelmassa kuvataan, kuinka strategiaa toteutetaan vuosina 2014 2017. Pohjanmaan maakuntastrategia hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.2014. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) on laadittu uuden alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) ja valtioneuvoston asetuksen (356/2014) mukaisesti. Tämän ns. ALKE lain mukaan toimeenpanosuunnitelma valmistellaan maakunnan liiton johdolla kahden vuoden välein maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa myös vuosittain. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä ELY keskusten ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. ALKE lain mukaan (33 ) toimeenpanosuunnitelman tulee sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke ja toimenpide esityksiä, kuvauksia niitä koskevista yhteistyösopimuksista, MYR:n kannanoton rakennerahasto ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja suunnitelmista sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan maakuntien yhteistoiminta alueiden yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Valtioneuvoston asetuksessa (12 ) tuodaan puolestaan esille, että toimeenpanosuunnitelmaan on sisällyttävä myös rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen, Euroopan unionin rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä muusta Euroopan unionin rahoituksesta ja niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) lähetti maakuntien liitoille ja ELY keskuksille kirjeen kesäkuun 2014 loppupuolella otsikolla ELY keskusten strategisten tulossopimusten tarkistaminen sekä maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmien laatiminen vuonna 2014, joka sisälsi ministeriön ALKElakiin ja asetukseen perustuvat ohjeet toimeenpanosuunnitelman laadinnasta. TEM:n ohjeissa täsmennettiin, että toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelmassa EU:n ja sitä vastaavan valtion rahoitusosuuksien arviot tehdään seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten. Kirjeen mukaan maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmat ja niiden rahoitussuunnitelmat on toimitettava ministeriöön 30.9.2014 mennessä. Edellä mainitun varsin tiukan aikataulun seurauksena ALKE lain mukainen yhteistyö ELY keskusten ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa oli toteuttava pääasiassa kirjallisen kommentoinnin ja MYR:n sihteeristön työskentelyn välityksellä. Koska Pohjanmaan maakuntastrategia oli vielä varsin tuore asiakirja, oli luonnollista, että sen ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma toteutettiin päivittämällä ja priorisoimalla maakuntastrategiassa esitettyjä hanke ja toimenpide esityksiä. Pohjanmaan liiton toimeenpanosuunnitelman laadinnasta vastaava henkilö osallistui myös samaan aikaan käynnissä oleviin Etelä Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY keskusten strategisten tulossopimuksien tarkistusprosesseihin, mikä osaltaan lisäsi keskustelua ja tiedonvaihtoa maakunnan liiton ja ELY keskusten välillä sekä edisti edellä mainittujen asiakirjojen sisältöjen yhteensovittamista.

4 Pohjalaismaakunnissa aluehallintouudistuksessa muodostettuun lakisääteiseen yhteistoiminta alueeseen (YTA) kuuluvat Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liitot. Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessin aikana käytiin maakuntien liittojen välillä keskusteluja keskushallinnolle suunnatun uuden yhteishankkeen muodostamisesta. Keskustelujen lopputuloksena päädyttiin kuitenkin tuomaan esille edellisten toteuttamissuunnitelmien aikana laaditut kolme yhteishanketta, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja toteuttamiskelpoisia, mutta jotka eivät ole syystä tai toisesta saaneet konkreettista vastakaikua valtionhallinnon edustajilta. Nämä yhteishanke esityksien sisällöt käydään lyhyesti läpi toimeenpanosuunnitelman kuudennessa kappaleessa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma käsitellään maakuntahallituksessa 22.9.2014, jonka jälkeen se esitetään hyväksyttäväksi maakunnan yhteistyöryhmälle 23.9.2014. 2. POHJANMAAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUONNA 2015 2016 Pohjanmaan kilpailukyky arvioitiin vuonna 2012 maan kolmanneksi parhaimmaksi heti Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Hyvää kehitystä selittää pitkälti Vaasan seudulla sijaitseva Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiakeskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli 10 000 ihmistä. Keskittymän osuus koko maan energiateknologian viennistä on noin 30 % ja kaikesta teknologiaviennistä noin 12 %. Pohjanmaa on Suomen teollistunein maakunta, sillä teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on maakuntien välisessä vertailussa (2011) selvästi suurin. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on kaikissa seutukunnissa Kyrönmaata lukuun ottamatta suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Teollisuustyöpaikoilla on suuri merkitys myös Kyrönmaan asukkaiden hyvinvoinnissa, sillä seudulta käydään paljon Vaasan teollisuusyrityksissä töissä. Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on Pohjanmaalla noin 75 prosenttia. Alueella sijaitsee monia kansainvälisiä suuryrityksiä, joiden markkina alueena on koko maailma. Pohjanmaan maakunnan teollisuuden viennistä vain 39 % suuntautuu EU maihin, loput muualle maailmaan. Tuotanto perustuu korkeaan teknologiaan ja osaamiseen, ja teollisuustuotannon jalostusarvo per asukas olikin vuonna 2011 maakuntien välisessä vertailussa korkein. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden liikevaihto kuitenkin supistui 5,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta, mutta kehittyi jälleen positiivisesti kahdella seuraavalla neljänneksellä vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2013 koko vientiliikevaihto sen sijaan jäi miinukselle 2,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelissa (4/2014) 37 prosenttia teollisuusyrityksistä arvioi viennin kasvavan vuonna 2014. Pohjanmaan kilpailukyky ei kuitenkaan lepää yhden keskittymän varassa, vaan keskeisenä menestystekijänä on aina ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Energiateknologian lisäksi merkittäviä teollisuuden aloja ovat massan ja paperituotteiden valmistus, kemianteollisuus, metallituotteiden valmistus, elintarviketeollisuus, jalostusteollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus, jossa veneteollisuudella on merkittävä osuus. Monipuolinen elinkeinoelämä luo suojaa suhdannevaihteluja vastaan ja aikaa myöten myös uuden kasvun mahdollisuuksia. Uudet kasvualat syntyvät monesti olemassa olevan toiminnan pohjalta ja erityisesti toimialojen rajapinnoilta. Yrittäjämäinen asenne vahvistaa uusien alojen muodostumista. Merkittäviä mahdollisuuksia Pohjanmaalle luovat tulevaisuudessa mm. uusiutuvan energian potentiaali, hyvinvointiyrittäjyys ja luovat alat.

