Värikkäästi valaistu NÄSINNEULA ilahdutti ihmisiä!

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY:n JÄSENLEHTI 4/2012 Värikkäästi valaistu NÄSINNEULA ilahdutti ihmisiä! 1 Kuva: Antero Tenhunen

MYLLY JA SÄHKÖLAITOS TAMMERKOSKI 1901 Vesivärimaalauskerho Viola-kodissa, Juhlatalonkatu 4, Tampere. Klo 14-16, 23.11. ja 7.12. maalataan joulukortteja Kerho järjestetään yhdessä Viola-kodin sekä Pirkanmaan AVH:n kanssa. Tiedustelut Pertti Ruoranen, puh. 040 751 0100 Kelan kustantamat RYHMÄTERAPIAT AIVOHALVAUSKUNTOUTUJILLE Arjen toiminnoissa kaksikätisyyteen ohjaava monimuototerapia Hengittämistä helpottava ja peruskuntoa kohentava ryhmäterapia Tule mukaan ryhmässä harjoittelu on hauskempaa! HELPOTUSTA ELÄMISEEN! Lisätiedot ja ilmoittautumiset Puh. (03) 214 6600 tai toimisto@premius.. KUNTOUTUS- JA KOULUTUSKLINIKKA Tampellan esplanadi 2, Tampere Pikonlinnantie 240, Pikonlinna, Kangasala LUE LISÄÄ: www.premius. VOIMANSIIRRON VAHVA LENKKI Katsa-hammaspyörät ja -vaihteistot ovat läpäisseet vaativimpienkin valmistajien laatuvaatimukset. Asiakkaan erikoistarpeet suunnittelun lähtökohtana ja uusin tuotantotekniikka valmistuksessa takaavat tuotteidemme korkean ja tasaisen laadun. Katsa Oy PL 366, 33101 Tampere Puh. (03) 315 151, fax (03) 3151 5200 www.katsa.fi 2

Joo Joo 4/2012 Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Lähteenkatu 2-4 33500 Tampere Puhelin 0400 608 284 Puhelinpäivystys ma-pe kello 10.00 14.30. Voit jättää viestin vastaajaan, niin otamme yhteyttä. Sähköposti: toimisto@piravh.fi Kotisivut: www.piravh.fi RAHASTONHOITAJA Hannele Palmroth puh. 0500 237 780 hannele.palmroth@gmail.com AIVOLIITTO Sisällys Yhteystiedot 3 Puheenjohtajan palsta 4 Hallitus 5 Aluekerhot 5 Toimikunnat / Jäsenillat 6 Muutama sana puheterapiasta 7 Vertaistuki / Joulukortti / Joulutoivotus 8 40-vuotisjuhlasymposium 9 10 Harrastekerhot 11 12 Terveyspäivät mainokset 13 Ohjattua liikuntaa ryhmille / Jouluinen konsertti 14 Suvilinnantie 2, 20900 Turku Puhelin (02) 213 8200 Sähköposti: info@aivoliitto.fi Aivoliiton järjestösuunnittelija: Carita Sinkkonen Aluetoimisto: Hämeenkatu 13 B (4. krs.), 33100 Tampere, puh. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi JURISTIN NEUVONTAPALVELUT JÄSENILLE (vammaispalveluasiat) Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin vammaispalveluun liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, puh. 040 734 5773 sähköposti: anu.aalto@ms-liitto.fi JOOJOO Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Kansikuva: Antero Tenhunen Ulkoasu ja taitto: Eräsalon Kirjapaino Painos: 1000 kpl Palvelu on jäsenille maksuton. Soittamisesta aiheutuvia puhelinkuluja ei makseta. Huom! Ei yleistä lakineuvontaa. 3

