Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2004 Diaarinumero LSU-2003-Y-1107 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus Kivimäen Broiler Ky Kivimäentie 4 60200 SEINÄJOKI ELÄINSUOJA JA SEN SIJAINTI SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja on 60 000 broilerin kasvattamo, joka sijaitsee Seinäjoen kaupungin Soukkajoen kylässä tilalla Tipula RN:o 3:478. Lupaa haetaan nykyiselle toiminnalle. Alueella ei ole kaavaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vähintään 10.000 broilerin pitämiselle täytyy olla ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 mukaan yli 40.000 siipikarjapaikkaa käsittävälle eläinsuojalle on haettava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa viimeistään 31.12.2003. Kasvattamo on kokonsa perusteella IPPC-direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control) tarkoittama laitos. Vähintään 50.000 broilerin ympäristölupa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2003, ja sitä on täydennetty 6.4.2004. Seinäjoen kaupunki on myöntänyt toiminnalle sijoituspaikkaluvan 9.5.1996 ja rakennusluvan 20.3.1997. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja rajoittuu hakijan omistamiin kiinteistöihin. Alle 300 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksista on useita asuinrakennuksia. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 170

2 metriä. Lantalaatta sijaitsee valtatie 19:sta toisella puolella, ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Broilerikasvattamon toiminta käsittää hallin puhdistamisen ja muut valmistelevat toimenpiteet, untuvikkojen vastaanoton hautomosta, broilerien kasvattamisen, keräilyn, lastauksen ja kuljetuksen teurastamoon. Lupaa haetaan myös broilerien raatojen polttamiseen omassa polttolaitoksessa tilalla. Tilalla on aloitettu broilerien kasvattaminen vuonna 1991. Nykyinen eläinmäärä on 60.000 broileria, ja niitä kasvatetaan kolmessa eri hallissa. Broilerien lanta käsitellään kuivikelantana, kuivitetun alueen pinta-ala on kasvattamoissa 2700 m 2. Kuivikkeena käytetään turvetta n. 4 cm:n paksuisena kerroksena. Kasvattamoista lanta siirretään erilliselle asfaltoidulle kompostointilaatalle kompostoitavaksi jokaisen kasvatuserän jälkeen. Kompostointilaatan pinta-ala on 700 m 2 ja reunan korkeus 1,2 m. Broilerit kasvatetaan untuvikosta teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa 7. Lantalassa olevaa kompostoidusta lannasta levitetään n. 80 % pelloille viikoilla 18-21. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 132 hehtaaria, josta on omaa 52 hehtaaria ja vuokrapeltoa 80 hehtaaria. Lantaa on viety satunnaisesti jalostettavaksi Tikalan Oy:lle Saarijärvelle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristöhaitat rajoittunevat joskus lannan lastauksen aikaiseen hajuhaittaan. Tilalla on maanalainen 10 000 litran polttoainesäiliö ja pieni tilapäinen farmisäiliö. Muita öljytuotteita enintään 200 litraa pidetään agrikaatin polttoainesäiliössä. Pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään lukitussa varastossa. Broilerihallien pesuvesiä ja muita jätevesiä syntyy 120 m 3 vuodessa ja ne johdetaan kahteen yhteistilavuudeltaan n. 120 m 3 :n umpisäiliöön. Hallit pestään höyrypesulla. Ongelmajätteitä syntyy n. 10 kg ja sekajätettä n. 150 kg, ja ne viedään Lakeuden jätekeskukseen. N. 2000 kg:n rehujätteet yms. kompostoidaan omalla kompostointilaatalla. Raatojen säilyttämistä varten tilalle on tilattu kylmäkontti. Lanta sekoitetaan turpeeseen ja kompostoitu lanta levitetään pääosin keväällä tarkkuuslevittimellä. Turpeen käyttö vähentää ammoniakkipäästöjä. Uusimmassa hallissa ilmastoinnin poistoilma johdetaan ylöspäin hajuhaittojen pienentämiseksi. Kahden vanhemman hallin ilmastointiin on suunniteltu samanlaista muutosta. Liikenne on pääasiassa rehun kuljetusta ja 6-7 kertaa vuodessa kasvattamon tyhjennykseen liittyvää kuljetusta. Kasvattamolle on oma liittymä valtatie 19:sta. Broilerihallien piha-alue on asfaltoitu. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään.