5 Kasvua on ollut myös muilla Pohjanmaan tärkeillä toimialoilla. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen liikevaihto kasvoi 16,4 prosenttia vuonna 2013 vuodesta 2012. Rakennusalalla liikevaihdon kehitys jatkui maltillisesti vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Kaupan liikevaihdon kehitys sen sijaan kääntyi lievästi laskuun vuonna 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, liikevaihdon laskiessa 2,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta. Toisella neljänneksellä liikevaihdon kehityksen suunta oli 1,1 prosenttia ylöspäin. Kolmannen neljänneksen aikana liikevaihto pysyi lähes vuoden takaisella tasolla ( 0,1 %). Elinkeinoelämän keskusliiton toukokuun 2014 suhdannebarometrissä teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanteen todettiin synkenneen hieman vuoden alussa suhdanneodotusten pysyessä kuitenkin melko vakaina. Tilaustilanne oli edelleen normaalia heikompi, joskin tuotannon odotettiin lisääntyvän lähikuukausina hieman. Palveluiden osalta suhdannetilanne oli normaalia heikompi ja suhdannenäkymät edelleen miinuksella. Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin (4/2014) mukaan yritysten tilanne on parantunut edellisestä, marraskuun 2013 mittauksesta. Teollisuusyritysten liikevaihto odotukset olivat vahvimmat, kun taas kaupanalalla heikoimmat. Positiivisimmin tilauskanta olikin kehittynyt teollisuusyrityksissä, joista joka viidennessä tilauskanta oli parantunut. ETLA:n (Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen) alue ennuste ennustaa teollisuuden bkt:n sekä koko bkt:n kasvavan Pohjanmaalla maakunnista toiseksi nopeimmin (14,6 %) vuosina 2013 2017. Ajanjaksolla 2008 2012 teollisuuden bkt sen sijaan laski Pohjanmaalla kuusi prosenttia. Teollisuuden prosenttiosuus koko bkt:stä oli Pohjanmaalla kuitenkin selvästi korkein maankuntien välisessä vertailussa vuonna 2012. Yhtenä maakunnan menestystekijänä voidaan pitää verrattain kattavaa liikenneverkkoa. Maakunnan liikenteellinen sijainti ja mahdollisuudet hyödyntää eri kuljetusmuotoja luovat hyvät puitteet alueen elinkeinoelämälle. Satamien ja kahden lentoaseman ansiosta maakunnasta on toistaiseksi hyvät yhteydet ulkomaille, mikä on elinehto saavutettavuudelle. Tämä on tärkeää, sillä yritysten sijoittumispäätöksissä sujuvalla liikenne ja logistiikkajärjestelmällä on keskeinen rooli. Työttömyysaste on Pohjanmaalla säilynyt koko maata matalammalla tasolla. Huhtikuussa 2014 työttömyysaste 6,9 % oli edelleen Manner Suomen matalin. Työttömyyden alueellinen jakauma maakunnan sisällä kuitenkin vaihtelee. Huhtikuussa 2014 alle viiden prosentin työttömyys oli Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Närpiössä, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä, Mustasaaressa ja Luodossa. Kaskisissa puolestaan työttömyysaste oli 12,3, sillä Metsä Botnian sellutehtaan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät yhä. Myös suurimmissa kaupungeissa Pietarsaaressa ja Vaasassa työttömyysaste on jossain määrin muuta maakuntaa korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen huolestuttava ja nuorisotyöttömyys on jatkanut kasvuaan. Osaavan työvoiman houkuttelussa Pohjanmaalla on monia vahvuuksia. Maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakouluyksikköä tarjoavat monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja houkuttelevat nuoria ihmisiä maakuntaan. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä onkin Pohjanmaalla maakuntien välisen vertailun kärkipäässä. Kaksikielisyys on vetovoimatekijä ja vahvuus, joka antaa kilpailuetua alueen kansainvälisille yrityksille. Pohjanmaa erottuu myös työllisten jakaumassa teollistuneimpana ja vähiten palveluvaltaisena maakuntana (vuonna 2012). Tästä huolimatta Pohjanmaan suurin työllistäjä on julkinen sektori, jossa työskentelee noin joka kolmas työntekijä. Yksityiset palvelut työllistävät lähes saman verran. Teollisuudessa työskentelee noin neljännes työntekijöistä, mikä on selvästi suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin.

6 Vielä enemmän Pohjanmaa on erikoistunut maa ja metsätalouteen, jonka työllistävä osuus on miltei kaksinkertainen koko maahan verrattuna, noin 7 prosenttia kaikista työllisistä. Vuosina 2000 2011 työllisten määrä lisääntyi Pohjanmaalla erityisesti palveluissa ja rakentamisessa. Tältä osin kehityskuva noudatteli pitkälti koko maan kehitystä. Myös teollisuuden työllisyys lisääntyi maakunnassa jossain määrin, kun taas koko maassa se väheni. Maa ja metsätaloudessa työllisten määrä väheni selvästi sekä Pohjanmaalla että koko maassa. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työpaikkojen määrä kasvoi Pohjanmaalla kyseisellä ajanjaksolla yhteensä 5 400:lla. Vaasan seudulla syntyi noin 5 300 uutta työpaikkaa ja Pietarsaaren seudulla noin 1 100. Sen sijaan Suupohjan rannikkoseutu menetti yli 800 ja Kyrönmaa yli 200 työpaikkaa alueeltaan. Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet Pohjanmaalla erityisesti keskeisillä energiateknologian klusterin toimialoilla eli koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka ja sähkölaitteiden valmistuksessa. Nämä toimialat kasvoivat vuosien 2000 2011 aikana noin 2 400 työllisellä. Myös kulkuneuvojen valmistuksessa työpaikkojen määrä on kasvanut tuntuvasti. Taantuvia aloja ovat tällä vuosikymmenellä olleet paperi ja massateollisuus sekä tekstiili, vaate, nahka ja kenkäteollisuus, jotka ovat kumpikin menettäneet yli kolmanneksen työvoimastaan. Palveluiden osalta työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti yrityspalveluissa, joissa työllisten määrä on 2000 luvulla lisääntynyt noin 70 prosenttia. Suhteellisesti eniten ovat vähentyneet informaatioalan työntekijät. Määrällisesti yrityspalvelut ovat kasvaneet 2 500, hoivapalvelut 1 700 ja koulutus sekä kauppa molemmat noin 800 uudella työllisellä. ETLA:n ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaa Pohjanmaalla vuosina 2013 2017 0,9 prosenttia. Teollisten työpaikkojen määrän ennustetaan laskevan kaikissa maakunnissa, Pohjanmaalla 0,5 prosentilla. Sen sijaan rakennusalalla työllisten määrä kehittyisi 7,1 prosentilla, yksityisissä palveluissa 1,4 ja julkisten ja muiden palveluiden osalta 1,9 prosentilla. Maa ja metsätalouden työllisten määrä sen sijaan laskisi Pohjanmaalla 6,2 prosentilla. Väestönkasvu on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Vuonna 2013 väkiluku kasvoi maakuntien välisessä vertailussa kuudenneksi nopeimmin (721 henkilöllä eli 0,4 prosenttia), ja vuoden lopussa Pohjanmaalla oli 180 384 asukasta. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä väkiluvun kasvu on noussut verrattuna kolmen viime vuoden ensimmäisiin neljänneksiin. Väkiluku on 2000 luvulla kasvanut yhteensä noin 7 100 hengellä. Viimeisen viiden (2008 2013) vuoden aikavälillä Pohjanmaa on kasvanut maakunnista viidenneksi nopeimmin. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen tasaisesti. Suupohjan rannikkoseutu on ainoa alue, jossa väestömäärä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Muilla seuduilla, ja erityisesti Vaasan seudulla, kehitys on 2000 luvulla ollut varsin positiivista. Vaasan seutu lukeutuu Suomen vahvimpien kasvualueiden joukkoon. Pohjanmaan väkilukua kasvattavat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto. Pohjanmaalle on viime vuosina muuttanut mukavasti väkeä ulkomailta, mutta maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää asukkaita jatkuvasti. Pohjanmaa on menettänyt 2000 luvulla väkeä erityisesti Uudellemaalle, Varsinais Suomeen ja Pirkanmaalle. Muuttovoittoa Pohjanmaa on puolestaan saanut eniten Etelä, Pohjoisja Keski Pohjanmaan maakunnista. Pohjanmaalla on kaksi vahvaa kaupunkiseutua Vaasan ja Pietarsaaren ympärillä. Etelässä tärkeimpiä keskuksia ovat Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Noin 80 kylää täydentävät aluerakennetta. Vaikka

