Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo
Oulujärven jt-istutukset ja saalis 1974-2005 Is tu tu s, k p l 90000 80000 Istutus 70000 Saalis 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 S a a lis, k g v. 1999-2005 istutettu n. 30000-40000 taimenta = n. 0,3-0,4 kpl/ha v. 1999-2005 saalis n. 6000-11000 kg = n. 200-250 kg/1000 ist.
RKTL:n tutkimustuloksia 1990- ja 2000- luvuilta Kalastuksen säätelyllä voidaan vaikuttaa Yli 50 sentin alamitta antaa parhaan tuoton Oulujärven kalastusalue : taimenelle 50 cm alamitta vuoden 2010 alusta Istutusalueen rauhoittaminen vähentää alamittaisten kalastuskuolevuutta Esim. Metsähallituksen vesialue Oulujärven Teeriniemessä 2005-2007 rauhoitettu n. kuukaudeksi istutuksen jälkeen Saaliiksi usein vain 5-15 % istutetuista 85-95 % kuolee muulla tavalla: pedot syö tai kuolevat nälkään
RKTL:n tutkimustuloksia 1990- ja 2000- luvuilta Sopiva istukaskoon, istutusajankohdan ja paikan yhdistelmä: n. 25-30 cm istukkaat: vapautus tuloksellisinta kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin n. 4 cm (0+) muikkuja tarjolla ravinnoksi. Eivät pysty hyödyntämään suuria > 10 cm (1+) muikkuja alueille, missä vähän suurikokoisia petokaloja (erit. haukia) Oulujärvellä Paltaselältä huonoimmat (paljon petoja ja vähän sopivaa ravintoa) ja Niskanselältä (paras syönnösalue) parhaimmat tulokset n. 30-35 cm istukkaat: tuottavat myös alkukesän istukkaina, koska pystyvät käyttämään ravinnoksi >10 cm (1+) muikkuja ja kuoreita pystyvät välttämään paremmin petoja kuin pienemmät istukkaat Syksyllä istutetut (erityisesti pienet <30 cm) tuottavat huonosti, koska sopivan kokoista kalaravintoa tarjolla vasta istutusta seuraavana keväänä
2003-2005 toteutunut istutusajankohta Oulujärven eri selkäalueilla 15.5.-14.6. 15.6.-14.7. elo-syys-loka 100% 80% 60% 40% 20% 0% Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Istutukset painottuneet loppukesään ja syksyyn, jolloin 27 cm pituisilla (toteutunut keskim. koko) taimenilla on heikko tuottoodotus. Istutusajankohta tulisi muuttaa kesä-heinäkuun vaihteeseen tai suurentaa istutuskokoa, jos taimenet vapautetaan syksyllä.
1989-2005 toteutuneiden Istutusten jakautuminen alueittain Oulujärvellä Istutettu JT (kpl) 100% 80% 60% 40% Paltaselka Ärjanselka Niskanselka 2000-luvulla istutukset painottuneet Paltaselälle, missä nykyisen kokoisilla (keskim. 27 cm) taimenilla on huono tuotto-odotus erit. syysistutuksina. Taimenen järvi-istutusten painopiste kannattaisi siirtää Niskan- ja Ärjänselälle. 20% 0% 1989 1994 1999 2004 Paltaselällä hyödyllisintä olisi suunnata hoitotoimet taimenen luontaisen lisääntymisen elvyttämiseen vapaissa Varis- ja Miesjoessa.
Petokalat Oulujärvellä g / v e rk k o 2500 2000 1500 1000 Made Hauki Kuha Taimenia syövien ja samasta ravinnosta kilpailevien petokalojen määrä on runsastunut 2000-luvulla Istutukset kannattaa kohdentaa alueille, missä on vähän petokaloja (erit. haukia) ja runsaasti sopivaa ravintoa (pieniä muikkuja ja kuoreita): 500 0 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 Oulujärvellä suurten Ärjänja Niskanselän ulappavesien tuntumaan (esim. Teeriniemi)
Kun taimenille on tarjolla sopivaa ravintoa istutushetkellä Nopea kasvu Riski joutua petojen saaliiksi pienenee
Taimenen ravinnoksi sopivan kokoisten muikkujen määrä Oulujärvessä Muikkuja kpl järvessä (x1000) 100000 80000 60000 40000 20000 0 0-v muikkuja heinäkuun alussa 1-v muikkuja kesäkuun alussa 1973 1978 1983 1988 1993 1998 Runsaiden muikkuvuosiluokkien syntyessä pienet taimenet tuottoisia, kun ne vapautetaan kesä-heinäkuun vaihteessa Välivuosina istutuskoon tulisi olla suurempi ja taimenet kannattaa vapauttaa alkukesällä 1970- ja 1980-luvuilla Oulujärvellä syntyi vahvoja muikkuvuosiluokkia epäsäännöllisesti, mutta 1990-luvulla runsaita vuosiluokkia syntyi joka toinen vuosi : parillisina vuosina Jos velvoitetarkkailu tuottaisi tietoa ravintokalojen (muikku ja kuore) runsauden vaihteluista, tietoa voitaisiin käyttää petokalaistutusten suunnittelussa
Saalistaso voisi kaksinkertaistua nykyisillä istutusmäärillä ja istukaskoolla Saalis KG 40000 30000 Istutusten tuotto ja saalistaso tulevat vaihtelemaan vuosittain riippuen mm. ravinto- ja petokalojen runsaudesta. 20000 Mahdollinen saalistaso 10000 0 Toteutunut saalistaso 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 Keskimääräinen saalistaso voisi kaksinkertaistua nykyisillä istukkailla, jos ne istutetaan parhaille alueille optimiajankohtana. Olettaen, että suunnitellut kalastussäännöt toteutuvat
Edellä esitetty perustuu taimenen järvi-istutuksista tehtyihin tutkimuksiin, jolloin istutusten ensisijaisena tavoitteena on ollut mahdollistaa hyvä saalis. Silloin, kun vesistön tila antaa mahdollisuuden, tulisi taimenen luontainen elinkierto turvata. Uusi Villin taimenen jäljillä -DVD kertoo taimenkannan hoitotoimista elinkierron eri vaiheissa. DVD:tä voi tilata: www.rktl.fi (10 + alv (22 %) + postituskulut )
Tutkimuksia 1990 ja 2000 luvuilta Huusko, A. & Hyvärinen, P. 1994. Yli 50 sentin alamitta antaisi parhaan tuoton järvitaimenistutuksista. Suomen kalastuslehti 101 (5), s. 24-26. Hyvärinen, P. 1997. Erikokoisten järvitaimenistukkaiden kannattavuusvertailu Oulujärvellä. Kalatutkimuksia - Fiskundersökningar No 128. 26 s. Hyvärinen, P., Vehanen, T., Laaksonen, T. ja Johansson, K. 2003. Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko. Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset. Kala- ja riistaraportteja 267. 11 s. Korhonen, K. P. ja Hyvärinen, P. 2004. Taimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä. Kala- ja riistaraportteja 333: 16 s. Hyvärinen, P. 2004. Järvitaimenille suotuisa istutusikkuna - Tutkimus taimenistukkaiden menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Apaja, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiakaslehti, 2/2004: 24-25.