TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Energiaosasto Hallitussihteeri Christina Snellman 7.12.2017 TEM/505/03.01.02/2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS VARAUTUMISESTA YDINJÄTEHUOLLON KUSTANNUKSIIN 1. Säädöksen tausta Ehdotetaan uusittavaksi Valtioneuvoston päätös varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin (165/1988) antamalla uusi valtioneuvoston asetus. Tässä esityksessä voimassa olevasta säädöksestä käytetään lyhennettä VNP. Ehdotettavalla säädöksellä valtioneuvoston päätökseen tehtäisiin teknisten korjausten (ministeriön nimi, valuutta) lisäksi muutamia tarkennuksia menettelyihin, jotka liittyvät muun muassa rahastotavoitteiden laskemiseen ja jaksottamisaikoihin. Ydinenergiatuotannon ja ydinlaitosten käytöstä sekä näiden käytöstäpoistamisesta syntyy matala- ja keskiaktiivista jätettä sekä korkea-aktiivista käytettyä ydinpoltto-ainetta, jota Suomessa pidetään ydinjätteenä. Jätehuoltovelvollinen on vastuussa näiden säteilyltään ja vaarallisuudeltaan eriasteisten jätteiden varastoinnista ja loppusijoittamisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Kuten aikaisempikin säädös, nyt annettava asetus perustuu ydinenergialain (990/87) 7 lukuun, joka sisältää säännökset siitä, miten jätehuoltovelvollisen on varauduttava ydinjätteistä tulevaisuudessa aiheutuviin kustannuksiin. Ydinenergialain 43 :n 1 momentin mukaan Valtioneuvosto antaa yleiset määräykset siitä, miten ydinjätehuoltoon varautumisen kustannukset otetaan huomioon vastuumäärää arvioitaessa, rahastotavoitteen laskemismenettelyyn sekä muista varautumisen perusteista. Säädös on yhteydessä Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 13 lukuun, jossa on säännökset jätehuoltokaavioiden laatimisesta ja kaavioiden arvioinneista. 2. Ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisen määritelmiä 2.1 Jätehuoltovelvollisten velvollisuus varautua ydinjätehuoltoon: Ydinenergialain mukaan sen, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä, on huolehdittava kaikista näiden jätteiden ydinjätehuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelusta. Jätehuoltovelvollisen on myös vastattava kaikista valmistelu- ja toteuttamistoimenpiteiden kustannuksista, mukaan lukien tutkimus- ja kehityskustannukset ja viranomaisvalvonnan kustannukset. Jätehuoltoon luetaan kuuluvaksi myös ydinlaitosten purkaminen.
2 2.2 Valtion rooli Jos jätehuoltovelvollinen ei jostain syystä kykenisi huolehtimaan jätehuollosta, valtiolla on oltava riittävät takeet siitä, että kustannukset eivät lankea maksettaviksi yhteiskunnan varoista. Valtio saa takeet jätehuoltovelvolliselta toisaalta vuosittaisina ydinjätehuoltomaksuina, jotka maksetaan valtion ydinjätehuoltorahastoon, ja toisaalta vakuuksina. Valtion rooliin kuuluu lisäksi varmistautua siitä, että jätehuoltovelvollisten työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamat jätehuoltolaskelmat ja - suunnitelmat ovat ajantasaisia, sillä ministeriö vahvistaa kulloisenkin vuoden rahastotavoitteet niiden perusteella. 2.3 Valtion ydinjätehuoltorahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on työ- ja elinkeinoministeriön alainen ja hoidossa. Se koostuu kolmesta erillisestä rahastosta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Rahastoista suurimpaan eli Varautumisrahastoon kerätään ydinjätehuoltovelvollisilta (Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy) varoja siltä varalta, että valtio joutuisi vastaamaan ydinjätehuollon tulevista kustannuksista. Rahastoon kunakin vuonna maaliskuun lopussa maksettavan ydinjätehuoltomaksun suuruus määräytyy niin sanotun rahastotavoitteen ja niin sanotun rahasto-osuuden erotuksena. Rahastotavoite määräytyy tietyn laskukaavan mukaan jätehuoltovelvollisen vastuumäärästä, jolla laissa tarkoitetaan jätehuoltovelvollisen siihen mennessä tuottamien ydinjätteiden huollon vielä jäljellä olevia kustannuksia. Vastuumäärän ja rahastotavoitteen määrittelee työ- ja elinkeinoministeriö. Rahasto-osuudella tarkoitetaan kullakin jätehuoltovelvollisella tilikauden päätyttyä olevaa osuutta rahastossa. Ydinjätehuoltomaksun tai - palautuksen laskee Valtion ydinjätehuoltorahasto. Ydinjätehuoltomaksun palautuksella tarkoitetaan sitä ylijäämää joka syntyy, jos jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahastotavoite on pienempi kuin edellisen vuoden joulukuun viimeisen päivän rahasto-osuus. Tämä ylijäämäosuus on palautettava jätehuoltovelvolliselle viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä. Varautumisrahaston taseen loppusumma 31.12.2016 oli n. 2,5 miljardia euroa, mikä kattaa kaikkien varautumisvelvollisten (Fortum Power and Heat Oy, TVO Oyj, VTT Oy) Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan ydinjätehuollon kustannukset. Summa sisältää myös nykyisten laitosten käytöstäpoistokustannukset. Teollisuuden Voima Oyj tulee varautumisvelvollisuuden piiriin myös Olkiluoto 3- ydinvoimalaitosyksikön osalta jo lähivuosina. Teollisuuden Voima Oyj jätti valtioneuvostolle Olkiluoto 3-laitosyksikköä koskevan käyttölupahakemuksen vuonna 2016 ja hakemus on valtioneuvoston päätettävissä vuonna 2018. Myös varautumisvelvollisten lukumäärä kasvaa tulevina vuosina, mikäli Fennovoima Oy ja Posiva Oy saavat ydinlaitoksilleen valtioneuvoston myöntämät käyttöluvat. Fennovoiman ja Posivan esittämien suunnitelmien mukaan tämä olisi mahdollista aikaisintaan 2020 luvulla. Uudet ydinlaitosyksiköt tulevat Varautumisrahaston ja myöhemmin selostettavan jaksottamismenettelyn piiriin sen vuoden alusta, kun ydinlaitoksen käynnistämisen yhteydessä ensimmäisen kerran tuotetaan tai on mahdollista tuottaa ydinjätettä.
3 3. Ydinjätteiden siirto ulkomaille Voimassaolevan säädöksen 4 koskee ydinjätteiden siirtoa ulkomaille. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Tähän pykälään perustuen palautettiin 1995 asti käytettyä ydinpolttoainetta Neuvostoliittoon ja kyseinen toiminta päättyi ydinenergialakiin tehdyn muutoksen perusteella (YEL 6 a ). Ydinenergialain 6 a :n mukaan Suomessa syntyvät ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava Suomeen. Lain 6 b :ssä säädetään puolestaan ydinjätteiden tuonnin kieltämisestä. Kansainvälisessä ydinjätesopimuksessa (SopS 36/2001, voimaan 16.6.2001) sopimuspuolet tunnustavat, että jokaisella valtiolla on oikeus kieltää vieraassa valtiossa tuotetun käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen tuonti omalle alueelleen. Ydinjätedirektiivin (Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten) 4 artiklan 4 kohdan mukainen pääsääntö on, että radioaktiivinen jäte loppusijoitetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin tutkimusreaktorien käytettyjen polttoaineiden siirrot maahan, josta tutkimusreaktorin polttoaineita on toimitettu tai jossa ne on valmistettu (Ydinjätedirektiivi 2 art. 3 kohdan b alakohta). 4. Rahastotavoite ja sen määrä Rahastotavoitteella tarkoitetaan sitä varojen määrää, joka jätehuoltovelvollisen rahastoosuuden on kunakin kalenterivuonna saavutettava (YEL 37 :n 2 k.). Kunkin vuoden rahastotavoite on yhtä suuri kuin edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärä. Rahastotavoite voidaan kuitenkin määritellä tiettyjen edellytysten täyttyessä vastuumäärää pienemmäksi, ja näin ydinjätehuollon kustannusvaikutukset voidaan tasoittaa useammalle ydinlaitoksen toimintavuodelle (YEL 40 :n 1 mom). Jos jonkin kalenterivuoden lopun vastuumäärä poikkeaa merkittävästi edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärästä, osa tästä vastuumäärän muutoksesta voidaan jättää huomioon ottamatta vahvistettaessa rahastotavoitetta kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle vuodelle (YEL 40 :n 3 mom). 5. Jaksotus ja jaksotuskausi Jaksottamiseksi kutsutaan sitä menettelyä, jossa rahastotavoitteen ja vastuumäärän suhdetta kasvatetaan vähitellen laitoksen käynnistymisestä alkavan jaksotuskauden aikana. Jaksottaminen on perusteltua, jotta ydinlaitoksen käytöstäpoiston kustannukset ja muut ydinjätehuollon kiinteät kustannukset heijastuisivat tasaisesti sähkön hintaan (ydinjätehuoltomaksun kautta). Jaksotuskausi päättyy tilanteeseen, jossa rahastotavoite ja vastuumäärä ovat yhtä suuret. Voimassaolevassa valtioneuvoston päätöksessä on määritetty kaksi jaksotusmenetelmää. Toinen perustuu tuotettuun energiaan jaettuna koko jaksotusajalta laskettuun energiaan, jota varten on määritetty teoreettiset parametrit (ns. energiajaksotus). Toinen menetelmä perustuu käynnistymisestä kuluneeseen aikaan jaettuna annetulla jaksotusajan nimellisellä pituudella (ns. aikajaksotus). Näistä kahdesta menetelmästä sovelletaan sitä, mikä antaa suuremman rahastotavoitteen.