7 asutus on hiljalleen keskittynyt yhä enemmän kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja kylärakenne on harventunut, voidaan alueen maaseutua edelleen pitää varsin elinvoimaisena. Maaseutu on pääosin kaupungin läheistä tai ydinmaaseutua, ja harvaan asutun maaseudun osuus on pieni. 3. ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN 2011 2014 TOTEUTUMISESTA Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011 2014 toteutumista on seurattu vuosittain toteuttamissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi ulkopuolinen arvioitsija arvioi Länsi Suomen maakuntien ja Varsinais Suomen maakuntaohjelmien toteutumista ja vaikuttavuutta talvella 2012 2013. Ulkopuolisen arvioinnin mukaan maakuntaohjelman toteuttamisessa on Pohjanmaalla edistytty pääosin varsin hyvin. Alueen toimijat ovat kyselyn ja haastattelujen perusteella varsin tyytyväisiä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Maakuntaohjelmatyön puitteissa on pystytty kehittämään koko alueen näkökulmasta tärkeitä kokonaisuuksia. Lisäksi maakuntaohjelman rooli alueen kehittämisen kokonaisuudessa nähdään tärkeänä. Ulkopuolisen arvioinnin mukaan parhaiten maakuntaohjelman toimintalinjoista on edistytty toimintalinjassa 1 (Kilpailukyky ja imago). Arviointiin sisältyneen kyselyn mukaan toimintalinjan 1 painopisteistä parhaiten on onnistuttu elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa, kärkiklustereiden vahvistamisessa sekä maaseudun kehittämisessä. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä ja yrittäjyyden vahvistamisessa on niin ikään onnistuttu varsin hyvin. Ylipäätään elinkeinoelämän, innovaatiotoiminnan ja osaamisen edistäminen nähdään maakuntaohjelman ydinteemoiksi ja maakuntaohjelman rooli suhteellisen vahvaksi niihin liittyvän kehittämistahdon muodostamisessa. Heikoimmin kaikista toimintalinjoista on ulkopuolisen arvioitsijan mukaan edetty toimintalinjan 4 (Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma) painopisteissä Asiakkaan ja potilaan koko arvoketjusta vastuun ottava palvelukokonaisuus sekä Ennaltaehkäisevin toimin ja yhteisvastuulla hyvinvointia vauvasta vaariin. Yksi syy tähän saattaa olla se, etteivät hoito ja palveluketjut ole helposti maakunnallisin voimavaroin edistettävissä, vaan ne ovat enemmänkin kunnallisia vastuualueita. Monilla lienee omakohtaista kokemusta hoito ja palveluketjuista ja teema on lisäksi hyvin arvolatautunut, mikä osaltaan on saattanut vaikuttaa vastaajien kriittisyyteen. Maakuntaohjelmatyöhön liittyen ulkopuolinen arvioitsija toi esille seuraavat kaksi keskeistä kehittämisehdotusta. Kehittämistarvetta on arvioitsijan mukaan havaittavissa osallistamiseen liittyen. Vaikka maakuntaohjelmatyön puitteissa on onnistuttu tekemään tarvittavia valintoja, tuli Pohjanmaallakin esille tarve kehittää ohjelmatyötä kaikilla rintamilla. Maakuntaohjelmatyöstä toivottiin joustavampaa, proaktiivisempaa ja tasapuolisempaa. Yritysten saaminen mukaan on ollut muiden maakuntien tapaan haasteellista. Seuranta ja arviointi kaipaavat arvioitsijan mukaan myös lisähuomiota. Sidosryhmät toivoivat erityisesti parempaa ja tehokkaampaa näyttöä ja analyyttistä syötettä ohjelmatyöhön. Ohjelmadokumenttia tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa. Myös tavoitteiden tiukempi sitominen kehittämisrahoitukseen nähtiin tarpeellisena.

8 Pohjanmaan maakuntastrategiaa 2014 2017 laadittaessa on pyritty reagoimaan näihin ulkopuolisen arvioitsijan kehittämisehdotuksiin. Ohjelmadokumentin selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen oli yksi keskeisiä maakuntastrategian laadintaa ohjanneista tavoitteista. Tähän palataan Pohjanmaan maakuntastrategian painopisteitä esittelevässä seuraavassa kappaleessa. Maakuntastrategian valmisteluprosessissa pyrittiin myös kiinnittämään erityistä huomiota sen avoimuuteen ja vuorovaikutteisuuteen. Valmisteluprosessin aikana järjestettiin erilaisia tulevaisuus ja teematyöskentelyseminaareja sekä seututilaisuuksia. Näkemyksiä kerättiin suoraan myös yrityksiltä ja kansalaisilta haastattelujen sekä Otakantaa.fi palvelun välityksellä. Myös aiemmin toteutettujen kansalaisraatien aineistoa hyödynnettiin strategian valmistelussa. Pohjanmaan liiton käynnistämä Älykkään erikoistumisen strategiat projekti vastasi osaltaan arvioitsijan esiin tuomaan haasteeseen saada yritykset mukaan maakunnan kehittämistyöhön. Projektin tuloksia hyödynnettiin myös Pohjanmaan maakuntastrategian valmistelutyössä. Laadullisen arvioinnin lisäksi maakuntaohjelman 2011 2014 toteutumista on seurattu määrällisten seurantaindikaattorien avulla. Taulukossa 1 on esitetty maakuntaohjelman 2011 2014 määrälliset tavoitteet sekä niihin liittyvät uusimmat seurantatiedot. Kuten taulukosta voidaan havaita, usean indikaattorin tapauksessa asetettu tavoite on joko saavutettu tai ylitetty. Muutaman indikaattorin osalta jäätiin toki jälkeen asetetusta tavoitteesta, mutta yleiskuvaa voi pitää varsin myönteisenä. Taulukko 1. Maakuntaohjelman 2011 2014 määrälliset tavoitteet Kilpailukyky ja imago Viimeisin tieto Tavoite 2014 Bkt/asukas Liikevaihdon kasvu Energiaklusterin keskeisten toimialojen liikevaihdon trendi (2005=100) 35 759 (2011) 102,1 % koko maan tasosta 6,6 % (2009 2012) maakunnista 6. nopein Kone ja laite (12/2012): 203, koko maa 148 Sähkölaite (12/2012): 141, koko maa 75 100 % koko maan tasosta Viiden kärkimaakunnan joukossa Kasvu nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin Yritysten lukumäärä 11 743 kpl (2012) 11 500 kpl Työpaikkojen määrä (ETLA) 84 346 kpl (2011) 85 000 kpl Työvoima ja osaaminen Työllisyysaste (Tilastokeskus) 72,8 % (2013) 75 % Työttömyysaste (Tilastokeskus) 5,6 % (2013) alle 5 % Taloudellinen huoltosuhde 1,20 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 67,0 % (2012) 67 % 27,4 % (2012) 27 %