PUHEENJOHTAJAN PALSTA käy ohjaamassa terveyskeskuksen henkilökuntaa, ei voi olla tuloksellista eikä aina myöskään tarkoituksenmukaista. Ohjaus, neuvonta, kuntouttava työote ei ole yhdenvertaista moniammatillisen saatikka intensiivisen kuntoutuksen kanssa. Punaisena lankana on pidettävä sitä, mihin kuntoutuksella tähdätään. Tutkimuksin on osoitettu että varhainen moniammatillinen kuntoutus on tehokasta ja suositeltavaa. AVH-kuntoutus Pirkanmaalla, mitä se on? VAI AVHkuntoutuksen tila Pirkanmaalla puhututtaa Osallistuin 20.9 Tays:ssa järjestettyyn AVH-kuntoutuksen tulevaisuuden näkymät akuuttihoidosta eteenpäin tilaisuuteen. Päivän aikana kuultiin AVH-potilaan hoidon ja kuntoutuksen tilasta Tays:ssa ja myös alueellisesti. Tilaisuuden jälkeen olo oli pöyristynyt; mikä onkaan AVH-kuntoutuksen tila Pirkanmaalla? Tilaisuudessa kävi ilmi, että mielipiteitä AVH-kuntoutuksesta on aivan yhtä monta kun oli puhujaakin. Termi AVH- kuntoutus tarkoitti eri puhujille/ihmisille eri asiaa. Joillekin kerran viikossa toteutuva fysioterapia oli yhtä kuin AVH-kuntoutus kun taas toisille AVH-kuntoutus merkitsee yli 3 tunnin päivittäistä moniammatillista kuntoutusta. Se mikä tilaisuudesta kävi selväksi, oli että AVH-kuntoutus Pirkanmaalla on levällään kuin Jokisen eväät! Nyt on mielestäni tarpeen käydä keskustelua siitä, mitä tarkoittaa AVH-kuntoutus ensimmäisen puolen vuoden aikana sairastumisesta. Mitä se pitää sisällään ja mihin sillä tähdätään. Onko Pirkanmaalla kuntoutuspaikkoja, joissa voidaan tarjota aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle henkilölle moniammatillista intensiivikuntoutusta? Onko paikkoja tarpeeksi? Ohjautuvatko kuntoutujat näihin paikkoihin oikeassa ajassa? Kun kuntoutuspaikkaa tarvitaan ja kunnasta luvataan, että tarjolla on kuntoutuspaikka, on hyvä tarkentaa kuntoutuksen todelliset resurssit. Se, että kuntoutus tapahtuu kerran viikossa tai kuntouttaja 4 Kaikki sairastuneet eivät välttämättä heti sairastuttuaan hyödy intensiivikuntoutuksesta, mutta kuntoutuspaikkoja pitää olla tarjolla tasapuolisesti siinä vaiheessa kun sairastunut sitä tarvitsee. Terveydenhuoltolaki säätää vastuun lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä kunnille, ja tämä vastuu näyttää olevan pahasti hukassa. Liian paljon tulee yhteydenottoja huolestuneilta omaisilta, kun sairastunut on terveyskeskuksen vuodeosastolla kuntoutuksessa, mutta käytännössä mitään ei tapahdu. Potilas makaa sairaalasängyssä ja nauttii kuntouttavasta ilmapiiristä. Väestöpohjaan suhteutettuna Pirkanmaalla pitää mielestäni olla 2-4 aluesairaalatasoista kuntoutusosastoa, joissa tarjotaan moniammatillista, intensiivistä AVH-kuntoutusta. Tarjonnan tulee turvata riittävä kuntoutus kaikille AVH:n sairastaneille henkilöille, kotikunnasta riippumatta. Pirkanmaalla liuotushoito on kansainväliselläkin tasolla korkealle arvostettua. Yhä useampi AVH-potilas jää henkiin. Mutta mitä sen jälkeen? Kuntoutukseen resursointi ei ole pysynyt ajassa mukana, ja siihen ei ole panostettu samassa suhteessa kuin AVH:n ensihoitoon. Palatakseni 20.9 järjestettyyn tilaisuuteen on selvää, että kuntoutus Pirkanmaalla ei ole millään mallilla. Toivon, että kuntien päättäjät huomiovat, että potilaan kuntouttaminen kotikuntoiseksi on huomattavasti edullisempaa kuin elinikäisen laitoshoidon järjestäminen. Puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta! Kulunut vuosi on ollut kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen. Haluan kiittää kaikkia jäseniämme ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Toivotan samalla kaikille lukijoille hyvää ja rauhallista Joulua! Matti Pelttari

YHDISTYKSEN HALLITUS 2012 Puheenjohtaja Matti Pelttari p. 0400-876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Jäsenet: Varapuheenjohtaja Risto Ahlman p. 0400-961 687 risto.ahlman@gmail.com Tarja Inkovaara p. 040-057 5600 tarja.inkovaara@hotmail.com Lea Tamminen p. 0400-870 736 Reijo Waldén p. 0400-708 252 reijo.a.walden@gmail.com Esko Visti p. 040-703 4350 esko.visti@nokialainen.com Marja Sundström-Pullinen p. 045-133 6898 marja.sundstrom@elisanet.fi Varajäsenet: Eija Hanhiniemi p. 040-737 4485 eija_hanhis@hotmail.com sihteeri Hilkka Järvinen p. 050-342 1441 hilkka.jarvinen@suomi 24.fi ALUEKERHOT HÄMEENKYRÖN SISUKKAAT Kokoontuminen kuukauden kolmas keskiviikko kello 14.00 Kurjenmäkikodilla Hämeenkyrössä. Yhteyshenkilö: Helvi-Elina Nissen, 040 704 5156 MÄNTÄN KERHO Kokoontuminen kuukauden toinen keskiviikko kello 14.00 Sarapihan terveyskeskuksen kerhohuoneessa. Yhteyshenkilö: Tapio Latonen, 0500-783 096 MOUHIJÄRVEN KERHO Kokoontuminen kuukauden kolmas maanantai kello 13.00 seurakunnan tiloissa Uotsolantiellä. Yhteyshenkilö: Lillian Simola, 050-491 0412 NOKIAN KERHO Kokoontuminen kuukauden toinen torstai kello 16.30 Nokian terveyskeskuksen kokoustilassa. Yhteyshenkilö: Arja Kortesoja, 040-731 5310 PARKANON KERHO Kokoontuminen kuukauden ensimmäinen torstai kello 13.00 Rantakodon Palvelukeskuksessa, Niementie 2. Yhteyshenkilö: Hillevi Sammatti, p. 040-913 8932 VALKEAKOSKEN SEUDUN KERHO Kokoontuminen kuukauden toinen maanantai kello 13.00 Kirkon luentosali, Kirkkotie 2. SASTAMALAN SEUDUN KERHO Kokoontuminen kuukauden toinen perjantai kello 13.00 Sastamalan seuratalolla. Yhteyshenkilö: Ritva Heikkonen, p. 0400-222 736 YLÖJÄRVEN KERHO Kokoontuminen kuukauden ensimmäinen keskiviikko kello 17.00. Keihäsniemen palvelutalo, Keihäsniementie 12. Yhteyshenkilö: Kaija Mäkelä, p. 044-506 7790 5

