VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2015. Eviran ohje 13036/2

VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2015 Eviran ohje 13036/2

Eviran ohje 13036/2 Käyttöönotto 1.7.2015 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Yksikönjohtaja Hanna Kortemaa Ylitarkastaja Leena Pietilä

LUKIJALLE Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) siementarkastusyksikkö (SITY) sijaitsee Loimaalla. Viljelystarkastuksia hoidetaan viljelystarkastus- ja näytteenottojaostossa. Eviran siementarkastusyksikössä tavoitteemme on suomalaisen kylvösiemenen säilyttäminen korkealaatuisena. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi olemme sitoutuneet omassa toiminnassamme jatkuvaan laadun parantamiseen ja kehittämiseen. Yksi keskeinen edellytys toimintamme onnistumiselle on saumaton yhteistyö asiansa hallitsevien ja ammattitaitoisten viljelystarkastajien kanssa. Viljelystarkastuksella on ratkaiseva merkitys koko siementuotannon ketjussa, koska siemenviljelyksen kunto hyvin pitkälti ratkaisee myös muodostuvan siemensadon laadun. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että viljelystarkastustehtäviä hoitavat osaavat tarkastajat, jotka omalla panoksellaan kehittävät suomalaista maataloustuotantoa. Ohessa lähetämme uuden päivitetyn ohjeen viljelystarkastuksen suorittamisesta. Tähän viljelystarkastajan käsikirjaan on koottu alan uusimmat tiedot ja ohjeet, ja se on tarkoitettu tarkastajan apuvälineeksi käytännön tarkastustyössä. Otamme mielellämme vastaan käsikirjaan liittyviä kehittämisideoita, jotta saisimme siitä entistä hyödyllisemmän. Tarkastusterveisin, Hanna Kortemaa Yksikönjohtaja Leena Pietilä Ylitarkastaja

Evira Siementarkastusyksikkö OHJE Pvm 18.5.2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 01.07.2015 lukien toistaiseksi Viljelystarkastajille SIEMENTUOTANNON TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJEET Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikkö antaa siementuotannon viljelystarkastustyötä varten nämä toimintaohjeet (viljelystarkastajan käsikirja), jotka koskevat viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä. Ohjeet perustuvat siementen markkinointia koskevien EU-säädösten mukaiseen 1.11.2001 voimaan tulleeseen siemenkauppalakiin (L 728/2000) ja lakiin hukkakauran torjunnasta (L185/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön lakien nojalla tekemiin asetuksiin (nrot 109/2000, 110/2000, 111/2000, 113/2000, 118/2000, 43/02, 326/2002, 23/2003) myöhemmin tehtyine muutoksineen. Suomessa saa markkinoida kylvösiementarkoituksiin vain sellaisia siemeneriä, joiden polveutuminen ja tekninen laatu on Suomen tai muun Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden viranomaisen sertifioimaa eli varmentamaa. Siemenperunan tuotannon tarkastaminen poikkeaa muiden siementen tarkastamisesta. Siementarkastusyksikkö on koonnut erillisen perunaa koskevan käsikirjan. Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.7.2015, ja niitä sovelletaan jo vuoden 2015 siementuotannossa ja viljelystarkastuksissa. yksikönjohtaja Hanna Kortemaa ylitarkastaja Leena Pietilä LIITTEENÄ Viljelystarkastajan käsikirja

VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA Sisällysluettelo 1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota... 9 2 Siementuotanto... 10 3 Siemenluokkajärjestelmä... 11 3.1 Siemenluokat... 12 4 Vakuuslipukkeiden värit ja mallit... 14 4.1 Kansalliset vakuuslipukkeet... 14 4.2 Ulkomaisten vakuustodistusten malleja... 16 5 Viljelystarkastus... 20 5.1 Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset... 20 5.1.1 Viljelystarkastusilmoitus... 20 5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen... 20 5.1.3 Uusintatarkastus... 21 5.2 Viljelystarkastaja... 21 5.2.1 Valtuutettu viljelystarkastaja... 21 5.2.2 Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja... 21 5.2.3 Siemenvastuuhenkilö... 22 5.2.4 Uusi tarkastaja... 22 5.2.5 Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys... 22 5.3 Valvontatarkastukset... 23 6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet... 24 6.1 Viljelystarkastuksen kulku... 24 6.2 Viljelyedellytykset... 26 6.2.1 Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely... 26 6.2.2 Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla... 29 6.2.3 Esikasvirajoitukset... 29 6.2.4 Kantasiementiedot... 30 6.2.5 Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset... 30 6.2.6 Luonnonmukaisesti tuotettava siemen... 31 6.2.7 Lajikkeeton kaupallinen siemen ja standardisiemen... 32 6.2.8 Aluskasvit, kerääjäkasvit ja tukikasvit, nurmen perustaminen suojaviljaan... 32 6.2.9 Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö... 32 6.2.10 Viljelykäytännöistä... 33 6.3 Yleistarkastus... 33 6.3.1 Eristysetäisyydet... 34 6.3.2 Rikkakasvit... 34 6.3.3 Hukkakaura... 35 6.3.3.1 Siementuotannon aloittaminen ja hukkakaura... 35 6.3.3.2 Hukkakauran etsiminen kasvustosta... 36 6.3.3.3 Jos hukkakauraa löytyy... 36 6.3.3.4 Hukkakauraa todetaan siemenviljelyksellä... 36 6.3.3.5 Naapuritilalla havaitaan hukkakauraa... 37 6.3.3.6 Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma/torjuntaohje... 37

6.3.3.7 Siemenviljelyn jatkaminen tilalla, jolla todetaan hukkakauraa... 38 6.3.3.8 Hukkakaurarekisteristä ja SITYn tarkkailusta poistuminen:... 39 6.3.3.9 Lisämaan ja vuokramaan hankinta siementuotantotilalle... 40 6.3.3.10 Kahden lohkon yhdistäminen, kun toinen lohko on kunnan hukkakaurarekisterissä... 41 6.4 Koealatarkastus... 41 6.4.1 Koealojen valinta ja havainnointi koealoilla... 41 6.4.2 Koealojen määrä... 42 6.4.3 Koealan koko... 42 6.4.4 Lajikeaitous... 42 6.4.4.1 Viljelyksen hyväksyntä tai hylkäys lajikeaitouden perusteella... 43 6.4.5 Vieraat lajit... 43 6.4.6 Viljakasvustojen siemenlevintäiset kasvitaudit... 44 6.5 Viljelystarkastuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet... 44 6.6 Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen... 44 6.7 Viljelyksen tai lohkon hylkäämisperusteita (muu kuin hukkakaura)... 45 7 Lajit ja niiden tarkastaminen... 46 7.1 Vehnä... 46 7.2 Ohra... 51 7.3 Kaura... 55 7.4 Ruis... 59 7.5 Ruisvehnä... 61 7.6 Herne... 62 7.7 Härkäpapu, lupiinit... 64 7.8 Kitupellava eli ruistankio (Camelina)... 65 7.9 Pellava... 66 7.10 Auringonkukka... 67 7.11 Hamppu... 68 7.12 Rypsi ja rapsi... 70 7.13 Rypsi... 71 7.14 Rapsi... 72 7.15 Kumina... 74 7.16 Timotei, nurminata, punanata, ruokonata, koiranheinä... 75 7.17 Raiheinät... 78 7.18 Puna-apila, alsikeapila, valkoapila... 79 7.19 Lajikkeeton kaupallinen siemen... 81 8 Hukkakauran tunnistaminen... 82 8.1 Hukkakauran yleistuntomerkit... 82 8.2 Hukkakauran tarkemmat tuntomerkit... 82 8.2.1Jyvien ulkonäkö... 83 8.2.2 Korsi ja lehdet... 83 8.3 Hukkakaura, fatuoidit ja risteytymät... 83 8.4 Hukkakauran tunnistustaulukko... 84 8.5 Hukkakaura, kuvia... 86 9 Siemenlevintäiset taudit... 87 10 Viljelystarkastusten laskutus... 89 11 Viljelystarkastuspöytäkirjan täyttöohje... 90