9 Viimeisin tieto Tavoite 2014 Kilpailukyky ja imago Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne Väestön määrä 180 384 (2013) 184 000 Nettomuuton osuus väestöstä 0,35 % (2013) 0,5 % Luonnollisen väestönkasvun osuus väestöstä 0,15 % (2013) 0,25 % Lentoliikenteen matkustajamäärän kasvu Vaasan ja Kokkola Pietarsaaren lentoasemilla Vaasa: 10,8 % Kokkola Pietarsaari: 14,0 % koko maa: 15,5 % (2010 2013) Kasvu nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma Veronalaiset tulot 21 790 /asukas (2012). 95 % koko maan tasosta 97 % koko maan tasosta Sairastavuusindeksi (ikävakioitu) 86,5 (2009 2011 THL) alle 90 Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä (25 64 vuotias väestö) Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 4,6 % (2012, koko väestöstä 8 344 henk.) alle 5 % Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt n. 2,4 milj. tonnia (2011) Päästöt vähenevät 4. POHJANMAAN MAAKUNTASTRATEGIA 2014 2017 Maakuntastrategia on maakunnan kehittämistahdon ilmaus. Sen tavoitteena on maakunnan toimijoiden yhteisen vision ja kehittämisnäkemyksen vahvistaminen sekä kehittämisen voimavarojen suuntaaminen strategisiin kohteisiin. Strategiassa määritellään tekijät, joilla Pohjanmaa menestyy alueiden välisessä kilpailussa omista lähtökohdistaan. Lisäksi tavoitteena on parantaa valtion toimenpiteiden kohdentamista maakunnallisiin kehittämiskokonaisuuksiin sekä tehostaa valtion ja kuntien määrärahojen käyttöä. Maakuntastrategiaan sisällytetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden edistäminen edellyttää maakunnallista tai muuta laajaa yhteistyötä. 4.1 Maakunnan kehittämisen painopisteet Kuten aiemmin tuotiin esille, Pohjanmaan maakuntastrategian valmistelussa pyrittiin terävöittämään maakunnan kehittämisen painopisteitä. Pohjanmaan visiolause Uuden energian Pohjanmaa kuvaa yhteistä tahtoa kehityksen suunnasta. Visiossa näkyy vahvasti energia teema. Se viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Energisyys näkyy myös huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan

10 menestystekijöitä. Maakuntastrategian tavoitteena on, että vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö. Tästä voidaan johtaa seuraavissa kappaleissa esiteltävät Pohjanmaan kehittämisen kolme päätavoitetta (ks. kuva 1). Kuva 1. Maakunnan kehittämisen kolme päätavoitetta 4.1.1 Kilpailukykyinen alue Jotta Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue myös tulevaisuudessa, on maakuntastrategian mukaan kiinnitettävä huomiota seuraaviin viiteen eri osa alueeseen: Monipuolinen elinkeinoelämä: Elinkeinoelämän monipuolisuudesta tulee jatkossakin pitää huolta koko maakunnan alueella. Käytännössä se tarkoittaa yritysten monipuolista toimiala ja kokorakennetta, kasvua ja kansainvälistymistä sekä yrittäjämäistä asennetta. Nykyisten vahvojen toimialojen lisäksi on tuettava uusien toimialojen kehittymistä. Korkeatasoinen innovaatiotoiminta: Korkeatasoista innovaatiotoimintaa tarvitaan, jotta elinkeinoelämä voisi uusiutua. Erityisesti pk yritysten tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen on tärkeää, sillä maakunnassa tarvitaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvuyrityksiä, joiden liiketoiminta ei ole yhden asiakkaan varassa. Korkeakoulujen ensisijaisena roolina alueen innovaatiojärjestelmässä on tehdä tutkimusta, joka palvelee alueen elinkeinoelämää. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten kesken. Toimivat yhteydet: Toimiva liikennejärjestelmä on elinkeinoelämän elinehto. Maan sisäisten yhteyksien lisäksi kansainvälinen vientiteollisuus tarvitsee hyviä yhteyksiä suoraan ulkomaille. Kaikkien asukkaiden mahdollisuudet liikkua helposti paikasta toiseen on turvattava. Julkisten resurssien niukkuus tulevina vuosina edellyttää uusien toiminta ja rahoitusmallien luomista liikennejärjestelmän kehittämiseen.

11 Toisaalta liikennejärjestelmään liittyy myös mahdollisuuksia, kuten poikittaisten kuljetuskäytävien kehittäminen, joita on kyettävä hyödyntämään. Riittävästi osaavaa työvoimaa: Jatkossa osaamisen ja tiedon merkitys tuotannontekijänä korostuu. Osaava työvoima on elinkeinoelämän keskeinen resurssi, josta on tulevina vuosina pulaa väestön ikääntymisen takia. Lisää työvoimaa tarvitaan erityisesti palvelujen tuottamiseen. Osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan huolehtimalla ikärakenteeltaan ja osaamiseltaan tasapainoisesta väestörakenteesta sekä korkeasta työllisyydestä. Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt, elävä kulttuuriperintö ja vireä kulttuurielämä: Kulttuuriympäristöjen ja perinnön ja kulttuurielämän merkitys tärkeinä vetovoimatekijöinä tulee tiedostaa. Arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt tarjoavat erilaisia asumis ja virkistäytymismahdollisuuksia. Kulttuuriperinnöstä kasvaa vahva maakunnallinen identiteetti, joka saa asukkaat sitoutumaan alueeseen. 4.1.2 Hyvinvoiva väestö Väestön hyvinvoinnin osalta maakuntastrategiassa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraavaan neljään osa alueeseen. Osallistuvat kansalaiset: Kaikilla asukkailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa ja olla osallisena yhteiskunnassa työn, opiskelun tai muun toiminnan kautta. Kaikki nuoret on saatava mukaan työelämään tai opiskelemaan. Vaikeassa työmarkkina asemassa olevat tarvitsevat ohjausta ja koulutusta työpaikan löytämiseksi sekä tarvittaessa myös kuntoutusta. Ikäihmisille ja muille työvoimaan kuulumattomille tulee tarjota toimivia ja helppoja tapoja osallistua yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan. Integroituneet maahanmuuttajat: Syrjäytymisen ehkäisemiseksi maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymiseen tulee panostaa riittävästi. Keskeisenä tavoitteena on se, että maahanmuuttajat pääsevät aidosti osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Kokonaisuuteen liittyy oleellisesti myös suvaitsevaisuuden edistäminen sekä syrjinnän ja rasismin torjuminen. Toimivat palvelut: Väestön hyvinvointi edellyttää toimivia palveluja. Väestön ikääntyessä ja julkisten resurssien vähetessä tarvitaan uusia ratkaisuja terveys ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia että uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Osaamisresurssit tulee turvata. Kansalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen palvelujärjestelmässä ja sen kehittämisessä on tärkeää. Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet: Kulttuurilla ja muilla harrastuksilla on positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Yhdessä toimiminen, yhteisiin rientoihin osallistuminen ja monikulttuurinen yhteistyö alueen eri kieli ja väestöryhmien kesken lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, luottamusta ja osallisuuden tuntua. Pohjanmaan perinteisesti vireää kulttuuri ja yhdistyselämää sekä hyviä harrastusmahdollisuuksia tulee vaalia myös tulevina vuosina.