TOIMIKUNNAT Toimikunnat vastaavat yhdistyksen toiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Niihin ovat tervetulleita mukaan kaikki jäsenet. Ota rohkeasti yhteyttä yhteyshenkilöön ja kerro ajatuksistasi ja ideoistasi. Yhteistyötoimikunta suunnittelee ja toteuttaa yhdistyksen antamaa koulutusta. Tähän kuuluu myös uusien kerho- ja toimintaideoitten kokeilu ja aloittamisen tukeminen. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös aluekerhojen toiminnan tukeminen ja tehostaminen sekä yhdistyksen toiminnan levittäminen sellaisiin kuntiin, jossa aluekerhoja ei vielä ole. Toimikunnan yhteyshenkilö Matti Pelttari p. 0400-876 646. Liikunta-ja retkeilytoimikunta Suunnittelee ja toteuttaa liikuntatoimintaa yhdistyksen jäsenille. Toimikunnalle kuuluu myös yhteistyö Tampereen Kuntoliikunta ry:n (TAKU ry:n) kanssa. Toimikunnan yhteyshenkilö: Risto Ahlman, p. 0400-961 687 Toimikunnan piiriin kuuluvat Bocciakerho Seppo Mäkinen, p. 0440-332 042 Kalakeisarit Risto Ahlman, p. 0400-961 687 Tuolijumppa Hilkka Järvinen p. 050-3421441 Nuorten liikuntaryhmä Raija Hannonen, p. 040-522 5121 Risto Ahlman, p. 0400-961 687 Ohjelma-ja tiedotustoimikunnalle kuuluu jäseniltojen, juhlien ja retkien yms. tilaisuuksien suunnittelu, organisointi ja kehittäminen. Toimikunnalle kuuluvat myös jäsenlehti sekä yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen eri yhteyksissä. Toimikunnan yhteyshenkilöt; Ohjelmatoimikunta: yhteyshenkilö Lea Tamminen, p. 0400-870 736 JÄSENILLAT Yhdistyksen jäsenillat pidetään toimitiloissamme Lähteenkatu 2-4, Tampere, ellei toisin mainita. Tiloihin pääsee myös pyörätuolilla. Lähteenkadun puolella toimitilan edessä on kaksi invapaikkaa. Muuta P-tilaa löytyy Yliopistonkadulta sekä Tullin pysäköintitalosta. Huomioithan, että ilman invapysäköintilupaa pysäköitäessä paikat ovat maksullisia. MARRASKUU 28.11.2012 klo 15.00 Joulujuhla Urkin Piilopirtissä, Pinsiössä. JOULUKUU 11.12.2012 klo 13.00 Joulukahvit. Perjantaikerhon myyjäiset. Lähteenkatu 2-4. TAMMIKUU 29.1.2013 klo 17.30 Teemailta yhdistyksen toimitiloissa. Terveet jalkaterät, kevyempi askel, fysioterapeutti Sanna Laulajainen, Medisport HELMIKUU 26.2.2013 klo 18.00 Musiikki / keskustelu. Lähteenkatu 2-4. Merkitse jäsenillat kalenteriisi heti tai talleta lehti myöhempää tarvetta varten. Jäsenillat löytyvät myös verkkokalenterista www.piravh.fi 6

Muutama sana puheterapiasta Tarja Kukkonen, logopedian lehtori, FL, KM, YTM, puheterapeutti mies joutui sairaalaan erilaisten vaivojen takia. Omaiset kysyivät: joko on saatu selville, mikä sinua vaivaa? Diagnoosia kuuluvat epäilevän, vastasi mies. Kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla ehkäistään, poistetaan tai vähennetään toimintakykyyn vaikuttavia haittoja ja kohennetaan kuntoutujan itsenäistä toimintakykyä. AVH:n jälkeisessä viestintäkyvyn ja nielemiskyvyn toipumisessa on monia vaiheita; spontaani paraneminen, kuntoutuminen oman toiminnan kautta, ohjelmoitu ja järjestetty intensiteetiltään vaihteleva suunnitelmallinen kuntoutus sekä sopeutuminen muuttuneeseen toimintakykyyn. Erilaisten kuntoutuspalvelujen tuottamisessa ja toteutuksessa keskustellaan kovasti siitä, kuinka vaikuttavia ja tehokkaita ne ovat. Suuri osa puheterapeuteista kamppailee jatkuvasti resurssi-ja priorisointikysymysten kanssa. Hoitaako nuoret vai vanhat? Varmasti kuntoutuvat vai epävarmat tapaukset? Lyhyen ajan terapiaa tarvitsevat vain pitkää kuntoutusta tarvitsevat?. Kuntoutuspalvelujen kustannuskäytännöt ovat kehittyneet nykyään niin kattaviksi, että maksajataho tuntuu usein löytyvän palvelun tuottajaa helpommin. Puheterapiapalvelun keskeinen toiminta-ajatus on kaikkien palvelua tarvitsevien henkilöiden tasavertainen mahdollisuus näihin palveluihin. Puheterapiapalveluiden saatavuudesta ja kattavuudesta keskusteltaessa ja puheterapiapalveluiden tarvetta arvioitaessa varsin usein käytetty kriteeri on mahdollisuus yksilöpuheterapiaan. Se on yksi perinteisesti hyväksi todettu puheterapiapalvelumuoto, mutta se ei yksinään riitä kuvaamaan palvelun mahdollisuuksia. Tuloksellinen kommunikaatiohäiriöiden sekä nielemismekanismin häiriöiden kuntoutuskäytäntö sisältää oikea-aikaisen tutkimisen, tarkoituksenmu- 7 kaisten puheterapiapalveluiden valinnan kulloisenakin ajankohtana, riittävän kuntoutusintensiteetin ja keston, seurannan järjestämisen sekä valittujen palvelumuotojen vaikuttavuuden arvioinnin. Hyvä puheterapiapalvelu tarkoittaa siis asiantuntijuutta valita häiriöiden tutkimiseksi, kuntouttamiseksi ja tulosten pysyvyyden arvioimiseksi eri vaihtoehdoista kulloinkin tarkoituksenmukaisin. Se tarkoittaa myös kuntoutusmuodon valintaa sen perusteella mikä on potilasasiakkaan elämänlaatua ja toimintakykyä parhaiten edistävä, mutta myös omaisten tarpeita ja kuntoutuksen maksajaa mahdollisimman laajasti palveleva vaihtoehto. Tutkimustulokset osoittavat tällä hetkellä siihen suuntaan, että puheterapian varhaisella aloittamisella on yhteys kuntoutumistulokseen. Myös harjoittelun tiiviys näyttää lisäävän puheterapian tehoa. Samoin näyttäisi siltä, että vaikeissa afasiaoirekuvissa kuntoutuksesta saatu hyöty olisi jopa suurempaa kuin lievästi afaattisten kuntoutuksessa. Tiedetään myös, että kuntoutujan sukupuolella tai iällä ei ole vaikeutusta toipumiseen. Puheterapiapalveluita tarvitsevien kuntoutujien seuloutuminen tarkoituksenmukaisiin puheterapiapalvelumuotoihin sekä kuntoutuksen tiiviyden ja keston arvioiminen tapahtuu vielä nykyisinkin kuitenkin varsin sattumanvaraisesti ilman yhtenäisiä kriteerejä. Uudet tutkimukset tuottavat kuitenkin pikku hiljaa yhä tarkempaa tietoa siitä miten ja milloin erilaiset puheterapia muodot olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista toteuttaa. Puheterapiapalveluita koskevan suunnitelman laatiminen on merkittävä asia jokaisen kommunikaatio- tai nielemishäiriön saaneen henkilön kuntoutusprosessissa. Se antaa turvallisuuden tunnetta. Kuntoutukselle, siis myös puheterapialle, on tarve, kun kuntoutujalla on olennainen tai kohtuullinen mahdollisuus siitä hyötyä. Olennainen ja kohtuullinen ovat kuitenkin varsin vaikeasti määriteltäviä asioita. Kuntoutussuunnitelmassa olennaista ja kohtuullista kuntoutustarvetta voidaan määritellä ja samalla varmistaa, että kuntoutuja saa oikean kuntoutuspäätöksen oikeisiin asioihin ja tarkoituksenmukainen tieto kulkee eri osapuolten välillä. Kuntoutussuunnitelmaan sisältyy myös kuntoutuksen tavoitteet ja keinot sekä tiedon joustava siirtyminen eri palvelujärjestelmien välillä. Useat vaivat paranevat ilman hoitoa. Monet vaivat, jotka eivät parane ilman hoitoa, eivät para hoidollakaan. Hyvää työtä on se, kun tunnistaa missä vaivoissa hoito on paikallaan