12 Kuvia lajikeominaisuuksista... 96 13 Sanasto ja määritelmiä... 100 14 Yhteystiedot... 101 LIITE 1... 102

1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota Seuraavassa on lueteltu siementuotannon tärkeimpiä muutoksia viljelystarkastusten kannalta: Seuraaviin asioihin kiinnitettävä huomiota: Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus ja kuormakirja. Ne kantasiemenet, joita ei ole käytetty viljelyksen perustamiseen, on vedettävä yli esitäytetyssä pöytäkirjassa. Puuttuvat kantasiemenet on lisättävä pöytäkirjaan. Koealojen koko ja määrä on tarkistettava niin, että ne ovat viljelyksen lajin ja pinta-alan mukaiset. Koealojen määrää voi lisätä luvun 6.4.4.1 mukaisesti, mutta koealan kokoa ei saa muuttaa. Esikasvit on aina kirjoitettava pöytäkirjaan. Esikasvikohtaan voi kirjoittaa ok vain silloin, kun kyseessä on monivuotinen kasvilaji, jonka esikasvitiedot on tarkistettu edellisenä vuonna. Tiettyjen nurmi- ja nurmipalkokasviensiemeniä on vaikea lajitella erilleen, koska siemenet muistuttavat toisiaan muodoltaan ja kooltaan. Tällaisia lajipareja ovat esimerkiksi puna-apila ja alsikeapila, raiheinät keskenään sekä raiheinät ja nurminata. Jos toista vaikeasti erotettavaa lajia on epäpuhtautena viljelyksellä, tarkastuksessa käytetään lajikeaitouden koealoja ja hylkäystaulukoita. Esimerkiksi jos nurminadan joukossa on raiheinää, perussiementarkastuksessa käytetään 30 m 2 koealaa ja lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Vaikeasti erotettavat lajiparit kerrotaan lajikohtaisilla sivuilla. Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava SITYyn ja tarkastuttajalle viimeistään heinäkuun viimeinen päivä. Pöytäkirjat tehdyistä tarkastuksista on palautettava kerran viikossa Eviraan ja tarkastuttajalle, koska - pöytäkirjoista ei voi tehdä päätöstä ennen kuin ne on palautettu - ostolaskun liitettä ei voi tehdä ennen kuin pöytäkirja on palautettu - mahdolliset hylkäykset voivat vaatia nopeita päätöksiä, jotta viljelijälle ja pakkaajalle jää reagointiaikaa. Kaikki siemenviljelylohkot on merkittävä pöytäkirjaan ja lohkojen pinta-alat ilmoitettava aarin tarkkuudella. Koskee myös siemenviljeltävän lajikkeen muuta tuotantoa. Viljelijät toivovat, että mahdollisuuksien mukaan koko tila tarkastetaan kerralla kuntoon. Tätä ei voi toteuttaa silloin, kun tilalla tuotetaan siementä hyvin eri aikaan kehittyvistä lajeista (esim. syys- ja kevätvehnä, nata ja kaura), mutta mahdollisuuksien mukaan tällaiset toiveet tulee ottaa huomioon Tarkastuttajat toivovat, että mahdolliset ongelmat kerrotaan heti pakkaamolle, ikävillä asioilla on usein kiire Tarkastajan on ilmoitettava aina etukäteen, kuka viljelystarkastuksen tekee tilalla ja yhteystietonsa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki viljelykset tarkastetaan ajallaan ja viljelijä tavoittaa halutessaan tarkastajan. 9

2 Siementuotanto Nämä toimintaohjeet koskevat viljojen, nurmi- ja rehukasvien, öljy- ja kuitukasvien sekä vihanneskasvien kylvösiemenen tuottamiseen liittyvää viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä. Suomessa saa markkinoida kylvösiemeneksi vain sertifioitua kylvösiementä. Sertifioinnilla tarkoitetaan siemenviljelykselle ja sen sadolle tehtyjä virallisia tarkastuksia ja sitä, että viljelys ja sen sato täyttävät siemensäädöksissä asetetut edellytykset ja laatuvaatimukset. Viralliset tarkastukset tekee tehtävään valtuutettu tai Eviran oma virkamies tässä käsikirjassa kerrottuja menetelmiä ja hallintolakia noudattaen. Virallinen siementuotanto tapahtuu kansalliseen tai EY:n viralliseen lajikeluetteloon hyväksytyistä lajikkeista valvotussa järjestelmässä. Järjestelmän tarkoituksena on tuottaa sellaista siementä, jonka polveutuminen, lajikeaitous ja muut laatuominaisuudet kuten puhtaus, itävyys ja terveys tunnetaan. Uusien lajikkeiden erottuvuus, pysyvyys ja yhtenäisyys tutkitaan ennen lajikkeen pääsyä lajikeluetteloon. Lajikkeen ylläpitäjä puolestaan huolehtii siitä, että lajike pysyy lajikeaitona ja että perussiementä on saatavilla niin kauan kuin lajike on lajikeluettelossa. Voimassa oleva Suomen kansallinen lajikeluettelo on luettavissa Eviran kotisivuilla (www.evira.fi) ja EY:n virallinen lajikeluettelo osoitteessa http://www.cpvo.fr/main/. Siementuotannon laatuvaatimukset siemenviljelykselle ja sadolle ovat samat Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa. Jokaisella jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus pitää omalle kotimaiselle siementuotannolleen korkeampia vaatimuksia, jotka siemenviljelyksen tai siemenerän on täytettävä. Siemenviljelykselle kasvukauden aikana tehty viljelystarkastus on pakollinen. Tarkastuksia tekevät Eviran valtuuttamat viljelystarkastajat. Hyväksytyn viljelystarkastuksen jälkeen viljelijä toimittaa siemensadon siemenpakkaamoon. Pakkaamolla, joka kunnostaa ja pakkaa kylvösiemenen, on oltava voimassa oleva Eviran lupa ko. lajiryhmän pakkaamiseen. Siemenerän kunnostuksen jälkeen pakkaaja muodostaa siemensadosta kauppaerän, ja tämän jälkeen tehtävään valtuutettu näytteenottaja ottaa kauppaerästä virallisen näytteen. Näyte lähetetään Eviraan, jonka siemenlaboratoriossa näytteestä tutkitaan itävyys, puhtaus ja kosteus. Tuotettavasta lajista, lajikkeesta ja siemenluokasta riippuen tutkitaan myös 1 000 siemenen paino, lajikeaitous ja terveys. Jos kauppaerä täyttää siemenkauppalain ja sen perusteella annettujen asetusten laatuvaatimukset, erä sertifioidaan. Sertifioidun kauppaerän pakkaukset varustetaan Eviran antamalla vakuuslipukkeella. Kauppaerän jokaisessa pakkauksessa on oltava vakuuslipuke osoittamassa sitä, että kauppaerä on sertifioitu. 10