3 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEESSA Sähkökatkojen varalta tilalla on oma automaattigeneraattori. Pitkän vesikatkon aikana palolaitos voi tuoda vettä. Seinäjoen kaupungin palopäällikön kanssa on käyty läpi toiminta tulipalon varalta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu 26.4.-25.5.2004 Seinäjoen kaupungin ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla ja hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen kaupungintalolla ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa. Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta, Seinäjoen rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja Seinäjoen terveysviranomaiselta. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Lisäksi hakemuksesta on kuulutettu sanomalehti Ilkassa. Muistutukset ja mielipiteet ja lausunnot Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta 21.5.2004 saapuneen lausunnon, jossa on puollettu luvan myöntämistä. Lausunnossa todetaan, että haju- tai muista haitoista ei ole tullut valituksia ympäristöosastolle. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi tilalla jo käytössä oleva turve on paras ratkaisu. Ympäristöja terveyshaittojen ehkäisemiseksi raatojen polttouuni tulisi sijoittaa mahdollisimman kauas asutuksesta. Sijoituspaikka voi myös olla hakijan muiden kuin tuotantorakennusten tilalla. Uunilla tulee olla yli harjan ulottuva piippu. Mikäli kuolleita eläimiä joudutaan varastoimaan, tulee niitä varten olla kylmätila tai pakastin. Toiminnanharjoittajan tulee aina valvoa polttoa ja huolehtia, että palaminen on täydellistä, ja että uunissa poltetaan kerralla sellaisia raatomääriä, että hajuhaittoja ei aiheudu. Uunissa saa polttaa vain omalla tilalla syntyneitä raatoja, jolloin uuni on todennäköisesti melko vähän käytössä. Tarkastus tilalla Ympäristölupahakemukseen liittyvästä 4.6.2004 tehdystä tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Matti Kivimäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Seinäjoen kaupungin Soukkajoen kylässä tilalla Tipula RN:o 3:478 tähän päätökseen liitetyn sijaintikartan ja asemapiirroksen osoittamalla paikalla. Ympäristölupa myönnetään enintään 60.000 broilerin pitämiselle yhtä kasvatuserää kohden hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja lupamääräyksissä annetuilla ehdoilla. Asiassa annettu lausunto on otettu lupaharkinnassa huomioon lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

4 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan käsittely ja varastointi Kasvattamoissa tulee käyttää kuivikkeena kutteria tai turvetta, siten että käytettävästä kuivikkeesta pääosa on turvetta. Kuivikkeet on vaihdettava jokaisen kasvatuserän välissä. Lanta tulee varastoida ja kompostoida kompostointilaatalla, jossa on varastotilaa vähintään 900 m 3 ja pinta-ala vähintään n. 540 m 2. Kasvattamoiden pohjarakenteiden ja kompostointialustan on oltava vesitiiviistä materiaalista ja siten rakennettu, että niistä ei pääse päästöjä ympäristöön. Lannan varastointitilat on jatkuvasti pidettävä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten (MMM-RMO C4) mukaisessa kunnossa. Kompostointialusta yhdellä sivulla on oltava vähintään 1 m korkea reuna. Kompostointialustalle on tarvittaessa lisättävä turvetta niin, että lannan kuiva-ainepitoisuus on riittävä kompostoitumiselle, eikä ympäristöön pääse valumia. Komposti on peitettävä tarvittaessa. Lannan säilytystilat tulee puhdistaa säännöllisesti ja tarkistaa niiden kunto vuosittain. Havaitut vauriot on korjattava välittömästi. Kulkutiet, lantaloiden ympäristö ja siirtotiet on pidettävä puhtaina lannasta. 2. Lannan hyödyntäminen Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan sen lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Käytettäessä lanta peltolannoitteena lannan levittämiseen tulee olla käytettävissä lupapäätöksen mukaiselle eläinmäärälle pohjavesialueen ulkopuolella olevaa omaa peltoa, vuokrapeltoa tai sopimuspeltoa vähintään 111 hehtaaria. Tästä peltoalasta on viimeistään 31.3.2005 esitettävä lupaviranomaiselle ja sen jälkeen pyydettäessä valvontaviranomaiselle jäljennökset vuokra-, lannanlevitys- tai muista vastaavista sopimuksista. 31.3.2005 ei kuitenkaan tarvitse esittää lupahakemuksen liitteinä olleita sopimuksia. Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lisäksi lannan peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lanta on levitettävä peltoalalle mahdollisimman tasaisesti. Syksyllä levitetty lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lannan käytössä on noudatettava mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä on säädetty. Lantaa ei saa levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lantaa ei saa levittää 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11 asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Karjanlannan käyttö toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla on kielletty 1.10-15.4 välisenä aikana lukuun ottamatta perustettavaa kasvustoa. Lanta on levitettävä siten, että se ei pääse valumaan vesistöön tai ojaan. Karjanlannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin etäisyydellä vesistöstä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Karjanlannan pintalevitys on kielletty