12 4.1.3 Hyvä elinympäristö Maakuntastrategian mukaan hyvä elinympäristö voidaan saavuttaa kiinnittämällä kehittämistyössä huomiota ainakin seuraaviin neljään osatekijään: Kestävä alue ja yhdyskuntarakenne: Tavoitteena on monikeskuksinen, tasapainoinen ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla oleva alue. Fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden hyvinvoinnin sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn. Vaasan kaupunkiseutua kehitetään maakunnan keskuksena. Toinen vahva kaupunkiseutu rakentuu Pietarsaaren ympärille. Niiden lisäksi maakunnassa on useita vilkkaiden maaseutualueiden ympäröimiä maaseutukeskuksia. Vähähiilinen yhteiskunta: Vähähiilisyys edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tavoitteena on normaalioloissa hiilidioksidineutraali sähkön ja lämmöntuotanto sekä liikenne. Tämä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden osuuden merkittävää laskemista. Myös energian säästämistä sekä teollisen tuotannon, liikenteen ja asumisen energiatehokkuutta on parannettava. Energiaomavaraisuuden saavuttaminen edellyttää sitä, että energiatuotanto perustuu lähes täysin uusiutuviin energianlähteisiin. Ympäristötietoiset toimijat: Kestävän kehityksen toimintatavat tulee vakiinnuttaa yhteiskunnan eri sektoreille. Kaiken perustana ovat ympäristötietoiset kansalaiset, jotka työssään ja muussa elämässään tekevät kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee huomioida kaikessa luontoa muuttavassa toiminnassa. Arvokkaita luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja suojellaan. Vesistöjen osalta tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila ja varmistaa pohjavesien säilyminen hyvänä. Myös tulvariskien hallintaan tulee panostaa. 4.2 Maakuntastrategian tavoitteiden seuranta Pohjanmaan maakuntastrategiassa tuodaan esille, että strategian toteutumista seurataan yleisten aluekehitystä kuvaavien mittareiden, laadullisen arvioinnin sekä yksityiskohtaisempien tavoitekohtaisten seurantamittareiden avulla. Koska maakuntastrategiakausi on vielä varsin alkutekijöissään, vielä ei ole mielekästä yrittää tehdä pidemmälle meneviä laadullisia tai tavoitekohtaisia arviointeja tavoitteiden saavuttamisesta. Yleistä aluekehitystä kuvaavien mittareiden seurantatiedot on kuitenkin päivitetty taulukkoon 2.

13 Taulukko 2. Maakuntastrategian 2014 2017 määrälliset tavoitteet 2005 2010 Viimeisin tieto** Tavoite 2017 Muuttoliike ja väestö Väkiluku 173 627 177 946 180 384 186 500 Väestönmuutos 172 903 721 1 350 Nettomaassamuutto 0,36 % 0,25 % 0,357 % 0,027 % (osuus väestöstä) Nettosiirtolaisuus 0,31 % 0,42 % 0,60 % 0,43 % (osuus väestöstä) Luonnollinen 0,15 % 0,33 % 0,15 % 0,27 % väestönkasvu (osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde 28 % 30,1 % 33,2 % 35 % Kilpailukyky Bkt/asukas 28 358 35 759 (2011) 102,1 % koko maan tasosta Liikevaihdon kasvu 10,1 % (2007) 110 % koko maan tasosta 0,2 % 2,8 % (2012) * Yrityskanta 10 111 11 205 11 768 12 000 Aloittaneet yritykset 823 955 891 * Lopettaneet yritykset 648 576 742 * Kasvuyritysten määrä 35 (2009 2012) 60 (Pohjanmaan ELY alue) Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta 78 % 78 % Veronalaiset tulot / henkilö 18 826 24 548 26 225 (2012) 96,5 % koko maan tasosta 98 % koko maan tasosta Talouden tasapaino Kuntien vuosikate / 119 385 219 (2012) * asukas Valtion menot / asukas 5 724 6 229 (2006) 6 525 (2012) * (2004) Työllisyys Työttömyysaste (%) 6,1 % 6,6 % 5,6 % 5 % Työllisyysaste (%) 70,5 % 70,9 % 72,8 % 75 % Nuoret työttömät (15 27 vuotiaat) 571 (2006) 844 400 Pitkäaikaistyöttömät (yli 1 vuotta) 1 377 956 1 538 (kesäkuu 2014, tilastokeskus) 600 20,1 % 15 % Maahanmuuttajien työttömyysaste Työpaikkojen määrä 80 815 79 881 82 500 (2007) Työvoiman määrä 82 348 84 970 88 000 86 000 Alueen sisäiset erot Tulotason keskihajonta 1 952 1 601 * kunnissa ( /henkilö)

14 Väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65 vuotiaiden osuus) Osaaminen Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29 vuotiaat Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista Julkisen sektorin osuus työpaikoista Elinympäristön laatu ja aluerakenne Väestön määrän muutos sisemmällä kaupunkialueella Väestön määrän muutos ulommalla kaupunkialueella Väestön määrän muutos kaupungin kehysalueella Väestön määrän muutos kaupungin läheisellä maaseudulla Väestön määrän muutos ydinmaaseudulla Väestön määrän muutos harvaan asutulla maaseudulla Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta Teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin Teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin 3,9 4,1 4,7 * 61,2 % 65,3 % 67 % (2012) 70 % 11,6 % 13,9 % 15,5 % (2012) 10 % 32,4 % * 26,9 % * 34 700 35 260 * 44 158 45 733 * 15 586 17 153 * 28 266 29 330 * 44 028 43 430 * 4 508 4 287 * Osuus kasvaa 23,3 tonnia 21,3 tonnia Määrä laskee 634 tonnia 871 tonnia Määrä laskee * Tavoitetta ei ole määritelty tarkasti. Tavoitteena on ilmiön kehittyminen suotuisaan suuntaan. **Vuoden 2013 tieto, jos muuta ei ole mainittu. Tietoa ei ole saatavilla.