3 Siemenluokkajärjestelmä Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jäljittää siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka. Siemenluokkajärjestelmä on olennainen osa siementuotantoa. Siemenluokkajärjestelmässä kantasiemen on aina siemenluokaltaan korkeampaa kuin sato. Asia on selitetty jäljempänä seuraavissa taulukoissa. Sivuilla on myös laji- ja lajiryhmäkohtaiset siemenluokat. Siemenluokkajärjestelmä lähtee siitä, että korkein ja lajikeaitoudeltaan paras siemen on jalostajan tai lajikkeen ylläpitäjän hallussa olevaa ylläpitoerää. Ylläpitoerä on siemenerä, jota käytetään lajikkeen lisäykseen, ja josta kaikki lajikkeen siemen on peräisin yhden tai useamman sukupolven kautta. Ylläpitoerästä voidaan käyttää myös nimitystä jalostajan materiaali (JM). Jalostajan materiaalista (JM) tuotetun siementavaran siemenluokan laskemista rajoitetaan silloin, kun jalostajan materiaalille ei ole tehty kaikkia sertifioinnin edellyttämiä tarkastuksia. Jalostaja tai lajikkeen ylläpitäjä tuottaa suoraan ylläpitoerästä polveutuvaa esiperussiementä (lyhennetään PB). Esiperussiemenestä voidaan tuottaa esiperussiementä. Esiperussiemenestä voidaan tuottaa perussiementä (B). Perussiemensukupolvien määrä riippuu lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljakasveilla on kolme perussiemensukupolvea, mutta nurmi- ja nurmipalkokasveilla on vain yksi perussiemensukupolvi. Perussiemenestä tuotetaan lopulta sertifioitua siementä (C). Myös sertifioitujen siementen sukupolvien määrä riippuu lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljoilla on kaksi sukupolvea sertifioitua siementä, mutta nurmi- ja nurmipalkokasveilla on vain yksi sertifioidun siemenen sukupolvi. Jos niin halutaan, sukupolvien yli voidaan hypätä ja tuottaa esimerkiksi vehnällä B1 C1 C2. Ilman erityistä perusteltua poikkeuslupaa ei kuitenkaan koskaan voi tuottaa esimerkiksi C1 C1 tai C2 C1. Tietyistä lajeista (mm. kitupellava l. ruistankio l. Camelina, viljatatar, ruokohelpi, vuohenherne, valkomesikkä) voi tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä (lyhenne K). Kantasiemenen, jolla siemenviljelys perustetaan, täytyy olla sertifioitua tai hyväksyttyä. Sukupolviketjun pituudelle ei kuitenkaan ole rajoituksia, vaan K-siemenluokasta voi tuottaa uuden K-sukupolven. Standardisiementä (ST) saa tuottaa tietyistä vihanneskasvilajikkeista, joista saa lisätietoa Evirasta. Standardisiementä voi tuottaa standardisiemenestä. 11

3.1 Siemenluokat Ohra, kaura, syys- ja kevätvehnä ruisvehnä: Esiperussiemen (PB) Ruis: Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Nurmi- ja nurmipalkokasvit: Esiperussiemen (PB) Rypsi, rapsi, sinapit: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen (C) Lajikkeeton kaupallinen siemen*) (K) Lajikkeeton kaupallinen siemen*) (K) *) koskee vain kylänurmikkaa, puistonurmikkaa, pohjannurmikkaa, tunturinurmikkaa, unkarinvirnaa, ruokohelpiä, rehukattaraa, vuohenhernettä, valkomesikkää, viljatatarta, nätkintä ja mustasinappia. 12

Herne, härkäpapu, lupiini: Esiperussiemen (PB) Pellava: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Vihanneskasvit: Esiperussiemen (PB) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Perussiemen (B) Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Sertifioitu siemen 3. sukupolvi (C3) Standardisiemen (S) 13

4 Vakuuslipukkeiden värit ja mallit Vakuuslipukkeen väri kertoo, mistä siemenluokasta on kysymys. 4.1 Kansalliset vakuuslipukkeet Esiperussiemen valkoinen, jossa violetti lävistäjä (kuva 1) Perussiemen valkoinen (kuva 2) Sertifioitu siemen sininen (kuva 3) 1. Sukupolvi Sertifioitu siemen Sertifioitu siemen punainen (kuva 4) 2., 3. ja 4. sukupolvi Lajikkeeton kaupallinen ruskea (kuva 5) siemen Siemenseokset vihreä (kuva 6) Standardisiemen tummankeltainen (kuva 7) Ennakkovakuus siemenluokan mukainen (kuva 8) Kuva 1 Kuva 2 Esiperussiemen Perussiemen 14

Kuva 3 Kuva 4 Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi Kuva 5 Kuva 6 Lajikkeeton kaupallinen siemen Siemenseos 15

Kuva 7 Kuva 8 Standardisiemen Ennakkovakuus U 4.2 Ulkomaisten vakuustodistusten malleja Ulkomaisten erien vakuudet ovat siemenluokiltaan ja väreiltään samanlaisia, kuin Suomessa tuotetutut ja sertifioidut erät. Siemensukupolvien määrä eri siemenluokissa vaihtelee eri maissa. Esimerkiksi perussiemensukupolvia on viljoilla yleisesti ainoastaan yksi ja tarkoitettu C1-sukupolven tuottamiseen. Suomessa perussiemensukupolvia on kolme, siksi ilman jalostajan lupaa tuontierän siemenluokaksi kantasiemenkäytössä tulee B3 (=tarkoitettu C1:n tuottamiseen). Kuva 9 Kuva 10 Saksalainen vakuus Tanskalainen vakuus Laji: Ruisvirna Lajike: Latigo Sertifioitusiemen (C) K-erä: D/BN 4127/1602 W Näytteenottopv: 05/2008 Tuotantomaa: Ranska (F) Pakkauksen paino: 25 kg Sertifioitusiemen (C) Laji: englanninraiheinä Lajike: Mathilde K-erä: DK-08DV512 Sinetöintipv: 1/2008 Tuotantomaa: Tanska Bruttopaino: 795 kg 16

Kuva 11 Kuva 12 Saksalainen vakuus Saksalainen pakkauksen luomulipuke Laji: valkolupiini Lajike: Bardo Siemenluokka: C1 (C) K-erä: D/BN 228-0-9072 W Näytteenotto 8/2000 Tuotantomaa: Saksa (BRD) Pakkauksen paino: 25 kg Kuva 13 Kuva 14 Saksalainen spelttivehnä Uusiseelantilainen OECD-vakuus Spelttivehnä (syysmuoto) Lajike: Oberkulmer Rotkorn Siemenluokka: C1 K-erä: D/HRO 2218/11177 Näytteenotto: 9/2008 Tuotantomaa Saksa Paino: 600 kg Syysrypsi Lajike: Valo K-erä: NZ199956449 Tuotantoalue Uudessa Seelannissa: BD Itävyys 98 %, TSP 131,1 g Uudelleenmääritetty 6/2009 17

Kuva 15 Belgialainen vakuus Sertifioitu Tuotantomaa: Belgia Kuitupellava Lajike: Ilona R3 = C3 Pakkauksen bruttopaino 50 kg Ei kemiallista käsittelyä Pakkaus suljettu 2/1999 Eränumero 11083/980033-5 Kuva 16 Kuva 17 Ruotsalainen vakuus Tsekkiläinen luomuvakuus Jalostajan materiaali (JM) Laji: kevätrypsi Lajike: Agat Tark. nro: SWE2000-07979 Sinetöity: 1/2000 Pakkauksen paino: 10 kg Tuotantomaa: Ruotsi Kauppaerä: 193121 Lisämerkintä peitattu karbosulfaani (tehoaine) Laji: rehuvirna Lajike: Ebena Siemenluokka: C1 K-erä: 7-2166-70219/01 Paino: 50 kg Näytteenotto: 2/2008 Tuotantomaa: Tsekki Lipukenumero: 71454721 PRO-BIO = luomu 18

Kuva 18 Kuva 19 Ranskalainen vakuus Virolainen vakuus Siemenluokka: C1 (C) Laji: rehuvirna Lajike: Aneto Erä: F0511H211219 AJ Tuotantomaa: Ranska Pakkaus: 25 kg brutto Näytt.otto: 19.08.2000 Eränro: EE06-50474 Laji: Ohra Lajike: Mercada Siemenluokka: C2 Tuotantomaa: Viro Nettopaino: 800 kg Näyte otettu: 4/2007 19