VERTAISTUKI Yhdistyksellä on kahdentyyppistä vertaistukitoimintaa: sairaalavierailutoiminta sekä vertaistukiryhmä. Yhdistyksen vertaistukijat vierailevat seuraavissa kohteissa: TAYS:n AVH-ensitietotilaisuudet kantatalossa TAYS: kuntoutusosastolla NEKU (talo Z1) Hatanpään sairaalan osastolla V1 Tammenlehväkeskuksessa Nokian terveyskeskuksen vuodeosastolla Akaassa Toijalan terveysaseman AVH-ensitietotilaisuudessa Vierailujen yhteydessä tavataan ja rohkaistaan sairastuneita sekä heidän läheisiään ja kerrotaan yhdistyksen toiminnasta. Uudet vierailijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Sairaalavierailutoimintaan voi osallistua, jos on itse sairastanut tai sairastuneen läheinen. Toivomme, että sairaudestasi on kulunut jo riittävästi aikaa, jotta fyysinen ja henkinen kuntosi kestää vertaistukijana toimimisen ja voit osallistua yhdistyksen järjestämään valmennukseen. Vertaistukiryhmä Tsemppi on sairastuneille ja heidän läheisilleen kohdistettua avointa vertaistukea, joka tukee jaksamista sairauden ja elämänmuutosten jälkeisessä tilanteessa. Tsemppiryhmä alkaa pienentauon jälkeen jälleen kokoontua ensivuonna. Kokoontumiset ovat joka kuukauden toiseksi viimeinen torstai klo 17.30 toimistolla Lähteenkadulla. Oletpa sitten itse sairastunut tai läheinen voit tulla keskustelemaan kanssamme mieltä askarruttavista asioista. Siis kevään kokoontumiset: 24.01, 21.02, 21.03, 18.04 Tervetuloa! Yhteyshenkilö: Raija Hannonen puh 040 5225121 Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita ja myös muita toiminnassamme mukana olleita. Toivotamme rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! 8