15 5. POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2015 2016 5.1 Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen rahoitetaan pääsääntöisesti valtion, kuntien ja EU ohjelmien rahoituksella. Lisäksi maakuntaohjelman toteuttamiseen on saatu ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa, minkä tarkoituksena on ollut mahdollistaa Pohjanmaan omista lähtökohdista nousevien kehittämishankkeiden toteuttaminen. Kun hankkeiden valmistelu ja hallinnointi tapahtuu lähellä ja tiiviissä yhteistyössä hakijoiden kanssa, ovat ne myös sisällöltään ja tavoitteiltaan alueen tarpeiden mukaisia. Maakuntaohjelman mukaisiin hankkeisiin on tulevina vuosina huomattavasti vähemmän rahoitusta tarjolla. Vuosi 2014 sijoittuu kahden EU ohjelmakauden taitteeseen ja on uusien hankkeiden rahoituksen kannalta varsin haasteellista aikaa. Tästä johtuen kappaleessa tarkastellaan maakuntaohjelman toteuttamista sekä päättyvän että käynnistyvän ohjelmakauden näkökulmasta. Edellisen ohjelmakauden (2007 2013) kaikki resurssit on käytännössä jo sidottu, ja päähuomio on ohjelman ja käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamisessa. Edellisen ohjelmakauden hankkeet voivat jatkua vielä vuoden 2015 alkupuolelle. EUohjelmakausi 2014 2020 on puolestaan vasta vähitellen käynnistymässä, ja ensimmäisiä rahoituspäätöksiä tehdään aikaisintaan syksyn kuluessa. Lisäksi hallitus on kehysriihessään tuleville vuosille päättänyt ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan lakkauttamisesta vuodesta 2015 alkaen. Näin ollen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan tilanteessa, jossa toimenpiteiden rahoitus on normaalitilannetta merkittävästi epävarmempaa. Onneksi kaikkien rahoitusinstrumenttien ja ohjelmien kohdalla uusi ohjelmakausi ei automaattisesti merkitse resurssien merkittävää supistumista. Seuraavassa lyhyt yhteenveto, miltä tilanne näyttää tällä hetkellä. 5.1.1 Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Hallitus on myöntänyt maakunnan kehittämisrahaa työ ja elinkeinoministeriön kautta maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti hankkeisiin, joilla muun muassa vahvistetaan maakunnan osaamisrakenteita, elinkeinoelämän edellytyksiä sekä kilpailukykyä. Pohjanmaalla, jossa EUrahoituksen taso on kokonaisuutena verrattain matala, maakunnan kehittämisraha on aina ollut tärkeässä roolissa maakunnan kehittämisen näkökulmasta. Tämä on mahdollistanut voimavarojen suuntaamisen muun muassa sellaisiin kehittämishankkeisiin, joita on EU ohjelmien toimintalinjojen puitteissa vaikea priorisoida, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä välillisesti parantaville kulttuuri ja koulutussektorin hankkeille. Maakunnan kehittämisrahaan viime vuosina kohdistuneet leikkaukset ovat merkittävästi heikentäneet maakunnan omista lähtökohdista suunniteltujen ja maakunnan kehityksen kannalta merkittävien kehittämishankkeiden toteuttamismahdollisuuksia. Vuodelle 2014 Pohjanmaalle myönnettiin vielä maakunnan kehittämisrahaa 280 000 euroa. Näillä näkymin, jos hallituksen kehysriihen päätökset pitävät, maakunnan kehittämisrahaa ei myönnetä laisinkaan vuodesta 2015 alkaen. Pohjanmaan seutukuntien kehittäminen vaikeutui jo aiemmin kansallisen Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) lakkauttamisen seurauksena. Seutukuntien omista tarpeista lähteville kehittämishankkeille on tänä päivänä erittäin vaikea löytää sopivia rahoituskanavia. Erityisesti Suupohjan rannikkoseudun ja Pietarsaaren seudun toimintaympäristöissä on tapahtunut voimakkaita rakenteellisia muutoksia, joihin reagoimiseen tarvitaan yhä ulkopuolista rahoitusta. Tätä voi pitää erittäin valitettavana

16 päätöksenä kansallisen alueiden kehittämisen näkökulmasta. Ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan merkitys on korostunut etenkin ohjelmakausien vaihtuessa. Nyt ilmoitus kehittämisrahan lakkauttamisesta ajoittui juuri uuden ohjelmankauden kynnykselle. Samanaikaisesti Pohjanmaalle myönnettiin ainoastaan 1,3 % rakennerahasto ohjelman varoista ohjelmakaudelle 2014 2020. Tämä on vain 7,5 % eniten rakennerahasto ohjelman tukea saavan maakunnan osuudesta. Pudotusta edelliseen ohjelmakauteen on Pohjanmaan osalta yli kolmannes. Edellä mainittuihin tosiasioihin pohjautuen Pohjanmaan ja muiden Länsi Suomen maakuntien liittojen vahva kannanotto valtion talousarvioon 2015 on, että maakunnan kehittämisrahaa ei tule poistaa valtion tulo ja menoarviosta. Maakunnan kehittämisrahalla voidaan osaltaan vastata alueiden rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin ja sen poistaminen on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa. 5.1.2 Kansalliset kehittämisohjelmat Edellä kävi jo ilmi, että viime vuosien aikana on lakkautettu useita alueiden kehittämisen kannalta tärkeitä kansallisia kehittämisohjelmia ja rahoitusinstrumentteja. Jotain uuttakin on toki tullut tilalle. Seuraavaksi käydään tiiviisti läpi keskeiset alueiden kehittämisessä hyödynnettävissä olevat kansalliset kehittämisohjelmat. INKA innovatiiviset kaupungit ohjelma Valtakunnallinen osaamiskeskusohjelma OSKE päättyi vuoden 2013 lopussa. Osaamiskeskusohjelman Pohjanmaalla toteutetut klusteriohjelmat (energiateknologia, meri ja digitaaliset sisällöt) olivat varsin hyvin linjassa Pohjanmaan maakunnan kehittämisen painopisteiden ja seutukuntien vahvuusalueiden kanssa. Osaamiskeskusohjelman päätyttyä maakunnassa kohdistuikin varsin suuria odotuksia Innovatiiviset kaupungit ohjelmaa (INKA) kohtaan, joka tavallaan jatkoi osaamiskeskusohjelman viitoittamalla tiellä. Vuoden 2014 alussa käynnistyneen INKA ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Ohjelman operatiivisesta johtamisesta ja hallinnoinnista vastaa innovaatiorahoituskeskus Tekes. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Näihin teemoihin on valittu kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensin, kumppanit seuraavina): Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Vaasan kaupunki valittiin siis koordinoimaan INKA ohjelman teemaa "Kestävät energiaratkaisut, mikä koostuu kolmesta teknologiateemasta: älykäs energiantuotanto, tulevaisuuden sähköverkot ja energiatehokkuus. Teemat on valittu suuren liiketoimintapotentiaalin perusteella. Valituilla kasvualueilla on mahdollisuus satojen miljoonien eurojen liikevaihdon kasvuun. Kestävät energiaratkaisut teeman