5 Viljelystarkastus Siementuotantoon aiotuille viljelyksille on tehtävä kasvukauden aikana viljelystarkastus. Viljelystarkastusvelvoite perustuu Siemenkauppalakiin (728/2000) ja sen alaisiin asetuksiin, joiden mukaan viljelykset on tarkastettava kansainvälisten hyväksyttyjen menetelmien mukaan. Kansainväliset menetelmät tarkoittavat tässä yhteydessä OECD:n ohjeita, joissa määritellään se, miten siemenviljelys käytännössä tarkastetaan. Viljelystarkastukset tehdäänkin Suomen säädösten ja OECD:n siementuotantosääntöjen mukaan, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan OECD:n Siemenohjelman jäsenmaana. Lisätietoa saa vuosittain päivitettävistä ohjeista OECD Seed Schemes ja OECD schemes for varietal certification of seed moving in international trade. Control plot and field inspection manual, jotka löytyvät OECD:n kotisivuilta (www.oecd.org/agr/seed). Viljelystarkastus on osa kylvösiemenen sertifiointiprosessia. Viljelystarkastuksessa varmistetaan viljelyksen lajikeaitous ja viljelyksen yleiskunto sekä todetaan mahdolliset vieraat lajit, rikkakasvit, hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset taudit. Siemenviljelyksille on asetettu esikasveihin ja lähellä kasvaviin muihin saman lajin kasvustoihin liittyviä erityisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää lajikesekaannukset ja haitallisten tautien leviäminen. Suomalaisessa siementuotannossa siemenviljelyksellä ei saa esiintyä hukkakauraa. 5.1 Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset 5.1.1 Viljelystarkastusilmoitus Siemenliike, pakkaamo tai viljelijä pyytää kaikkien lajien viljelytarkastukset Siementarkastusyksiköltä (SITY) toukokuun 22. päivään mennessä. Evira lähettää esitäytetyt pyynnöt tarkastuttajille, jotka tarkastuttivat siemenviljelyksiä edellisvuonna. Ilmoitus palautetaan osoitteeseen viljelystarkastus@evira.fi. SITY ottaa vastaan mahdollisuuksien mukaan viljelystarkastusilmoituksia 22. toukokuuta jälkeenkin, mutta 15.6. jälkeen peritään korotettu maksu ja 31.7. jälkeen edellistä korkeampi maksu. Jos viljelystarkastukseen ilmoitetaan lajike, joka ei ole lajikeluettelossa, tarkastuttajan on toimitettava SITYyn lajikekuvaus. Viljelystarkastusta ei saa tehdä ilman lajikekuvausta. Viljelystarkastusilmoituksessa on kirjallisesti ilmoitettava viljelyksen kylvöön käytetyn siementavaran eli kantasiemenen tunnistetiedot (kauppaerän numero). Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että kauppaerän merkki ja siitä tuotettava siemenluokka on selvästi ja oikein merkitty. Viljelijän tunnistaminen perustuu tilatunnukseen, joten sen pitää olla ehdottoman oikein. Tilan osoite ja sijainti on ilmoitettava niin selvästi, että tilalle voidaan helposti löytää. Myös viljelyksen sijaintikunta on ilmoitettava. Lisäksi tarkastuksen ilmoittajan on kerrottava siemenviljelijän puhelinnumero. Tarkastuttajan on ilmoitettava asiakas- tai pakkaamonumeronsa, jos hänelle on sellainen annettu. Viljelystarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa. Jos viljelystarkastusta pyydetään tekemään viljelykselle, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa, viljelystarkastajan on otettava välittömästi yhteyttä SITYyn. 5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen Jos ilmoitettua viljelystä ei myöhemmin halutakaan tarkastettavan, siitä on viipymättä ilmoitettava SITYyn. Tarkastuksen ilmoittajan on tällöin korvattava mahdolliset SITYlle ja tarkastajalle aiheutuneet kustannukset. 20

Viljelystarkastajan on palautettava kopiot esitäytetystä pöytäkirjasta SITYyn ja tarkastuttajalle silloinkin, kun viljelystarkastus on peruttu. Pöytäkirjassa on ilmoitettava, kuka tarkastuksen perui, koska tarkastus on peruttu ja mikä on tarkastuksen perumisen syy. 5.1.3 Uusintatarkastus Jos viljelijä on tyytymätön viljelystarkastajan tekemään tarkastukseen, viljelijällä on oikeus saada toisen tarkastajan tekemä uusintatarkastus. Viljelijän on erikseen välittömästi pyydettävä uusintatarkastusta SITYstä. Kaikkien edun mukaista on, että uusintatarkastus tehdään mahdollisimman pian ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Uusintatarkastuksen pyytäjän on maksettava aiheutuvat kustannukset. Myös viljelystarkastajan on ilmoitettava erimielisyys ja uuden tarkastuksen tarve välittömästi SITYyn. 5.2 Viljelystarkastaja Viljelystarkastajat ovat Eviran kolmeksi vuodeksi kerrallaan valtuuttamia tarkastajia, liikkeen tarkastajia tai Eviran omia virkamiehiä. Vain he voivat tehdä Suomessa viljelystarkastuksia. Viljelystarkastusoikeudet myönnetään yhteen uuteen lajiryhmään vuodessa. Lajiryhmät ovat: Kaura, ohra, nurmi- ja nurmipalkokasvit Vehnä, ruis, öljy- ja kuitukasvit, herne, härkäpapu, muut lajit Peruna Viljelystarkastajien edellytetään osallistuvan Eviran järjestämään koulutukseen ja muutenkin ylläpitämään viljelystarkastukseen liittyviä tietojaan ja taitojaan. Evira seuraa työn laatua mm. pöytäkirjojen perusteella ja valvontatarkastuksilla sekä auditoimalla viljelystarkastajia. 5.2.1 Valtuutettu viljelystarkastaja Valtuutettu viljelystarkastaja on pääsääntöisesti valvontaviranomainen, neuvontajärjestön palveluksessa oleva tai muu tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut tehtävään. Valtuutus on sidottu valtuutetun henkilön työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa työpaikkaa. Valtuutettu tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai osakkaan perheenjäsen, hallituksen jäsen, neuvonantaja tai siemenalalla toimivan yrityksen palveluksessa. Valtuutetut viljelystarkastajat saavat tarkastaa kaikkia niiden kasviryhmien lajeja, joihin tarkastusoikeudet on myönnetty. Vain kokeneet tarkastajat voivat tarkastaa viljelyksiä, joilla tuotetaan perussiementä tai perussiemenluokkaa edeltäviä sukupolvia tai tehdä valvontatarkastuksia (duplikaattitarkastuksia). 5.2.2 Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja on pääsääntöisesti siemenliikkeen palveluksessa oleva tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut tehtävään. Valtuutettu liikkeen tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai osakkaan perheenjäsen tai hallituksen jäsen. Valtuutus on sidottu työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa työpaikkaa. Valtuutetut liikkeen viljelystarkastajat saavat tarkastaa vain työnantajansa tarkastuttamia viljelyksiä. Tarkastusoikeudet koskevat perussiemenluokkien jälkeisiä sukupolvia niissä kasviryhmissä, joihin tarkastusoikeudet on myönnetty. 21