Hyvät juhlavieraat, tervetuloa Neurologian erikoisalan 40-vuotisjuhlasymposiumiin. Ylilääkäri Heikki Numminen, neurologia ja kuntoutus Iltapäivän ohjelma sisältyy tärkeitä teemoja paitsi erikoisalamme tulevaisuuden näkymistä ennen kaikkea sen tarjoamista mahdollisuuksista ymmärtää ihmisen käyttäytymistä. Kipu ja sen kokeminen sekä toisaalta työssä jaksaminen ovat miltei muotisanoja päivän puheenaiheissa jopa niin, että talouselämässäkin on miellytty kipukynnyksen käsitteeseen kuvaamaan korkotasojen siedettävyyttä. Ennen näitä teemoja on paikallaan lyhyt katsaus paitsi menneeseen myös nykyhetkeen, vaikka se tosin tuntuu vanhenevan kiihtyvällä vauhdilla. Neurologian kohdalla on tapahtunut paitsi koko TAYS:a käsittänyt organisaation uudistus myös huomattava tilojen uudelleen järjestäytyminen, mitkä ovat ajoittuneet vimeiseen runsaaseen viiteen vuoteen. Neuroalat ja kuntoutus yhdistyi vuonna 2005 omaksi vastuualueekseen, joka sisälsi sekä neurokirurgisen että kuntoutuksen erikoisalat neurologian ohella. Pikonlinnan sairaalan osastot Kangasalalta siirtyivät asteittain kantasairaalaan vuosina 2006 ja 2008, jolloin myös uusi aivoverenkiertöhäiriöyksikkö avautui. Näin saatiin lisää akuuttihoidon tarvitsemia sairaansijoja, vaikka sairaansijojen kokonaislukumäärä hieman vähenikin. Vuodeosastohoidon korvaaminen polikliinisillä palveluilla on ollut tietoinen suuntaus kautta maan, mikä on näkynyt selvimmin päiväkirurgisen toiminnan lisääntymisenä. Kaiken kaikkiaan somaattisten sairauksien hoitopäivät ovat vähentyneet Suomessa kolmanneksen ja polikliiniset käynnit lisääntyneet viidenneksen hieman vajaan 10 vuoden aikana. Vastaava toiminnan muutos näkyy Taysin neurologian suoritteissa: hoitopäivien lukumäärä on vähentynyt noin kymmeneksen, mutta hoitojaksojen lukumäärä noussut reilusti yli puolitoistakertaiseksi, ja samoin on nuossut poliklinikkakäyntien määrä. Näitä toiminnan tehostumisia ei ole kuitenkaan voitu toteuttaa kasvattamatta henkilöstön lukumäärää, mikä sekin on lisääntynyt noin puolitoistakertaiseksi kymmenessä vuodessa, vaikka tästä määrästä tosin puolet on ns. sisäisiä sijaisia, minkä lisäksi selkäydinvammapotilaiden hoito on vaatinut uutta henkilöstöä. Voi tietysti kysyä, heijastuuko suuntaus avopalveluiden käyttöön mitenkään potilasasiakkaidemme terveydentilaan. Tuskin ainakaan epäedullisesti, ja jos vaikutusta arvioi väestön tasolla, niin pikemminkin terveydentila on edelleen parantunut, sillä vielä 50 vuotta täyttäneidenkin eliniän odote on noussut molemmilla sukupuolilla puolitoista vuotta viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Organisaation uudistusta on seurannut lähes parin vuoden ajan edennyt ja vielä tämän vuosikymmenen jatkuva Taysin uudistamisohjelma. Sen puitteissa on runsaan vuoden ajan suunniteltu tulevaa neurokeskustakin intensiivisesti ja sairaansijalaskelmat konkretisoituvat paraikaa arkkitehtien piirustusohjelmissa. Uusi organisaatio on tietysti johtanut myös toiminnallisiin muutoksiin, joiden toteuttaminen on kestänyt pidempään ja keskusteluttanut etenkin 9

ns. tutkimuspotilaiden kohdalla: milloin osastolla tapahtuvat tutkimusjaksot ovat aiheen ja millaiset resurssit tähän pitäisi varata. Tällainen toiminta on tavallaan kuulunut perinteiseen neurologiseen toimintakulttuuriin eikä vastaisuudessakaan osastolla tapahtuvaa arviointia voi konetutkimuksin tai poliklinikkakäynnein täysin korvata. Näin vuodeosastotoiminta on keskittynyt yhä enemmän akuutteihin aivosairauksiin, ennen kaikkea aivoverenkiertohäiriöihin ja epilepsiaan. Polikliininen toiminta on puolestaan järjestäytymässä sairausperusteisiin tiimeihin ja niiden vetämiin erikoispoliklinikoihin. Uusimpana aivovammapoliklinikka, joka on saanut valtakunnallistakin merkittävyyttä, mikä näkyy kysynnän jatkuvana kasvuna. Tuorein toiminnan muutos on seurausta runsas vuosi sitten annetusta asetuksesta, jonka mukaan selkäydinvammaisten hoito keskitetään kolmeen yliopistosairaalaan. Tämä muutos on sekä ravistellut että venyttänyt paitsi rakenteita myös itse toimijoita, jotka ovat joutuneet suunnittelemaan ja sopeuttamaan toimintaansa uudelleen. Kuntoutusvuodeosasto onkin toiminut kuluneen kesän ilman sulkuja ja täysin kuormituksin. Selkäydinvammapotilaiden vaatima kuntoutusresurssi on kuitenkin sairaansijalukumäärän säilyessä ennallaan ollut pois muiden potilasryhmien tarvitsemasta kuntoutuksesta. Tämä koskee ennen kaikkea aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita ja pienemmässä määrin aivovamman saaneita potilaita, vaikka osaston tarjonta on pystynyt kattamaan vain pienen osan tästä tarpeesta aiemminkaan. Kun aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito toteutuu sairaanhoitopiirin alueella viiveittä ja on saavuttanut hyvän kattavuuden ennen kaikkea liuotushoidon vaatiman hyvin järjestäytyneen toiminnan ansiosta, on erittäin valitettavaa, että pitkään suunniteltu aluesairaaloiden kuntoutusvuodeosastoihin perustuva toimintamalli on kaatumassa mielestäni turhan lyhytnäköisen kunnallisen terveyspolitiikan seurauksena. Tämä ehkä kuvaa myös nykyisen terveydenhuollon järjestämis-ja rahoitusmallin ongelmallisuutta. Järjestämisvastuita ollaan organisoimassa uudelleen ja myös rahoitusmalli uudistunee, mutta miten, on epäselvää. Yksimielisyys taitanee rajoittua yhteiseen näkemykseen nykyjärjestelmän heikkouksista. Tätä järjestelmää on paikkailtu laeilla milloin mistäkin eri toimijoiden velvoitteita lisäten: on tullut ajokortti-ja aselupa säädöksiä ja viimeksi väitelty desimaaleista vanhusten hoivassa. Kuitenkin merkittävimmän muutoksen toimintaan on aikaan saanut loppuvuodesta 2010 annettu laki terveydenhuollosta ja siihen sisältyvä velvoite kiireettömän hoidon saatavuudesta, jonka aikaraja tuolloin tiukkeni kolmeen kuukauteen. Huomattava osa kasvaneista resursseista oli jo aiemmin monin paikoin jouduttu kohdentamaan tämän mukaisesti, mistä johtuva epätasapaino palveluiden tarjonnassa ei ole aina ollut lääketieteellisesti perusteltua. Ehkä vihdoinkin pitäisi pyrkiä kokonaisvaltaiseen uudistukseen paikkailun sijaan ja etsiä yhteistä etua, vaikka se onkin vaikeaa kunta-ja terveydenhuoltojärjestelmämme pirstaleisuudesta ja sen seurauksena myös mielipiteiden hajanaisuudesta johtuen. Nähdäkseni nykyjärjestelmässä koettu palveluiden eriarvoisuus ei ole omiaan ohjaamaan myöskään terveydenhuollon henkilöstöä yhdenmukaisiin toimintakäytäntöihin, vaikka esimerkiksi sairaanhoitopiirin tuoreen strategian mukaiset eettiset periaatteet kuten hyvä hoito, ihmisten kunnioittaminen, osaamisen arvostaminen sekä yhteiskuntavastuullisuus tunnustettaisiinkin tärkeiksi. Auttavatko nämä tai muutkaan arvot yhteisen edun löytämistä, en tiedä, mutta näyttöön perustuvien ja tasa-arvoisten palveluiden tuottamisen pitäisi olla itsestään selviä tavoitteita. Myöskään henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmaa ei tule unohtaa rakenteita uudistettaessa, sillä kaikesta teknisestä edistyksestä huolimatta sitä tarvitaan: henkilöstön hyvinvointi on paitsi edellytys potilaiden hyvinvoinnin tuottamiseksi myös merkittävä kilpailuetu yhä kiristyvillä työvoiman markkinoilla. Vaikka terveydenhuollon tulevaisuuden tavoitteista päästäisiin yksimielisyyteen ja keinoista sovittaisiin, jää verkostoituneessa maailmassamme toteutuksen tielle ulkopuolisia uhkia riittämiin. Omat vaikuttamisen mahdollisuutemme löytynevät lääketieteellisten innovaatioiden soveltamisesta ja teknisistä edistysaskeleista, jotka voivat myös siirtää hoidon rajoja yhä eteenpäin. Kenties joudummekin arvioimaan näiden edistysaskelten vaikuttavuutta aiempaa huolellisemmin, jotta pystyisimme huolehtimaan myös palveluiden tasa-arvoisesta jakautumisesta. Epäilemättä joustavaa mieltä ja avarakatseisuutta tarvitaan tulevaisuudessa. 10

