Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat



Samankaltaiset tiedostot
Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Vanhemmuus ja päihteet - sukupolvelta toiselle

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Alkoholinkäyttö lapsiperheissä. Marja Holmila

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Digihyvinvointi perheissä

Isät turvallisuuden tekijänä

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

AHTS Jyväskylässä

Palautetta nuortenryhmältä

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Lapsiperheen arjen voimavarat

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista?

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Suomalaisten mielenterveys

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Örebro vaikutteiset vanhempainillat

Päihdeavainindikaattorit

Suomi, Sinä ja päihteet

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

KYSELYN TULOSGRAFIIKKA TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ VERTIKAL OY

Lasten ja Nuorten ohjelma

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Transkriptio:

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1

Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien äitien ja heidän pienten lastensa kokemat haitat. Rekisteritutkimuksen tuloksia. 2. Lapsuuden ajan kokemukset ja oma toiminta vanhempana 3. Humaltuminen lasten seurassa 4. Ennalta ehkäisyn näkökulmia 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 2

1. Äitien ja heidän pienten lastensa kokemat haitat Rekisteriaineiston avulla voidaan lähinnä tarkastella, missä määrin vanhempien päihdeongelma lisää lapsen riskiä kokea erilaisia haittoja lapsuus- ja nuoruusvuosina. Vertailukohtana on tällöin kaikki samana vuonna Suomessa syntyneet lapset. Tutkimus tarkastelee biologisten vanhempien päihteidenkäytöstä alle 7 -vuotiaille lapsille aiheutuneita terveys- ja sosiaalisia haittoja. Tässä esityksessä tarkastelen ainoastaan äitejä ja heidän lapsiaan. Aineistona on vuosina 1991, 1997 ja 2002 syntyneiden lasten ja heidän biologisten äitiensä tiedot 1) Syntyneiden lasten rekisteristä, 2) Hoitoilmoitusrekisteristä, 3) Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteristä, 4) Lastensuojelurekisteristä, 5) Toimeentulotukirekisteristä, 6) Kelan etuusrekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteristä. 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 3

Päihdeongelmaisen äidin määritelmä Äidillä on alkoholi- tai huumeongelmaadiagnooosi (ICD-10) tai Hän on tullut sairaalaan päihdehoidon hoitoyksiköstä tai Hänelle on sairaalassa annettu lähete päihdehoidon hoitoyksikköön tai Hän on ollut sosiaalialan hoitolaitoksessa alkoholin tai huumeiden käytön vuoksi Enintään 4 vuotta ennen lapsen syntymää 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 4

Päihdeongelmaiset äidit eri syntymäkohorteissa Äidin päihdeongelma 1991 kohortti, % 1997 kohortti, % 2002 kohortti, % Kaikki päihteet 0.96 (n=627) 1.24 (n=738) 1.54 (n=856) Alkoholi 0.54 (n=353) 0.78 (n=461) 0.91 (n=507) Huumeet 0.39 (n=259) 0.42 (n=250) 0.60 (n=335) Ei 99.04 (n=65 005) 98.76 (n= 58 557) 98.46 (n= 54 691) 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 5

Päihdeongelmaiset äidit eri syntymäkohorteissa Päihteitä ongelmallisesti käyttävien äitien osuus kaikista synnyttäneistä naisista oli vuonna 2002 korkeampi (1.5 %) kuin vuonna 1997 (1.2 %) ja vuonna 1991 (1.0%). Kohorttien vertailu on epätarkkaa, sillä rekisterikäytäntöjen muutokset voivat vaikuttaa tässä. Tiedämme kuitenkin, että naisten alkoholin ja huumeiden käyttö on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana (Mäkelä & al.2010; Winter & al. 2011)). Vuoden 2002 luku vastaa melko hyvin Suomalaisten terveys 2000 tutkimuksen tulosta, jonka mukaan noin 2 % kaikenikäisistä naisista on alkoholiriippuvaisia (Halme et al 2008). 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 6

Pienten lasten äitien terveys- ja sosiaalirekisterimerkinnät ja kuolemat. (2002 kohortti, n=54 686), %. Äidillä alkoholiongelma Äidillä huumeongelma Äidillä ei päihdeongelmaa p(khi2) Sairaalahoito 24 28 3 <.0001 Toimeentulotuki 53 79 9 <.0001 (pitkäaikainen) Lapsi otettu 29 52 1 <.0001 huostaan Kuolema 2.4 4.2 0.2 <.0001 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 7

