13.2. Yhteenveto maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n hankehakuun syksyllä 2014 saapuneista hakemuksista ja hankeryhmän rahoitusesityksistä vuodelle TEM ja MMM haut erikseen Valtakunnallisia maaseudun tutkimus ja kehittämishankkeita rahoitetaan TEM:stä (mom 32.50.62) ja MMM:stä. Vuonna rahoitettavien hankkeiden haku järjestettiin TEM:ssä ja MMM:ssä erikseen. TEM:n avasi kohdennetun haun jatkohankkeille, joita olivat YTR:n t (pl. ekosysteemipalvelut, joka rahoitetaan Makerasta) sekä neljä muuta jatkohanketta. Hakemuksia saapui ennakoidut 10 kpl. Makera haussa teemana oli maaseudun infrastruktuuri ja liikennepalvelut sekä maaseututeknologian kehittäminen ja hyödyntäminen. Hakemuksia saapui yhteensä 13 kpl, joista 12 uutta ja lisäksi ekosysteemipalvelut hanke. Taulukko. Vuoden hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio Haettu Käytettävissä kpl yhteensä TEM 10 1 026 125 682 420 488 000 + vapautuvat varat yhteensä MMM 13 1 878 414 1 385 171 515 500 Hakemusten käsittely YTR:n hankeryhmä käsitteli hakemukset viidessä kokouksessa ja teki rahoitusesitykset TEM:lle ja MMM:lle. Hankeryhmän kokoonpano: Christell Åström, TEM, pj. Marianne Selkäinaho, MMM, vpj. Harry Berg, YM Hanna Mari Kuhmonen, TEM Timo Kukkonen, Hämeen ELY keskus (varalla Lassi Hurskainen) Kaisu Kumpulainen, Jyväskylän yliopisto Seppo Serola, Liikennevirasto Hilkka Vihinen, MTT, YTR:n apulaispääsihteeri Laura Jänis, TEM, siht. Hakukierroksen arviointia TEM:n haku kohdistettiin vain jatkohankkeille ja Makera haussa teema oli aikaisempia vuosia kapeampi, sillä rahoitusta oli yhteensä aikaisempaa vähemmän haettavana (1 533 000 euroa 1
v. 2014; 998 000 euroa v., kun edellisiltä vuosilta vapautuvat varat eivät olleet vielä tiedossa). Teemaksi Makera hakuun muotoiltiin maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja aikaisempina vuosina haussa olleiden teemojen pohjalta maaseudun infrastruktuuri ja liikennepalvelut sekä maaseututeknologian kehittäminen ja hyödyntäminen. Hakemuksia toivottiin erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: maaseudun infraosuuskunnan (tie, jäte ja vesihuolto, energia, tietoliikenneyhteydet) mallin rakentaminen (tutkimus ja kehittämishanke) maaseudun infran (vesi, jäte ja energia) kehittäminen ja edistäminen kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla (tutkimus ja kehittämishanke) maaseudun parantuneiden tietoliikenneyhteyksien vaikutukset maaseutuasumiseen (ml. asukasmäärän kehitys) ja yritystoimintaan (tutkimushanke) erilaisia toimijoita yhdistävien uudenlaisten maaseudun logistiikkaratkaisujen kokeilu ja mallin rakentaminen; maaseudun liikennepalvelujen turvaaminen paikallisilla ratkaisuilla esim. yhdistelemällä kuljetuksia; onnistuneista liikennepalvelukokeiluista saatujen hyvien käytäntöjen osoittaminen ja levittäminen käytäntöön (kehittämishanke) Uusia hakemuksia saatiin suhteessa jaettavana olleeseen rahamäärään nähden kohtuulliset 12 kappaletta. Hakemuksia saatiin kaikkiin neljään pyydettyyn kokonaisuuteen. Mukana oli kuitenkin myös hakemuksia, jotka eivät riittävästi vastanneet hakuteemaan tai eivät olleet valtakunnallisesti maaseutupoliittisesti merkittäviä. Mukana olisi myös laadullisesti keskeneräisiä hakemuksia. Vuonna rahoitettavat hankkeet Vuoden 2016 ennakointia Hankeryhmä esitti rahoitettavaksi kolme uutta hanketta, joista yksi maaseudun infraosuuskunnan mallin rakentamiseen ja kaksi maaseudun parantuneiden tietoliikenneyhteyksien vaikutusten tutkimiseen. Liitteenä on lista vuonna rahoitettavista hankkeista sekä taulukko YTR hankkeiden kappale ja rahoitusmääristä vuosina 1996. TEM momentilla oli ennakoitua enemmän varoja käytettävissä, sillä loppuvuodesta 2014 toteutuneiden maksatusten myötä edellisiltä vuosilta on