HARRASTEKERHOT TERVETULOA MUKAAN YHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄÄN TOIMINTAAN! Harrastekerhot ovat käynnistyneet kevätkauden 2012 osalta. Niiden toiminnasta ja kokoontumisista saat parhaiten tietoa yhteyshenkilöiltä (tiedot ohessa kerhon esittelyn yhteydessä). Yhteyshenkilöt tiedottavat mahdollisista viime hetken muutoksista puhelimitse, mikä osallistujan puhelinnumero on tiedossa. Huomaathan että Pellervonkadun ryhmät ovat siirtyneet Lähteenkadulle. Kerhotoiminta on tarkoitettu pääasiassa jäsenistölle ja koska toiminta katetaan jäsenmaksutuloista, osallistuminen edellyttää jäsenyyttä (ei avustajalta). Joissakin kerhoissa peritään pieni osallistumis- tai tarvikemaksu. Tutustumiskerta kerhoon ei vielä edellytä maksun suorittamista. Tämä tekee minulle hyvää! Kunnonkohotuskurssi AVH:n sairastaneille Kurssi toteutetaan yhteistyössä TAMK:n fysioterapiakoulutuksen kanssa. Kurssilla treenataan noin kymmenen hengen ryhmässä, jonka ohjaajina toimivat fysioterapiaopiskelijat. Ryhmä kokoontuu päiväsaikaan maanantaisin 14.15-15.45 TAMK:n tiloissa. Kokoontumisia on kerran viikossa, yhteensä 10 kertaa. Kurssimaksu on 30 eur puolelta kaudelta. Ryhmä soveltuu parhaiten omatoimisille. Tammikuussa 2013 alkaa uusi kevätkausi. Kurssilla kohennetaan yleistä toimintakykyä, etenkin liikkumista, lihaskuntoa sekä tasapainoa ohjatusti liikunta- ja kuntosalilla oppilaitoksen laadukkaissa liikuntatiloissa. Harjoittelun vastapainona erinomaiset venyttelyt, tarvittaessa myös avustettuna. Kurssin osallistujat on valittu ennakkoilmoittautumisten perusteella. Vapaita paikkoja voit tiedustella soittamalla Raija Hannoselle p. 040-522 5121 tai sähköpostilla toimisto@piravh.fi. Ryhmässä voi käyttää myös henkilökohtaista avustajaa. JOO-JOO -kerho Afaatikkojen keskustelukerho Sinä, jolle puhuminen on vaikeaa! Tule mukaan afaatikkojen keskustelukerhoon harjoittelemaan puhumista ja viihtymään hyvässä seurassa. Kerho kokoontuu parittoman viikon torstaina kello 17 19.00. Syyskaudelta jatkavat osallistujat voivat jatkaa automaattisesti kevätkaudella. Kevään kerhopäivät 17.1., 31.1., 14.2., 14.3., 11.4., 25.4. Kerhon ohjaajana toimii Tarja Ahtiainen, p. 040-721 6386 (mieluummin iltaisin). Parkano: Afaatikkojen keskustelukerhon yhteyshenkilö on Arja Grönfors, p. 0400-952 556. Valkeakosken ryhmä: Markku Leinonen, p. 044 968 2130. Boccia-pelikerho Kerho kokoontuu Kalevan uintikeskuksella, huone 53 tiistaisin kello 10 11.30 ja keskiviikkoisin kello 10.30 12.30. Kerhon yhteyshenkilö on Seppo Mäkinen, p. 0440-332 042. Shakkikerho Kerho kokoontuu parillisen viikon keskiviikkona kello 13 14.30 Lähteenkadun kerhotilassa. Shakkia pelataan Juhani Lahtisen opastuksella. Lisätietoja toimistoaikaan ma-pe kello 10 14.30, p. 0400 608 284 tai Juhani Lahtinen, p. 050 554 2280. 11

