Tuku- ja liikuntaelimistö-jakso/ BLL/ Anatomia ALARAAJAN ANATOMIAA 4 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ HEIKKI HERVONEN Thieme Teaching Assistant
Luku 1 SÄÄRI, POHJE JA JALKATERÄ Oheisissa kuvissa on esitetty osittaisia dissektioita oikean alaraajan pohkeesta ja säären sivusta. Vasemmanpuoleisesta kuvasta erottuvat hyvin polvitaipeen ja pohkeen syvän lihasaition keskeiset rakenteet. Oikean puoleisesta kuvasta näkyvät pohjeluuta peittävät lihakset lateraalisessa lihasaitiossa mutta myös takimmaisen ja etummaisen lihasaition lihaksista osa on näkyvissä. Lihaksia pystyy helposti tunnistamaaan ja nimeämään. Myös pintahermot sekä lihasaitioissa kulkevat hermot ja valtimot ovat tunnistettavissa. Sitten kun olet opiskellut alueen anatomian nimeä kuvan rakenteet! Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Sen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja muulla tavalla jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Thieme Teaching Assistant
OSIO 1 Sääri, pohje ja jalkaterä Säären lihasaitiot M6 s587-608; Gray2p s588-599 Thieme Teaching Assistant SÄÄREN, POHKEEN JA JALKATERÄN RAKENTEIDEN JÄRJESTYS Säären lihasaitiot Posteriorinen pinnallisen aition lihakset päätyvät kantaluuhun Posteriorisen syvän lihasaition rakenteet päätyvät jalkapohjaan ja varpaisiin asti Lateraalisen lihasaition rakenteet päätyvät nilkan sivuitse jalkaterään Anteriorisen lihasaition rakenteet päätyvät jalanselkään ja varpaisiin asti Sääressä ja pohkeessa syvä peitinkalvo ja lihasaitioiden väliseinät ovat erityisen paksuja ja myötäämättömiä. Perusrakenteena ovat tibia ja fibula sekä niiden välinen membrana interossea. Peitinkalvo ja sen väliseinät kiinnittyvät syvällä luihin kuten oheisesta kuvasta hyvin käy ilmi. Anteriorisessa lihasaitiossa on kolme lihasta: varpaiden ja isovarpaan pitkät extensorit ja etummainen säärilihas (m. tibialis anterior) sekä arteria ja vena tibialis anterior. Joukkoon liittyy vielä syvä pohjehermo (nervus fibularis profunda). Säären poikkileikkaus - lihasaitiot Anteriorinen lihasaitio, compartimentum cruris anterior Fascia cruris Septum intermusculare anterior Lateraalinen/ fibularis-/ aitio Tibia Fibula Septum intermusculare posterior Membrana interossea Facia cruris syvä lihasaitio Septum intermusculare transversum pinnallinen lihasaitio Säären poikkileikkaus -lihasaitiot Anteriorinen lihasaitio M. ext. hallucis M. ext. digitorum Fibularisaitio Fibula M. fibularis M. fibularis brevis Arteria ja vena fibularis/ Arteria ja vena tibialis posterior profundus Arteria ja vena tibialis anterior syvä lihasaitio M. tibialis posterior Tibia M. flexor digit. M. flexor hallucis pinn. lihasaitio M. plantaris-jänne M. soleus M. gastrocnemius 2
Lateraalisessa lihasaitiossa on pitkä ja lyhyt pohjeluulihas (m. fibularis et brevis) sekä nervus fibularis, mutta ei omaa isoa valtimoa. Posteriorinen lihasaitio (M6 s596-603, 604-8; Gray2p s588-595) vuorostaan jakautuu kahteen osaan, pinnalliseen ja syvään. Posteriorisessa pinnallisessa aitiossa sijaitsevat kolmipäinen pohjelihas (m. triceps surae, osat (kaksoiskantalihas ja leveä kantalihas, m. gastrocnemius ja m. soleus) ja plantaris-lihas, mutta ei omia isoja verisuonia eikä hermoja. Posteriorisessa syvässä lihasaitiossa on myös kolme lihasta: varpaiden ja iso- varpaan pitkät fleksorit sekä m. tibialis posterior (ja popliteus-lihas). Verisuonet ovat arteria ja vena tibialis posterior ja hermo on säärihermo (nervus tibialis). Lisäksi a. ja v. fibularis kulkevat poikkeuksellisesti tässä aitiossa. Mitä mieltä olet suomenkielisistä nimityksistä säärihermo (n. tibialis, joka kulkee pohkeen syvässä lihasaitiossa ja syvä pohjehermo (nervus fibularis profunda, joka kulkee säären etummaisessa lihasaitiossa? Pohkeen syvät rakenteet Pohkeen lihaksisto Polvitaipeen (fossa poplitea) rakenteet M. plantaris M. popliteus M. gastrocnemius, kaksoiskantalihas, caput laterale ja caput mediale M. soleus, leveä kantalihas Tendo calcaneus, akillesjänne Jalkapohjaan menevät jänteet, hermot ja verisuonet A. poplitea M. popliteus A. tibialis posterior M. flexor digitorum, varpaiden pitkä koukistajalihas M. tibialis posterior, takimmainen säärilihas A. tibialis posterior kulkevat syvässä lihasaitiossa Copyright 2007 A. poplitea M. soleus poistettu Haarautuminen: A. tibialis antrioriksi ja posterioriksi A. fibularis () M. flexor hallucis, isovarpaan pitkä koukistajalihas A. fibularis () Jänteet suonet ja hermot kulkevat mediaalimalleolin taitse jalkapohjaan Triceps surae-lihaksen gastrocnemius-osat lähtevät reisiluun nivelnastoista (condylus lateralis et medialis) (lisäksi m. plantaris lateralisesta) ja soleus-osa sääri- ja pohjeluun proksimaaliosista. Lihas kiinnittyy yhteisellä jänteellä (akillesjänne) kantaluun posterioripinnalle. A. ja v. poplitea ja nervus tibialis kulkevat syvällä fossa popliteassa m. popliteuksen ylitse ja sukeltavat gastrocnemius-lihaksen päiden väliin ja edelleen m. soleuksen lähtöjänteessä olevan aukon kautta lihaksen alle syvään lihasaitioon. Valtimo jakaantuu välittömästi haaroikseen: arteria tibialis anterior, joka kulkee anterioriseen lihasaitioon ja arteria tibialis posterior, joka jatkaa kulkuaan yhdessä n. tibialiksen kanssa m. tibialis posteriorin pintaa pitkin. Arteria fibularis on tämän haara. Arteria tibialis posterior ja nervus tibialis saapuvat lopulta nilkan tasolla mediaalisen malleolin ja akillesjänteen väliin, jossa ne kulkevat yhdessä syvän aition lihasten jänteiden kanssa jalkapohjaan. Tällä kohdalla syvässä peitinkalvossa on vahvempi osa: retinaculum flexorum, joka pingottuu mediaalimalleolin ja kantaluun välille ja sulkee jalkapohjaan johtavan kanavan: Hankauspaikoissa on jännetupet Akillesjänne Varpaiden fleksorijänne Arteria tibialis post. Nervus tibialis fleksorijänne Retinaculum musculorum flexorum Katkaistuja isovarpaan lihaksia Copyright 20078 3
tarsaalitunneli. Tunnelin pohjalla ovat talus ja calcaneus. Edellä mainitut jänteet, hermo ja valtimo kulkevat tarsaalitunnelin kautta. (Gray2p s 569) Arteria tibialis posteriorin tunnustelukohta on nilkassa mediaalimalleolin ja akillesjänteen puolivälissä. Aponeurosis plantaris M6 s610, 624; Gray2p s615 Jalkapohjan keskellä syvä faskia muodostaa vahvan jalkapohjan kalvojänteen (aponeurosis plantaaris, Aponeurosis plantaris Paino jakautuu kantapäälle ja pitkittäistä jalka- vertaa kämmenkalvo), jossa holvia pitkin päkiälle sidekudosjuosteet suuntautuvat pääosin pitkittäissuuntaan. Aponeuroosi alkaa kantaluun takaosan etureunasta ja jatkuu varpaisiin vahvistaen varpaiden Jalkaholvia kasaan painava voima venyttää aponeuroosia MP-nivelen dorsifleksiossa aponeuroosi pingottuu ja jalkaterä jäykistyy ponnistuksessa fleksorijänteiden jännetuppia ja kiinnittyy lisäksi isovarpaan jänneluihin. Samalla lailla kuin palmaari aponeuroosi, plantaari aponeuroosikin on tiukasti kiinni ihossa ja myös metatarsaaliluissa, mikä jakaa jalkapohjan kolmeen lokeroon. Aponeurosis plantaris osallistuu jalkaterän pitkittäisen jalkaholvin ylläpitoon ja kävellessä/juostessa toimii ponnistusvaiheessa jalkaterän jäykistäjänä. Hermo ja verisuonihaarat varpaisiin Poikittaiset säikeet Pitkittäiset säikeet Aponeurosis plantaris Jalkapohjan rakenteet M6 s610-620; Gray2p s615, 618-626 Jalkapohjan lihaksia on tapana ryhmitellä kerroksittain eikä lihasaitioiden mukaan kuten kädessä. Jalkapohjasta löytyy pitkien koukistaja lihasten jänteet ja lisäksi varpaiden lyhyt koukistaja-lihas, jonka jänteet varpaissa jakautuvat kahtia kuten pinnallisen koukistajan jänne sormissa. Ensimmäiseen kerrokseen luetaan myös m. abductor hallucis ja m. abductor digiti minimi. Toisessa kerroksessa ovat varpaiden pitkät koukistajajänteet ja niihin kiinnittyvät lihakset: m lumbricales ja musculus quadratus plantae. Tässä kerroksessa kulkevat myös jalkapohjan hermot ja verisuonet pitkien fleksorijänteiden mukana tulevien nervus tibialiksen ja Jalkapohjan pinnallisin lihaskerros Copyright 2006 Varpaiden jännetupet (sidekudososa) Pikkuvarpaan Pikkuvarpaan abduktori -Varpaiden poistettu. -Jalkapohjan hermot ja verisuonet kulkevat tässä tasossa Pikkuvarpaan A. plantaris lateralis N. plantaris lateralis M. quadratus plantae Pikkuvarpaan abduktori Varpaisiin menevät suonet ja hermot pitkä koukistaja abduktori Jalkapohjan toinen lihaskerros Copyright 2006 Mm. interossei Varpaiden lihas Varpaiden koukistaja-jänteet kuin sormissa Mm. lumbricales pitkä koukistajajänne abduktori Jalkapohjan kolmas lihaskerros Pitkän koukistajajänteen taso poistettu. adduktori-lihas paljastuu. Lateraalinen plantaarihermo ja -valtimo lähettävät kumpikin syvän haaran. Varpaiden pitkä koukistajajänne A. plantaris medialis N. plantaris medialis Sesamluut adduktori lyhyt koukistaja pitkä koukistajajänne katkaistu 4
arteria tibialis posteriorin haarat eli mediaaliset ja lateraaliset plantaari-suonet ja -hermot. Säären lateraalinen lihasaitio M6 s595-6; Gray2p s595-6 Lateraalisessa lihasaitiossa ovat musculus fibularis ja brevis. Jänteet kulkevat lateraalisen malleolin taitse. Lyhyen jänne kiinnittyy viidennen metatarsaaliluun tyveen kun taas pitkän jänne kulkee jalkapohjan poikki ja kiinnittyy I metatarsaaliluun tyveen ja mediaaliseen cuneiformeen. M. fibularis longuksen jänne muodostaa yhdessä m. tibialis posteriorin jänteen kanssa jalkaholvia ylläpitävän lenkin. Säären ja jalkaterän lihakset Akillesjänne Jännetuppi Retinaculum peroneale superior et inferior Caput fibulae, pohjeluun pää Pohkeen lihaksia M. fibularis, pitkä pohjeluulihas M. fibularis brevis, lyhyt pohjeluulihas digitorum, varpaiden pitkä ojentajalihas Malleolus lateralis Jalkapöydän lyhyet ojentajalihakset Fibularisjänteet ja jännetupet Pitkän jänne Peroneusjänteet jalkapohjassa M. (fibularis) brevis-jänne M. (fibularis) -jänne Lyhyen jänne Peroneus tertius -jänne M. tibialis anteriorjänne M. tibialis posteriorjänne Nervus communis tulee posteriori-suunnasta fibulan kaulan ympäri tähän aitioon, jakautuu kahtia ramus profundaksi ja superficialeksi, joista kulkee tässä aitiossa kun taas profunda jatkaa kulkuaan anterioriseen lihasaitioon. Säären anteriorinen lihasaitio M6 s587-594, 605, 606; Gray2p s596-599 ja jalkapöydän rakenteet M6 s614, 619, 622; Gray2p s616, 617, 623-4, 627 Anteriorisessa lihasaitiossa on kolme lihasta: m tibialis anterior, m. extensor pollicis ja m. extensor digitorum. Aitioon tulee nervus peroneuksen profundushaara, joka hermottaa näitä lihaksia ja jatkaa aitiossa jalkapöytään ja vielä edelleen 1-2 varpaan väliin. Säären etuaition rakenteet M. fibularis M. fibularis brevis digitorum Malleolus lateralis Jalkapöydän lyhyet ojentajat communis profunda et M. tibialis anterior digitorum hallucis Malleolus lateralis Arteria tibialis anterior tulee aitioon tibian ja fibulan välistä. Se jatkaa kulkuaan jalkapöytään, jossa on tunnusteltavissa isovarpaan pitkän ojentajan jänteen lateraalipuolelta (arteria dorsalis pedis). M. fibularis katkaistu katkaistu à jalkapöytä ja varpat Malleolus medialis Anteriorisen lihasaition jänteet kulkevat nilkassa syvän paitinkalvon vahvennuksen alitse - retinaculum extensorum. A. tibialis antrior 5
Tässä kohdassa jänteissä on jännetupet, jotka saattavat ärsyyntyä ja kehittää jännetuppitulehduksen. Jalkapöydän pinnalliset rakenteet digitorum Retinaculum flexorum superior et inferior digitorum brevis et hallucis brevis Jalkapöydässä on vielä Varpaiden pitkän extensorin jänteet musculus extensor hallucis superficialiksen ihohaarat varpaisiin et digitorum brevis. Niiden alla vielä jalkapöydän valtimokaari ja dorsaaliset interosseuslihakset. A. tibialis anterior hallucis A. dorsalis pedis hallucis N. fibularis profunduksen ihohaara Jalkapöydän syvät rakenteet digitorum Lateraalihaara digitorum brevis Mm. interossei dorsales superficialiksen ihohaarat varpaisiin A. tibialis anterior hallucis A. dorsalis pedis A. arcuata A. plantaris profunda N. fibularis profunduksen ihohaara Copyright 2007 6