vapautunut noin 300 000 euroa uudelleen sidottavaksi. Tämän vuoksi keväällä järjestetään uusi hankehaku niihin teemoihin, joihin syksyn haussa ei rahoitettu hankkeita. Vuoden 2016 rahoituksen tasoa on vaikea ennakoida, sillä vuosi on vaalivuosi ja seuraavan vuoden talousarvion valmistelee uusi hallitus. YTR:n hankevarat on leikattu nyt päättyvällä vaalikaudella vajaasta kolmesta miljoonasta eurosta noin miljoonaan euroon. Rahoitus koostuu edelleen kahdesta lähteestä Makerasta ja TEM momentin varoista. Makera on edelleen MMM:ssä ja sen osuus on pysynyt toistaiseksi samana 510 000 eurossa, kun sen sijaan momenttia on leikattu useaan otteeseen. 2
Vuodesta lähtien TEM momentin käyttöperustetta muutetaan siten, että Saaristoasiain neuvottelukunnan menoja voidaan maksaa momentilta. Käytännössä SANK toimii vielä vuoden edellisiltä vuosilta säästyneillä maakunnan kehittämisvaroilla. Vuonna 2016 sopeutuspaineet kasvavat, kun momentilta pitäisi kattaa myös SANK:n menot. Myös Makeran osuuden YTR hankkeisiin voidaan ennakoida laskevan, mahdollisesti jo vuonna 2016. Vuosi onkin maaseutupoliittisesti tärkeää vaikuttamisen aikaa siihen, että valtakunnallisten maaseutupoliittisten tutkimus ja kehittämishankkeiden ja kansallisen maaseutupolitiikan ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamiseen saadaan jatkossa riittävästi resursseja. 3
LIITE. Taulukko. Syksyn 2014 hankehaussa vuonna rahoitettavaksi päätetyt hankkeet JATKOHANKKEET HAKIJA Åbo Akademi Itä Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto, Chydenius Humanistinen ammattikorkeak oulu VERKOSTOHANKKEET HANKKEEN NIMI 2014 Landsbygdsprofessuren vid Åbo Akademi 25 200 25 200 Kuka, mitä, missä ja miten? Hyvinvointipalvelut maaseudulla 2014 26 000 32 400 Maaseudulle rakentuvat paikalliset palvelujärjestelmät 75 000 83 200 Kylätoiminnan ja oppilaitosten yhteistyön kehittäminen maaseutualueilla 67 000 77 000 OKopintokeskus Kansalaistoiminnan 87 000 85 300 OKM ja THL Elämänlaatu 108 000 100 000 Levóninstituutti Maankäyttö ja infra 69 000 67 600 Brahea ja Ruralia Elinkeinot ja osaaminen 150 000 112 000 SYKE (yht.työssä Ekosysteemipalvelut 134 500 112 900 Tapio ja UEF) Kajaanin amk Harvaan asutun maaseudun 59 000 60 000 Svenska Identitetsbundet nätverk 41 000 39 000 Studiecentrale n yhteensä jatkohankkeet 774 700 794 600 UUDET HANKKEET HAKIJA PTT MTT Vaasan yliopisto KOKONAIS KUSTANN USARVIO 158 376 HANKKEEN NIMI Synergiaetujen hyödyntäminen maaseudun infrajärjestelmien välillä 109 500 Tietoliikenneyhteyksien 71 900 vaikutus maaseutualueiden kehitykseen 50 300 Tietoverkkoyhteyksien rooli maaseutupaikkojen suhteellisen aseman muutoksessa 88 575 70 800 yhteensä uudet hankkeet 230 600 yhteensä TEM mom. 509 700 yhteensä MMM Makera 515 500 4
LIITE TAULUKKO: YTR hankkeiden kappale ja rahoitusmäärät vuosina 1996. vuosi Kehittämishanke Tutkimushanke Yhteensä kpl euroa kpl euroa kpl euroa 1996 131 3 697 138 63 1 490 909 194 5 188 047 1997 105 3 958 080 61 1 755 556 166 5 713 636 1998 93 3 231 818 54 1 818 519 147 5 050 337 1999 71 2 982 996 40 1 175 253 114 5 158 249 2000 47 2 181 145 34 1 118 519 81 3 299 663 2001 49 2 236 867 37 1 049 663 86 3 286 532 2002 45 2 563 361 23 850 620 68 3 413 981 2003 44 2 337 470 28 1 005 900 72 3 259 370 2004 45 2 091 020 37 1 378 050 82 3 469 070 2005 41 2 362 971 42 1 542 150 83 3 905 121 2006 27 2 053 494 36 979 136 63 3 032 630 2007 36 1 567 000 31 1 107 700 67 2 674 700 2008 33 1 511 650 32 1 151 200 65 2 662 850 2009 19 1 166 700 30 1 218 400 49 2 385 100 2010 19 1 163 500 38 1 552 900 57 2 716 400 2011 23 1 217 600 37 1 583 200 60 2 800 800 2012 28 1 525 300 23 1 070 400 51 2 595 700 2013 19 996 630 13 531 400 32 1 528 030 2014 13 902 800 12 624 700 25 1 526 500 8 653 800 6 371 400 14 1 025 200 5