Tuolijumppa Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin kello 14.45 15.15 Ratinan Stadionin tiloissa. Liikunta sisältää kevyttä mutta tehokasta jumppaa tuolilla istuen. Ryhmän yhteyshenkilö on Hilkka Järvinen, p. 050 342 1441. Ohjaajana toimii Tamara Suojamo. Tampereen kaupungin ohjausmaksu 24 eur/kausi. Tuolijumppa soveltuu parhaiten oma-toimisille. Useimmat liikesarjat edellyttävät aktiviteettia raajoissa. Ryhmässä ei ole yleisavustajaa. Perjantaikerho Perinteikäs askartelu- ja keskustelukerho kokoontuu yhdistyksen toimistolla parit-toman viikon perjantaisin kello 10-12. Kerhon kädentaito-ohjaajana toimii Paula Aikavuori Ahjolasta. Kerholaiset myös suunnittelevat ja toteuttavat jäseniltoihin arpajaisia ja myyjäisiä. Kerholle voi lahjoittaa arpajaisvoittoja sekä myyjäisiin sopivia tuotteita, kuten käsitöitä. Yhteyshenkilö on Laura Koivisto, p. 0400-794 282. Kerhopäivät 18.1., 1.2., 15.2., 1.3., 15.3., 12.4., ja 26.4. Kalakeisarit Aidon Kalakeisarin tunnistaa kireästä siimasta vaan ei kireästä pinnasta. Meininki on rentoa ja saaliit komeita, kun tämä porukka lähtee reissuun. Talvella pilkitään ja kesäkelillä narrataan kalaa niin rannalta kuin veneestä. Kalakeisarit on Suomen Vapaa-ajan Kalastajien liiton alainen kerho, joka edellyttää osallistujilta SVK:n jäsenyyttä. Jäsenetuna keisarit saavat Vapaa-ajan Kalastaja -lehden. SVK:n muut kerholaiset avustavat kalareissuilla, joilla kalakaveria ei jätetä. Lisätietoja kerhosta antaa Risto Ahlman p. 0400-961687. Kuvataideryhmä Kokoontuu Viola-kodissa (Juhlatalonkatu 4) klo 14-16. Kokoontumiskerrat ovat 23.11. ja 7.12.2012. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ohjaaja Pertti Ruoranen p. 040-751 0100. Pirkanmaan AVH-yhdistyksen oma JOULUKORTTI ON NYT MYYNNISSÄ. Jäsenille 1,50 ja yrityksille 2,20 / kpl. Aiheena jouluinen kauppahalli. Tiedustelut: Tapio Niemi tapio.k.niemi@kolumbus.fi Matti Pelttari 0400 876 646 Risto Ahlman 0400 961 687 Tuotot yhdistyksen hyväksi. Ajantasaiset tiedot löydät verkosta, sivulta www.piravh.fi 12

TEEMAILTA Tiistaina 29.1.2013 klo 17.30 Yhdistyksen toimitiloissa Terveet jalkaterät, kevyempi askel, fysioterapeutti Sanna Laulajainen, Medisport YLEISÖLUENTO Tunne pulssisi: miksi ja miten? tiedottaja Liisa Koivula, Aivoliitto Tiistaina 12.2.2013 klo 18.00 Sampola, Sammonkatu 2 Järjestäjät: Pirkanmaan AVH-yhdistys Pirkanmaan Sydänpiiri Tampereen Diabetesyhdistys Joulukahvit Lähteenkatu 2-4 Tiistaina 11.12.2012 klo 13.00 18.00 AVH-yhdistyksen Perjantaikerhon myyjäiset Arpajaiset Tervetuloa! 13

OHJATTUA LIIKUNTAA RYHMILLE Tampereen kaupungin liikuntapalvelut järjestää sovellettua liikuntaa. Liikuntaryhmät ovat matalan kynnyksen ryhmiä ja soveltuvat vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Liikuntaryhmien tavoitteena on terveyden, toimintakyvyn ja fyysisen kunnon parantaminen ja ylläpitäminen sekä sosiaalisten kontaktien, ilon ja virkistyksen tuottaminen. Ryhmät on tarkoitettu sekä naisille että miehille, ellei toisin mainita. Ohjaajina toimivat kuntoutus- ja liikunta-alan ammattilaiset. Vuoden 2012 ohjauskausi on alkanut tammikussa.neurologiset ryhmät Validia-talossa (Ritakatu 7, Tampere) Maanantaisin ohjattu kuntosaliharjoittelu klo 12.00 13.00 sekä ohjattu vesijumppa klo 13.15 13.45. Vapaita paikkoja voi tiedustella ohjaaja Tamara Suojamolta..p. 0400 351 558. Perjantain vesijumppavuorot jatkuvat Validia-talossa klo 10.15 ja 10.45 (ohjaa Minna Niemelä p. 0400 351 558. Tampereen kaupungin eritysliikunnan esite löytyy myös verkosta osoitteesta http://www.tampere.fi/material/attachments/l/60bsp65wu/soveltavaliikunta2011-12.pdf Liikuntapalvelujen ryhmissä jokainen osallistuja liikkuu omalla vastuullaan. Suosittelemme, että jokaisella liikkujalla on vakuutus mahdollisten tapaturmien varalta. Mukaan voi tulla koko toimintakauden ajan. Omaishoitajaviikon Jouluinen Konsertti Finlaysonin kirkko, Puuvillatehtaankatu 2, 33210 Tampere Keskiviikkona 28.11.2012 klo 18.00 Ohjelma 15 euroa Tuomiokirkon kanttori Tuomas Laatu Veljekset Johannes, Matias ja Topias Laatu Lippuja saatavana Pionin toimistolta: Kullervonkatu 21, 33500 Tampere Onneksi on Omaishoitaja. Konsertin tuotto käytetään kokonaisuudessaan Pirkanmaan Omaishoitajien hyväksi. Järjestää: Pirkanmaan PIONI Omaishoitajat ry 14