Äitien päihdeongelman vaikutukset hänen omaan elämäänsä Päihdeongelmaiset äidit muihin äiteihin verrattuna: - korkeampi kuolleisuus - enemmän sairaalahoitoja - enemmän psykofarmakologisten lääkkeiden ostoja - monin verroin useammin lapset sijoitettuna kodin ulkopuolelle - enemmän pitkäaikaisen toimeentulotuen asiakkaita Rekisteritiedot kuvaavat vakavasti päihdeongelmaisten äitien pientä ryhmää. Satunnainen tai vähemmän vakava päihdekäyttö aiheuttaa myös lapsille haittoja, mutta ne eivät näy tässä aineistossa. 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 8

Äidin päihdeongelman vaikutuksia hänen alle 7- vuotiaalle lapselleen, (2002 kohortti),% Lapsella rekisterimerkintä Tapaturma sairaalahoito Äidillä alkoholiongelma Äidillä huumeongelma Äidillä ei päihdeongelmaa p(khi2) 17 21 14 <.0001 Sairaalassa >= 2 yötä Psyykkisen kehityksen häiriö (F80) Käytös ja tunnehäiriö (F90) 44 54 32 <.0001 9 12 5 <.0001 5 12 3 <.0001 Sijoitettu kodin 30 51 1 <.0001 ulkopuolelle Kuollut 0.6 1.2 0.4.042 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 9

Äidin päihdeongelman vaikutuksia hänen alle 7-vuotiaalle lapselleen, (2002 kohortti),% Äidin päihdeongelmat voivat aiheuttaa lapsen terveydelle ja turvallisuudelle vakavia haittoja Huumeita (ja oletettavasti samalla myös alkoholia) käyttävien äitien lapsilla on vielä enemmän haittoja kuin pelkästään alkoholia käyttävien äitien lapsilla. Päihdeongelmaisten äitien lapsilla on muita lapsia suurempi riski joutua tapaturmaan tai kuolla tarvita sairaalahoitoa saada psyykkisen kehityksen häiriödiagnoosi tai käytös- ja tunnehäiriödiagnoosi olla kodin sijoitettuna kodin ulkopuolelle 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 10

2. Lapsuuden ajan kokemukset ja oma toiminta vanhempana Lapsiperheille (taloudessa ainakin 1 alle 18 -vuotias lapsi) suunnatussa HYPA 2006 postikyselyssä (Stakes) kysyttiin, oliko vastaajan omassa lapsuuden perheessä ongelmia alkoholin liikakäytöstä. Miehistä 24% katsoi sitä olleen joskus ja 13 % usein tai jatkuvasti. Naisilla vastaavat luvut olivat 23 ja 19 prosenttia. Isistä 6% ja 1% äideistä kertoi tällä hetkellä kokevansa alkoholinkäyttönsä ongelmalliseksi. Lapsuuden kodin alkoholiongelmat lisäsivät miesten omien alkoholiongelmien esiintymisen todennäköisyyttä tässä aineistossa. Naisilla ei vastaavaa yhteyttä näkynyt. Naisilla lapsuuden kodin alkoholinongelmat lisäsivät väsymyksen, ahdistuksen ja alakuloisuuden sekä riittämättömyyden tunteita ja huolta omasta jatkamisesta vanhempana. 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 11

Riittämättömyyden tunteet ja huoli omasta jaksamisesta vanhempana lapsuudenkodin liiallisen alkoholinkäytön mukaan, % (Lähde: Holmila ja Raitasalo,2008) Lapsuuden kodissa liiallista alkoholinkäyttöä Huoli omasta jaksamisesta vanhempana Miehet Naiset Riittämättömyyden tunne vanhempana Miehet Naiset Ei koskaan 27 38 22 33 Joskus 34 43 23 40 Usein tai 37 52 29 45 jatkuvasti p-arvo (khi2) ns..0005 ns..0011 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 12