5.2.3 Siemenvastuuhenkilö ProAgrioissa ja siemenliikkeissä on erikseen nimettyjä siemenvastuuhenkilöitä, jotka huolehtivat oman alueensa tai liikkeensä tekemien tarkastusten jakamisesta omille tarkastajilleen. Lista alueen tai liikkeen tulevista tarkastuksista lähetetään siemenvastuuhenkilöille. Siemenvastuuhenkilöiden on palautettava tarkastuslista SITYyn täydennettynä tarkastajilla niin, että SITY tietää, kuka tarkastaja tarkastaa tietyn viljelyksen. Tämä helpottaa myöhemmin tarkastajan selvittämistä, jos viljelijä kyselee tarkastajaa tilalleen. Jos lista palautetaan SITYyn takaisin nopeasti, SITY voi järjestää tulostetut pöytäkirjat tarkastajien mukaiseen järjestykseen ja lähettää ne suoraan tarkastajille. Siemenvastuuhenkilöt voivat lähettää siemenliikkeille listan siitä, kuka tarkastaja tarkastuksen tekee. Tämä vähentää osaltaan soittokierrosta viljelijä tarkastuttaja SITY siemenvastuuhenkilö tarkastaja. 5.2.4 Uusi tarkastaja Uuden tarkastajan on osallistuttava SITYssä järjestettävään lajikeaitouskoulutukseen ja teoriapäivään. Lajikeaitouskoulutuspäivinä järjestetään koe, joka uuden tarkastajan on suoritettava hyväksytysti ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti ko. lajiryhmän viljelystarkastuksia. Myös teoriakoulutukseen liittyy koe, joka tarkastajan on suoritettava ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti viljelystarkastuksia. Teoriapäivän aikana järjestetään myös hukkakauran tunnistamiskoe. Kun uusi tarkastaja on osallistunut järjestettyyn koulutukseen, hänen on tehtävä vähintään viisi tarkastusta kokeneen tarkastajan mukana ennen kuin hän voi alkaa tehdä itsenäisesti tarkastuksia. Uuden tarkastajan on itse sovittava kokeneen tarkastajan ohjauksesta. Kokenut tarkastaja voi olla valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu liikkeen tarkastaja, ja myös SITYn viljelystarkastuksia tekevät henkilöt ohjaavat tarkastajia. Kokeneen tarkastajan edellytetään tehneen aktiivisesti tarkastuksia vähintään kaksi vuotta ennen kuin hän voi alkaa opastaa uutta tarkastajaa työhönsä. Kokeneen tarkastajan on myös täytynyt käydä koulutuksessa SITYssä sinä vuonna, kun hän opastaa uutta tarkastajaa työhön. Kokeneen tarkastajan on opastettava uudelle tarkastajalle vähintään seuraavat asiat: esitietojen tarkistus lajikeaitouden tarkastaminen, tautisten yksilöiden etsiminen ja tunnistaminen miten tarkastaja kulkee lohkon läpi: tässä on monia eri vaihtoehtoja koealojen teko: koealojen sijoittaminen lohkolle ja koealan tarkastus miten ja mistä hukkakauraa kannattaa etsiä pöytäkirjan täyttö loppukeskustelu viljelijän kanssa. 5.2.5 Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys Viljelystarkastaja ei saa ilmaista kenellekään tai käyttää omaksi hyödykseen sellaista liikesalaisuutena pidettävää tietoa, jonka hän on viljelystarkastajana saanut tietoonsa. Viljelystarkastaja ei voi toimia neuvojana samassa asiassa tilalla, jota hän myöhemmin tarkastaa. Tarkastaja ei voi tehdä esimerkiksi siemenviljelytilan viljelysuunnitelmaa. Tarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, jos hän on esteellinen. Tarkastajan on itse ilmoitettava esteellisyytensä välittömästi, kun esimerkiksi maaseutukeskuksen tai liikkeen vastuuhenkilö on jakanut tarkastettavat viljelykset. 22

Virkamies on esteellinen: jos hän tai hänen sukulaisensa on asianosainen. jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen. jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä vahinkoa tai hyötyä. jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Lähisukulaisella tarkoitetaan virkamiehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. 5.3 Valvontatarkastukset Valvontatarkastukset tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin varsinaisetkin tarkastukset. Evira osoittaa ne viljelykset, joille valvontatarkastus tehdään. Viljelys voidaan hylätä valvontatarkastuksen perusteella, jos viljelys ei täytä siemenviljelykselle asetettuja vaatimuksia. Vastaavasti hylättäväksi ehdotettu siemenviljelys voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi valvontatarkastuksessa. Evira valvoo MMM:n asetuksen 118/2000 mukaisesti valtuutettujen liikkeen viljelystarkastajien tekemiä viljelystarkastuksia. Valvontoja tekevät kokeneet valtuutetut tarkastajat. He tarkastavat 10 % liikkeen tarkastajien tekemistä itsepölytteisten lajien viljelystarkastuksista ja 20 % ristipölytteisten lajien viljelystarkastuksista. SITY voi valvoa myös valtuutettujen tarkastajien työtä valvontatarkastuksilla. Valvontatarkastuksessa tarkastaja antaa yhden valvontapöytäkirjan kappaleen viljelijälle, yhden jättää itselleen, yhden toimittaa tarkastuttajalle ja yhden SITYyn. 23

6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet Viljelystarkastajan tärkein tehtävä on tarkastaa, että siementuotanto täyttää siementuotannon edellytykset. Siemenviljelys on tarkastettava vähintään kerran kasvukauden aikana kukinnan jälkeen. Hybridituotanto on kuitenkin tarkastettava useamman kerran (ks. luku 6.6. Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen). Viljelystarkastus suoritetaan sellaisessa kasvuston kehitysvaiheessa, että lajiketuntomerkit ovat nähtävissä, mahdollinen hukkakaura on tullut täydelle röyhylle ja mahdolliset kasvitaudit ovat vielä helposti havaittavissa. Oikea aika tehdä viljelystarkastus riippuu siis lajista. Liikkeillä on oikeus asettaa sopimustuotannossa tiukempia viljelystä koskevia vaatimuksia kuin mitä tässä on mainittu. Tiukennukset eivät vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen, mutta tiukennukset voivat vaikuttaa sadon vastaanottoon. Jos viljelijä ei pysty osoittamaan, että kantasiemen on virallisesti tarkastettua ja sertifioitua siementuotantoa varten, viljelystarkastusta ei suoriteta loppuun, eikä tarkastuspöytäkirjan kopiota anneta viljelyksen haltijalle, koska tällaiset hylätyt erät saattavat ajautua ns. harmaille markkinoille. Tällaisissa tapauksissa tarkastajan on otettava erikseen asiasta yhteys viljelystarkastus- ja näytteenottojaostoon. SITY tekee lopullisen päätöksen tarkastuksen mahdollisesta keskeyttämisestä. Jos tarkastusta ei suoriteta loppuun asti, pöytäkirja on palautettava välittömästi SITYyn. Jos viljelijä ei pysty rahtikirjan tai muun paperin avulla osoittamaan, että tilalle on hankittu riittävästi kelvollista siemenviljelyksen kantasiementä, asia on kirjattava pöytäkirjaan. Tarkastus tehdään kuitenkin loppuun asti. 6.1 Viljelystarkastuksen kulku Tarkastajan tulee ottaa yhteyttä viljelijään hyvissä ajoin ennen viljelystarkastusta ja ilmoittaa, kuka viljelyksen tarkastaa, jotta viljelijä tietää keneen hän voi ottaa yhteyttä tarkastusasioissa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti esimerkiksi kirjan lopussa olevalla lomakkeella (LIITE 1). Viljelijälle ilmoittaminen vähentää tarpeettomia puhelinsoittokierroksia ja auttaa tarkastajaakin suunnittelemaan työtään. Tarkastajan ei ole kuitenkaan syytä ilmoittaa tarkastuspäivää paljon etukäteen, sillä aikataulu muuttuu helposti esimerkiksi sadepäivien takia. Tarkkaa päivää ei kannata ilmoittaa paljoa etukäteen siksi, että hukkakauraa ei kitkettäisi juuri ennen tarkastusta. Viljelijältä hankittavat tiedot: - yhteystiedot - kantasiementiedot (tarkastettava vakuuksista), rahtikirjasta tai muusta tositteesta tilalle toimitettu siemenmäärä. Arvio eri lajien kylvettävästä siemenmäärästä/ha on Taulukossa 1. Monivuotisista kasveista riittää, että tiedot (kantasiemen, rahtikirja, esikasvit) tarkastetaan 1. satovuonna. - viljelyksen pinta-ala - lohkotunnukset, lohkojen pinta-alat ja sijainti - esikasvit lohkoittain ja vuosittain - siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä - siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto - muiden tilalla viljeltävien lajien lajikkeet - koneiden, laitteiden ja varastojen yhteiskäyttö muiden viljelijöiden kanssa. Yleistarkastuksessa tarkastettavat tiedot - pinta-ala - viljelys on ilmoitettua lajiketta - esikasvit 24

