1 (5) Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen alatyöryhmän kokous Aika tiistai klo 09.00 11.0. Paikka Kajaanin kaupungintalo (os. Pohjolankatu 13), kokoustila Kekkonen, Osallistujat Työryhmän jäsen, asema ja organisaatio Antero Kyllönen VAS, luottamushenkilö Kajaani antero.kyllonen@saunalahti.fi paikalla Työryhmän varajäsenet Marko Lipponen PS, luottamushenkilö Sotkamon kunta markolipponen@luukku.com Kalevi Valtanen KESK, luottamushenkilö Sotkamon kunta kale.valtanen@gmail.com Juho Lukkari KESK, luottamushenkilö Sotkamon kunta juho.lukkari@hotmail.com Jukka Angerman ensihoitopäällikkö jukka.angerman@kainuu.fi Tapio Valtanen ensihoidon esimies Kainuun sote tapio.valtanen@kainuu.fi Merja Kangasharju sairaanhoitaja (henkilöstön edustaja) Janne Tamio palomestari Kainuun pelastuslaitos merja.kangasharju@kainuu.fi merja.kangasharju@pp.inet.fi janne.tamio@kaipe.fi Petri Vehniäinen palomestari Kainuun pelastuslaitos petri.vehniainen@kaipe.fi Marjo Huovinen-Tervo hallintoylihoitaja marjo.huovinen-tervo@kainuu.fi Esa Ahonen hallintoylilääkäri esa.ahonen@kainuu.fi Asiat 1 Kokouksen avaus puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
2 (5) 3 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. 4 Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio.. Pelastuksen edustaja korosti pelastuslaitoksen ja SOTEn yhteistyön syventämistä. 5 Valinnanvapaus valinnanvapauslainsäädännön luonnoksessa (29 ): maakunnan ja palveluntuottajan sopimuksessa on sovittava: miten palvelun tuottaja varmistaa palvelujen tuotannon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. asiaa mietitään valmiusasian kannalta täydennettäväksi Keskusteltiin varautumisesta häiriö- ja poikkeustilanteisiin. - Mitä kriteereitä on huomioitava palvelun tuottajaa valittaessa jotta varmistetaan palvelun tuotanto myös häiriö- ja poikkeustilanteissa varsinkin jos pitkäaikainen muutos normaaliin tilanteeseen. - Palveluketjujen huolto/resurssien huolto varmuus. Henkilöstö resurssien varmistus, ei vain teoreettisia nimilistoja resursseista. Todelliset vaatimukset täyttävät henkilöstövoimavarat Kalusto ja materiaaliresurssien riittämisestä määritellylle ajalle ja mikä se aika on. Luvattujen resurssi valvonta. - Miten kilpailutuksessa varmistetaan toimintamahdollisuus valinnanvapauden aiheuttamassa palveluiden käyttäjien ohjautumisessa. Miten varaudutaan valinnanvapautta käyttävien listautumattomien henkilöiden valintoihin? Valinnanvapauslainsäädöksien mukaan palvelun käyttäjän on sitouduttava vuodeksi määritellyn palveluntuottoalueen/tuottajan palveluihin ennen kuin voi tehdä muutoksen. Mutta vuosi on lyhyt aika sovittaessa palvelun tuotannosta ja kuitenkin talousresurssien varaamiseen olennaisesti liittyy palveluiden kysyntä ja tarjonta. Kilpailutuksessa ja palveluiden suunnittelussa resurssien tarpeen tarkka tieto vaikuttaa suoraan laatuun ja talouteen. - Miten SOTE varautuu palveluntuottajan muutokseen vuoden kuluessa? VARSINKIN MONIPALVELUNTUOTTAJAN MALLISSA MAAKUNNALLA VALVONTA ORGINISAATION TARVE KASVAA. Tuottajan oma valvonta ei riitä. Tässäkin korostuu palveluketjujen huolto ja resurssien huolto varmuus.