17 kunnianhimoisena tavoitteena onkin luoda Euroopan johtava energiateknologian innovaatiokeskittymä Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Vaasan kaupungin vetämä Kestävät energiaratkaisut teema sopii mainiosti yhteen Pohjanmaan maakuntastrategian vision Uuden energian Pohjanmaa kanssa. INKA ohjelma täydentää myös hyvin muita keskeisiä innovaatiopolitiikan instrumentteja, kuten Tekesin ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit). Maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, ettei INKAohjelman käynnistyminen ole sujunut täysin suunnitelmien mukaisesti. Kaupungit ovat sitoutuneet pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön valtion kanssa uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Nyt valtio kuitenkin suunnittelee merkittäviä leikkauksia INKA ohjelman rahoitukseen jo ensi vuoden talousarviossaan. Myös alkuperäinen suunnitelma viiden vastuukaupungin osaamisprofiileihin perustuvasta valtakunnallisesta ohjelmasta vaikuttaa hämärtyneen ensimmäisen toimintavuoden aikana. INKAn vetovastuulliset kaupunkiseudut eivät itse pääse vaikuttamaan mitä hankkeita rahoitetaan, eivätkä saa edes omia ohjelmassa määriteltyjä kärkihankkeita käyntiin. Lisäksi Tekesin byrokraattisuus hidastaa hankkeiden käyntiin saamista. Tekesin tulisikin nyt palauttaa vetovastuu INKA ohjelman temaattisesta ohjaamisesta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti niille viidelle kaupunkiseudulle, jotka työ ja elinkeinoministeriö valitsi kesällä 2013 INKA ohjelman vetureiksi. Tätä koordinaatiotyötä on luonnollisesti myös rahoitettava INKA ohjelman kautta. Muuten on vaarana, että ohjelman kantavana ideana ollut ajatus tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiiviistä paikallisesta yhteistyöstä ja temaattisesta fokusoinnista vesittyy. Ohjelman rahoituksen suhteen on vähintäänkin kohtuullista, että luvattuja resursseja ei leikattaisi jo ohjelman toisen toimintavuoden aikana. Myös kunnallisen rahoituksen ja Tekesin rahoituksen yhteensopimattomuus on ratkaistava nopeasti. Kasvusopimus Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille 2013 2015. Kasvusopimukset kattavat joukon erilaisia, strategisesti merkittäviä kehittämisteemoja, joista kaikille yhteisenä ja tärkeänä teemana ovat satsaukset innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Kasvusopimuksen tarkoitus on seudun kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Valtion ja Vaasan kaupunkiseudun välisen 20.12.2013 allekirjoitetun kasvusopimuksen tavoitteena on tukea kansallista ja Vaasan seudun tavoitetta luoda Euroopan johtava energiateknologiakeskittymä Suomeen 2030 mennessä vahvistamalla Vaasan kaupunkiseudun elinvoimaisuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen kestävää kehittämistä sekä sosiaalista eheyttä. Valtion ja Vaasan kaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen lukuisat toimenpiteet on jaoteltu neljän strategisen painopisteen alle, jotka ovat: 1. Vaasan kaupunkiseudun kehittäminen energiateknologian erikoistuneena innovaatiokeskittymänä 2. Osaavan työvoimaan saanti ja koulutuksen kehittäminen 3. Seudun erityispiirteet kasvun vahvistajina 4. Sosiaalisen eheyden edistäminen ja segregaation estäminen

18 Kasvusopimuksen toimenpidelistauksessa on jokaisen toimenpiteen sisällön lyhyt kuvaus, toteutusaikataulu, vastuutahot sekä toimenpiteen vaatimat resurssit. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Ministeriöt, ministeriöiden alaiset virastot sekä valtion aluehallinto edistävät kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista omassa päätöksenteossaan sekä huomioivat ne kansallisten politiikkalinjausten valmistelussa. Myös Vaasan kaupunkiseudun kunnat ja kuntayhteisöt sekä Pohjanmaan liitto huomioivat kasvusopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet omassa toiminnassaan. Edellä mainitut valtion ja Vaasan kaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen strategiset painopisteet on huomioitu Pohjanmaan maakuntastrategiaa laadittaessa, ja kasvusopimuksen toimenpiteet ovat hyvin linjassa koko maakunnan kehittämisen painopisteiden kanssa. Pohjanmaan maakunnan yhteinen etu onkin, että kasvusopimukseen sisältyvät toimenpiteet etenevät suunnitelmien mukaisesti ja niiden toteuttamiseen osoitetaan riittävä rahoitus niin kansallisesti kuin alueellisestikin. 5.1.3 EU ohjelmat Alue ja rakennerahastopolitiikkaan käytetään ohjelmakaudella 2014 2020 noin kolmannes EU:n koko budjetista. Eurooppa neuvosto päätti helmikuussa 2013 EU:n ohjelmakauden 2014 2020 kokonaisbudjetista ja myös koheesiopolitiikkaan käytettävän rahoituksen tasosta. Suomen lopullinen indeksoitu kokonaissaanto koheesiopolitiikasta on 1,448 miljardia euroa, joka painottuu Itä ja Pohjois Suomeen. Komission kanssa tehtävä kumppanuussopimus määrittelee Suomessa käytössä olevien Euroopan rakenne ja investointirahastojen (ERI) eli EAKR, ESR, maaseudun kehittämisen ja maatalousrahaston sekä meri ja kalatalousrahaston yhteiset tavoitteet ja työnjaon ohjelmakaudella 2014 2020. Tämän lisäksi Komissiolta on mahdollista hakea suoraa rahoitusta unionin eri toimintalohkoilla, kuten ympäristön, energian, tutkimuksen, kulttuurin ja koulutuksen aloilla, toteutettaviin politiikkoihin ja ohjelmiin. Tämän suoran rahoituksen merkitys korostuu kansallisten viranomaisten kautta maksettavan tuen supistuessa. Tähän työhön arvokasta tukea tarjoaa Länsi Suomen Eurooppa toimisto Brysselissä. Seuraavassa käydään läpi Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanon kannalta keskeisiä ERI rahastoja kolmesta eri näkökulmasta: 1) miten ohjelmakauden 2007 2013 toteuttaminen on edennyt, 2) millaisia tavoitteita on asetettu ohjelmakaudelle 2014 2020 ja 3) millaisia alueellisia priorisointeja tai painopisteitä on asetettu vuosille 2015 2016. Rakennerahasto ohjelmat Ohjelmakausi 2007 2013 Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelma Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto on projekteja rahoittaessaan hyödyntänyt ohjelmakauden 2007 2013 aikana kaikkia Länsi Suomen EAKR toimenpideohjelman toimintalinjoja. Pohjanmaan liiton käytettävissä on ollut yhteensä 13 milj. euroa yleisten kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Eniten liiton rahoituskehystä (59 %) on