- eristysetäisyys - hukkakauratilanne - rikkakasvien esiintyminen Koealatarkastuksella tarkastettavat tiedot - lajikeaitous - rikkakasvit - vieraat viljelykasvilajit - siemenlevintäiset taudit Loppukeskustelu viljelijän kanssa - kerrotaan siemenviljelykseltä tehdyt havainnot ja toimenpide-ehdotukset - allekirjoitukset, ei saa pyytää ennen kuin viljelys on tarkastettu. Pöytäkirjan lähettäminen Tarkastaja - antaa yhden pöytäkirjan kappaleen viljelijälle, - jättää yhden kappaleen itselleen, - lähettää yhden kappaleen tarkastuttajalle, - lähettää päällimmäisen kappaleen SITYlle. Pöytäkirjat on palautettava SITYyn ja tarkastuttajalle tarkastusta seuraavan viikon ensimmäisenä arkipäivänä. Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava SITYyn viimeistään heinäkuun viimeisenä päivänä. Tarkastuttajalle pöytäkirjat tulee lähettää joka kuun lopussa paitsi syysviljat ja nurminata välittömästi. Viljelystarkastaja esittää näkemyksensä viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä viljelystarkastuspöytäkirjassa, johon tiedot merkitään niille varattuihin kohtiin. Viljelystarkastajan on otettava huomioon erityisesti siementuotannon kokonaisuus. Jos yllä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi todeta, että tuotanto-olosuhteet eivät täytä vaatimuksia, SITY voi hylätä tai tarkastaja voi ehdottaa viljelystä hylättäväksi jo ennen varsinaista tarkastusta. SITY tekee lopullisen päätöksen viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Viljelijä vahvistaa allekirjoituksellaan, että hänen antamansa tiedot ovat viljelystarkastuspöytäkirjassa oikein ja tarkastus on tehty. Jos viljelijä on tarkastajan kanssa eri mieltä esimerkiksi hukkakauran esiintymisestä, hukkakauranäyte on lähetettävä SITYyn tunnistettavaksi. Jos viljelijä tarkastuksen lopuksi kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa, tarkastaja lähettää pöytäkirjan siitä huolimatta SITYlle. Tarkastajan on kuitenkin hyvä liittää pöytäkirjaan selostus tapahtuneesta ja siitä, miksi viljelijä kieltäytyy allekirjoituksesta. Jos viljelijä on tyytymätön viljelystarkastukseen, hän voi pyytää uutta viljelystarkastusta SITYstä välittömästi. 25

Taulukko 1. Siemenviljelyksen perustamiseen käytettävät kylvömäärät 1 000 siem., paino g Kylvömäärä kg/ha *) Viljakasvit Syysvehnä 37 42 210 250 Kevätvehnä 32 39 215 300 Syysruis 24 32 130 180 Ohra 36 48 200 270 Kaura 32 39 180 240 Palkokasvit Herne 185 230 255 450 Härkäpapu 300 600 200 400 Kuitukasvit Pellava 4 5 60 100 Öljykasvit Kevätrypsi 2,5 3 8 12 Kevätrapsi 3 5 12 16 Öljypellava 6 8 40 55 Keltasinappi 5 6 12 Nurmikasvit Timotei 0,4 0,5 8 10 Nurminata 2 10 15 Eng.raiheinä 2 10 15 Punanata 1 10 12 Puna-apila (dipl.) 1,8 5 7 Puna-apila (tetrapl.) 2,5 10 12 Alsikeapila 0,7 8 10 Muut kasvit Viljatatar 20 25 40 55 Kumina 2 3 10 15 Ruokohelpi 0,9 1,1 11 16 Camelina 1 7 10 *) Kylvömäärä on laskettu 90 % itävyyden mukaan. Tarkempi kylvömäärän laskentakaava: Kylvötiheys kpl/m² x 1 000 siem. paino g/itävyys-% Kylvötiheys: ruis 450 500 kpl/m², ohra 500 kpl/m², kaura ja syysvehnä 500 550 kpl/m² 6.2 Viljelyedellytykset 6.2.1 Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely Rukiista, rypsistä, rapsista ja auringonkukasta saa olla tilalla tuotantoa vain yhdestä lajikkeesta kerrallaan. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla sekä pellavalla suositellaan vain yhden lajikkeen viljelemistä. Ristipölytteisten lajien ja pellavan lajikkeita ei voi tunnistaa siemennäytteistä, joten 26

mahdolliset lajikesekaannukset ilmenevät vasta seuraavan kesän viljelys- ja kenttäkoetarkastuksissa. Kevät- ja syysruista saa tuottaa samalla tilalla siemeneksi tai toista siemeneksi ja toista esimerkiksi rehuksi. Muuten rukiin osalta lajikerajoitukset ovat voimassa. Tilalla saa siis tuottaa vain yhtä syysruislajiketta ja vain yhtä kevätruislajiketta, jos tuotetaan siementä. Ohraa, vehnää, kauraa ja hernettä koskevat lajikerajoitukset siemenviljelyssä ovat poistuneet. Lajikerajoitusten poistaminen tarkoittaa, että muut tilalla viljeltävät saman lajin lajikkeet eivät vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen. Muutos koskee jo kesää 2015. Esimerkiksi viljelijä saa tuottaa samaan lajikerajoitusryhmään kuuluvia Einar- ja Elmeri-ohria tilallaan siemeneksi tai toista lajiketta siemeneksi ja toista lajiketta esimerkiksi rehuksi. Evira jatkaa lajikeryhmien julkaisemista sivuillaan http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/kasvit/siemenet+/ Siemenliikkeet voivat edelleen pitää tiukempia vaatimuksia siemenviljelylle kuin asetuksissa julkaistut vähimmäisvaatimukset. Liike voi esimerkiksi vaatia sopimuksissaan, että sen tarkastuttamilla viljelyksillä noudatetaan edelleen Eviran julkaisemaa lajikeryhmälistaa. Evira tekee viljelystarkastukset ja hyväksyy viljelykset sen mukaan, että lajikeryhmittelyvaatimus ei ole voimassa. Samalla tilalla saa tuottaa vain yhtä siemenluokkaa yhdestä lajikkeesta. Tämä asia ei siis muutu. Lajikeryhmittely 2015 Kahteen ryhmään kuuluvat lajikkeet on merkitty kursiivilla. Kaura/Havre I II III IV V VII VIII IX XI XIII XIV XV XVII Aslak, Avetron, Baub 2009.1968 (Harald), Bor 08055, Charly, Fiia, Flocke, Ivory, Matty, Meeri, Moby, Niklas, Obelix, Riina, Rocky, Sofiina, Suomi, SW Vaasa, Venla Aarre, Akseli, Aslak, Niklas, Bor 08055, Eemeli, Haga, Julius, Marika, Meeri, Mirella, Peppi, Riina, Ringsaker, Svala Salo Belinda, Bettina, Bor 07036, Doreen, Freja, Iiris, SW Ingeborg Effektiv, Roope Lisbeth Avenuda Kalott Kolbu, Skarnes Avenuda Effektiv Avanti, Bor 07036, Steinar, Wilhelmiina, Vinger, Viviana Avenuda 27