15

S 33500 33540 TAMPERE 4389.qxd:peruspohja 9.4.2010 15:12 Sivu0 ESKUS -vaatii - SKUS Voitelukeskus palvelee yli 30 vuoden ammattitaidolla kaikissa voiteluaine-, olla en ammattitaidolla suodatin-, puhdistus- ja kemikaaliasioissa. Olemme maahantuonti- ja tukkuliike, mutta meillä on Pirkkalan toimitiloissamme myös vähittäismyyntipiste., puhdistus- ja kemilästämme löydät aatii US Varastomme on aina ajan tasalla, joten asiakkaamme saavat tarvitsemansa an maahantuojalta. Huiput emiät - mattitaidolla jalta. Voitelukeskus palvelee 30 vuoden ammattitaidolla istus- -US ja kemime oikeat löydät tuotteet Laajasta valikoimastamme kaaliasioissa. Pirkkalan löytyvät myymälästämme oikeat laatutuotteet löydät kaikkiin voiteluaine- tuotteet Voitelukeskus nopeasti mihin palvelee päin 30 Suomea vuoden ammattitaidolla tahansa. kaikissa voiteluaine-, suodatin-, puhdistus- ja kemi- yvät teet tarpeisiin - kohtaavat! kaikissa voiteluaine-, suodatin-, puhdistus- ja kemikaaliasioissa. Pirkkalan myymälästämme ahantuojalta. matti- ammattiielellään. parhaat merkit ja tuotteet suoraan maahantuojalta. ja suodatintarpeisiin. parhaat merkit Ammattitaitoiset ja tuotteet suoraan Voitelukeskus löydät myyjämme maahantuojalta. neuvovat palvelee mielellään. 30 vuoden ammattitaidolla mmattitaidolla Soita ja kysy! kaikissa voiteluaine-, suodatin-, puhdistus- ja kemikaaliasioissa. Pirkkalan myymälästämme löydät keat tuotteet olla istus- ja kemimme emi- iin ja ammatti- Laajasta valikoimastamme löytyvät oikeat tuotteet Laajasta valikoimastamme löytyvät oikeat tuotteet löydät kaikkiin voiteluaine- ja suodatintarpeisiin ja ammattitaitoiset myyjämme neuvovat parhaat ja ammattiään. kaikkiin voiteluaine- ja suodatintarpeisiin mielellään. Toimitukset merkit ja nopeasti tuotteet suoraan maahantuojalta. aahantuojalta. olla jalta. on emiät emi- ikeat 17:00. tuotteet Laajasta valikoimastamme löytyvät oikeat tuotteet lla irkkalassa on taitoiset myyjämme neuvovat mielellään. Soita ja kysy! Soita ja kysy! mihin päin Suomea tahansa! jalta. teet isiin t matti- ja ammattiään. lta. palvelee arkisin klo 8.00-17.00. Vähittäismyyntipisteemme Pirkkalassa kaikkiin voiteluaine- ja suodatintarpeisiin ja ammattitaitoiset Pirkkalassa myyjämme on neuvovat mielellään. teet lassa on Noutomyymälämme 3 eet matti- Noutomyymälämme Pirkkalassa on 0. oitelukeskus@voitelukeskus.com 358 760 voitelukeskus@voitelukeskus.com avoinna avoinna arkisin arkisin 7:30 7:30-17:00. Soita - 17:00. ja kysy! on alassa on 0. Tervetuloa tapaamaan meitä Metkoon osastollemme 210! VOITELUKESKUS - mitä - mitä huolto huolto vaatii vaatii - - Tervetuloa tapaamaan meitä Metkoon osastollemme 210! Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd. Turkkirata 10 33960 Pirkkala puh. 03 358 760 fax: 03 368 4311 voitelukeskus@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com VOITELUKESKU - mitä huolto vaatii - - mitä huolto vaatii - Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd. myynti: 03 358 7660, vaihde: 03 358 760 voitelukeskus@voitelukeskus.com on 60 voitelukeskus@voitelukeskus.com Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd. myynti: 03 358 7660, vaihde: 03 358 760 voitelukeskus@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com Turkkirata Turkkirata 10 33960 10 33960 Pirkkala Pirkkala fax: 03 fax: 368 03 4311 368 4311 www.voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com ww.voitelukeskus.com atti- www.voitelukeskus.com n SKUS atii - PIRKANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Lähteenkatu Pellervonkatu 2-49 Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Tervetuloa tapaamaan meitä Metkoon osastollemme 210! oitelukeskus@voitelukeskus.com ww.voitelukeskus.com 760 voitelukeskus@voitelukeskus.com oitelukeskus@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com ww.voitelukeskus.com itelukeskus@voitelukeskus.com ww.voitelukeskus.com skus@voitelukeskus.com elukeskus.com Noutomyymälämme Pirkkalassa on avoinna arkisin 7:30-17:00. Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd. myynti: 03 358 7660, vaihde: 03 358 760 voiteluk Turkkirata 10 33960 Pirkkala fax: 03 368 4311 www.vo www.kiilto.com Kiilto on Suomen Alppihiihtomaajoukkueen virallinen pääyhteistyökumppani 40 16 16 Mainostoimisto Ruoranen & Ruoranen Oy Koulukatu 7 Uusikaupunki