5 pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 metriä ja vesistöjen sekä valtaojien varsille vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Lannan levittäminen on kielletty luokiteltujen pohjavesialueiden varsinaisen pohjaveden muodostumisalueelle. Muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa keväisin. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei tällöinkään saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Muu lannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää niin, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. 3. Jätevesien ja muiden vesien käsittely Broilerikasvattamon pesuvesille ja muille jätevesille WC-vedet mukaan lukien tulee olla käytettävissä tilaa vesitiiviissä umpisäiliöissä vähintään 70 m 3. Ne on tyhjennettävä säännöllisesti ja samalla tarkistettava niiden kunto. Jätevedet on kuljetettava ja käsiteltävä niin kuin lannan levittämisestä on säädetty. 4. Eläinjätteen käsittely Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikaisenkin varastoinnin tulee tapahtua kylmäkontissa tai muussa vastaavassa erillisessä kylmässä varastotilassa. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa tilalla hakemuksessa tarkoitetussa tai polttoominaisuuksiltaan vastaavan tasoisessa polttolaitoksessa. Polttolaitos tulee sijoittaa lantalaatan viereen. Polttolaitoksen toiminta ja siihen liittyvän öljysäiliön kunto tulee tarkistuttaa viiden vuoden välein taikka valvontaviranomaisen määräyksestä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Lämpötilan tulee polttamisen aikana nousta polttouunissa mahdollisimman pian vähintään 850 asteeseen. Uunin täytössä, polttolaitoksen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ja maahantuojan ohjeita. Valvontaviranomainen voi määrätä kuolleet eläimet toimitettavaksi järjestetyn raatojen keräyksen kautta eläinjätteen käsittelypaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä, jos raatojen polttamisesta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara jatkuvasti poikkeaa olennaisesti siitä, mihin hakemuksen mukaisella polttolaitoksella on esitetty päästävän. Toiminnanharjoittaja voi myös muutoin toimittaa raadot eläinjätteen käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Polttolaitoksen toiminnasta on esitettävä erillinen selvitys, mikäli valvontaviranviranomainen niin vaatii. Raatojen poltossa syntyvä tuhka levitetään pellolle niin kuin lannan levittämisestä on säädetty. Muu jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Muovi-, metalli- ja muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, jäteöljyt ja kasvinsuojeluaineet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen.

