Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski, Kerola KTR: EAL,EAR,RiH,PE,HH-JP-PK-IU
1 YHTEENVETO Apajalahden kultaesiintymä sijaitsee Kuusamon kunnan Vasaraperän kylässä Ylä-Kitkajärven itärannalla. Siinä on todettu olevan noin 100 000 t malmia, jossa on keskimäärin 5 g/t Au. Lisaksi malmissa on pieniä määriä kuparia, kobolttia, nikkeliä ja wolframia. Kannattavuuslaskelma on tehty ajatellen, että esiintymä louhittaisiin muutaman kuukauden aikana ja rikastettaisiin Pyhäsalmella, jossa on sopivaa rikastuskapasiteettia käytettävissä. Kuljetus Kuusamosta Pyhäsalmelle muodostaa suurimman kustannueserän, 8,3 milj. mk, kokonaiskustannusten ollessa 13,5 milj. mk. Vuoden 1980 kullan LTS-hinnalla (40 000 mk/kg) ja kustannuksilla laskien malmin hyväksikäyttö tuottaisi tulosta 0,6 milj. mk. Jos kullan hintana käytetään helmikuun 1980 hintaa 79 692 mk/kg, saadaan tulokseksi 17,1 milj. mk. Vuoden 1981 kullan LTS-hintaa (36 000 mk/kg) ja 10 %:lla tämän vuoden tasosta korotettu-ja kustannuksia käyttäen näyttää laskelma 2,6 milj. mk tappiota. Jos malmin kultapitoisuus on vain 4 g/t, olisi esiintymän hyväksikäytön tulos en. tapauksissa vastaavasti - 2,2 milj. mk. + 11,1 milj. mk ja - 3,6 milj. mk. Parhaillaan ovat työn alla kairasydännäytteiden täydennysanalyysit, joiden valmistuttua tehdään uusi malmiarvio. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia malmin käsittelyyn tilapäisrikastamossa lähempänä esiintymää. Em. lisätietojen perusteella tehdään uusi kannattavuustarkastelu. \
2 LASKENTAPERUSTEET 3 TEKNILLISET SUUNITELMAT Laskelmat perustuvat Suomen Malmi Oy:n raporttiin "Apajalahden kultaesiintymä", V.L. Hämäläinen 21.1.1962. Raportin liitteenä on VTT:n Vuoriteknillisen laboratorion selostukset alustavista rikastuskokeista 26.3.1960 ja 31.8.1961. Esiintymää on tutkittu kaivauksin ja kairaamalla 29 reikää, yhteispituudeltaan 2645 metriä. Malmiarvion luotettavuutta ei ole tässä vaiheessa haluttu arvioida, koska se edellyttäisi alkuperäisaineiston uudelleenkäsittelyä. Uusi malmiarvio on tarkoitus tehdä. vielä tänä keväänä, kun tekeillä olevat lisäanalyysit valmistuvat. Laskentaperusteet Malmia 100 000 t Au-pitoisuus 5 g/t Au:n saanti 85 % Rikaste 8,5 % malmista - 8500 t Rikasteen Au-pitoisuus 50 g/t Muiden metallien mahdollista arvoa ei ole otettu huomioon laskelmissa. Malmi sijaitsee osittain Yli-Kitkajärven alla. Louhintaa varten rakennetaan pato, joka louhinnan päätyttyä puretaan. Louhinta tehdään avolouhintana yhden kesäkauden kuluessa urakoitsijaa käyttäen. Sivukiveä joudutaan louhimaan 95 000 t. Louhoksesta malmi kuljetetaan noin 1,5 km päässä olevalle kuormausalueelle dumppereilla, missä se lastataan maantiekuljetusta varten kuorma-autoihin. Kuormaautoilla malmi viedään Taivalkoskelle (96 km) ja sieltä edelleen junalla Pyhäsalmelle (331 km). Yhdistetty auto-junakuljetus näyttää suoraa autokuljetusta (432 km) edullisemmalta, vaikka edellinen vaatii välilastauksen (2 mk/t) ja siinä on käytetty korkeampaa autokuljetuksen yksikkökustannusta (0,40 mk/t x h, suorassa autokul jetuksessa 0,28 mk/t x km). Pyhäsalmella malmi ajetaan ns. hapettuneen malmin hienontamon läpi ja siitä vaahdotetaan Au-pitoinen sulfidirikaste erillisessa rikastamolle koottavassa piirissä. Rikaste suodatetaan yhdessä normaalin Pyhäsalmen kuparirikasteen kanssa ja lähetetään Harjavaltaan. Kapasiteetilla 20 t/h kestää rikastus noin 7 kk.
Kulta esiintyy malmissa pieninä hippuina sekä kiisujen yhteydessä. VTT:n kokeiden perusteella näyttää sulfidi-kulta-yhteiscaahdotus sopivirnmalta rikastusmeneteldalta. Ainakin tutkituissa naytteissa karkeimmatkin kultarakeet olivat niin pieniä, että pelkkä vaahdotus antoi saman kullan saannin kuin hytkytysrikastus ja vaahdotus yhteensä. Yhteisvaahdotuksen vuoksi ei malmia voida suoraan syöttää selektiiviseen vaahdotuspiiriin (esim. Vihannin Cu-Pb-vaahdotus). 4 KUSTANNUSARVIOT JA KANNATTAVUUSLASKELMAT Kustannukset Toiminnan lyhytaikaisuuden vuoksi on kaikki kustannukset laskettu kertaluontoisina menoina. Peruslaskelmat on tehty olettaen, että malmi louhitaan vuonna 1980. Louhinnan valmistelu ja jalkityöt 1 020 000 mk Louhinta 195 000 t x 8,8O mk/t 1 720 000 Louhintapalkkio maanomistajalle 20 000 Kuljetus - maantie 96 km x 0,40 mk/t x km 38 mk/t - välilastaus 2 - rautatie 331 km x 0,13 mk/t x km 43 83 mk/t 8 300 000 Rikastuksen valmistelu ja jalkityöt 200 000 Rikastus 15 mk/t 1 500 000 Korko menoille ennen tuottoja Yhteensä 13 510 000 mk Tuotot Rikasteen arvo Pyhäsal.mella mk/t Au(50-1) g/t x 40 000 mk/kg 1 960 sulatuspalkkio 240 jalostuspalkkio 0,049 x 169 8 - rahti Pyhäsalmi - Harjavalta 50 Tulos 1 662
Tuotot 8 500 t x 1 662 mk/t 14 127 000 mk - kustannukset 13 510 000 Tulos 617 000 mk Jos käytetään kullan helmikuun 1980 hintaa 79 692 mk/kg, saadaan rikasteen arvoksi Pyhäsalmella 3 607 mk/t, ja tulokseksi: Tuotot 800 t x 3 607 mk/t 30 659 500 mk - kustannukset 15 510 000 Tulos Jos lasketaan hyväksikäyttö v, 1981 luvuilla, (kustannusten nousuarvio 10 %, kullan hinta 36 000 mk/kg), on rikasteen arvo 1 445 mk/t ' ja tuotot 8500 t x 1 445 mk/t 12 282 500 mk - kustannukset 14861000 ' Tulos Jos malmin kultapitoisuus on vain 4 g/t, saadaan rikastetta 6,8 % malmista. Esiintymän hyvaksikäytön tulokseksi nuodostuisi~tallöin: 1980 kustannustaso Kullan hinta 40 000 mk/kg - 2 208 400 mk II 79 692 " + 11 017 600 mk 1981 kustannustaso Kullan hinta 36 000 mk/kg - 5 035 000 mk LIITE Esiintymän sijainti