Ohra/Korn I III IV V Altti, Bor 10572 (Vertti), Edel, Einar, Elmeri, Erkki, Hankkijan Pokko, Hankkijan Potra, Justus, Pohto, Polartop, Pomo, Ragna, Severi Arra, Artturi, Arve, Aukusti, Bor 08533, Bor 10686 (Alvari), Brage, Edvin, Eerik, Gaute, GN06003 (Trym), Jalmari, Kaarle, Kunnari, Olavi, Rolfi, Thule, Tiril, Toria, Vilde, Voitto, Wolmari Botnia Jyvä, Pilvi, Ruter VI Amber, Annabell, Anni, Astoria, Beatrix, Bor 03160, Bor 03175, Bor 05164, Bor 06169, Bor 10035 (Fennica), Braemar, Cellar, Cerbinetta,Cha Cha, Charmay, Chill, Class, Columbus, Conchita, Eifel, Eliseta, Fabiola, Fairytale, Filippa, Fortuna, Gesine, Grace, Harbinger, Inari, Ingmar, Iron, Justina, Kustaa, KWS Irina, Luberon, Luhkas, Maaren, Margret, Marthe, Maud, Melius, Meltan, Mentor, Mie, Milford, Oracle, Posada, Prestige, Publican, Rambler, Ronny, Rusalka, Salome, Scarlett, Scrabble, Sebastian, Soulmate, Sparkle, Streif, Sunshine, SW Alina, SW Mitja, Thuringia, Tocada, Tofta, Tolar, Tolkien, Trekker, Video, Wikingett, Viskosa, Xanadu, Zhana VII Kinnan, Minttu, Prisma, Saana, Vilgott VIII Auriga, Barke, Cecilia, Cruiser, Havanna, JB Maltasia, Optima IX Afrodite, Carafe, Extract, NFC Tipple, Overture, Pompe, Propino, Quench, Shandy XV Jorma Vehnä/Vete I II III V VI VII IX XI XIII Acadian, Alatus, Amaretto, Bjarne, Bor 05052, Calixo, Dafne, Draco, Epos, Granary, Granus, KWS Chamsin, Lennox, Lumikki, Picolo, Quarna, SW Kadrilj, Puntari, Seance, Septima, Tjalve, Trappe, Triso, Wappu, Wellamo, Vinjett Aallotar, Aino, Alatus, Anniina, Berserk, Bor 07569 (Herttua), Bor 09026 (Kreivi), Demonstrant, Krabat, KWS Scirocco, Marble, Meri, Specifik, Wanamo, Zebra Bastian, Kruunu, Mahti, Manu Ada, Alatus, Altos, Aura, Ceylon, Ellvis, Frontal, Glockner, Gunbo, Janne, Julius, Lars, Mariboss, Nelson, NIC05-4588A, Olivin, Skagen, Stava, SW Harnesk, Tarso, Urho, Veeti, Winner Alatus, Arktika, Folke, Rehti, SW Magnifik, Tryggve Winner Cornetto, Prosa Sertori Wicki Herne/Ärt I II III IV V Antti, Brutus, Carneval, Hulda, Jymy, Karita, Nitouche, Rokka, Saara, Stok, Tiina, Zekon Sohvi Alfetta, Ingrid, Jermu, Julia, Onyx, Rocket, Sunna, Tonga Scorpio Arvika Viljelystarkastajan tulee selvittää ja merkitä viljelystarkastuspöytäkirjaan siementuotannossa olevan lajin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet. Monet tarkastuttajat toivovat lisäksi, että viljelystarkastuspöytäkirjaan merkittäisiin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet niistäkin lajeista, joista viljelmällä ei ole siementuotantoa. 28

6.2.2 Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla Tilalla ei saa olla siemenviljeltävästä lajikkeesta muita viljelyksiä, joista korjataan tuleentunut siemensato. Esimerkiksi niitettävä rehutuotanto on kuitenkin mahdollista. Rehu- tai kesantolohko on niitettävä ennen tuleentumista ja niitto on todettava ennen viljelystarkastuspöytäkirjan allekirjoitusta. Jos viljelijä aikoo tuottaa esimerkiksi samasta ohralajikkeesta mallasta ja siementä, mallasviljelys on perustettava vähintään yhtä korkealla siemenluokalla kuin varsinainen siemenviljelyskin. Myös maltaaksi aiotut lohkot viljelystarkastetaan. Jos mallaslohkot täyttävät siemenviljelykselle asetetut vaatimukset, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot hyväksyttäväksi. Jos maltaaksi tarkoitetut lohkot eivät täytä siemenviljelyksen vaatimuksia esimerkiksi esikasvien osalta, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot hylättäviksi. Viljelystarkastaja käsittelee siis mallaslohkoja niin kuin ne olisivat siemenviljelystä ja esimerkiksi lisää mallaslohkot pöytäkirjan lohkotietoihin. Yhdestä lajikkeesta voi viljelmällä tuottaa vain yhtä siemenluokkaa olevaa siementavaraa kerrallaan. Jos lajikkeesta on perustettu siemenviljelyksiä eri siemenluokkaa olevilla kantasiemenerillä, voidaan viljelykset hyväksyä korkeintaan siihen luokkaan, johon alimman luokan kantasiemen antaa edellytykset. Esimerkki. Samalla viljelmällä on perustettu ohraviljelys PB- ja C1-kantasiemenillä. Kaikki lohkot hyväksytään C2:en. Tällaisissa tapauksissa kannattaa kuitenkin olla erikseen yhteydessä tarkastuttajaan ja Eviraan. 6.2.3 Esikasvirajoitukset Esikasvirajoituksella pyritään estämään se, että lohkolla viljellään sellaisia lajeja tai lajikkeita, jotka saattavat sekaantua pellossa säilyneiden edellisvuotisten viljelykasvien kanssa ja aiheuttaa lajikeaitousongelmia. Viljelysuunnitelmia tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei esikasvina ole kasvilajia, joka voi hylätä viljelyksen. Kullekin lajille ja siemenluokalle on määrätty vähimmäisaika, joka pitää olla kulunut siitä, kun lohkolla on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. Jotta saman lajikkeen erä voitaisiin katsoa aitoudeltaan tunnetuksi, erästä on voitava esittää viljelystarkastajalle nähtäväksi virallinen vakuustodistus tai esim. kuormakirja, jossa näkyy erän erämerkki. Erämerkki on kirjoitettava viljelystarkastuspöytäkirjaan. Avenan tarkastajan tekemä viljelystarkastus hyväksytään tarkastukseksi, joka osoittaa esikasvin aitouden. Avenan tarkastajan tekemästä tarkastuksesta lisätään tieto viljelystarkastuspöytäkirjaan. SITY voi lisäksi määrittää ohran, kauran, vehnän ja herneen lajikeaitouden esikasvina siemennäytteestä. Jos viljelijä on lisännyt lajiketta tilalla eikä virallista viljelystarkastusta ole tehty, viljelijä voi lähettää SITYyn virallisesti otetun näytteen laboratoriossa suoritettavaa lajikeaitoustarkastusta varten. Näytteen on oltava SITYssä viimeistään 31.5. Näyte otetaan viimeisimmästä sadosta, joka on ko. lohkolta korjattu. Satoa on hyvä olla yli 300 kg jäljellä, jotta näyte olisi edustava. Mikäli näyte vastaa ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkejä ja on riittävän yhtenäinen, erän voidaan katsoa olevan lajikeaitoudeltaan tunnettua. Viljelijän on esitettävä tarkastuksesta annettava todistus viljelystarkastajalle viljelystarkastuksen yhteydessä. SITY ei tee ristipölytteisille kasveille laboratorioaitoustarkastusta kuten vehnälle, ohralle, kauralle ja herneelle, vaan esikasvina käytetyn kantasiemenen on oltava virallisesti sertifioitua. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi. Esikasvivuodeksi lasketaan vuosi, jona peltolohkolla ei ole ollut kyseistä kasvilajia lainkaan. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa nurmikasvusto on tuhottu kemiallisesti 30.6. mennessä. Perustettaessa nurmikasvien siemenviljelystä rehunurmikasvuston jälkeen on syytä erityisen huolellisesti selvittää esikasvina olleen kasvuston koostumus. Monet rehutuotantoon tarkoitetut siemenseokset sisältävät useiden 29