6 5. Muu jätehuolto Muu jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Muovi-, metalli- ja muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, jäteöljyt ja kasvinsuojeluaineet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 6. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten ruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaa joutuvien typpiyhdisteiden määrä jää mahdollisimman alhaiseksi. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja ilmastoinnin ja eläinsuojan lämpötilan tarkalla säätämisellä sekä muilla hajuhaittoja vähentävillä toimilla tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista mahdollisimman tehokkaasti. Eläinsuojat, eläinsuojien ympäristö ja kulkutie tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 7. Muut määräykset Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle taikka pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Maanalainen öljysäiliö tulee tarkistuttaa paloviranomaisella vähintään viiden vuoden välein tai muutoin paloviranomaisen määräämällä tavalla. Öljysäiliöiden läheisyydessä on pidettävä riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa materiaalia ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Säiliöt on lukittava tankkausten välillä. Sitä mukaan kuin maan pinnalla olevia öljysäiliöitä uusitaan, ne tulee varustaa vähintään ylitäytönestimellä ja laponesteolaitteella, ja vähintään 10 m 3 :n säiliöt lisäksi suoja-altaalla. Häiriötilanteisiin tulee varautua niin, että vahingot ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöön ottoon 8. Toiminnan tarkkailu Toiminnnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerikasvattamon toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanotto- tai vuokrasopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Käytetyistä lannoitteista (lantamäärän ja väkilannoitteiden ravinnesisällöt) ja levitysaloista tulee pitää lohkokohtaista kirjanpitoa karttaliitteineen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lantaanalyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Kirjanpitoon tulee merkitä myös muualle käsiteltäväksi toimitetun lannan määrä.

7 9. Toiminnan muutokset Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toimintaa muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, naapuruussuhdelain ja terveydenhoitolain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lannan ja jäte- sekä muiden vesien käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta sekä hajuhaittoja koskevilla lupamääräyksillä pyritään ehkäisemään maaperän, kaivojen, vesistöjen ja pintasekä pohjavesien pilaantuminen sekä terveys- ja viihtyisyyshaittojen syntyminen. 1. Lannan käsittely ja varastointi Riittävä kuivikkeiden käyttö parantaa kuivikekerroksen imukykyä ja sitoo lannasta aiheutuvia typpiyhdisteitä vähentäen tarhan toiminnasta lähialueelle aiheutuvia haittoja. Samalla kompostiin tarvittavat seosaineet tulevat hyödynnettyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa imeytyksessä ja typpimäärä korkeammaksi. Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeisssa (MMM-RMO-C4) edellytetään suorien valumien estämiseksi, että eläinsuojien pohjarakenteet ja lannan varastointitilat ovat vesitiiviitä. Lannan varastointitilojen tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilan tarvetta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tällä turvataan varastotilojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. 2. Lannan hyödyntäminen Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan levittämisessä on lisäksi otettava huomioon valtioneuvosto asetuksessa 931/2000 mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittämisellä sulaan maahan ehkäistään ravinnehuuhtoutumia pellolta. Välittömällä multaamisella ra-