4 Jaksotuskauden nimellinen pituus asetettiin voimassaolevassa valtioneuvoston päätöksessä 25 vuoteen. Tuolloin voimalaitoksen iäksi arvioitiin 30 35 vuotta ja siten rahastotavoite saavutti vastuumäärän tuntuvasti ennen arvioitua käyttöiän päättymistä. Suomen ydinvoimalaitosten korkean käytettävyyden vuoksi nykyisten jätehuoltovelvollisten rahastotavoitteet ovat saavuttaneet vastuumäärät jo vähän yli 20 vuodessa. Uudessa säädöksessä jaksotusmenetelmistä jää käyttöön vain voimalaitoksen käyttöaikaan perustuva jaksotusmenetelmä, ns. aikajaksotus. Kunkin kalenterivuoden rahastotavoite saadaan kertomalla edellisen kalenterivuoden vastuumäärä niiden vuosien lukumäärällä, jotka ovat kuluneet jaksottamisaikana jaksottamisajan alusta, ja jakamalla näin saatu tulos jaksottamisajalla. Tämä on perusteltua paitsi menetelmän selkeyden vuoksi myös siksi, että tuntuva osa jätehuollon kustannuksia on jätteiden määrästä riippumatonta. Aikajaksotus takaa sen, että rahastotavoite kertyy riippumatta laitoksen energiantuotannosta. Sekä nykyisten että uusien ydinvoimalaitosten käyttöikä on oleellisesti pidempi kuin oli odotettavissa ydinenergialain ja sen mukaan annettujen säädösten antamisajankohtana. Voimalaitoksia suunnitellaan nyt käytettäviksi noin 60 vuotta. Uudessa säädöksessä jaksotuskautta ehdotetaan nostettavaksi 40 vuoteen. Tunnettua on, että jaksotuksesta (nyk. jaksotusaika 25 vuotta) seuraa jätehuoltovelvolliselle taloudellista taakkaa. Säädösehdotuksessa esitetty 40 vuoden jaksotusaika vähentää tätä taakkaa merkittävästi, mutta täyttää riittävän konservatiivisuuden rahastoinnin osalta. Aikajaksotuksen alkuhetki määräytyy tammikuun alusta sinä vuonna kun ydinlaitoksen käynnistämisen yhteydessä ensimmäisen kerran syntyy tai on mahdollista syntyä ydinjätettä. Jaksottamisajan jälkeen kunkin kalenterivuoden rahastotavoite on yhtä suuri kuin edellisen kalenterivuoden vastuumäärä. Ydinlaitoksella tarkoitetaan ydinenergialain 3 :n mukaisesti ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviä laitoksia, tutkimusreaktorit mukaan luettuina, ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavia laitoksia sekä ydinaineen ja ydinjätteen laajamittaiseen valmistamiseen, tuottamiseen, käyttämiseen, käsittelyyn tai varastointiin käytettäviä laitoksia. Esimerkiksi ydinvoimalaitoksen katsotaan käynnistyvän siitä hetkestä, kun polttoaine ladataan reaktoriin ensimmäisen kerran. Käytetyn ydinpolttoaineen varaston ja kapselointilaitoksen käytön katsotaan alkavan silloin, kun käytettyä ydinpolttoainetta sisältävä kuljetus- tai siirtosäiliö tuodaan varastoon tai kapselointilaitokseen. Uutta jaksotusmenetelmää ei sovelleta niihin ydinlaitoksiin, joita koskeva rahastotavoite on jo saavuttanut vastuumäärän. 6. Jätehuoltokaavio ja varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin Nyt esitettävällä asetuksella on liittymä Ydinenergia-asetuksen 13 lukuun, jossa säädetään varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin. Luvussa on muun muassa säännökset jätehuoltokaavion laatimisesta ja kaavioiden arvioinneista. Ydinenergia-asetuksen mukaan varautumisen peruste on jätehuoltovelvollisen laatima jätehuoltokaavio ja siihen liittyvät kustannuslaskelmat. Kaaviossa on esitettävä kaikki jätehuollon edellyttämät toimenpiteet vastuumäärän laskemista varten. Kaaviota on päivitettävä säännöllisesti (Ydinenergia-asetus 88 ).
5 Ennen kuin uusi ydinlaitos käynnistetään, jätehuoltovelvollisen on esitettävä jätehuoltokaavio ministeriölle. Tämän on tapahduttava riittävän ajoissa ennen ydinjätettä tuottavan toiminnan aloittamista ja viimeistään tätä toimintaa koskevan lupahakemuksen jättämisen yhteydessä (Ydinenergia-asetus 88 :n 1 mom). Ministeriön on pyydettävä Säteilyturvakeskukselta lausunto ennen kuin se voi hyväksyä jätehuoltovelvollisen esittämän jätehuoltokaavion (Ydinenergia-asetus 90 ). Jätehuoltovelvollisen on myöhemmin ydinenergia-asetuksen 88 :n 2 momentin mukaisesti täydennettävä hyväksyttyä jätehuoltokaaviota ja siihen liittyviä laskelmia joka kolmas vuosi ydinenergialain 43 :n 2 momentissa tarkoitettujen vastuumäärien ja rahastotavoitteiden vahvistamiseksi. Lisäksi jätehuoltovelvollisen on ydinenergia-asetuksen 88 :n 2 momentin mukaisesti toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle vuosittain kesäkuun loppuun mennessä korjattu ja täydennetty jätehuoltokaavio ja muut momentissa mainitut tiedot. Jätehuoltovelvollisen on vielä 2 momentissa säädettyjen selvitysten lisäksi toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle kuluvaa kalenterivuotta koskevat lopulliset ja edellä tarkoitettuja selvityksiä täydentävät tiedot kolmen vuoden välein marraskuun loppuun mennessä (Ydinenergia-asetus 88 :n 3 mom). 7. Rahastotavoitteen tilapäinen korottaminen ja pienentäminen Jätehuoltovelvollisen rahastotavoitetta voidaan tilapäisesti korottaa tai pienentää. Esitettävään uuteen säädökseen ehdotetaan muutoksia rahastotavoitteen pienentämisen osalta (alla kohta 7.2). 7.1 Rahastotavoitteen tilapäinen korottaminen Jos jätehuoltovelvollisen rahastotavoite muodostuisi jonakin jaksottamisajan kalenterivuotena vastuumäärän pienenemisen seurauksena merkittävästi pienemmäksi kuin edellisen kalenterivuoden rahastotavoite, ministeriö voi päättää rahastotavoitteen olevan suurempi kuin se muutoin olisi. Ministeriön tulee saada korotukseen jätehuoltovelvollisen suostumus. Korotus voidaan tehdä kerralla enintään viideksi perättäiseksi vuodeksi. Rahastotavoitetta ei kuitenkaan saa vahvistaa edellisen kalenterivuoden vastuumäärää suuremmaksi. 7.2 Rahastotavoitteen tilapäinen pienentäminen Mikäli jätehuoltovelvollinen havaitsee laatimansa kustannusarvion merkittävästi ylittävän aikaisemmassa jätehuoltokaaviossa vahvistetun kustannusten määrän, jätehuoltovelvollinen voi tehdä hakemuksen rahastotavoitteensa alentamiseksi siinä menettelyssä, josta säädetään voimassaolevan VNP:n 9 a :ssä. Valtioneuvoston päätös varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin 9 a :n 1 mom Voimassa olevan ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista koskevan valtioneuvoston päätöksen 9 a :n 1 momentin mukaan rahastotavoitteen pienentäminen on mahdollista seuraavasti:
6 Jos jätehuoltovelvollisen jonkin kalenterivuoden lopun vastuumäärä on vähintään 75 miljoonaa markkaa suurempi kuin ydinenergialain 44 :n 1 momentin mukaisesti aiemmin vahvistettu saman kalenterivuoden vastuumäärän arvio ja jos samalla kalenterivuoden lopun vastuumäärän ja kolmella prosentilla korotetun, mainitun lainkohdan mukaisesti vahvistetun saman kalenterivuoden vastuumäärän arvion erotus (vertailuerotus) on suurempi kuin nolla, osa vertailuerotuksesta jätetään jätehuoltovelvollisen pyynnöstä huomioon ottamatta vahvistettaessa rahastotavoitetta kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle vuodelle 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Voimassaolevan säädöksen säätämä 75 miljoonan markan vastuumäärä vastaa nykyarvossaan noin 12,6 miljoonaa euroa. Uuteen säädökseen ehdotetaan tehtäväksi inflaatiosta ja vastuumäärän noususta johtuva korotus 20 miljoonaan euroon. Mainitussa lainkohdassa mainitaan myös vastuumäärien vertailuerotuksen laskentatavasta käyttäen vakiona kolmen prosentin suuruista inflaatioastetta. Tämä on johtanut siihen, että todellisen inflaation jäätyä alle 3 prosentin, osa kustannusnoususta on jäänyt huomioimatta. Vastaavasti kun inflaatio on ollut yli 3 prosenttia, on luvun ylittänyt inflaation osuus vaikuttanut vertailuerotuksen määrään. Jotta ennalta asetetusta kiinteästä inflaatioasteesta ei seuraisi edellä mainittuja heijastevaikutuksia vertailuerotukseen, ehdotetaan uudessa säädöksessä käytettäväksi vertailuerotusta laskettaessa samaa inflaatioastetta kuin saman kalenterivuoden jätehuoltokaaviossa on käytetty. Nyt ehdotettavassa uudessa säädöksessä luovutaan 3 prosentin vakioon perustuvasta tekijästä ja ehdotetaan käytettäväksi saman kalenterivuoden jätehuoltokaaviossa käytettyä inflaatioarviota. Esitetty muutos tasaa merkittävästi tilapäisen pienentämisen vaikutusta verrattuna nykytilanteeseen. Valtioneuvoston päätös varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin 9 a :n 4 mom Voimassaolevan säädöksen 9 a :n 4 momentissa säädetään: Jos 2 tai 3 momentin mukaisesti laskettu rahastotavoite on vähemmän kuin viisi miljoonaa markkaa pienempi kuin 7 :n 2 momentin mukaisesti laskettu rahastotavoite, rahastotavoitetta ei kyseessä olevana vuonna kuitenkaan pienennetä. Voimassaolevan säädöksen säätämä 5 miljoonan markan vastuumäärä vastaa nykyarvossaan noin 841 tuhatta euroa. Uuteen säädökseen ehdotetaan tehtäväksi inflaatiosta ja vastuumäärän noususta johtuva korotus 5 miljoonaan euroon. Valtioneuvoston päätös varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin 9 b :n 1 mom Voimassaolevan säädöksen 9 b :n 1 momentissa säädetään: Edellä 9 a :n 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketun pienennetyn rahastotavoitteen ja 7 :n 2 momentin mukaisesti lasketun rahastotavoitteen erotus voi olla enintään kahdeksan prosenttia edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärästä. Osana edellä määriteltyä muutoskokonaisuutta ehdotetaan, että säädöskohdan sisältämä prosenttiosuus voisi olla enintään kymmenen prosenttia edellisen kalenterivuoden lopun vastuumäärästä.
7 Valtioneuvoston päätös varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin 9 c Säädöskohta koskee sitä ajankohtaa, kun jätehuoltovelvollisen on viimeistään pyydettävä rahastotavoitteen pienentämistä työ- ja elinkeinoministeriöltä. Nykyinen muotoilu on mahdollistanut pienentämispyynnön vasta marraskuussa, mikä ajankohta on ministeriön valmisteluprosessin kannalta katsottuna liian kireä. Myöskään jätehuoltovelvolliset eivät ole jättäneet pyyntöään näin myöhäiseen ajankohtaan. Tämän johdosta esitetään, että jätehuoltovelvollisen olisi pyydettävä rahastotavoitteen pienentämistä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä samassa yhteydessä, kun se muutenkin toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle päivitetyn jätehuoltokaavion ja muut ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannus- ja hintatiedot (Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 88 :n 2 mom). 8. Asetusmuutosesitys Esitys vastaa pääosin aikaisemman säädöksen muotoa. Ydinjätteiden siirtoa ulkomaille koskeva pykälä (VNP 4 ) poistetaan, mistä johtuen säädöksen pykälien numerointi muuttuu. Sisällöllisesti säädöstä muutetaan erityisesti VNP 7, 9 a, 9 b:n ja 9 c :ien osalta. Lisäksi säädökseen tehdään teknisiä päivityksiä (ministeriön nimi ja valuutta) sekä eräin kohdin inflaatioon ja jaksottamiseen liittyviä täsmennyksiä. 8.1 Ehdotettuun säädökseen tehtävät tekstimuutokset 2 Erittelemättömät kustannukset Sellaisten laskennallisesti vaikeasti erillisinä käsiteltävien ydinjätteiden osalta, joita syntyy jatkuvasti ja joiden osalta ydinjätehuollon toimenpiteitä jatkuvasti suoritetaan, voidaan ydinjätehuoltokustannukset arvioida tarkemmin erittelemättömänä eränä vastuumäärän vahvistamista koskevasta työ- ja elinkeinoministeriön ydinenergialain 43 :n 2 momentin nojalla tekemästä päätöksestä ilmenevien perusteiden mukaisesti. 3 Matala- ja keskiaktiiviset ydinjätteet Arvioitaessa vastuumäärää matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen osalta, voidaan ydinjätteiden määrän sijasta käyttää kustannusta tuotettua energiayksikköä kohden tai jotakin muuta tarkoitukseen sopivaa mittayksikköä. 4 Jätehuoltoyhteistyö Jos usea jätehuoltovelvollinen on määrätty ydinenergialain 29 :n perusteella hoitamaan jätehuoltotoimenpiteitä yhteisesti, vahvistaa työ- ja elinkeinoministeriö, missä suhteessa arvioitavat yhteiset kustannukset jaetaan jätehuoltovelvollisten kesken. ---- Edellä tarkoitettu yhteistyöosapuoli voi työ- ja elinkeinoministeriön suostumuksella erota yhteistyöstä vasta, kun yhteistyöosapuolet ovat hyväksyneet eroamisesta mahdollisesti aiheutuvat muutokset niiden varautumisjärjestelyihin ja kun näiden muutosten edellyttämät varautumisjärjestelyt on työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymällä tavalla suoritet-
8 tu. Eroa haluavan osapuolen on haettava sitä erikseen työ- ja elinkeinoministeriöltä ja liitettävä hakemukseensa tarvittavat selvitykset. 5 Jaksottaminen Niiden ydinjätehuollon varautumistoimenpiteiden osalta, jotka liittyvät ydinenergian käyttöön liittyviin ydinlaitoksiin, rahastotavoite määrätään ydinenergialain 40 :n 2 momentin nojalla. Tätä menettelyä kutsutaan jäljempänä jaksottamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetun laitoksen jaksottamisaika on 40 vuotta. Kunkin kalenterivuoden rahastotavoite saadaan kertomalla edellisen kalenterivuoden vastuumäärä niiden vuosien lukumäärällä, jotka ovat kuluneet jaksottamisajan alusta, ja jakamalla näin saatu tulos jaksottamisajalla. Jaksottamisen alkuhetki on 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, jona ydinlaitoksen käytön aloittamisen yhteydessä ensimmäisen kerran syntyy tai on mahdollista syntyä ydinjätettä. 6 Rahastotavoitteen tilapäinen korottaminen Jos 6 :ssä tarkoitetulla tavalla laskettu rahastotavoite tulisi jaksottamisaikana jonakin kalenterivuotena vastuumäärän pienenemisen seurauksena vahvistettavaksi merkittävästi pienemmäksi kuin edellisen kalenterivuoden rahastotavoite, työ- ja elinkeinoministeriö voi päättää jätehuoltovelvollisen suostumuksella, että rahastotavoite on kerrallaan enintään viiden perättäisen vuoden aikana suurempi kuin sen 6 :n mukaan muutoin tulisi olla. Rahastotavoitetta ei kuitenkaan saa vahvistaa edellisen kalenterivuoden vastuumäärää suuremmaksi. Jätehuoltovelvollinen voi peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuksensa niiden vuosien osalta, joiden rahastotavoitetta ei vielä ole vahvistettu. Suostumus tulee peruuttaa sitä kalenterivuotta edeltävän maaliskuun loppuun mennessä, jona suostumus ei enää ole tarkoitettu olemaan voimassa. Työ- ja elinkeinoministeriö voi peruuttaa erityisestä syystä 1 momentissa tarkoitetun rahastotavoitteen korottamista koskevan päätöksensä niiden vuosien osalta, joiden rahastotavoitetta ei vielä ole vahvistettu, vaikka jätehuoltovelvollinen ei olisi peruuttanut 2 momentin mukaisesti suostumustaan. 8 Jätehuoltovelvollisen useat ydinlaitosyksiköt Jaksottaminen tehdään erikseen saman jätehuoltovelvollisen kunkin ydinlaitosyksikön osalta, ellei työ- ja elinkeinoministeriö katso, että usean ydinlaitosyksikön lähes samanaikaisen valmistumisen, niiden yhteisten toimintojen tai muiden sellaisten syiden vuoksi on tarkoituksenmukaista käsitellä niitä yhtenä jaksottamiskohteena. 9 Rahastotavoitteen pienentäminen Jos jätehuoltovelvollisen jonkin kalenterivuoden vastuumäärä on vähintään 20 miljoonaa euroa suurempi kuin ydinenergialain 43 :n 2 momentin mukaisesti aiemmin päätetty saman kalenterivuoden vastuumäärä ja jos samalla kalenterivuoden
9 vastuumäärän ja saman kalenterivuoden jätehuoltokaaviossa käytetyllä inflaatioarviolla korotetun, mainitun lainkohdan mukaisesti päätetyn saman kalenterivuoden vastuumäärän erotus (vertailuerotus) on suurempi kuin nolla, osa vertailuerotuksesta jätetään jätehuoltovelvollisen pyynnöstä huomioon ottamatta vahvistettaessa rahastotavoitetta kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle vuodelle 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. --- Jos tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukaisesti laskettu rahastotavoite on vähemmän kuin viisi miljoonaa euroa pienempi kuin 5 :n 3 momentin mukaisesti laskettu rahastotavoite, rahastotavoitetta ei kyseessä olevana vuonna kuitenkaan pienennetä. 10 Rahastotavoitteen pienentämisen rajoitukset Edellä 9 :n 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketun pienennetyn rahastotavoitteen ja 5 :n 3 momentin mukaisesti lasketun rahastotavoitteen erotus voi olla enintään kymmenen prosenttia edellisen kalenterivuoden vastuumäärästä. --- Jos 9 :n 1 momentissa tarkoitettu vastuumäärien merkittävä erotus tai suuri osa erotuksesta aiheutuu siitä, että jätehuoltotoimenpiteitä on toteutettu oleellisesti vähemmän kuin vastuumäärän arvion perustana olevassa suunnitelmassa on oletettu, työ- ja elinkeinoministeriön on jätettävä 9 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu rahastotavoitteen pienennys kokonaan tai osittain tekemättä vahvistaessaan rahastotavoitteen kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle vuodelle. 11 Jätehuoltovelvollisen pyyntö Jätehuoltovelvollisen on pyydettävä 9 :ssä tarkoitettua rahastotavoitteen pienentämistä viimeistään silloin, kun se toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle kuluvan kalenterivuoden vastuumäärän ja seuraavan kalenterivuoden rahastotavoitteen vahvistamiseksi tarvittavat ydinenergia-asetuksen (161/1988) 88 :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. 9. Vaikutukset Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion talousarvioon. 10. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Asetusmuutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot valtiovarainministeriöltä, Säteilyturvakeskukselta, Teollisuuden Voima Oyj:ltä, Fortum Oyj:ltä, Fennovoima Oy:ltä, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä sekä Valtion ydinjätehuoltorahastolta. 11. Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan joulukuussa 2017.