Vanhempien asenteet Sukupolvien ketjussa yhtenä lenkkinä voidaan pitää sitä, millaiset asenteet ja kasvatuskäytännöt vanhemmilla on omien lastensa alkoholinkäytön suhteen. HYPA -2006 kyselyn aineistossa miehet olivat tilastollisesti merkitsevästi naisia useammin sitä mieltä, että vanhempi voi ostaa 15-17 -vuotiaalle nuorelle alkoholijuomia. 68% isistä ja 71% äideistä ei hyväksynyt tätä missään tilanteessa. Lapsuuden kokemus vaikutti tässä eri lailla naisiin ja miehiin: ne naiset, joiden lapsuudenkohdissa oli ollut liiallista alkoholinkäyttöä, suhtautuivat alkoholin hankkimiseen alaikäisille muita naisia kielteisemmin, miehet taas myönteisemmin. 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 13

3. Saako lasten seurassa humaltua? Juomatapatutkimuksessa kysyttiin mielipiteitä lasten seurassa juomisesta, ja myös tarkasteltiin millaisissa tilanteissa lapsi on ollut läsnä (Lähde: Kirsimarja Raitasalo, teoksessa Mäkeä et al. Suomi juo, 2010). Ne vastaajat, joilla on lapsia, ja erityisesti ne, joiden lapset ovat alle kouluikäisiä, juovat vähemmän ja harvemmin itsensä humalaan kuin ne joilla ei ole lapsia. Valtaosa suhtautuu kielteisesti lasten seurassa humaltumiseen. Kuitenkin noin 10 prosentissa juomistilanteista, joissa oli lapsia läsnä, vastaajan veren alkoholipitoisuus ylitti yhden promillen, eli tilanteessa oli ollut ainakin yksi enemmän tai vähemmän humalainen aikuinen. Lasten seurassa humaltumiseen sovelletaan erityistä normia: humala sinänsä ei ole haitallista, jos lapsen turvallisuus on taattu. 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 14

Asenteet lasten seurassa juomiseen, 19-59 - vuotiaat vastaajat, Juomatapatutkimus Samaa mieltä väittämän kanssa: Pienten lasten läsnä ollessa ei tule lainkaan käyttää alkoholia Pienten lasten läsnä ollessa ei tule humaltua Voi humaltua, jos joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista Käyttänyt alkoholia lasten seurassa Ei käyttänyt alkoholia lasten seurassa Miehet Naiset Miehet Naiset 62 63 70 75 92 98 93 97 34 43 40 40 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 15

4. Lasten selviytymisestä Lasten selviytymisen näkökulmasta olennaista on ainakin: - nähdä ja kuulla päihdeongelmaisten perheitten lapsia niin palveluissa kuin koko yhteisössä - kehittää avunsaamisen väyliä lasten omaan arkiympäristöön - kehittää lasten kanssa toimivien ammattilaisten tietämystä päihdeongelmista ja keinoista niiden hoitamiseen - kehittää edelleen lastensuojelun työmenetelmiä - lisätä kaikkien aikuisten tietämystä päihteiden käytön vaikutuksesta lasten hyvinvointiin 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 16

Mikä helpottaisi elämääsi? 15 18 vuotiaitten nuorten nettikyselyn tuloksia (n=70) Pääsisin pois kotoa silloin, kun siellä on vaikeaa 54 Päihteitä käyttävä läheinen saisi hoitoa 54 Riitely ja tappelu loppuisi kotona 50 Saisin nukkua rauhassa 40 Pääsisisin pysyvästi muualle asumaan 31 Saisin puhua jonkun perheen ulkopuolisen kanssa 27 Joku hoitaisi nuorempia sisaruksia 13 Saisin ruokaa/vaatteita 19 Lähde: Holmila et al. 2009 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 17

5. Preventio ja vanhemmat Sukupolvien välisen ongelmaketjun katkaisemiseksi tulisi: kyseenalaistaa suomalaisten humalahakuista kulttuuria ja suojata lapsia humalatilanteilta lisätä keskustelua ja ymmärrystä lapsen juomiskäyttäytymisen mallioppimisesta ja vanhemman roolista mallina auttaa vanhempia hallitsemaan omaa päihteidenkäyttöään jo ongelmien varhaisvaiheessa antaa omassa lapsuuden perheessään päihteiden väärinkäytöstä kärsineille vanhemmille lisää voimavaroja kehittää päihdeongelmaisten tukea, hoitoa ja varhaisvaiheen seulontaa perhepalveluissa on kysyttävä päihteiden käytöstä, ja yksilöhoidossa on kysyttävä lapsista. 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 18

Kiitos! Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 19