saman lajin lajikkeiden siementä. Esimerkki Puna-apilasiemenviljelys on perustettu vuonna 2015 suojaviljaan. Viljelystarkastajan on siis selvitettävä esikasvit vuosilta 2014, 20013 ja 2012. Vuosina 2012 2014 lohkoilla ei ole saanut kasvaa puna-apilaa. Lajit, joista on syys- ja kevätmuotoja Syys- ja kevätvehnä, syys- ja kevätruis sekä syys- ja kevätrypsi ovat samaa lajia. Syysviljoilla ja syysrypsillä ja -rapsilla perustamisvuosi katsotaan esikasvivuodeksi. Esimerkki Lohkolla on ollut vuonna 2014 kevätvehnäviljelys ja kesällä 2015 lohkolla on ohraviljelys. Syksyllä 2015 viljelijä voi perustaa lohkolle syysvehnäsiemenviljelyksen ja tuottaa C1- tai C2-siemenluokan siementä. Näin voi toimia, koska kesä 2015 täyttää esikasvivaatimuksen yhdeltä vuodelta. Ei ole kuitenkaan hyväksyttyä, että lohkolla on kesällä 2015 kevätvehnää ja syksyllä 2015 lohkolle perustetaan syysvehnäsiemenviljelys. Jos siemenviljelyksen yhdellä lohkolla on kasvanut väärää esikasvia, vain se lohko hylätään, jolla on väärä esikasvi. Muut lohkot voidaan hyväksyä sillä edellytyksellä, että eri erät voidaan puida, kuivata ja varastoida niin, ettei sekaannuksia pääse syntymään. Jos viljelys tai sen osa hylätään esikasvien takia, vilja tai öljykasvi on puitava erikseen ja toimitettava muuhun käyttöön ja nurmi on niitettävä ennen siemensadon korjaamista. Viljan tai öljykasvin toimittaminen muuhun käyttöön on osoitettava kuitilla tai muulla selvityksellä. Tarkastajan on todettava nurmen niitto ennen nurmisiemenviljelyksen hyväksymistä. 6.2.4 Kantasiementiedot Kantasiementiedot merkitään normaalisti esitäytössä viljelystarkastuspöytäkirjaan. Viljelystarkastajan on tarkastettava, että viljelijä on käyttänyt ko. siemenerää viljelyksen perustamiseen. Tarkastus tehdään pyytämällä nähtäväksi erän vakuustodistus ja lasku tai kuormakirja. Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus. Ne kantasiemenet, joista vakuustodistusta ei ole ja joita ei ole käytetty viljelyksellä, on vedettävä yli esitäytetyssä pöytäkirjassa. Jos kantasiementietoa ei ole pöytäkirjassa, viljelystarkastajan on lisättävä kantasiemenen kauppaerä pöytäkirjaan vakuustodistuksen mukaan. Myös kantasiemenen sukupolvi on merkittävä pöytäkirjaan. Jos tilalla on aikaisempana vuonna hankittua siementä, joka on jostain syystä jäänyt käyttämättä, siementä voi käyttää siemenviljelyksen perustamiseen. Muualta hankittu siementavara (esim. naapurilta hankittu tai sopimuskumppanilta ylijäänyt tavara tai oma edellisen vuoden siemenviljelyksen sato) ei kelpaa siemenluokkajärjestelmän mukaiseen siementuotantoon, vaikka se olisi viljelystarkastuksessa hyväksytyn viljelyksen satoa, jos sillä ei ole voimassa olevaa vakuustodistusta. 6.2.5 Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset Viljelyksen ja lohkojen pinta-ala on tarkistettava tukihakemuksen kasvulohkolomakkeesta tai muusta luotettavasta lähteestä. Oikea pinta-ala on tärkeä tarkkailtaessa viljelykseltä saatavan sadon määrää. 30

Lohkojen IACS-tietojärjestelmän mukaiset täydelliset tunnukset (yhdeksän numeroa ja yksi kirjain) merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Jos viljelyksen lohkoja tai lohkojen osia ehdotetaan hylättäväksi, viljelystarkastuspöytäkirjassa on eriteltävä, mihin lohkoon hylkäysehdotus kohdistuu. 6.2.6 Luonnonmukaisesti tuotettava siemen Luonnonmukaisen siemenen tuottaminen edellyttää kuulumista luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. Luomusiementä voi tuottaa siirtymävaihe- ja luomulohkoilla alla olevassa Taulukossa 2 esitetyin rajauksin. Yksivuotisilla kasveilla sato voidaan käyttää ja markkinoida luomusiemenenä yhden sukupolven jälkeen ja monivuotisilla kahden kasvukauden jälkeen. Taulukko 2. Lisäysaineiston käyttö tai markkinointi luonnonmukaisesti tuotettuna lisäysaineistona. Kasviryhmä Yksivuotiset kasvit mukaan lukien yksivuotiset syysmuodot (kuten vehnä, ohra, ruis, herne) Monivuotiset siemenkasvit (nurmikasvit kuten timotei, apila, vuohenherne) Käyttö (ja markkinointi) luomulisäysaineistona Kun emokasvia on kasvatettu luonnonmukaisesti yksi sukupolvi. Kun emokasvia on kasvatettu luonnonmukaisesti kaksi kasvukautta. Esimerkki Kauran siemenviljelys perustetaan tavanomaisesti tuotetulla siemenellä luomutuotannossa tai siirtymävaiheessa (myös SV1) olevalle lohkolle. Saatava sato on luomutuotettua siementä. Timotein siemenviljelys perustetaan tavanomaisesti tuotetulla siemenellä luomutuotannossa tai siirtymävaihe 1:ssä olevalle lohkolle. Ensimmäisenä satovuonna saatava siemensato on luonnonmukaista (oletus: 1. sato korjataan kylvövuotta seuraavana vuonna). Luonnonmukaisesti tuotetun siemenen tuottamiseen liittyy ongelmallinen tapaus: Esimerkki Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan siirtyvä tila aikoo tuottaa luomusiementä rukiista ensimmäisenä siirtymävaihevuonna. Onko se mahdollista? Tämä edellyttää liittymistä valvontajärjestelmään ennen kylvöä, syksyllä. Normaalisti tukijärjestelmä ohjaa liittymään valvontajärjestelmään keväisin. Luomusiementuotannossa kantasiemenenä saa käyttää tavanomaisesti tuotettua siementä ilman erillistä lupaa. Jos kantasiemen on peitattu sellaisilla peittausaineilla, joiden käyttö ei luomussa ole sallittua, on tällaisen siemenen käyttöön haettava lupa ELY-keskuksesta. Luonnonmukaisen tuotannon tarkastus ja päätös tuotantotarkastuksesta Luomuvalvontaan kuuluva tila/toimija tarkastetaan vähintään kerran kalenterivuodessa. Tarkastuksen tekee joko ELY-keskuksen tai Eviran virkamies tai Eviran valtuuttama tarkastaja. ELY-keskus päättää alkutuotannon osalta tuotantotarkastuksen hyväksymisestä. Vuosittaisesta tuotantotarkastuksesta tehdään päätös, joka postitetaan tilalle. Viljeltävät kasvilajit eivät enää välttämättä näy päätöksessä. 31