19 kohdistettu toimintalinja 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen mukaisiin hankkeisiin. Ohjelmakauden aikana on käynnistetty yhteensä 96 hanketta, joista viimeiset loppuvat syksyn 2014 kuluessa. Pohjanmaan liitto on sitonut 99,7 % käytettävissä olevista rahoistaan, ja maksatusaste on tällä hetkellä 84 %. Parhaita tuloksia päättyvällä ohjelmakaudella on saavutettu tutkimuksen, koulutuksen sekä elinkeinoelämän väliseen vuorovaikutukseen perustuvien testiympäristöjen kehittämisessä. Nämä testiympäristöt ovat liittyneet esimerkiksi virtuaalisen opettamisen tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä kansainvälisestikin ainutlaatuisen monitoimittajaympäristön kehittämiseen. Myös toimialakohtaisilla (esimerkiksi metalli ja puuala) fokusoiduilla kehittämistoimenpiteillä, joilla haetaan ratkaisuja toimialan yritysten kasvua ja kehittymistä rajoittaviin pullonkauloihin, on saavutettu lupaavia tuloksia. Pohjanmaan ELY keskus Pohjanmaan ELY keskuksen alueelliset valtuudet on päättyvän ohjelmakauden 2007 2013 osalta sidottu käytännössä täysimääräisesti (n. 99,9 %). Maksatusten osalta tämän hetken toteuma on 48 %, mikä ei ole tyydyttävällä tasolla. Hankkeiden toteutuminen on viivästynyt taloudellisen taantuman seurauksena, ja tämä on näkynyt muun muassa jatkoaikapyyntöjen suurena määränä. Ohjelmakausi 2007 2013 on kokonaisuudessaan ollut menestyksellinen Pohjanmaan yrityksille. Rahoituksen painopisteenä olleet teolliset ja tuotannolliset yritykset ovat menestyneet hyvin Pohjanmaan maakunnassa. Maakunnan suhteellinen osuus koko teollisuustuotannosta on kasvanut merkittävästi ohjelmakauden aikana. Pohjanmaan ja Vaasan energiateknologian keskittymä on kasvanut nopeasti, ja se on tulevaisuudessa yksi harvoista todella potentiaalisista kasvuklustereista koko Suomessa. Manner Suomen ESR ohjelma Pohjanmaan ELY keskus on sitonut rahoituspäätöksillä noin 92 % ohjelmakauden 2007 2013 myöntövaltuudesta. Myös loput 8 % on jo varattu tietyille hankkeille. Maksatusaste on 75 % sidotusta valtuudesta. Pohjanmaalla työllisyyden tehokasta hoitoa ja uusyrittäjyyden edistämistä voidaan pitää TEM:n hallinnonalalla ohjelmakauden saavutuksena. Vastaavasti OKM:n hallinnonalalla työelämän tarpeet huomioonottavien opetuskäytäntöjen kehittäminen alueen korkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa on ollut päättyvän ohjelmakauden tärkeimpiä saavutuksia. Ohjelmakausi 2014 2020 ja alueelliset priorisoinnit 2015 2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto ohjelma on Euroopan aluekehitys rahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) toimeenpanostrategia Manner Suomessa. Ohjelma asiakirjassa on määritelty rakennerahastotoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ohjelmakaudelle. Ohjelmassa on seuraavat viisi toimintalinjaa. 1. Pk yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)

20 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Rakennerahastojen hallinnointiuudistuksen seurauksena rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta alkaen neljään ELY keskukseen (RR ELYt). Länsi Suomen alueen RR ELY on Keski Suomen ELY keskus. Tämä järjestely koskee rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallinnointia ELY keskuksissa sekä ohjelmakauden 2007 2013 että ohjelmakauden 2014 2020 osalta. Valtioneuvoston ALKE asetuksessa (356/2014) puolestaan määritellään, että Pirkanmaan liitto hoitaa välittävän toimielimen tehtäviä Etelä Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski Suomen ja Satakunnan maakuntien liittojen osalta. Tämä järjestely koskee vain ohjelmakautta 2014 2020. Pohjanmaan liitto / Pirkanmaan liitto (EAKR) Ohjelmakausi 2014 2020 merkitsee Pohjanmaan maakunnalle yli kolmanneksen leikkausta käytettävissä oleviin rakennerahastovaroihin. Pohjanmaan liiton EAKR ohjelman rahoituskehyksen osalta leikkaus on vielä suurempi eli noin 45 %. Jotta kutistuneet resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, ovat Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan ELY keskus alustavasti sopineet rakennerahastohankkeiden toteuttamiseen liittyvästä työjaosta. Sen mukaan ELY keskus käyttää rahoittamiinsa hankkeisiin ohjelman toimintalinjaa 1 Pk yritysten kilpailukyky, kun taas Pohjanmaan liitto hyödyntää ohjelman toimintalinjaa 2 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Toimintalinjan erityistavoitteista Pohjanmaan liitto on priorisoinut tutkimus, osaamis ja innovaatiokeskittymien kehittämisen alueellisten vahvuuksien pohjalta sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisen EAKR resurssien supistumisen sekä Pohjanmaan liiton ja ELY keskuksen yhteistyösopimuksen seurauksena Pohjanmaan liitto ei voi käynnistyneellä ohjelmakaudella rahoittaa kaikkia tärkeänä pitämiään kehittämistoimenpiteitä. Myöskään ohjelman mukaista maksimitukiprosenttia ei ole mahdollista käyttää niin usein kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Käynnistyneellä ohjelmakaudella rahoitettavien hankkeiden on tuettava Pohjanmaan maakuntastrategian 2014 2017 toteuttamista ja erityisesti niitä kehittämistarpeita, jotka tulevat esille maakunnassa sovellettavan älykkään erikoistumisen prosessin kautta. Pk yritysten riittämätön kansainvälinen kilpailukyky, systemaattisen vuoropuhelun puuttuminen yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin väliltä sekä edistyksellisten tuotantomenetelmien kehittäminen ovat esimerkkejä esiin nostetuista haasteista. Ohjelmakauden 2014 2017 aikana kokeillaan uutuutena eri teemoihin perustuvia hakukierroksia eli teemahakuja. Pohjanmaan liitto hakee selkeästi fokusoituja hankkeita, jotka saavat mielellään sisältää kokeilun ja testaustoiminnan elementtejä. Ensimmäisen hakukierroksen tavoitteena on sellaisten Labympäristöjen kehittäminen, jotka käytännöllisellä ja vuorovaikutteisella tavalla välittävät uusimmat tiedot tutkimus ja koulutuskentän sekä yritysten välillä tällaisen toiminnan mahdollistavan teknologian puitteissa. Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä tuloksia hankkeella tavoitellaan ja kuka on vastuussa jatkotyöstä hankkeen päätyttyä. Vuodelle 2015 selväksi painopisteeksi on puolestaan asetettu energiaviisaita ratkaisuja ja uusiutuvan energian hyödyntämistä edistävät hankkeet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hajautettua energiantuotantoa edistävät innovaatiot sekä yritysmaailmassa että julkisella sektorilla. Tulevien hakukierroksien teemojen sisältöä pohditaan rahoitetuista hankkeista ja maakunnan älykkään erikoistumisen prosessista saatujen tulosten pohjalta.