8 joitetaan ilmakehän kuormitusta lisäävää typen hävikkiä ja hajusta lähialueelle aiheutuvaa haittaa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamattomalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelantaa, virtsaa tai puristenesteitä ei saa levittää pohjavesialueelle pohjaveden laadun turvaamiseksi. Tilalla ei tällä hetkellä tiettävästi ole käytössä pohjavesialueella olevia levitysalueita, joten määräys koskee mahdollisia uusia levitysalueita. 3. Jätevesien ja muiden vesien käsittely Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Umpikaivot on tyhjennettävä säännöllisesti ylivuotojen välttämiseksi. Broilerihallien höyrypesussa on arvioitu syntyvän jätevettä 1000 broileria/0,7 m3 eli yhteensä 42 m 3 4. Eläinjätteen käsittely Kuolleiden eläinten asianmukaiselle hävittämisellä ja välivarastoinnilla voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja ehkäistä terveys-, ympäristö- ja hajuhaittoja sekä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa taikka polttaa tilalla asianmukaisella laitteistolla. Ympäristökeskus on pitänyt esitettyä polttouunia käyttökelpoisena tekniikkana raatojen polttoon. Tilalla tapahtuva polttaminen mahdollistaa jätteiden nopean hävittämisen. Edellä mainituissa on asetuksissa on raatojen käsittelyn hygieenisenä edellytyksenä määrätty, että raatojen poltossa on päästävä vähintään 850 C:n lämpötilaan ainakin 2 sekunnin ajan. Mainittua lämpötilaa on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävänä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, jos poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä. Tampereen teknillinen korkeakoulu on mitannut hakemuksen mukaisen polttouunin päästöjä ja lämpötiloja 30.8.1999 lupahakemukseen liitetyn päästömittausraportin mukaisesti. Polttokammion jälkeisistä ilma-aukoista tehtyjen mittausten perusteella voidaan arvioida polttouunin lämpötilan nousevan riittävän korkeaksi polton aikana. Raportin mukaan uuni oli 1200 sekunnin poltossa noin puolet ajasta yli 850 C:n lämpötilassa. Polton yhteydessä syntyvät pyrolaasikaasut ja palamiskaasut hapettuivat tehokkaasti ja palamattomat kaasu- ja hiukkaspäästöt olivat vähäiset. Mittaustulosten perusteella uunin lämpötilaa tai päästöjä ei ole tarpeen säännönmukaisesti tarkkailla edellyttäen, että polttolaitosta käytetään ja huolletaan valmistajan ja maahantuojan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Mikäli polttolaitos ei toimi tarkoitetulla tavalla, on sen toiminnasta tarpeen antaa valvontaviranomaisen vaatima selvitys. Sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin tämän luvan estämättä antaa polttolaitosta koskevia määräyksiä. Polttolaitos on määrätty sijoitettavaksi lantalaatan viereen, jossa sen sijainti on mahdollisimman kaukana asutuksesta. Polttoainevuodot tulee estää maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. 5. Muu jätehuolto Jätelain mukaan jätteet toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön.

9 6. Hajuhaittojen vähentäminen Hajuhaittojen vähentämisestä on annettu lupamääräys lähinnä naapurustolle aiheutuvan haitan vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrään vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jonkin verran eläinsuojasta aiheutuvia hajuhaittoja. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. 7. Muut määräykset Polttonesteiden ja kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. 8. Toiminnan tarkkailu Yli 40.000 broilerin luokitellaan IPPC-direktiivin tarkoittamaksi laitokseksi, joita tulee direktiivin mukaan erityisesti tarkkailla. Tarkkailua koskevat yleiset määräykset on annettu jäte- ja ympäristönsuojelulakiin sisältyvien tiedonhankintaa, tarkastusta ja valvontaa koskevien säännösten perusteella. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintaan liittyvistä ja eri vaiheissa muodostuvista päästöistä ja jätteistä sekä niiden ympäristövaikutuksista. Kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden perusteella voidaan seurata onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. Kirjanpitovelvollisuus on määrätty valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi. 9. Toiminnan muutokset Toiminnan olennaisesta muutoksesta kuten esim. laajentamisesta, tuotantosuunnan muutoksesta tai lannan käytön muutoksista tehtävän ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa olevan luvan määräyksiin ja arvioida onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2014 mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset ainakin eläinmääristä, käytössä olevista lantaloista, lannan levi-

10 tyspinta-aloista, jäteveden käsittelylaitteiston toiminnan ja sen vaikutuksista ympäristöön, yhteenveto tarkkailun tuloksista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 7-8, 28, 31, 35-38, 41-43 45-46, 52-59, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 11, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki 6, 15, 19 ja 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 11.6.2003/542 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Eläinsuojan ympäristölupamaksu on 840,00 euroa (YM:n päätös 1415/2001). Maksu perustuu valtion maksuperustelain 8 :ään ja 1.1.2004 voimaan tulleeseen ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003). Asetuksen voimaantulosäännöksen mukaan maksun määräämisessä noudatetaan ympäristöministeriön aikaisempaa päätöstä (1415/2001), jos asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija: Matti Kivimäki, Kivimäentie 4, 60200 SEINÄJOKI Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen kaupungin terveysviranomainen Seinäjoen kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Lähetyslistan mukaan Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Seinäjoen kaupungin ilmoitustaululla. Päätöksestä ilmoitetaan lisäksi sanomalehti Ilkassa.

11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Lakimies Varpu Kujanpää Päivi Kentala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros