Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo kului ja tasoittui Jatulimantereeksi kasautui sedimenttejä
Mannerlaattojen törmäys n. 1900 milj. vuotta sitten muodostui svekofennialainen vuoristo kivet metamorfoituivat maanjäristyksiä
Kivisulaa nousi vaipasta syntyi granitoideja kallioperästä tuli paksu (65 km) Rapakivet kiteytyivät n. 1600 milj. v. sitten Vuoriston kuluessa hiekkaa ja savea kerrostui Satakunnan ja Muhoksen vajoamiin Diabaasi intruusiot n. 1300 milj. v. sitten
Lehtinen, Nurmi, Rämö: 3000 vuosimiljoonaa, Suomen kallioperä
Kallioperän myöhemmät vaiheet Poimutuksiin liittyi lohkoliikuntoja rauhallisempia aikoja 1000 milj. v. sitten Kaledoninen poimutus Intruusioita (esim. Sokli) Meteorikraatereita löytynyt 10
Kaledonisessa poimutuksessa tunturiliusketta työntyi vanhempien sedimenttikivien päälle (Uusinoka 1980)
Suomen kallioperän kehitys http://www.geologia.fi/ Noin 20 % kallioperästä on arkeeista
Meteorikraatereita
Fossiilit Tervolan stromatoliitti Keminmaalla, syanobakteerit 2000 milj. vuotta sitten http://www.geologia.fi/index.php?itemid=1 12&id=111&option=com_content&task=vie w Muhoksen savikiven akritarkit (1200 milj. v.) Lauhavuoren hiekkakivessä madon jälkiä (600 milj. vuotta vanhoja) Ahvenanmaan ordivikkikalkki
Ahvenanmaalla oikosarvisia Ahvenanmaan koralliriuttaa hautautui sedimentteihin meteorin törmätessä 450 milj. vuotta sitten. Syntyi tsunami. http://www.geologia.fi/index.php?option=c om_content&task=view&id=100&itemid=6
Kivihiilikaudella kasvoi sankkoja saniais- ja kortemetsiä. Kosteassa tropiikissa kallio rapautui syvälle, Suomen alue on sijainnut tropiikissa Permi- ja triaskausilla aavikoita Aridissa ilmastossa kääntöpiireillä tuuli- ja vesieroosio paljasti kallioperää rapautuneen maakerroksen alta
Jääkaudet (tertiääri- ja kvartääri) Jäätiköt kuluttivat (yhteensä 7-25 m), syvensivät ruhjeita ja kasasivat moreenia
Vaellus pallon pinnalla, todisteita rapautumisesta ja eroosiosta Trooppisen rapautumiskerroksen alla olleet muodot ovat tulleet esiin. (Lapissa jäänteitä maannoksesta; tor-muodostumat)
Tikkanen 2002: The changing landforms of Finland
Fennoskandian mannervaelluksen vaiheita http://www.geologia.fi/index.php?option=co m_content&task=view&id=230&itemid=38
Lohkoliikunnat, murrokset Monet tunturit ja Inarin allas ovat syntyneet lohkoliikuntojen tuloksena Lohkoliikunnot ja poimutukset aiheuttavat kallioperään jännityksiä, joiden purkautuessa syntyy helposti rapautuvia murroksia ja ruhjeita -> laaksoja, rotkoja, rinteitä
Suomen kallioperässä on runsaasti murroksia
Suomen kallioperä (Kartta Tikkasen, ks. myös Lehtinen ym. 1998) Paljaana kallioperästä 3 % Vaaleat syväkivet 52,5 % Tummat syväkivet 8,2 % Migmatiitit 21,8 % Liuskeet 9,1 % Kvartsiitti + hiekkakivi 4,3 % Granuliitit 4,0 % Kalkkikivet 0,1 %
Suomen maa-alan jakautuminen korkeusvyöhykkeisiin (Tikkanen) 80 % maa-alasta on alle 200 m mpy, siis alankoa.
MAANKAMARA = KALLIOPERÄ + MAAPERÄ Maaperä tasoittaa kallion pinnan muotoja. Murroslaaksot näkyvät maisemassa perättäisinä laaksoina: lahtina, jokina, järvinä, suojuotteina ja peltoina
Veikseljäätiköityminen alkoi 100 000 BP ja oli laajimmillaan 17 000 vuotta sitten (Punkari 1996)
Euroopan kasvillisuudessa vallitsivat mammuttiarot n. 18 000 vuotta sitten
Mammuttien fossiilit http://www.geologia.fi/index.php?option=c om_content&task=view&id=98&itemid=6
Suomen deglasiaatio Jään reuna I Salpausselällä n. 12 500 v. sitten Reuna perääntyi paikoin 60 km Salpausselältä pohjoiseen ja eteni uudelleen II Salpausselällä n. 11 500 v. sitten Billingenin portti aukesi ja veden pinta laski, Baltian jääjärvi muuttui Yoldiamereksi Sisäsuomen reunamuodostuma syntyi noin 11 000 v. sitten
Jää eteni suurina kielekkeinä (Punkari 1996)
Suomen reunamuodostumat: I, II ja III Salpausselkä, Sisäsuomen reunamuodostuma, idässä Rukajärven ja Kalevalan reunamuodostumat (Punkari 1996)
SK 1999: Tikkanen & Oksanen Tikkanen & Oksanen 1999
Ancylus-järvi 9000 BP Karttasarja: Tikkanen & Oksanen SK 1999
Litorinameri 7000 5000 BP
Supraakvaattiset eli aina korkeimman rannan yläpuolella sijainneet alueet
Suomen geomorfologiset muodostumat ja jään etenemissuunnat. Sulaessaankin jää liikkui kohti reunaansa (Tikkanen; SK)
Jään virtaus muovasi silokallioita, joiden pinnassa on jään liikkeen suuntaisia uurteita Jäätikön aikaansaamat muodostumat
Maata peittää pohjamoreeni, joka tekee maaston juovaiseksi (drumliinit ja vakoumat) Jäätikön synnyttämät muodostumat
Kuusamon drumliineja
Jäätikön synnyttämät muodostumat Jään sulaessa paikalleen syntyi kumpumoreenia, joka on huuhtoutunutta pintamoreenia (Aartolahti 1974)
Jäätikkö työnsi eteensä moreenia ja sulamisvedet kasasivat soraa ja hiekkaa Reunamuodostumat (Salpausselät)
De Geer moreenit, Björköby
Moreenit ovat usein hyvin lohkareisia
Sulamisvesien kasaamat harjut, deltat ja sandurit (soraa ja hiekkaa)
Harjut ja salpausselät http://www.geologia.fi/index.php?option=c om_content&task=view&id=66&itemid=39
Suomen sora ja hiekka muodostumat Hienompi aines laskeutui savikoiksi
Kertauskysymyksiä Miksi juuri Raahen ja Laatokan väliseltä vyöhykkeeltä on löytynyt runsaasti malmeja? Miksi Lapin tuntureilla esiintyy tormuodostumia? Missä Suomessa esiintyy laajoja savikoita? Miksi näillä alueilla?