3 (5) 6 Yhteistyötahojen konkretian miettiminen Mitä mahdollisia hyviä yhteistyömalleja tulevassa voi kehitellä Käytiin lävitse merkittäviä yhteistyötahoja. - SOTE alueen kunnat ovat tärkeimpiä yhteistyötahoja. Varavoima sotepalveluissa - Rajavartiolaitos - Puolustusvoimat - Energialaitokset Onko varautumista ja sen riittävyydestä häiriö ja poikkeusoloissa esim. Loisteenergialla - Tietoliikennepalveluita tuottavat Miten varmistetaan esim. langattomat tietoliikenneyhteydet. Teleliikenne mastojen toiminta sähkökatkoksissa ja niiden tukeminen - yhteistyötaho asian varmistamiseksi - Lämpövoimalat Onko varautumista ja sen riittävyydestä häiriö ja poikkeusoloissa - Polttoaineiden saannin huoltovarmuus sähkökatkoksien aikana. Sote palvelut ulkoistuvat entistä enemmän kiinteistä toimipisteistä palvelun käyttäjien luokse -> liikkuvat palvelut ja palveluiden luokse pääseminen. Kunnilla voisi olla hyvinkin keskeinen rooli polttoainehuoltovarmuuden ylläpitämisessä. Pelastuslaitoksen mahdollisuudet. Ensisijaisesti kuitenkin polttoainejakelu tuottavat palveluntuottajat, heidän kyky reagoida katkoksiin ja niiden ehkäisyyn. - Vesilaitokset Miten varauduttu ja varmistetaan vesihuolto häiriö- ja poikkeusoloissa. - Taksit /kuljetuspalvelut - Järjestöt - Kyläyhteisöt - Tiehoitolaitos / teiden ja kulkureittien kunnosta vastuussa olevat tahot Olennainen osa SOTE palveluiden käytännön tuottamiseen vaikuttavat yhteistyötaho. tärkeä osa työturvallisuutta ja yleistä kokonaisvaltaista turvallisuutta. Kansantaloudellisesti jo pelkät kaatumiset/liukastumiset aiheuttavat/kuluttavat talousresursseja lisääntyvinä SOTE palveluiden kasvuna, unohtamatta yksilön kokemia kärsimyksiä. Kalevi Valtanen toi esille suunniteltuja pelastuslaitoksen tilatarveratkaisusuunnitelmia Sotkamossa, esille tuli lisäksi Puolangalla ollaan suunnittelemassa uusia pelastuslaitoksen miehistö/kalustotiloja. Tässä yhteydessä on esitetty ensihoidon tilojen rakentamisesta samaan yhteyteen irti terveystoimen tiloista. Kuhmossa suunnitelmat kesken Kajaanissa on samansuuntaisia suunnitelmia kuin Puolangalla. miksi pelastus ei rakenna tiloja soten yhteyteen, olisivat hyödynnettävissä moneen tukipalveluihin ja perusterveydenhuollon palveluihin?
4 (5) Keskusteltiin soten ja pelastuksen yhteistyöstä. sopiiko nykyaikaiseen kasvaviin vaatimuksiin kuuluvaan ensihoitoyksikköön kaksi terveydenhuollon koulutuksen saanutta, mielellään sairaanhoitajaa/ amk ensihoitajaa vai riittääkö toiseksi työpareista pelastaja. Potilasturvallisuus ja hoito-ohjeistus asettavat vaatimukset henkilöstölle. Keskusteltiin Pohjois-Karjalan mallista jossa hybridiyksikköä pidetään rekrytointi keinona pelastuksen tarpeisiin. Toisaalta se voi olla haitta ensihoidon henkilöstön rekrytointiin haitta koska kuormittavuus yksin hoitamisen ja vastuun kantamisen kasvaa keskusteltiin ensihoidon ja pelastuspuolen johtamisesta pohjautuen Pohjois- Karjalan malliin. Ensihoito kuuluu erikoissairaanhoidon alle, huomioi uuden sairaalaan suunnitelmat. Pohjois-Karjalan mallin mukainen toiminta luo kuormitusta päivystyspisteisiin vähemmän suodattavuuden vuoksi. Vertaa kohteessa arvioidut, hoidetut ja ohjeistetut palvelun käyttäjät. Tapio toi huolen vertaistuesta joka pitää sisällään kollegiaalisen valvonnan hoitotoimenpiteiden yhteydessä, vertaa turvallinen lääkehoito. Hybridiyksikön terveydenhuollon koulutuksen saanut (pitää olla vähintään sairaanhoitaja saadakseen luvat hieman laajemmat hoitovelvoitteet) tekee hoitoratkaisut ns. maallikon antaminen tutkimustulosten perusteella. Nykyaikaiseen ensihoitoon kuuluu yksiköiden valmiussiirtäminen koko Kainuun toimialueella, tällöin myös pelastaja on poissa suunnitellulta toimipisteeltään. Ja koska ensihoitoyksiköitä siirretään valmiussyistä Kainuun alueella kasvaa henkilöstön vaatimustaso ensihoidollisesti. Kaikki ensihoidon yksiköt vastaavat kaikenlaisista ensihoidon tehtävistä (A-D) jolloin ns vähempiarvoista yksikköä ei kannata pitää (pelastaja/lähihoitaja). Pelastuksella olisi loputon työsarka sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden tukemisessa, näistä tehtävistä pelastuksen resurssit olisi käytettävissä nopeasti pelastuksen ydintehtäviin. Ei kannata ajatella suppeasti pelastus/ensihoito näkökannalta. Kokonaishyöty huomioitava, pelastuksen sulautuminen soteen ja sen tuomat todelliset hyödyt. Seuraavaan kokoukseen mietitään: Soten ja pelastuksen yhteistyökuvioita. Miten suuri listautumaton massa voidaan arvioida ja miten ohjata suunniteltujen palvelutuotantopisteiden käyttäjiksi. Eli voidaan ennakoida palvelumitoituksessa. Kuka tuottaa palveluja 7 Muut esille tulevat asiat Mietittäväksi seuraavaan kokoukseen. Onko aina ensihoitoyksikön työpareissa tarve olla miehityksenä sairaanhoitaja / sairaanhoitaja tai lähihoitaja vai sairaanhoitaja tai lähihoitaja / pelastaja. VARAUTUMISESTA VIESTIÄ KUNTIIN
5 (5) 8 Seuraava kokous Tiistaisina 7.2.2017 kello 9.00 11.00 9 Kokous päätettiin klo.11.13 Tapio Valtanen sihteeri